RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 576 083
Sivu 1 (16) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja maaperä 4 1.3 Valuma-alue 6 2 TAMPEREEN HULEVESIOHJELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 8 3 HULEVESIEN MÄÄRÄ 8 3.1 Kapasiteettitarkastelu 9 4 HULEVESIEN LAATU 10 4.1 Nykytilanne 10 4.2 Maankäytön muutoksen vaikutus 10 5 ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINTA 11 5.1 Hulevesien määrän hallinnan yleiset periaatteet 11 5.2 Hulevesien laadun hallinnan yleiset periaatteet 12 5.3 Menetelmien soveltuvuus Nuijatie 31:n alueelle 12 5.3.1 Hulevesien vähentäminen, läpäisevät pinnat 12 5.3.2 Imeytys ja biosuodatus/biopidätys 13 5.3.3 Hulevesien virtaaman tasaus ja viivytys 14 5.4 Hulevesien johtaminen ja tulvareitit 15 5.5 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta 15 5.6 Johtopäätökset 16 Liitteet: Liite 1: Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 nykytilanne A3, mittakaava 1:1000 Liite 2: Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesien hallinta A3, mittakaava 1:1000 Päiväys/Laatija Päiväys/Tarkastanut Päiväys/Hyväksynyt Huomautukset 27.6.2016 / T.Jaatinen 27.6.2016 / J. Korkiamäki 27.6.2016 / P. Ahonen / J.Korkiamäki / J. Korkiamäki / P.Ahonen Runkovesijohdon rasitealue huomioitu
Sivu 2 (16) 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 1.1 Suunnittelualue Tässä työssä on laadittu hulevesiselvitys Viialan Nuijatie 31:n asemakaava-alueelle nro 8627. Selvitykseen kuuluu myös yleissuunnitelmatasoinen hulevesien hallintasuunnitelma asemakaava-alueelle. Suunnittelualue sijaitsee noin 6,5 kilometriä Tampereen keskustasta itään, osoitteessa Nuijatie 31. Kaavamuutoksen alueella sijaitsee korttelin nro 5235 tontti nro 4 sekä suojaviheralue. Alueen pinta-ala on noin 1,9 ha ja sen rajaus on esitetty kuvassa 1. Alueella on nykytilanteessa kaksi kerrostaloa, asfaltoitu piha-alue ja nurmialueita. Alueen lähiympäristössä sijaitsee kerrostaloja, rivitaloja ja pientaloja. Alue sijaitsee osittain Aakkulanharjun pohjavesialueella ja kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen. Liitteessä 1 on kuvattu asemakaavan 8627 hulevesienhallinnan nykytilanne.
Sivu 3 (16) 8627 Kuva 1. Kaava-alue 8627. (Ortokuva: kartat.tampere.fi 2016)
1.2 Topografia ja maaperä PÖYRY FINLAND OY Sivu 4 (16) Kuvassa 2 on esitetty suunnittelualueen ja sitä ympäröivän alueen maastomalli. Suunnittelualue on topografialtaan suhteellisen tasaista, maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +93,5 99,5. Asemakaava-alueen pintavedet virtaavat nykytilassa alueen lounaisosasta koilliseen ja itään. Alueen itäreunalla on suojaviheralue, jossa on nykyisiä ojapainanteita. Nykytilassa hulevedet osittain imeytyvät ja virtaavat ojaan, joka johtaa hulevesirummun kautta Santaharjuntien itäpuolelle ja lopulta Mutaojaan. Mutaoja sijaitsee topografiakuvan sinisellä alueella (maanpinnan korkeus noin +85). Kuva 2. Maastomalli suunnittelualueen topografiasta.
Sivu 5 (16) Maaperäkartan (Kuva 3) perusteella kaava-alueen maaperä on karkeaa hietaa. Kuitenkin Nuijatie 31:n kerrostalojen suunnittelun yhteydessä tehtyjen pohjatutkimusten mukaan maaperä on savihiesua ja hiekkaista hietaa. Karkea hieta läpäisee vettä melko hyvin, mutta hienon hiedan vedenläpäisevyys on heikkoa. Tämän vuoksi tarvitaan tarkempia pohjatutkimuksia, jotta voidaan varmistaa imeytyksen soveltuvuus hulevesien hallintamenetelmäksi. Kuva 3. Suunnittelualueen maaperätiedot (GTK 2015).
