SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 5 3 TULOKSET... 9 3.1 Naisten pelianalyysit... 9 3.1.1 Naisten joukkuekohtaiset pelianalyysit... 9 3.1.2 Naisten pelaajakohtaiset analyysit... 36 3.2 Poikien pelianalyysit... 48 3.2.1 Poikien joukkuekohtaiset pelianalyysit... 48 3.2.2 Poikien pelaajakohtaiset analyysit... 75 3.3 Sykeanalyysit, rasituskertymät ja kuormitustasot... 87 3.3.1 Naispelaajien sykeanalyysit, rasituskertymät ja kuormitustasot... 87 3.3.2 Poikapelaajien sykeanalyysit, rasituskertymät ja kuormitustasot... 90 4 POHDINTA... 93 4.1 Naisten pelianalyysit... 93 4.1.1 Naisten joukkuekohtaiset pelianalyysit... 93 4.1.2 Naisten pelaajakohtaiset analyysit... 94 4.2 Poikien pelianalyysit... 95 4.2.1 Poikien joukkuekohtaiset pelianalyysit... 95 4.1.2 Poikien pelaajakohtaiset analyysit... 96 4.3 Sykeanalyysit, rasituskertymät ja kuormitustasot... 97
2 1 JOHDANTO Kansainvälinen kilpailu jääkiekon kaikissa arvokisoissa kaikilla tasoilla on viime vuosina selkeästi koventunut ja taso maailmalla leventynyt yhä ammattimaisemman harjoittelun ja kilpailutoiminnan tuloksena. Vaikka voimme olettaa, että suomalainen jääkiekon valmennustyö ei ole heikentynyt, on yhä vaikeampaa päästä mitalikantaan niin naisten, miesten kuin miesjunioreidenkaan kohdalla. Naisten perinteisessä MM-kisojen pronssimitaliketjussa on ollut viime vuosina katkoksia ja Naganon olympialaisissa saavutettu mitali vaihtui neljänteen sijaan sekä Salt Lake Cityssä että Torinossa. Suomen jääkiekkoliitto on 2005 keväällä laatinut selkeät kehitys- ja tehostamistoimenpiteet kansainvälisen kilpailukyvyn nostamiseksi lähitulevaisuudessa. Toimenpiteet liittyvät ensi sijassa kilpailujärjestelmien, valmentajien koulutustoiminnan, maajoukkuetoiminnan ja seuravalmennuksen tehostamiseen. Myös lajiin liittyvät tutkimukset ja analyysit ovat keskeisesti esillä toimintaa tehostettaessa. Tästä esimerkkinä on Suomen Jääkiekkoliiton ja Suomen Urheiluopiston yhteistyössä Vierumäelle perustama Kansainvälinen Jääkiekon Kehityskeskus. Keskuksen tehtävänä on lajiin liittyvän tiedon kokoaminen, koulutusmateriaalin tuottaminen ja lajin tutkimustiedon kartuttaminen. Pelin analysoiminen ja sen lainalaisuuksien tunteminen on pohjana lajiin liittyvän valmennuksen suunnittelussa. Suomen jääkiekkoliitto on kehittänyt lajituntemusta erilaisten lajianalyysien pohjalta ja toiminut edelläkävijänä asiassa myös kansainvälisessä toiminnassa. Suurin osa analyyseistä on kuitenkin keskittynyt miesten huippujääkiekkoon. Naisten ja miesjunioreiden pelin ja lajiharjoittelun analysointiin on käytetty selvästi vähemmän huomiota. Pelin ja lajiharjoittelun lainalaisuudet ovat kuitenkin jo
3 silmämääräisesti seuraten hyvin erilaiset miehiin verrattuna ja ne tulisi ottaa huomioon harjoittelua suunnattaessa. Ongelmana käytännön juniorivalmennuksessa miesten puolella on ollut havaittavissa oleva kopiointi huippujääkiekon harjoitteista ja toimintatavoista. Eli juniorivalmentajat kopioivat edustustason harjoitteita ja toteuttavat niitä omissa joukkueissaan ymmärtämättä, että kyseessä on käytännössä aivan eri peli eri lainalaisuuksineen. Harjoittelua ohjaa edelleen myös liikaa ns. mutu-tuntumaan perustuva päätöksenteko. Kansallisen tason valmennustoiminnan tason nostaminen on yksi suurimpia naiskiekon tulevaisuuden