Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna



Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Energian tuotanto ja käyttö

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Puun energiakäyttö 2012

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiaa ja elinvoimaa

Keski-Suomen energiatase 2016

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Riittääkö puuta kaikille?

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2)

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiaa ja elinvoimaa

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet. Timo Kallio Rakentamisjohtaja

Keski-Suomen energiatase 2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energian hankinta ja kulutus

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Energiavuosi Sähkö Energiateollisuus ry

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto: Selvitys vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuista

Millä Tampere lämpiää?

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Energiapoliittisia linjauksia

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Bioenergia ry

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Energian hankinta ja kulutus

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Transkriptio:

Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren Energialaitos, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos, Esse Elektro-Kraft Ab, Kruunupyyn sähkölaitos, Vetelin Sähkölaitos Oy, Tammisaaren Energia Suomen Voima Oy (21%) Porvoon Energia Oy, Keravan Energia Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Haminan Energia Oy, Etelä-Savon Energia Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Sallilan Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy Raahen seudun tuulivoimahankkeet 007 001 010 036 018 014 029 034 101 028 024 041 040 733 043 042 045 050 052 058 058 074 078 006 Haapaveden Voimalaitos Kaakon Energia Oy (19 %) Imatran Seudun Sähkö Oy, Parikkalan Valo Oy, Outokummun Energia Oy 777 733 206 075 077 108 097 078 079 078 080 098 078 102 107 106 092 734 134 127 135 734 733 141 140 212 208 244 152 783 657 190 178 290 195 201 199 Valkeakosken Energia Oy (11 %) 314 532 231 320 221 733 229 233 317 479 321 212 212 774 374 272 661 413 418 776 759 657 778 466 786 307 Ålands Elandelslag ( 4 %) 477 427 448 330 436 784 733 399733 471 433 501 659 785 538 511

Haapaveden voimalaitos Maailman suurin turvelauhdesähköä tuottava voimalaitos Kaupallinen käyttö: 31.12.1989 Sähköteho: 154 MW Vuotuinen sähköntuotanto: 1 000 GWh Käyttötunnit: 110 000 h Tuotettu energia: 15 TWh Pääpolttoaine: Jyrsinturve 80% Sivupolttoaine: Puu 20% Henkilökunta: Työllistävä vaikutus: 40 henkeä 300 henkeä Kanteleen Voiman omistukseen 01.12.2006 lähtien

Haapavesi käyttää kotimaisia polttoaineita n Puuta palaa 20% n q q q q Sahojen sivutuotteita (puru, hake, briketti) Ensiharvennushake Päätehakkuiden oksat ja latvat Kannot Turvetta tarvitaan lisää q q 25 vuotta vanha suokanta on valmis jälkikäyttöön Uutta suokantaa ei saada luvitettua Se sähkö, mitä Haapaveden voimala ei tee, joko tuodaan tai tehdään kivihiilellä.

8.2.2012 Kotimaisen energian merkitys pitää kasvaa Energia on palautettava suomalaisen teollisuuden keskeiseksi kilpailueduksi n Taloudelliset realiteetit - Globaali energian hintakehitys - Kansantalouden intressit n Suomi ostaa energiaa ulkomailta runsaalla 4 miljardilla eurolla (netto) vuosittain n Ympäristökysymykset q Vaikka turvetta ei luokitella uusiutuvaksi, sen käyttö Suomessa on vastuullista ja täyttää kestävän käytön kriteerit turvetta syntyy vuosittain enemmän kuin sitä kulutetaan 5

Sähkön hankinta energialähteittäin 2011 Ydinvoima 26,4 % Vesivoima 14,6 % Jäte 0,8 % Nettotuonti 16,4 % Turve 6,2 % Tuuli 0,6 % Kivihiili 11,8 % Öljy 0,4 % Biomassa 11,9 % Maakaasu 10,9 % Biomassasta (11,9%) on: n Sellutehtaiden mustalipeää (yli puolet) n Sellu-, paperi- ja sahateollisuuden sivutuotteita n Päätehakkuiden energiapuu n Ensiharvennuspuuta Vain ensiharvennuspuun saatavuuteen voimalaitokset voivat vaikuttaa. Lähde ET Sähkönvuosi 2011 6

Sähkön tuonti Suomeen Vuonna 2011 n Ruotsi: 5,1 n Norja 0,1 n Viro 1,7 n Venäjä 10,8 Tuonti Vienti 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Pohjoismaat Venäjä Viro TWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Lähde ET Sähkönvuosi 2011