1.3 Valuma-alue PÖYRY FINLAND OY Sivu 6 (16) Kaava-alue sijaitsee Viinikanojan valuma-alueella (Kuva 4). Suurin osa kaava-alueella muodostuvista hulevesistä johdetaan pintavaluntana ojissa ja rummuissa Santaharjuntien itäpuolelle, josta ne purkavat Mutaojaan ja lopulta päätyvät Viinikanojaan. Osa hulevesistä luultavasti imeytyy, koska alueen nykyisten kerrostalojen kattovedet purkavat pääasiassa piha-alueen nurmipinnoille ja vähäisiä määriä myös asfaltille. Kerrostalojen piha-alueella on vain yksi ritiläkaivo, joka sijaitsee kerrostalojen välillä. Nämä vedet purkavat itäosan ojaan. Toimenpidealueen kaavamuutos lisää vain hieman valuma-alueen välitöntä pintavaluntaa. Kuvassa 5 on maastokäynnillä 30.4.2016 otettuja valokuvia asemakaava-alueen nykytilasta. Valuma-alueen rajausta on käytetty Santaharjuntien alittavan hulevesirummun (DN600) kapasiteettitarkastelussa. Alueen itäreunan suojaviheralueen oja on valuma-alueen hulevesien virtaaman tasaamisen ja hulevesien laadun kannalta merkittävä ja sitä ei tulisi putkittaa. Oja toimii myös tulvareittinä tälle laajemmalle (8,41 ha) valumaalueelle. Kuvassa 6 on valokuvia asemakaava-alueen itäosan ojapainanteesta nykytilassa (maastokäynti 30.4.2016). Kuva 4. Suunnittelualueen valuma-alueen rajaus.
Sivu 7 (16) Kuva 5. Valokuvia asemakaava-alueen piha-alueesta ja itäreunan ojasta. (Kuvat Toni Jaatinen) a) Asemakaavan alueen toinen nykyisistä kerrostaloista. Alueen nurmipihaa sekä asfaltoitua pihaväylää. b) Nykytilassa kattovedet puretaan syöksytorvista pääasiassa nurmelle, josta ne imeytyvät tai jatkavat pintavaluntana kohti itäosan ojaa. c) Alueen pihakatu, pysäköintialue ja kuvan vasemmassa reunassa oja ja sen puusto. d) Alueen itäosan ojaan purkaa luultavasti kerrostalojen välissä olevan ritiläkaivon vedet ja perustusten kuivatusvesiä (kuvassa musta muoviputki). Kuva 6. Valokuvia asemakaava-alueen itäreunan ojasta, hulevesien purkupisteen rummusta (DN600) ja Mutaojan alkupäästä. (Kuvat Toni Jaatinen) a) Kuvassa näkyy itäosan oja ja sen puusto. Taustalla asemakaava-alueen nykyiset kerrostalot. b) Itäosan ojapainanne, johon on lammikoitunut vettä. Maaperäkartan perusteella maa on karkeaa hietaa, jonka läpi myös veden suotautuminen pohjavedeksi on mahdollista. c) Asemakaava-alueen ulkopuolella oleva hulevesien purkupiste (rumpu 600 B) Santaharjuntien ali. Kuvassa myös läheisen kiinteistön kuivatusputki d) Santaharjuntien itäpuolen rummun jälkeinen oja (Mutaojan alku).