haasteita. Valmentajakunnan ymmärrys kansainvälisen pelitavan vaatimuksista tulee olemaan avainasia harjoittelua suunnattaessa. Yleinen käsitys on, että kansallisen tason harjoittelua tulee koventaa merkittävästi, jotta kilpailukyky maajoukkuetasolla säilytetään. SM-sarjan tasoa tulisi saada selkeästi ylöspäin, jotta kynnys siirtyä kansainvälisiin peleihin madaltuisi. Tämän tutkimuksen pyritään osoittamaan konkreettisesti millä pelin osa-alueilla valmennuksen kehittämistarpeet ovat suurimmat. Vastaavasti nuorten puolella harjoittelun suuntaamisen tehostaminen ja valmennuksen vaatimustason konkretisoiminen ovat tavoitteena tutkimuksen toteuttamiselle myös nuorten miesjunioreiden osalta. Keskeisinä elementteinä naisten jääkiekon olympiamenestyksen kannalta ovat naisten ja naisten alle 20-vuotiaiden maajoukkueiden resurssit saada kansainvälisiä kontakteja ja toteuttaa harjoittelua tehostetussa ilmapiirissä. Tulevan olympiadin aikana on kuitenkin saatava myös kansallisen tason harjoitus- ja kilpailutoiminta lähemmäksi kansainvälistä
4 tasoa. Seuravalmentajien tieto-taito-tasoa pitää saada ylöspäin pelaajien arkipäivän valmennusta kehittämiseksi. Vancouverin talviolympialaisiin 2010 on aikaa yksi olympiadi. Tämän tutkimuksen voidaan laatia suunnitelmat naisten huippujääkiekon valmennuksellisista ja pelillisistä perusteista. Analyysin pohjalta tehdään selkeät harjoittelua ja pelaamista koskevat tehostamissuunnitelmat. Tutkimuksen poikia koskeva osa kohdistuu merkittävään ajankohtaan ajatellen nuoren huippu-urheilu-urastaan tekimiä päätöksiä. Tässä ikävaiheessa nuoreen kohdistuvat selkeät vaatimusten lisäykset sekä urheilemisen, että muun sosiaalisen elämän suhteen. Oletusarvojen mukaan tässä iässä harjoitusmäärien ja intensiteetin väärät mittasuhteet ja arkipäivän fyysinen ja henkinen kokonaiskuormitus voivat pahimmillaan johtaa ylikuntotiloihin ja jopa uran lopettamiseen. Optimaalisen harjoitus- ja kilpailukuormituksen määrittäminen on näin ollen äärimmäisen tärkeää.
5 2 MENETELMÄT Tutkimuksessa suoritettiin pelianalyysit kolmesta naisten maaottelusta (N MJ) ja kolmesta naisten SM-sarjaottelusta (N SM) sekä kolmesta alle 17-vuotiaiden maaottelusta (U17 MJ) ja kolmesta poikien B-nuorten SM-sarjaottelusta (B SM). Analysoidut ottelut on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1. Analysoidut ottelut Taso Ottelu (pvm) Lopputulos N MJ RUS-FIN (16.2.2007) 1-5 N MJ FIN-GER (17.2.2007) 2-1 N MJ SWE-FIN (18.2.2007) 0-1 N SM Blues-Ilves (22.2.2007) 6-0 N SM Ilves-Blues (24.2.2007) 1-3 N SM Blues-Ilves (25.2.2007) 4-1 U17 MJ FIN-SWE (26.3.2007) 0-4 U17 MJ FIN-CZE (9.11.2007) 8-5 U17 MJ FIN-CZE (10.11.2007) 7-2 B SM JYP-Blues (15.3.2007) 6-3 B SM JYP-Tappara (13.2.2008) 2-3 B SM JYP-Ilves (24.2.2008) 8-4 Ottelut analysoitiin käyttäen Dartfish TeamPro 4.5.1.0 -ohjelmaa (Dartfish, Freiburg, Sveitsi). Pelianalyysin tarkasteltiin syöttöjä, vastaanottoja, laukauksia ja kuljetuksia joukkueittain ja pelipaikkakohtaisesti (maalivahdit, puolustajat, hyökkääjät) jaoteltuna. Pelianalyysin analysoidut muuttujat on esitelty taulukossa 2. Tarkastelussa oli etenkin onnistuminen eri muuttujissa sekä erilaiset suoritustekniikat. Muuttujista laskettiin kappalemäärät ja onnistumisprosentit ja niitä tarkastellaan tuloksissa kolmen ottelun keskiarvoina.
