112 Ympäristömelu Raportti PR-Y1834-1 Tampereen kaupunki Turku 20.2.2012 Antonia Sucksdorff Sivu 1(12) TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Kohde: Iidesjärven osayleiskaava, AK-4 kortteli ID numero: 361789 Selvityksen laatija: Tero Virjonen ja Jani Kankare, Promethor Oy Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi
2/12 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 2 Alueen sijainti ja ympäristö... 4 3 Ympäristömelun ohjearvot... 5 4 Sisämelutason ohjearvot... 6 5 Melutasojen laskenta... 7 5.1 Laskentamenetelmät... 7 5.2 Lähtötiedot... 7 6 Laskentatulokset... 9 7 Tulosten tarkstelua... 10 8 Lisätietoja... 12 9 Kirjallisuus... 12 Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) nykytilanteen maankäytöllä ja liikenteellä. Laskentakorkeus 2 m maanpinnasta. Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) nykytilanteen maankäytöllä ja vuoden 2030 liikenteellä. Lisäraiteet (2 kpl) on toteutettu. Laskentakorkeus 2 m maanpinnasta. Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 3B) nykytilanteen maankäytöllä ja vuoden 2030 liikenteellä. Lisäraiteet (2 kpl) on toteutettu. Laskentakorkeus 10 m maanpinnasta. Liite 4. Junaradan aiheuttama hetkellinen maksimimelutaso LAF,max. Laskentakorkeus 10 m maanpinnasta.
3/12 TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki on tilannut Promethor Oy:ltä liikennemeluselvityksen Iidesjärven korttelista AK-4 osayleiskaavaa varten. Tässä selvityksessä on määritetty tie- ja raideliikenteen alueelle aiheuttama keskiäänitaso nyky- ja ennustetilanteessa nykyisellä maankäytöllä. Lisäksi määritettiin junaradan aiheuttama maksimimelutaso. Ennustetilanteessa suunnitteilla olevien lisäraiteiden on oletettu rakennetun. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Suoritettujen laskentojen mukaan piha-alueiden melutason ohjearvot ylittyvät nyky- ja ennustetilanteissa lähes koko tarkastelualueella. Laskentatulosten perusteella alueen suunnittelussa oleskelupiha-alueet tulee sijoittaa melulta suojaan. Oleskelupiha-alueet voidaan sijoittaa rakennuksien sisäpihoille tai rakennuksien tuomaa suojaa voidaan vaihtoehtoisesti myös täydentää oleskelupiha-alueen reunalla olevalla meluaidalla. Rakennusten julkisivuihin kohdistuvien melutasojen perusteella parvekkeet tulee lasittaa. Jatkosuunnittelun yhteydessä parvekkeiden sijoittamiseen tulee kiinnittää huomioita ja niiden sijoittaminen junaradan puolelle ei välttämättä ole mahdollista. Liikenteen aiheuttaman keskiäänitason perusteella julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on suurimmillaan noin 30 db. Junaradan aiheuttaman maksimimelutason perusteella julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on noin 25 42 db riippuen julkisivun sijaintipaikasta (soveltaen maksimimelutasolle sallituksi maksimiarvoksi 45 db(a)). Laskentatulosten perusteella alue on suunniteltavissa asuinkäyttöön, mutta suunnittelussa liikennemelu tulee ottaa tarkasti huomioon oleskelupiha-alueiden ja parvekkeiden sijoittamisissa, julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksissa sekä huoneistojen eri huoneiden sijoitussuunnittelussa.
4/12 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on määritetty Iidesjärven osayleiskaavan AK-4 korttelin alueen keskiäänitaso nyky- ja ennustetilanteessa nykyisellä maankäytöllä. Lisäksi laskettiin junaradan alueelle aiheuttama maksimimelutaso. Ennustetilanteessa suunnitteilla olevat lisäraiteet on toteutettu. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.2 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkastelualue sijaitsee Tampereella Iidesjärven pohjoispuolella Tampere Orivesi-radan vieressä. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen sijainti. Kuva 1. Tarkastelualue on rajattu punaisella.
5/12 3 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Keskiäänitasolla tarkoitetaan tässä A-taajuuspainotettua ja F- aikapainotettua keskiäänitasoa. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus A-painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 55 db 1 50 db 1,2 55 db 50 db 3 45 db 40 db 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöajan ohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumainen ja/tai kapeakaistainen melu on tasaista melua häiritsevämpää. Tieliikenteen tai raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Raideliikenteen melu voi olla impulssimaista järjestelypihan läheisyydessä vaunujen kolistessa osuessaan toisiinsa. Liikennemelun hetkelliselle maksimimelutasolle ulkoalueilla ei ole ohjearvoa.