Sivu 8 (16) 2 TAMPEREEN HULEVESIOHJELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Alle on listattu vuonna 2012 laaditun Tampereen hulevesiohjelman mukainen prioriteettijärjestys hulevesien käsittelylle ja johtamiselle: 1. Ehkäistään hulevesien syntyä 2. Hulevedet hyödynnetään syntypaikallaan 3. Hulevesien puhdistus syntypaikallaan 4. Hulevedet viivytetään syntypaikallaan 5. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan viivyttävällä järjestelmällä 6. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemäreissä viivytysalueille ennen vesistöön johtamista 7. Hulevedet johdetaan putkistossa vesistöön Kaava-alue kuuluu Viinikanojan valuma-alueelle. Hulevesiohjelmassa on määritetty suositus hulevesien hallinnasta Viinikanojan valuma-alueelle seuraavasti: a. Pohjaveden muuttuminen on estettävä b. Iidesjärven tilaa tulee parantaa c. Viinikanojan, Vuohenojan ja Pyhäojan valuma-alueilla hulevesivirtaamia ei saa lisätä d. Pyhäjärven Viinikanlahden fosforikuormitusta tulee vähentää pitkällä aikavälillä. 3 HULEVESIEN MÄÄRÄ Taulukossa 1 on esitelty valuma-alueen pintavaluntakertoimet nykytilanteessa. Lisäksi on arvioitu kaavamuutoksen vaikutusta pintavaluntakertoimiin. Taulukko 1. Asemakaava-alueen pinta-alat ja vastaavat pintavaluntakertoimet nykytilanteessa ja kaavamuutoksen jälkeisessä tilanteessa. Nykytilanne Maankäyttö Pinta-ala [ha] Valuntakerroin Katto 0,23 0,9 Asfaltti 0,42 0,7 Nurmi 1,21 0,15 Hiekka 0,03 0,3 Yhteensä 1,89 0,37 Suunnitelma Maankäyttö Pinta-ala [ha] Valuntakerroin Katto 0,26 0,9 Asfaltti 0,48 0,7 Nurmi 1,04 0,15 Hiekka 0,11 0,3 Yhteensä 1,89 0,40
Sivu 9 (16) Asemakaava-alueelle on laskettu mitoitusvirtaamat perustuen nykyiseen sekä tulevaan maankäyttöön. Valuma-alueelle on laskettu mitoitusvirtaamat keskimäärin kerran kahdessa, viidessä ja 50 vuodessa toistuville rankkasadetilanteille sekä nykytilanteen että kaavamuutoksen mukaiseen maankäyttöön perustuen (taulukko 2). Mitoitussateen kesto on 5 minuuttia. Mitoitussateet perustuvat Kaupunkiliitto: B63 -julkaisusta saatuihin sadetietoihin. Taulukko 2. Maksimivirtaamat laskettuna nykyisen ja suunnitelman mukaisen maankäytön mukaan. Sateen toistuvuus, Sateen intensiteetti l/(s*ha) Pinta-ala [ha] Valuntakerroin 1/2y 200 1/5y 260 1/50y 360 Virtaaman kasvu Nykytilanne 1,89 0,37 140 l/s 182 l/s 252 l/s Suunnitelma 1,89 0,40 151 l/s 197 l/s 272 l/s 8 % Kaava-alueen hulevedet on suunniteltu johdettavaksi alueen itäreunan nykyiseen ojaan, joka sijaitsee osittain suojaviheralueella. Oja kulkee Santaharjuntien länsipuolella ja purkaa rummun (600 B) kautta Santaharjuntien ali Mutaojaan. Alueen pintavaluntakertoimen lievä nousu (0,37 0,40) aiheuttaa noin 8 % virtaaman kasvun. Koko yläpuoliseen valuma-alueeseen (8,41 ha) verrattuna virtaaman kasvu on noin 1,7 %. 3.1 Kapasiteettitarkastelu Kaava-alueen viitesuunnitelmassa nykyisen ojan kohdalle on suunniteltu pysäköintialuetta. Ojan tilantarpeeksi (leveydeksi) on arvioitu noin 4,5 metriä. Koko valuma-alueelta tuleva virtaama on noin 840 l/s (mitoitussade 1/50y, sateen kesto 15 min). Oja purkaa rummun (600 B) kautta Santaharjuntien ali Mutaojaan. Rummun kapasiteetti on riittävä keskimäärin kerran 10 vuodessa (1/10y) toistuvassa rankkasadetilanteessa. Rummun kapasiteetti kuitenkin ylittyy kerran 20 vuodessa ja sitä harvemmin toistuvissa rankkasadetilanteissa. Tällöin rumpu padottaa vesiä avo-ojaan, jolloin vedenpinta Santaharjuntien länsipuolen ojassa nousee. Veden nousu putken lähtöpuolella suurentaa virtaamaa rummun läpi. Mitoituksen mukaan rummun läpi virtaa kerran 50 vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttama virtaama (840 l/s) silloin, kun putken laen päällä on vettä noin 0,5 metriä.