6 TAULUKKO 2. Pelianalyysilla analysoidut muuttujat ja määrittelyt. Muuttuja/ määrittely Tekniikka Suunta Voimakkuus Pituus Syöttö Vastaanotto Laukaus Kuljetus - Veto - Ranne - Lyönti - Rysty - Jättö - Siirtokiekko - Muu - Eteen - Sivulle - Alas - Kova - Löysä - Pitkä - Keskipitkä - Lyhyt - Kämmen - Rysty - Luistin - Muu - Ranne - Veto - Lyönti - Rysty - Ohjaus - Muu - Kova - Löysä - Eteen - Sivulle - Alas - Pitkä - Keskipitkä - Lyhyt Onnistuminen - +/- - +/- - +/- Suoritus/liike - Paikaltaan - Liikkeestä - Paikaltaan - Liikkeestä Lähtöpaikka -Alue 1-6 Tapa - One-timer - Kuljetuksesta - Vastaanotto-lauk. - Ohjaus - Rebound - Muu Tulos - Maali - Torjunta - Puolustajaan - Ohi/yli - Epäonnistunut - Tolppa/ylärima Suuntaaminen - Vasen ylös - Vasen alas - Oikea ylös - Oikea alas - Jalkojen väliin Ohitetut lkm - 0-5 Pelaaja kotijoukkue Pelaaja vierasjoukkue Kenttätilanne - Maalivahti - Puolustaja - Hyökkääjä - Maalivahti - Puolustaja - Hyökkääjä - Tasakentällisin - Ylivoima - Alivoima - Maalivahti - Puolustaja - Hyökkääjä - Maalivahti - Puolustaja - Hyökkääjä - Tasakentällisin - Ylivoima - Alivoima - Maalivahti - Puolustaja - Hyökkääjä - Maalivahti - Puolustaja - Hyökkääjä - Tasakentällisin - Ylivoima - Alivoima - Maalivahti - Puolustaja - Hyökkääjä - Maalivahti - Puolustaja - Hyökkääjä - Tasakentällisin - Ylivoima - Alivoima Pelianalyysin lisäksi edellä mainituissa otteluissa tarkasteltiin yksittäisten pelaajien toimintaa. Naisten osalta analyysi suoritettiin yhdelle puolustajalle ja yhdelle hyökkääjälle
7 kaikissa SM-sarjaotteluissa sekä myös kaikissa kolmessa maaottelussa, joissa kyseiset pelaajat myös pelasivat. Poikien osalta analysoitiin yhden hyökkääjän toimintaa kolmessa SM-sarjan ja kolmessa maaottelussa sekä yhtä puolustajaa kahdessa SM-sarja- ja kahdessa maaottelussa. Pelaajien henkilökohtaisten analyysien osalta tarkasteltiin syöttöjä, vastaanottoja, laukauksia ja kuljetuksia käyttäen samoja määritelmiä kuin pelianalyysissakin. Lisäksi henkilökohtaisissa analyyseissa tarkasteltiin pelaajien kontaktien määrää, laatua (taklaus/ohjaus/vääntö) ja paikkaa (laidan lähellä/maalin edessä/avojäällä). Tämän lisäksi analysoitiin pelaajien luistelun suuntaa (etuperin/takaperin) ja intensiteettiä (maksimaalinen/aktiivinen/liuku) sekä pelaajien toimimista eri rooleissa (kiekollinen/kiekoton hyökkääjä, kiekollisen/kiekottoman puolustaja) pelin aikana. Myös pelaajan kokonaispeliaika laskettiin ottelun ajalta. Kontaktien, luistelun, pelitilanneroolien ja vaihtojen osalta analysoitiin sekä kappalemäärät että ajallinen kesto. Tuloksia tarkasteltiin paitsi kokonaisuudessaan myös eri kenttätilanteiden (tasakentällisin, ylivoima, alivoima) sekä jokaisen erän mukaan jaoteltuna. Peli- ja pelaajakohtaisten analyysien lisäksi tiettyjen otteluiden aikana tallennettiin ja analysoitiin naisten osalta analysoidun puolustajan ja poikien osalta hyökkääjän syketiedot pelin aikaisen kuormitustason määrittelemiseksi ja kilpailusuorituksen rasittavuuden arvioimiseksi. Naispuolustajalta syketietoja kerättiin analysoidussa SMsarjan ottelussa Blues-Ilves (22.2.2007) ja maaottelussa Ruotsi-Suomi (18.2.2007). Poikahyökkääjän syketiedot kerättiin otteluissa JYP-Blues (15.3.2007) ja Suomi-Ruotsi (26.3.2007).
