YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT



Samankaltaiset tiedostot
YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunssassa

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy/ toimenpiteet

Nuha, yskä, kurkkukipu, mahdollisesti myös kuume, väsymys. Äkillisesti alkava korkea kuume, samat kuin flunsassa

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

Oireet: Kuume, kurkkukipu, nielemisvaikeus, suurentuneet ja aristavat kaulan imusolmukkeet, kurkussa valkoinen kate, oksentelu.

ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI-IKÄISTEN TARTUNTATAUTIOPAS

TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE YLEISIÄ OHJEITA!

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Päivitys TAVALLISIMPIA LASTEN SAIRASTAMIA INFEKTIOITA NIIDEN ITÄMISAIKA, OIREET, HOITO-OHJEET JA ERISTÄMISTARVE

Mikäli teillä on kysyttävää, omalta lastenneuvolan terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa puhelintunnin aikana.

LAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille

Tärkein infektiota ehkäisevä toimenpide on hyvä käsihygienia. Erityisesti käsien pesun merkitystä on syytä korostaa tässä kohdassa.

INFEKTIO-OHJE PÄIVÄKOTEIHIN. Yleistä

Tietopaketti seksitaudeista

OHJEITA PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN TARTUNTATAUTIOPAS

Kirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

POTILAAN HYGIENIAOPAS

KARHUNPOIKA SAIRASTAA. Kouluikäisen lapsen kotihoito-ohjeita

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

HYVÄT VANHEMMAT INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT JA NIIDEN LEVIÄMINEN

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin.

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

EURAN SOTE-KESKUS OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien tautien vastustus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

LASTEN SAIRAUDET JA PÄIVÄHOITO

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Tervetuloa yksityiseen perhepäivähoitoon

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä


Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

AMGEVITA (adalimumabi)

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Minna Tuominen LASTEN YLEISIMMÄT INFEKTIOTAUDIT OPAS PÄIVÄHOITOON

Varhaiskasvatuksen asiakasperheille

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Saarijärven kaupunki Varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelma

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

SISÄLLYSLUETTELO. Oppaan ovat laatineet Sara Kaunismäki ja Julia Keihäs, Hämeen ammattikorkeakoulu 2018

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

AMGEVITA (adalimumabi)

Syyhy, ohjeen muutokset

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN Omahoito-opas

LASTEN SAIRAUDET. Yleisimmät lasten sairaudet Kuumeinen lapsi Ripuloiva/oksenteleva lapsi Infektiota sairastavan lapsen eristys

TERVEEKSI KOTIKONSTEIN

Päätäit Suomen Apteekkariliitto 2006

Naisen intiimioireet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

TERVEHEKS KOTIKONSTEIN Itsehoito-opas

Tervetuloa. Petäikkölän päiväkotiin!

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Tarttuvista taudeista

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

VASTAANOTTOKESKUKSESSA/ HÄTÄMAJOITUSYKSIKÖSSÄ TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Miten Truvadaa otetaan

ALLERGIAKYSELYLOMAKE

Minun psori päiväkirjani

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Flunssa ja flunssan itsehoito Terveyskeskuslääkäri, tartuntatautilääkäri Paula Martikainen

Keskisuomalaiset zoonoosit

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

TOIMENPITEET TUHKAROKKOEPÄILYSSÄ

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall

Lääkityskäytäntösuosituksia

Transkriptio:

YLEISIMMÄT TARTTUVAT TAUDIT Tauti Aiheuttaja It.aika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuu- Pisaratartun- 1-3 vrk 1 vrk ennen oireita Nuha.Yskä.Kurkkukipu.Myös Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia. Ei eristämistarvetta me ta ja 3-5 vrk oireiden kuumetta ja väsymystä esiintyy hoito. Tarvittaessa Huom! Yskimis- ja alkamisesta lääkäriin. aivastamistekniikka Vauvarok- Virus 5-15 vrk Äkillinen korkea kuume kuume, Itsehoito oireiden Tautia ei pystytä te- Yleistilan salliessa ko, kolmen (pisaratart.) (Tavalli- kestoltaan 3-4 vrk. Kuumeen las- mukaan. Lääkärissä hokkaasti ehkäise- voi mennä hoitopaikpäivän kuu- sin 6 kk- kiessa pienitäpläinen ihottuma käynti, mikäli kuume mään. kaan kuumeettoman me 2v. iässä) vartalolle, jkv kasvoihin ja raajoi- pysyttelee korkeana päivän jälkeen hin (kestoltaan 2t - 2 vrk). tai lapsi on veltto Märkärupi Bakteeri 2-5 vrk Kunnes rakkulat Ensi oireena rakkula, joka rik- Lääkärin määräämä Henkilökohtainen hy- 24 tuntia suun kautta (kosketusrart) kuivuneet koutuu pian. Sen pohja muuttuu hoito. gienia, erityisesti hy- otettavan, 48 tuntia punoittavaksi, karstaisen ruven Ihottuma haudotaan/ vä käsihygienia paikallisen antibioottipeittämäksi. Rakkuloita on usein kylvetetään useita ker- hoidon aloittamisesta. vierivieressä muodostaen kaare- toja pv:ssä, jotta ruvet (Ilman lääkitystä hoivareunaisia kuvioita irtoavat. Kuivaus puh- toon vasta kunnes taalla pyyhkeellä. tauti on parantunut). Silmätu- Bakteeri/virus Aluksi usein toispuoleinen silmä- Lääkärin määräämä Henkilökohtainen hy- Ei eristämistarvetta lehdus (kosketustart) punoitus ja kutina. Leviää usein hoito. Tavallisesti oi- gienia, erityisesti hymolemmille puolille. Vihertävän- reet häviävät 3-5 vrk.n vä käsihygienia. kellertävä rähmä ja luomiturvotus. kuluessa Päätäi Päätäi 1-2 vrk Niin kauan kuin Tavallisimmin jatkuvaa kutinaa Pesu reseptittä aptee- Epidemioiden aikana Voi mennä hoitopaiksaivareita ja täitä korvien takana ja niskakuopassa. kista saatavilla aineil- voi esiintyä kenellä kaan, kun ensimmäion Saivareiden ja täiden löytyminen. la. Tärkeätä hoitaa tahansa. nen hoitokerta on to- Joskus oireeton koko perhe samanai- (Esim. päivkodissa/ teutettu. kaisesti.saivareet kan- kouluissa hoitajan pi- (Joukkohoitoa esim. nattaa kammata pois täisi selvittää ryhmän saman ryhmän lapsiltäikammalla. Muut täitilanne). le ei tarvita). harjat ja kammat puhdistetaan täiaineella.

Syyhy Syyhypunkki 2-3 viik- Tartuttava, kunnes Kutina yleensä kädenselässä, Syyhypunkin hävittä- Hyvä käsihygienia. 24h hoidon loppumileviää tavalli- koa syyhypunkki on hä- erityisesti sormiväleissä, vatsan miseen apteekista sesta simmin suo- vitetty alueella, pakaraseudussa, polvi- saatavilla tuotteilla. raan käsien taipeissa ja jalkaterissä varsinkin Tärkeätä hoitaa kovälityksellä reuna-alueilla. Ihon hankaus ai- ko perhe samanaikaiheuttaa usein punotusta. sesti. (Hoidon yhtey- Raapimisen seurauksena iho tu- dessä vuodevaatteet lehtuu herkästi. ja ihoa vasten olleet vaatteet pestään). Kihomato Kihomadon 14-21 vrk Tartuttava, kunnes Peräukon kutinaa etenkin yöl- Kihomadon häätöön Hyvä käsihygienia. Ei poissaolotarvetta. munia kul- kihomadot on hää- lä ja nukkumaan mennessä. apteekista saatavilla Hyvä WC-hygienia. keutuu käsi- detty Pakaroissavoi olla ihottumaa aineilla.hoidetaan ko- Pidetään kynnet lyen välityksel- Harvinaisempina komplikaatioina ko perhe samanaikai- hyinä. lä peräaukos- ovat umpilisäketulehdus ja ty- sesti. Jos päiväkoti- Vältetään nukkumista ta suuhun. töillä munanjohtimen tai virtsa- ryhmässä todetaan samoissa lakanoissa Munat saat- putken tulehdus. vähintään kolmas- kuin kihomadon kantavat levitä osalla lapsista kiho- tajat. myös liina- matoja, kannattaa kovaatteiden ja ko ryhmä hoitaa. esineiden vä- Vuodevaatteiden imulityksellä kos- rointi/tuuletus. Lakaketustartun- noiden vaihto lääkityktana sen jälkeisenä pv:nä. Vesirokko Virus 10-20 vrk Tartuttava n. vrk en- Eri vaiheessa olevia vesirakku- Riittävä vuodelepo. Rokote Varilrix 5vrk rakkuloiden (pisaratart./ nen oireita ja n. vii- loita iholla, myös hiuspohjassa Kuumeen hoito. Kyn- (Ei kuulu yleiseen puhkeamisesta tai kosketustart.) kon sen jälkeen. ja limakalvoilla. Kuumetta ja voi- net lyhyiksi. Lakanat/ rokotusohjelmaan). kunnes vesikellot ovat (Kunnes rakkulat makasta kutinaa. tyynynpäällinen vaih- kuivuneet. ovat kuivuneet). detaan 1-2 pv:n välein. Ihon pesu kevyesti suihkuttamalla, kuivaus pehmeällä pyyhkeellä kevyesti.tarvittaessa antihistamiinia