6/12 4 SISÄMELUTASON OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Myös Asumisterveysohjeessa [4] on esitetty asuinhuoneistojen sisätilojen päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot (taulukko 3). Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [3] Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistilat 35 db(a) - Liike- ja toimistohuone 45 db(a) - Taulukko 3. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [4] Käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuoneisto Asuinhuone, paitsi keittiöt 35 db(a) 30 db(a) Asunnon muut tilat 1 ja keittiö 40 db(a) 35 db(a) 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq -taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36). Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle.
7/12 5 MELUTASOJEN LASKENTA 5.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.2 käyttäen yhteispohjoismaisia tieja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CADtiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään teiden/rautatien liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee tai mitä vaihtelevampi maasto on. Taulukossa 4 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. Taulukko 4. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus 2 m Melutason laskentaetäisyys (maks) 1000 m Tien pinta 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Vesistö 0 (kova) Muu ympäristö 0,5 (puolikova) Rakennusten heijastus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1 5.2 Lähtötiedot Maasto ja rakennukset Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maasto sekä rakennukset saatiin Tampereen kaupungilta CAD-muodossa. Ennustetilanteen lisäraiteet ja lisäraiteiden maasto tehtiin tilaajalta saatujen tietojen perusteella. Tieliikennetiedot Taulukossa 5 on esitetty laskennassa käytetyt liikennetiedot. Tiedot perustuvat Tampereen kaupungin toimittamaan materiaaliin. Päiväliikenteen osuudeksi arvioitiin 90 % koko vuorokauden liikennemäärästä.
8/12 Taulukko 5. Liikennetiedot Tie Vuorokausiliikennemäärä v. 2012 [kpl] Vuorokausiliikennemäärä v. 2030 [kpl] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Iidesranta 4300 4300 3 50 Järvensivuntie 800 1000 3 40 Raideliikennetiedot Junaliikenteen lähtötiedot on hankittu VR Track Oy:lta. Lisäksi tilaaja toimitti ennustetilannetta koskevia junatietoja. Taulukossa 6 on esitetty mallinnuksessa käytetyt junatiedot nykytilanteessa v. 2012 ja taulukossa 7 on esitetty junatiedot ennustevuodelle 2030. Liikenne on jaettu tasaisesti kaikille raiteille. Taulukko 6. Mallinnuksessa käytetyt junamäärät, pituudet ja ajonopeudet nykytilanteessa v. 2012 Tyyppi Sm1/2 Sr Selitys Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m]* Nopeus [km/h]** 0 0 - - 8 1 185/179 80 Pen Pendolino (Sm3) 4 2 199/239 90 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat 0 0 - - IC2 Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista ICvaunuista koostuvat junat 6 0 179/0 80 F-TaJu R-TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Kiskobussi (vastaa Sm1/2 Dm12 junia) *pituus päivällä/yöllä **arvio (läheinen vaihde rajaa nopeutta). 14 14 500/500 50 0 0 - - 6 0 38/0 80
9/12 Taulukko 7. Mallinnuksessa käytetyt junamäärät, pituudet ja ajonopeudet ennustetilanteessa v. 2030 Tyyppi Sm1/2 Sr Selitys Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m]* Nopeus [km/h]** 0 0 - - 10 1 185/179 80 Pen Pendolino (Sm3) 5 2 199/239 90 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat 0 0 - - IC2 Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista ICvaunuista koostuvat junat 7 0 179/0 80 F-TaJu R-TaJu Dm12 Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Kiskobussi (vastaa Sm1/2 junia) *pituus päivällä/yöllä **arvio (läheinen vaihde rajaa nopeutta). 11 11 500/500 50 0 0 - - 16 0 38/0 80 6 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset on esitetty melukarttaliitteistä. Tässä on esitetty tulokset tiivistetysti: Tie- ja raideliikenteen aiheuttama keskiäänitaso on nykytilanteessa (liitteet 1A ja 1B) 2 m korkeudelle maanpinnasta yli 55 db(a) koko alueella päiväaikaan yli 45 db(a) koko alueella yöaikaan. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama keskiäänitaso on ennustetilanteessa (liitteet 2A ja 2B) 2 m korkeudelle maanpinnasta yli 55 db(a) lähes koko alueella päiväaikaan yli 45 db(a) koko alueella yöaikaan.