Sivu 10 (16) 4 HULEVESIEN LAATU 4.1 Nykytilanne Asemakaava-alueella sijaitsee nykytilanteessa kaksi kerrostaloa, asfaltoitu piha-alue ja nurmialueita. Muuten valuma-alueella on pääosin matalia kerrostaloja ja pientaloja. Rakennusten pysäköintialueilta voi hulevesien mukana huuhtoutua polttoaineperäisiä PAH-yhdisteitä, öljyjä, rasvoja, hiilivetyjä, tiesuolaa sekä raskasmetalleja. Koska hulevedet kulkeutuvat nykytilassa pääasiassa pintavaluntana ja ojassa, osa hulevesistä saattaa imeytyä pohjavedeksi. 4.2 Maankäytön muutoksen vaikutus Kaavoituksen myötä alueen käyttötarkoitus ei muutu, mutta vettäläpäisemätöntä (katot ja asfaltti) pintaa tulee hieman enemmän. Lisäksi kaavoituksen myötä alueen itäreunan suojaviheralue, oja sekä siihen liittyvä puusto- ja kasvillisuusalue kaventuvat. Huleveden laadun kannalta muutokset ovat vähäisiä. Virtaamahuiput eivät tule kasvamaan merkittävästi, jonka vuoksi eroosion aiheuttama kiintoainekuormitus ei tule kasvamaan. Ilman toimenpiteitä nykyisen ojapainanteen veden laatua parantava vaikutus heikkenee, koska ojaa kavennetaan, jonka myötä huleveden viipymä vähenee. Lisäksi nykyisen ojapainanteen yhteydessä olevat puut ja kasvillisuus vähenevät, jolloin ne sitovat vähemmän veden mukana kulkeutuvaa kiintoainetta ja ravinteita. Asemaakaavamuutoksen ja siitä seuraavan rakentamisen yhteydessä on mahdollista eritellä kattovedet imeytykseen. Maaperän soveltuvuus imeytykselle on varmistettava lisätutkimuksilla. Rakennusten pysäköintialueilta voi hulevesien mukana huuhtoutua polttoaineperäisiä PAH-yhdisteitä, öljyjä, rasvoja, hiilivetyjä, tiesuolaa sekä raskasmetalleja, jotka ovat riski pohjaveden puhtaudelle. Tämän vuoksi imeytysrakenteiseen ei saa johtaa pihakatujen ja pysäköintialueiden vesiä, vaan ne tulee johtaa sakkapesällisten ritiläkaivojen kautta alueen itäosan ojaan ja viivyttää ennen johtamista eteenpäin. Ainoastaan puhtaita hulevesiä saa imeyttää.
Sivu 11 (16) 5 ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINTA 5.1 Hulevesien määrän hallinnan yleiset periaatteet Taulukkoon 3 on koottu hulevesien määrälliseen hallintaan liittyviä menetelmiä ja niiden soveltuvuutta hulevesitulvien ehkäisyyn, virtaamien tasaamiseen ja eroosion ehkäisyyn sekä imeytymiseen ja pohjaveden muodostumiseen. Taulukko 3. Hulevesien määrällinen hallinta (Kuntaliitto, 2012). Hulevesitulvien estäminen Virtaamien tasaaminen ja eroosion ehkäisy Imeytyminen ja pohjaveden muodostuminen Hulevesien vähentäminen Läpäisevät päällysteet 1 2 3 Viherkatot 1 2 1 Imeytyskaivannot 2 2 3 Imetyspainanteet 2 3 2 Hulevesien johtaminen Kourut 1 1 1 Viherpainanteet 2 2 2 Rakennetut kanavat ja purot 2 2 1 Hulevesien viivyttäminen Kosteikot 3 3 2 Lammikot 3 3 2 Viivytyspainanteet 2 3 2 Viivytyskaivannot ja -säiliöt 2 3 1 3 Merkittävä positiivinen vaikutus 2 Keskitasoinen positiivinen vaikutus 1 Alhainen positiivinen vaikutus