Vihuri- Virus 14-16 Tartuttava n. 2 pv Suurentuneita imusolmukkeita Riittävä vuodelepo. MPR-rokotus. 5 vrk ihottuman alusrokko (pisaratart.) (-21 vrk) ennen oireita ja niskassa ja leukakulmissa. Kas- Oireiden mukainen Huom! Jos MPR roko- ta. Vältettävä raskaukestää n. viikon voilta vartalolle ja raajoihin leviä- hoito. kotetulla epäillään den alkuvaiheessa vä punatäpläinen ihottuma vihurirokkoa, tulee olevien tapaamista. vasta-aineet määrittää Tuhka- Virus 9-13 vrk Tartuttava hieman Nuha,yskä, silmät valonarat. Riittävä vuodelepo. MPR-rokotus. 5 vrk ihottuman alusrokko (pisaratart.) ennen oireita ja n. 7 Läiskäinen ihottuma alkaa korvi- Oireiden mukainen Huom! Jos MPR roko- ta vrk ihottuman alka- en takaa helakanpunaisena ja hoito. Jälkitaudit saat- tetulla epäillään tuhmisesta. leviää vartalolle ja raajoihin. tavat vaatia lääkärin- karokkoa, vasta-aineet hoitoa tulee määrittää Sikotauti Virus 12-25 vrk Tartuttava n. 7 vrk Korvanalussylkirauhasten turpoa- Riittävä vuodelepo. MPR-rokotus. 7 vrk oireiden (pisaratart.) oireiden alkamises- minen. Myös kielen- ja leuan- Oireiden mukainen Huom! Jos MPR ro- alusta ta. alussylkirauhaset voivat turvota. hoito. tetulla epäillään siko- Kuume. Kipua suuta avattaessa. Vaatii lääkärinhoitoa tautia, tulee vastamurrosikäisillä pojilla aineet määrittää tai rajujen yleisoireiden ilmetessä. Tulirokko Bakteeri 2-5 vrk Tartuttavuus lakkaa Kuume. Kurkkukipu. Oksentelu Lääkärin määräämä 24 tuntia antibiootti- Streptokokki, 1 vrk:ssa lääkityk- Ihottuma. "Mansikkakieli". Hento hoito. hoidon aloittamisesta. ryhmä A ne- sen aloittamisesta punoittava ihottuma kasvoilla, ei Riittävä vuodelepo. Sen jälkeen yleiskunnän ja nielun suun ympärillä, sekä ylävartalolla. to ratkaisee. limakalvoilla Ihottuma ilmestyy 1/2-2 pv:n (pisaratart.) kuluttua kuumeen noususta. Enteroro- Virus 3-5 vrk Tartuttava jo ennen Pahoinvointia. Rakkuloita suun Oireiden mukainen Hyvä käsihygienia. Yleisvoinnin mukaan. rokko (Pisaratart.) oireita ja taudin kes- alueella(huulissa, poskien lima- hoito. (Myös ulosteet ovat Rakkuloiden paranetoajan. kalvolla, kielessä ja ikenissä) Tauti paranee yleensä tartuttavia) mista ei tarvitse odotitsestään. taa