10/12 Tie- ja raideliikenteen aiheuttama keskiäänitaso on ennustetilanteessa (liitteet 3A ja 3B) 10 m korkeudelle maanpinnasta päiväaikaan 55 62 db(a) yöaikaan 50 62 db(a). Raideliikenteen aiheuttama maksimimelutaso alueelle on 70 87 db(a) (liite 4). 7 TULOSTEN TARKSTELUA Melutaso piha-alueiden kannalta Suoritettujen laskentojen mukaan VNp:n 993/1992 melun ohjearvot ylittyvät nyky- ja ennustetilanteissa lähes koko tarkastelualueella. Ennustetilanteen melukartassa alueen keskiosassa on vähemmän melua. Tämä johtuu uusien raiteiden rakentamisesta ja alueen korkeuseroista. Uusien raiteiden rakentamisen jälkeen rautatiealueen ja suunnittelualueen korkeuseron leikkaus on jyrkempi ja tällöin pohjoisempien raiteiden melu ei pääse alueelle niin hyvin kuin nykytilanteessa. Huomioitavaa on, että tieliikennetiedot ovat osittain epätarkat tämä aiheuttanee ±3 db:n epävarmuuden laskentatuloksiin tieliikenteen osalta raideliikennetiedot ovat osittain epätarkat (varsinkin nopeus) etenkin ennustetilanteessa tämä aiheuttanee ±3 db:n epävarmuuden laskentatuloksiin raideliikenteen osalta. Laskentatulosten perusteella alueen suunnittelussa oleskelupiha-alueet tulee sijoittaa melulta suojaan. Oleskelupiha-alueet voidaan sijoittaa rakennuksien sisäpihoille tai rakennuksien tuomaa suojaa voidaan vaihtoehtoisesti myös täydentää oleskelupiha-alueen reunalla olevalla meluaidalla. Tarkastelualuetta (AK-4) tulee ELY-keskuksen mukaan käsitellä uutena asuinalueena, jolloin piha-alueiden yöajan keskiäänitason ohjearvona tulee käyttää 45 db(a). Melutaso parvekkeiden kannalta Ulkoseinillä oleva päiväajan keskiäänitaso on 10 m laskentakorkeudella 55 62 db(a). Tuloksen perusteella tulee varautua siihen, että kaikki parvekkeet tulee lasittaa. Tarkemmat tiedot lasitettavista parvekkeista ja lasituksen ääneneristävyysvaatimuksista tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä tehtävässä meluselvityksessä. Parvekkeiden osalta on tarpeen selvittää ELY-keskukselta, tuleeko yöajan ohjearvona käyttää 45 db(a). Jos parvekkeiden yöajan keskiäänitason tulee alittaa 45 db(a), on lasituksilta vaadittava ääneneristävyys hyvin korkea ja tällöin ns. normaalin avattavan lasituksen käyttö ei välttämättä ole mahdollista. Parvekkeille on uudiskohteissa sovellettu vaatimuksena sekä 45
11/12 db(a):ä että 50 db(a):ä. Selvityksen laatijan esitys sovellettavista ohjearvoista parvekkeille on päiväaikaan 55 db(a) ja yöaikaan 50 db(a). Melutaso julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksien kannalta Liikenteen aiheuttaman keskiäänitason perusteella julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on suurimmillaan noin 30 db (liitteet 3A ja 3B). Junaradan aiheuttaman maksimimelutason perusteella julkisivujen ääneneristävyysvaatimus (äänitasoero ulko- ja sisämelun välillä) on noin 25 42 db riippuen julkisivun sijaintipaikasta. Vaatimus on laskettu olettamuksella, että sisätilojen maksimimelutaso voi olla suurimmillaan 45 db(a). Taulukossa 8 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia asuinrakentamiseen [5]. Taulukko 8. Ääneneristävyysvaatimuksien vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus 25 db Vaatimuksen taso Normaali/ alhainen Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta-alasuhde lattiapinta-alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta-alojen keskinäinen suhde. Karkeasti voidaan arvioida, että ikkunoiden ääneneristävyyden tulee olla noin 3 5 db parempi kuin kokonaisääneneristävyysvaatimus on (edellä mainitun mukaisesti rakennusosat mitoitetaan huonekohtaisesti). Julkisivun korkean ääneneristävyysvaatimuksen johdosta junaradan puoleisen ulkoseinän osalta on tarpeen riittävän ajoissa suunnitella ääniteknisesti toimiva ratkaisu. Esimerkkeinä mainittakoon huoneistojen sijoitussuunnittelu tai kaksoisjulkisivun käyttö.