Sivu 12 (16) 5.2 Hulevesien laadun hallinnan yleiset periaatteet Taulukossa 6 on esitetty eri hulevesien hallintamenetelmien vaikutus hulevesien laatuun. Taulukko 6. Hulevesien hallintamenetelmien vaikutus hulevesien laatuun (Kuntaliitto, 2012). Hulevesien vähentäminen Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Läpäisevät päällysteet 3 3 3 Viherkatot E E E Imeytyskaivannot 3 3 2 Imetyspainanteet 3 3 2 Hulevesien johtaminen Kourut 1 1 1 Viherpainanteet 2 2 1 Rakennetut kanavat ja purot 2 1 1 Hulevesien viivyttäminen Kosteikot 3 3 2 Lammikot 3 3 2 Viivytyspainanteet 3 2 1 Viivytyskaivannot ja -säiliöt 2 1 1 3 Hyvä puhdistuskyky, 65-100 % 2 Keskitasoinen puhdistuskyky, 30-65 % 1 Alhainen puhdistuskyky, 0-30 % E Ei relevantti 5.3 Menetelmien soveltuvuus Nuijatie 31:n alueelle Hulevesien määrää voidaan vähentää pienentämällä vettäläpäisemätöntä pinta-alaa. Nurmialueille voidaan sijoittaa viherpainanteita, jotka voivat toimia myös imeytyspainanteina. Pihakatujen ja pysäköintialueiden vesiä ei tule johtaa imeytyspainanteisiin tai imeytyskaivoihin. Johtamalla hulevesiä avo-ojassa ja hidastamalla veden virtausta pohjapadoilla saadaan vähennettyä huleveden kiintoainekuormaa. 5.3.1 Hulevesien vähentäminen, läpäisevät pinnat Hulevesien muodostumista vähentämällä voidaan vaikuttaa kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksiin. Lisäksi hulevesien muodostumisen vähentämisellä voidaan ehkäistä eroosiota ja siitä seuraavaa veden laadun heikkenemistä avouomissa.
Sivu 13 (16) Hulevesien muodostumista voidaan vähentää käyttämällä läpäiseviä pintamateriaaleja. Läpäisevien pintojen käyttäminen edellyttää hyvin kuivatettuja piharakenteita salaojin. Kuvassa 7 on esitetty esimerkki läpäisevästä päällysteestä. Kuva 7. Hulevesien muodostumista vähentävä päällyste. (Kuvat Leena Sänkiaho) 5.3.2 Imeytys ja biosuodatus/biopidätys Alue sijaitsee Aakkulanharjun pohjavesialueella, mutta ei kuitenkaan pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Alueella tulisi tehdä tarkempia pohjatutkimuksia (kairauksia ja näytteitä), jotta voidaan varmistaa imeytyksen soveltuvuus hulevesien hallintamenetelmänä. Kuvassa 8 on esimerkki hulevesiä viivyttävästä ja hidastavasta painanteesta. Kiinteistöjen kattovedet voidaan imeyttää esimerkiksi imeytyskaivojen tai hulevesikasettien (ei kalvolla ympäröity) avulla. Imeytyskaivon etäisyys lähimmästä rakennuksesta tulee olla vähintään neljä metriä. Kiinteistöjen kuivatuksen salaojavedet johdetaan ohi imeytyskaivorakenteen sadevesiviemäriin. Imeytyskaivosta tulee olla ylivuoto sadevesiviemäriin. Imeyttävän rakenteen etäisyys pohjaveden pinnan korkeimmasta tasosta tulisi olla vähintään yksi metri. Maaperän vedenläpäisykyky tulee olla vähintään 15 mm/h. Hulevesipainanteet voivat olla imeyttäviä, jos hulevedet ovat puhtaita. Mikäli liikennealueelta johdetaan likaisia hulevesiä painanteisiin, tulee imeytyminen estää vettäläpäisemättömällä rakenteella (esim. savikerros).
Sivu 14 (16) Kuva 8. Hulevesiä viivyttäviä ja hidastavia viherpainanteita. (Kuvat Leena Sänkiaho) 5.3.3 Hulevesien virtaaman tasaus ja viivytys Periaatteena on, että viivytyspainanteiden, altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1m 3 / 100m 2 ). Kaava-alueen viivytystilavuus hulevesille tulee olla yhteensä noin 75 m 3. Jos kaikki kattovedet voidaan imeyttää, viivytystilavuudeksi tulee noin 50 m 3. Suunnitelmassa hulevesien viivytys on osoitettu tehtäväksi luonnonkivistä kasattujen pohjapatojen avulla alueen itäreunan ojassa. Viivytys on mahdollista toteuttaa myös maanalaisilla säiliöillä pysäköintialueiden alla.