Parvo- Virus 4-20 vrk Tartuttava n. viikko Ensioireina lievää lämpöilyä ja Oireiden mukainen Yleisvoinnin mukaan. rokko (pisaratart.) tartunnasta ja tau- väsymystä. Muutaman oireetto- hoito. Ihottuman puhjetessa din puhjettua ei man päivän jälkeen seuraa ihot- tartuntavaara on ohi enää tartuttava tuma (aluksi poskien punotusta, parin päivän kuluttua ilmestyy vartalolta raajoihin leviävä punoittava ihottuma). Ihottuma kestää 2-30 vrk. Ihottumaan liittyy kutina ja osalla potilaista saattaa olla kuumetta, kurkkukipua, mahakipua ja päänsärkyä.pienellä osalla lapsista on lisäksi nivelvaivoja, aikuisilla oirekuvaa hallitsevat nivelvaivat. Nielutuleh- Bakteeri 2-5 vrk Tartuttavuus lakkaa Kurkkukipu. Usein kuume. Mah- Lääkärin määräämä 24 tuntia antibioottidus Streptokokki, 1 vrk:ssa lääkityk- dollisesti oksentelu. Usein val- hoito. hoidon aloittamisesta. (angina) ryhmä A ne- sen aloittamisesta koiset peitteet nielussa. Sen jälkeen yleiskunnän ja nielun to ratkaisee. limakalvoilla (pisaratart.) Hinkuyskä Bakteeri 5-20 vrk Tartuttavuus jatkuu Yskää, joka n. viikon kuluessa Lääkärin määräämä Hinkuyskärokotus. 5 vrk hoidon (pisaratart.) n. 3 viikon ajan oi- muuttuu puuskittaiseksi, jolloin hoito. Alle 7-vuotiaille aloittamisesta. reiden puhkeami- hinkukohtauksia ja oksentelua. Perheen alle 6 kk:n kontaktihenkilöille Jos taudin totemishetsesta. Osittain rokotetuilla oireet saat- ikäisille lapsille anti- on syytä antaa kellä yskä on kestätavat esiintyä epämääräisinä. bioottilääkitys ennal- iänmukainen nyt yli 3 viikkoa ei taehkäisevästi. Tällöin hinkuyskärokote eristämistarvetta enää koko perhe tulee aina mikäli rokotussuoja ole. hoitaa samanaikai- on jäänyt sesti. Yli kuukauden vajavaiseksi. oireilleita ei yleensä kannata hoitaa.

"Yskän- Virus Kunnes rakkula on Tavallisimmin alkaa huulessa Oireita lievittäviä lääk- Hyvä käsihygienia Ei vaadi poissaoloa. rokko" (kosketustar.) kuivunut. punoittavana ja kutiavana aluee- keitä on olemassa. Huuli- na, jolle kehittyy nopeasti pieniä Jos on vain pari rakherpes ja kirkkaita rikkoutuvia rakkuloita. kulaa, voidaan hoitaa Rakkulat jättävät jälkeensä pin- paikallisesti virusvoitahaavan. Haavaumat paranevat teella (käyttö aloitetyleensä n. viikossa. tava mieluiten heti kun ihossa tuntuu pistelyä). Vaikeaoireisempaa tai usein uusiutuvaa voidaan harkita tbl lääkitystä. Alle 3-vuotiaita voidaan hoitaa mikstuuralla. Ontelo- Virus 2-6 mm:n läpimittaiset syylät Syylien annetaan pa- Ei vaadi poissaoloa. syylä (kosketustar.) iholla, pääasiassa taipeissa. rantua itsekseen. (Molluska) Puristettaessa esiin tulee Ongelman pitkittyestaikinamaista tahnaa sä lääkärissä käynti. Ripuli/ Bakteeri/virus Riippuu Riippuu taudin aihe- Ripuli, oksentelu ja vatsakipu. Nesteen saannista Hyvä käsihygienia. Yksi oireeton päivä oksennus- Suurin osa taudin uttajasta. (Esim. Mahdollisesti kuumetta. huolehdittava usein Matkustettaessa kiin- kotona. Salmonellatauti ripuleista on aiheutta- salmonellassa saat- nautittuna pieninä an- nitettävä huomiota ripulissa kaksi viruksen ai- jasta taa olla viikkoja, jol- noksina (esim. tee, ruoan oikeaan käsit- oireetonta päivää. heuttamia loin myös oireeton mustikkamehu, keit- telyyn ja säilytykseen. (pisararatart./ taudinkantaja on to) Huollellisuus ulkokosketustart.) tartuttava). maisen ruoan suhteen. Välikorvan- Bakteeri/virus Korvasärky, kuume. Mahdolli- Lääkärin määräämä Yleisvoinnin mukaan. tulehdus (pisararatart./ sesti vuotoa korvasta. hoito. Ei eristämistarvetta. viruksen aih.) Hepatiitti B, Veritartunta Veritartunta. Synty- Viruskantajalapsi Tarvittaessa lääkärin Ei vaadi poissaoloa. C ja HIV män yhteydessä oireeton seuranta Vanhempien suositelviruskantajaäidiltä tavaa ilmoittaa viruskantajuudesta päiväkodin johtajalle. 7.10.2010, tarkastettu 27.3.2014

LÄHDE: Duodecim Terveysportti. Päiväkoti ja tarttuvat taudit,tartuntatautiliitto