8 Syketiedot tallennettiin Suunnon Smartbelt-sykepantaa (Suunto OY, Vantaa, Suomi) käyttäen ja tulokset analysoitiin Firstbeat Sports 1.2.0.8-ohjelmalla (Firstbeat Technologies OY, Jyväskylä, Suomi). Rasituskertymän arvioinnissa käytettiin muuttujana kuormituksen jälkeen kohonnutta hapenkulutusta eli EPOC-arvoa (ml/kg), joka kuvaa suorituksen aiheuttamaa elimistön tasapainotilan järkkymistä (Firstbeat Technologies OY). Kuormitustasojen määrittelyn pohjana käytettiin pelaajille Suomen Urheiluopiston lääkäriasemalla (Vierumäki) suoritettujen fyysisen kunnon testien tuloksia.
9 3 TULOKSET 3.1 Naisten pelianalyysit Naisten pelianalyysien ja pelaajien henkilökohtaisten analyysien tulokset on esitetty taulukoissa 3-46. 3.1.1 Naisten joukkuekohtaiset pelianalyysit Taulukko 3. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, Suomen syötöt.
10 Taulukko 4. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, Suomen vastaanotot ja laukaukset (1). Taulukko 5. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, Suomen laukaukset (2).
11 Taulukko 6. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, Suomen kuljetukset. Taulukko 7. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, vastustajan syötöt.
12 Taulukko 8. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, vastustajan vastaanotot ja laukaukset (1). Taulukko 9. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, vastustajan laukaukset (2).
13 Taulukko 10. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, vastustajan kuljetukset. Taulukko 11. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten SM-sarjaotteluiden kahden joukkueen yhteiskeskiarvot kolmesta ottelusta, syötöt.
14 Taulukko 12. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten SM-sarjaotteluiden kahden joukkueen yhteiskeskiarvot kolmesta ottelusta, vastaanotot ja laukaukset (1). Taulukko 13. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten SM-sarjaotteluiden kahden joukkueen yhteiskeskiarvot kolmesta ottelusta, laukaukset (2).
15 Taulukko 14. Joukkuekohtainen pelianalyysi, naisten SM-sarjaotteluiden kahden joukkueen yhteiskeskiarvot kolmesta ottelusta, kuljetukset.