12/12 Kaavamääräysesitys Oleskelupiha-alueiden keskiäänitaso saa päiväaikaan olla maksimissaan 55 db(a) ja yöaikaan 45 db(a). Rakennusten ja oleskelupiha-alueiden sekä mahdollisten meluesteiden sijoitussuunnittelu tulee tehdä siten, että arvot täyttyvät. Parvekkeiden keskiäänitaso saa päiväaikaan olla maksimissaan 55 db(a) ja yöaikaan XX db(a) (yöajan vaatimus tarkistettava viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä). Parvekkeiden sijoitussuunnittelu sekä mahdollinen lasitussuunnittelu tulee tehdä siten, että arvot täyttyvät. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Asuinrakennuksen kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että tie- ja raideliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko- ja sisätilojen välillä on vähintään x db. Julkisivukohtainen eristävyysvaatimus määritetään asemakaavoituksen yhteydessä laadittavassa meluselvityksessä. 8 LISÄTIETOJA Tero Virjonen Promethor Oy Jani Kankare Promethor Oy puh. 040 082 3557 puh. 040 574 0028 sp. tero.virjonen@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi 9 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 4. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009.
24488880 Melukartan kartta on laadittu Tampereen kaupungin pohjakartta-aineistosta. Copyright kaupunkimittaus Tampere 2012. 24488880 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1834-1 ID 361789 Liikennemeluselvitys. Iidesranta, AK-4 kortteli, Tampere. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Nykyinen tilanne v. 2012. 20.2.2012 Mittakaava 1:750 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1A
24488880 Melukartan kartta on laadittu Tampereen kaupungin pohjakartta-aineistosta. Copyright kaupunkimittaus Tampere 2012. 24488880 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1834-1 ID 361789 Liikennemeluselvitys. Iidesranta, AK-4 kortteli, Tampere. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Nykyinen tilanne v. 2012. 20.2.2012 Mittakaava 1:750 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1B
24488880 Melukartan kartta on laadittu Tampereen kaupungin pohjakartta-aineistosta. Copyright kaupunkimittaus Tampere 2012. 24488880 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1834-1 ID 361789 Mittakaava 1:750 (A3) Liikennemeluselvitys. Iidesranta, AK-4 kortteli, Tampere. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Ennusteliikenne v. 2030, lisäraiteet on rakennettu. 20.2.2012 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2A
24488880 Melukartan kartta on laadittu Tampereen kaupungin pohjakartta-aineistosta. Copyright kaupunkimittaus Tampere 2012. 24488880 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1834-1 ID 361789 Mittakaava 1:750 (A3) Liikennemeluselvitys. Iidesranta, AK-4 kortteli, Tampere. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennusteliikenne v. 2030, lisäraiteet on rakennettu. 20.2.2012 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2B
24488880 Melukartan kartta on laadittu Tampereen kaupungin pohjakartta-aineistosta. Copyright kaupunkimittaus Tampere 2012. 24488880 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1834-1 ID 361789 Mittakaava 1:750 (A3) Liikennemeluselvitys. Iidesranta, AK-4 kortteli, Tampere. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Ennusteliikenne v. 2030, lisäraiteet on rakennettu. 20.2.2012 Laskentakorkeus 10 m maan pinnasta Liite 3A
24488880 Melukartan kartta on laadittu Tampereen kaupungin pohjakartta-aineistosta. Copyright kaupunkimittaus Tampere 2012. 24488880 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1834-1 ID 361789 Mittakaava 1:750 (A3) Liikennemeluselvitys. Iidesranta, AK-4 kortteli, Tampere. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. Ennusteliikenne v. 2030, lisäraiteet on rakennettu. 20.2.2012 Laskentakorkeus 10 m maan pinnasta Liite 3B
24488880 Melukartan kartta on laadittu Tampereen kaupungin pohjakartta-aineistosta. Copyright kaupunkimittaus Tampere 2012. 24488880 > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) > 80 db(a) > 85 db(a) PR-Y1834-1 ID 361789 Mittakaava 1:750 (A3) Laskentakorkeus 10 m maan pinnasta Liikennemeluselvitys. Iidesranta, AK-4 kortteli, Tampere. Junaradan aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso LA,F,maks. Ennusteliikenne v. 2030, lisäraiteet on rakennettu. 20.2.2012 Liite 4