Eurooppa on vahvasti riippuvainen tuontienergiasta, mutta toisinkin voisi olla n Tuonnin osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2009 q EU 27 53,9% q Suomi 54,4 % q Ruotsi 37,4 % q Viro 21,2 % q Tanska -18,8 % q Norja -639,5 %

Turveveron ja muiden ohjauskeinojen negatiivisia vaikutuksia kansantalouteen ei ole huomioitu Suora vaikutus Politiikka pyrkii bioenergiatuotannon lisäämiseen Energialaitosten maksukyky nousee Kilpailu vääristyy Hakkeen hinta nousee Negatiivinen heijastusvaikutus mutta negatiivisia heijastusvaikutuksia ei ole riittävästi huomioitu Bioenergiatuotanto vähenee Riski: metsäteollisuuden tuotanto laskee Metsäteollisuuden kilpailukyky heikkenee Metsäteollisuus ry, esitys 18.10.2011 Turvepäivässä:

Tuulivoiman viikkokeskitehot 2011 Nämä ovat jo keskiarvoja! MW 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 viikko Tuulivoiman kapasiteetti Tuulivoiman viikkokeskiteho Kun tuulivoimaa on 2000 MW verkossa, niin täytetäänkö tehovaihtelut: n Ostamalla norjalaisilta vesivoimaa? n Ostamalla kivihiiltä rannikon lauhdelaitoksiin? n Kotimaisella polttoaineella CHP-laitosten lauhdeperissä 19.1.2012 10

Turve-energiaa tarvitaan n n n n Suostrategia linjaa, että Suomessa tarvitaan turve-energiaa tulevina vuosikymmeninä. Strategiassa sovitetaan yhteen turvetuotannon ja soiden lisäsuojelun tarpeet. Huoltovarmuuden kannalta tärkeä päätös on, että strategiaan sisältyvää luonnontilaisuusasteikkoa ei sovelleta turvetuottajien jo hallussa oleviin alueisiin. Strategia osoittaa, että turveteollisuus on varsin vähäinen vesistöjen kuormittaja.

Turvetta tarvitaan n 60-70 voimalaitosta ja sadat lämpölaitokset käyttävät turvetta ja puuta polttoaineena n Miljoonan ihmisen kodit lämpiävät turpeella n Puu on eri maakunnissa kuin turve

Energiaturpeen tuotanto ja kulutus Turvetuotanto 18,7 TWh vuonna 2011 35 TWh 30 25 20 Muut Lauhdevoima Kaukolämpö- ja voima Teollisuus Tuotanto 15 10 5 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Pöyry

Kotimainen turve tuo enemmän verotuloja Turve, M /v Kivihiili, M / v Verot suorista palkoista (30 %) 31 13 Verot välillisistä palkoista (30%) 64 35 Muut verot + alv + polttoaineverot 11 19 5 3 + Verot lämmöntuotanto 120 70 Yhteensä 240 126 Laskettu 25 TWh polttoainemäärälle 14 Lähde TTL

Soiden ja turvemaiden käyttö nyt ja suostrategian linjaukset jatkokäytöstä Luonnontilainen nyt: 3,91 Metsitys (ojitettu) nyt: 4,76 Käytöstä vapautuu -0,83 Suojeltu nyt: 1,13 Lisäsuojeluun + 0,1 Turvetuotannossa nyt: 0,06 Tuotannosta vapautuu - 0,044 Tuotantoon uutta alaa + 0,058 Maatalous nyt: 0,33 Lisäpeltoja + 0,042-0,084 (sisältää myös kivennäismaat) Käyttö nyt - lähde: GTK

Turvetuotantoalueen ottaminen käyttöön kestää jopa 15 20 vuotta Varannon arviointi Maan osto Täydentävät tai vuokraus tutkimukset ja suunnittelu Lainvoimainen päätös Kuntoonpano 3 15 v. Luontoselvitykset Riittävä kokonaisuus YVA, ympäristölupa Valituksia lupaehdoista Suunnitelman tarkentaminen lupaehdon mukaiseksi 1 4 v. 15 20 vuotta

Kotimaiset polttoaineet kunniaan n Metsäenergian volyymin päättää maailmanmarkkinat - ei Suomi eikä energiateollisuus. n Turpeesta meidän pitäisi päättää itse. Onko meillä todella varaa heittää tuhansia työpaikkoja pois turvetuotannosta ja heikentää energiahuoltovarmuutta?