16 Taulukko 15. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, syötöt ja vastaanotot yhteensä.
17 Taulukko 16. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, laukaukset yhteensä.
18 Taulukko 17. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, kuljetukset yhteensä.
19 Taulukko 18. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, puolustajien syötöt ja vastaanotot.
20 Taulukko 19. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, puolustajien laukaukset.
21 Taulukko 20. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, puolustajien kuljetukset.
22 Taulukko 21. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, hyökkääjien syötöt ja vastaanotot.
23 Taulukko 22. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, hyökkääjien laukaukset.
24 Taulukko 23. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, hyökkääjien kuljetukset.
25 Taulukko 24. Naisten maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, maalivahtien syötöt ja vastaanotot.
26 Taulukko 25. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, syötöt ja vastaanotot yhteensä.
27 Taulukko 26. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, laukaukset yhteensä.
28 Taulukko 27. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, kuljetukset yhteensä.
29 Taulukko 28. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, puolustajien syötöt ja vastaanotot.
30 Taulukko 29. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, puolustajien laukaukset.
31 Taulukko 30. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, puolustajien kuljetukset.
32 Taulukko 31. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, hyökkääjien syötöt ja vastaanotot.
33 Taulukko 32. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, hyökkääjien laukaukset.
34 Taulukko 33. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, hyökkääjien kuljetukset.
35 Taulukko 34. Naisten maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, maalivahtien syötöt ja vastaanotot.
36 3.1.2 Naisten pelaajakohtaiset analyysit Taulukko 35. Naispuolustajan liikkumisanalyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, vaihdot, luistelutekniikka ja -intensiteetti.
37 Taulukko 36. Naispuolustajan liikkumisanalyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, vaihdot ja pelitilanneroolit.
38 Taulukko 37. Naispuolustajan tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, syötöt ja vastaanotot.
39 Taulukko 38. Naispuolustajan tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, laukaukset.
40 Taulukko 39. Naispuolustajan tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, kuljetukset.
41 Taulukko 40. Naispuolustajan tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, kontaktit.
42 Taulukko 41. Naishyökkääjän liikkumisanalyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, vaihdot, luistelutekniikka ja -intensiteetti.
43 Taulukko 42. Naishyökkääjän liikkumisanalyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, vaihdot ja pelitilanneroolit.
44 Taulukko 43. Naishyökkääjän tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, syötöt ja vastaanotot.
45 Taulukko 44. Naishyökkääjän tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, laukaukset.
46 Taulukko 45. Naishyökkääjän tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, kuljetukset.
47 Taulukko 46. Naishyökkääjän tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, kontaktit.
48 3.2 Poikien pelianalyysit Naisten pelianalyysien ja pelaajien henkilökohtaisten analyysien tulokset on esitetty taulukoissa 47-90. 3.2.1 Poikien joukkuekohtaiset pelianalyysit Taulukko 47. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, Suomen syötöt.
49 Taulukko 48. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, Suomen vastaanotot ja laukaukset (1). Taulukko 49. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, Suomen laukaukset (2).
50 Taulukko 50. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, Suomen kuljetukset. Taulukko 51. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, vastustajan syötöt.
51 Taulukko 52. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, vastustajan vastaanotot ja laukaukset (1). Taulukko 53. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, vastustajan laukaukset (2).
52 Taulukko 54. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien maaotteluiden kolmen ottelun keskiarvot, vastustajan kuljetukset. Taulukko 55. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien SM-sarjaotteluiden kahden joukkueen yhteiskeskiarvot kolmesta ottelusta, syötöt.
53 Taulukko 56. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien SM-sarjaotteluiden kahden joukkueen yhteiskeskiarvot kolmesta ottelusta, vastaanotot ja laukaukset (1). Taulukko 57. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien SM-sarjaotteluiden kahden joukkueen yhteiskeskiarvot kolmesta ottelusta, laukaukset (2).
54 Taulukko 58. Joukkuekohtainen pelianalyysi, poikien SM-sarjaotteluiden kahden joukkueen yhteiskeskiarvot kolmesta ottelusta, kuljetukset.
55 59. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, syötöt ja vastaanotot yhteensä.