PÖYRY FINLAND OY Sivu 15 (16) 5.4 Hulevesien johtaminen ja tulvareitit Hulevedet johdetaan aluksi sadevesiviemäreillä, jota kautta voidaan johtaa myös rakennusten perustusten kuivatusvedet. Asemakaava-alueen itäosassa hulevesiä johdetaan avo-ojassa, jossa voidaan viivyttää virtausta ja laskeuttaa kiintoainetta pohjapatojen avulla. Osa vedestä myös imeytyy ja haihtuu ojasta, johon vesi lammikoituu. Kuvassa 9 on esimerkki luonnonkivistä rakennetusta pohjapadosta. Kuva 9. Hulevesiä viivyttävä ja kiintoainekuormaa vähentävä luonnonkivistä rakennettu pohjapato. (Kuvat Leena Sänkiaho) Suunnitelmassa on esitetty tulvareitit, jota pitkin hulevedet virtaavat silloin kun hulevesiviemärin kapasiteetti ei riitä. Piha-alueen tasaus tulee suunnitella siten, että tulvatilanteessa hulevesien pintavalunta ei kulje rakennusten suuntaan vaan niistä poispäin. Lopulliset tulvareitit riippuvat asemakaava-alueen tulevasta tasauksesta. Asemakaava-alueen itäosan ojapainanne toimii tulvareittinä suunnittelualueelle, mutta myös laajemmalle valuma-alueelle. Nuijatien suunnasta tulevat hulevedet johdetaan kaava-alueella runkovesijohdon rasitealueella hulevesiviemärissä. Santaharjuntien vieressä hulevedet puretaan avo-ojaan. 5.5 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Rakentamisen aikaisten hulevesien aiheuttamaan kiintoaineskuormitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viivytysrakenteiden ja hulevesireittien rakennustyöt on suositeltavaa tehdä ennen muun kaava-alueen rakentamista, jolloin esim. ojan pohjapadoilla voidaan pienentää rakentamisesta aiheutuvaa kiintoainekuormitusta. Viivytysrakenteiden ja hulevesireittien rakennustyöt on suositeltavaa tehdä talviaikaan, jolloin virtaamat ovat pieniä eikä maanrakennustöistä aiheudu merkittävää kiintoainekuormitusta. Irtoroskien pääsy hulevesireittejä pitkin työalueen ulkopuolelle on estettävä. Alueella ei tule varastoida öljyjä tai muita pohjavettä mahdollisesti pilaavia
Sivu 16 (16) aineita. Hulevesirakenteet huolletaan ja viimeistellään, kun alue on rakennettu valmiiksi. 5.6 Johtopäätökset o Kaavamuutoksen myötä hulevesien laatuun tai määrään ei tule merkittäviä muutoksia. o Alueen puhtaat kattovedet tulee ensisijaisesti imeyttää, jos maaperä soveltuu imeytykseen. o Pihakatujen ja pysäköintialueiden hulevesiä ei saa imeyttää, koska alue sijaitsee pohjavesialueella. o Pihakatujen ja pysäköintialueiden pintavedet johdetaan hulevesiviemäreihin, jotka purkavat alueen itäosan avo-ojaan. o Avo-ojaan rakennetaan pohjapatoja viivyttämään hulevesien virtausta ja kiintoaineen laskeuttamiseksi. o Alueen itäosan nykyinen oja tulee säilyttää, koska se toimii tulvareittinä laajemman alueen hulevesille. o Kaavamääräykset Yleismääräykset Korttelialue Oja Hulevesien viivytys toteutetaan tontin itäpuoleisessa ojapainanteessa. Hulevesiä, jotka voidaan imeyttää, ei tarvitse huomioida viivytystilavuudessa. Puhtaat kattovedet tulee ensisijaisesti imeyttää, mikäli maaperä soveltuu imeytykseen. hule-9: Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai - säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. oja-1: Avo-ojaa varten varattu alueen osa. hule-18: Ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa, jonka kautta johdetaan korttelien hulevesiä ja viivytetään katualueiden hulevesiä allas- ja ojarakentein.