56 Taulukko 60. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, laukaukset yhteensä.
57 Taulukko 61. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, kuljetukset yhteensä.
58 Taulukko 62. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, puolustajien syötöt ja vastaanotot.
59 Taulukko 63. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, puolustajien laukaukset.
60 Taulukko 64. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, puolustajien kuljetukset.
61 Taulukko 65. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, hyökkääjien syötöt ja vastaanotot.
62 Taulukko 66. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, hyökkääjien laukaukset.
63 Taulukko 67. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, hyökkääjien kuljetukset.
64 Taulukko 68. Poikien maajoukkueen ja SM-sarjaotteluiden keskiarvojen vertailu, maalivahtien syötöt ja vastaanotot.
65 Taulukko 69. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, syötöt ja vastaanotot yhteensä.
66 Taulukko 70. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, laukaukset yhteensä.
67 Taulukko 71. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, kuljetukset yhteensä.
68 Taulukko 72. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, puolustajien syötöt ja vastaanotot.
69 Taulukko 73. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, puolustajien laukaukset.
70 Taulukko 74. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, puolustajien kuljetukset.
71 Taulukko 75. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, hyökkääjien syötöt ja vastaanotot.
72 Taulukko 76. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, hyökkääjien laukaukset.
73 Taulukko 77. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, hyökkääjien kuljetukset.
74 Taulukko 78. Poikien maajoukkueen ja vastustajan keskiarvojen vertailu, maalivahtien syötöt ja vastaanotot.
75 3.2.2 Poikien pelaajakohtaiset analyysit Taulukko 79. Poikapuolustajan liikkumisanalyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, vaihdot, luistelutekniikka ja -intensiteetti.
76 Taulukko 80. Poikapuolustajan liikkumisanalyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, vaihdot ja pelitilanneroolit.
77 Taulukko 81. Poikapuolustajan tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, syötöt ja vastaanotot.
78 Taulukko 82. Poikapuolustajan tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, laukaukset.
79 Taulukko 83. Poikapuolustajan tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, kuljetukset.
80 Taulukko 84. Poikapuolustajan tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, kontaktit.
81 Taulukko 85. Poikahyökkääjän liikkumisanalyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, vaihdot, luistelutekniikka ja -intensiteetti.
82 Taulukko 86. Poikahyökkääjän liikkumisanalyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, vaihdot ja pelitilanneroolit.
83 Taulukko 87. Poikahyökkääjän tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, syötöt ja vastaanotot.
84 Taulukko 88. Poikahyökkääjän tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, laukaukset.
85 Taulukko 89. Poikahyökkääjän tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, kuljetukset.
86 Taulukko 90. Poikahyökkääjän tekninen analyysi, maaotteluiden ja SM-sarjaotteluiden keskiarvot, kontaktit.
87 3.3 Sykeanalyysit, rasituskertymät ja kuormitustasot Pelin aikana tallennetut syketiedot, sekä pelaajien ottelun aikaiset rasituskertymät ja kuormitustasot on esitetty kuvissa 1-12. 3.3.1 Naispelaajien sykeanalyysit, rasituskertymät ja kuormitustasot 250 200 1.erä 2.erä 3.erä Koko ottelu 150 100 50 0 Keskisyke Max.EPOC Max.syke Min.syke KUVA 1. Naispuolustajan keskisyke, maksimaalinen rasituskertymä (EPOC, ml/kg), maksimisyke ja minimisyke naisten maaottelun Ruotsi-Suomi (18.2.2007) aikana. KUVA 2. Naispuolustajan rasituskertymän (EPOC, ml/kg) kehittyminen naisten maaottelun Ruotsi- Suomi (18.2.2007) aikana.
88 KUVA 3. Naispuolustajan toimiminen eri tehoalueilla naisten maaottelun Ruotsi-Suomi (18.2.2007) aikana. 250 200 1.erä 2.erä 3.erä Koko ottelu 150 100 50 0 Keskisyke Max.EPOC Max.syke Min.syke KUVA 4. Naispuolustajan (Blues) keskisyke, maksimaalinen rasituskertymä (EPOC, ml/kg), maksimisyke ja minimisyke naisten SM-sarjaottelun Blues-Ilves (22.2.2007) aikana. KUVA 5. Naispuolustajan rasituskertymän (EPOC, ml/kg) kehittyminen naisten SM-sarjaottelun Blues-Ilves (22.2.2007) aikana.
89 KUVA 6. Naispuolustajan toimiminen eri tehoalueilla naisten SM-sarjaottelun Blues-Ilves (22.2.2007) aikana.
90 3.3.2 Poikapelaajien sykeanalyysit, rasituskertymät ja kuormitustasot 250 200 1.erä 2.erä 3.erä Koko ottelu 150 100 50 0 Keskisyke Max.EPOC Max.syke Min.syke KUVA 7. Poikahyökkääjän keskisyke, maksimaalinen rasituskertymä (EPOC, ml/kg), maksimisyke ja minimisyke poikien maaottelun Suomi-Ruotsi (26.3.2007) aikana. KUVA 8. Poikahyökkääjän rasituskertymän (EPOC, ml/kg) kehittyminen poikien maaottelun Suomi- Ruotsi (26.3.2007) aikana.
91 KUVA 9. Poikahyökkääjän toimiminen eri tehoalueilla poikien maaottelun Suomi-Ruotsi (26.3.2007) aikana. 250 200 1.erä 2.erä 3.erä Koko ottelu 150 100 50 0 Keskisyke Max.EPOC Max.syke Min.syke KUVA 10. Poikahyökkääjän keskisyke, maksimaalinen rasituskertymä (EPOC, ml/kg), maksimisyke ja minimisyke poikien B-nuorten SM-sarjaottelun JYP-Blues (15.3.2007) aikana. KUVA 11. Poikahyökkääjän rasituskertymän (EPOC, ml/kg) kehittyminen poikien B-nuorten SMsarjaottelun JYP-Blues (15.3.2007) aikana.
92 KUVA 12. Poikahyökkääjän (JYP) toimiminen eri tehoalueilla poikien B-nuorten SM-sarjaottelun JYP-Blues (15.3.2007) aikana.
93 4 POHDINTA 4.1 Naisten pelianalyysit 4.1.1 Naisten joukkuekohtaiset pelianalyysit Verrattaessa SM-sarjan analyysituloksia syöttöjen osalta Suomen maajoukkueen analyysituloksiin, havaitaan merkittävä ero syöttöjen kokonaismäärässä maaotteluiden hyväksi. Edelleen kuitenkin mielenkiintoisesti myös syöttöjen onnistumisprosentti on maaotteluissa SM-sarjaa parempi. (Taulukko 15.) Syöttötekniikan osalta veto- ja rannesyötöt ovat naisilla korostetussa asemassa. Jopa noin 90 prosenttia syötöistä luokitellaan naisten osalta löysiksi, maaotteluissa kovien syöttöjen osuus on kuitenkin hivenen suurempi. Kovien syöttöjen onnistumisprosentti on myös löysiä syöttöjä parempi niin SM-sarja- kuin maaotteluissakin. Osittain tämä selittyy tietenkin löysien syöttöjen moninkertaisella määrällä. Lyhyet ja keskipitkät syötöt ovat pituuden osalta käytetyimpiä naisten peleissä ja ne myös onnistuvat, luonnollisesti, merkittävästi useammin pitkiin syöttöihin verrattuna. Pitkät syötöt onnistuvat puolestaan SM-sarjan otteluissa maaotteluita paremmin. (Taulukot 3, 11 ja 15.) Merkittävä ero tältä osin havaitaan etenkin hyökkääjillä (26.7 vs. 15.6 %, taulukko 21). Syöttöjen suuremmasta määrästä johtuen myös vastaanottojen määrä on luonnollisesti suurempi naisten maaotteluissa SM-sarjaan verrattuna. Vastaanottojen onnistumisprosenteissa ei kuitenkaan havaita eroa. Vastaanottotekniikkana kämmenvastaanotto on luonnollisesti korostunut ja keskimäärin noin 80 prosenttia vastaanotoista tapahtuu liikkeessä. (Taulukko 15.) Laukausten tai kuljetusten määrässä ei havaita eroja naisten maaotteluiden ja SM-sarjan välillä (taulukot 16 ja 17). Kuitenkin SM-sarjassa pelaajien kuljetukset onnistuvat paremmin (80.4 vs. 62.9 %). Selvästikin kuljettamalla eteneminen on vaikeampaa tiukemmissa maaotteluissa. (Taulukot 16 ja 17.) Laukausten osalta on puolestaan huomattavaa, että SM-sarjaotteluissa hyökkääjien suhteellinen osuus kaikista laukauksista on maaotteluita suurempi (64.8 vs. 53.9 % kaikista laukauksista, taulukko 22). Maaotteluissa päästään myös suhteessa harvemmin laukomaan tasakentällisin (taulukko 16) ja etenkin puolustajien kohdalla ylivoimalaukaukset ovat suuressa osassa kaikista laukauksista maaotteluissa. 54.5 prosenttia puolustajien maaottelujen laukauksista
94 lauottiin analysoitavissa otteluissa ylivoimalla, kun vastaava luku SM-sarjan otteluissa oli vain 31.1 prosenttia. (Taulukko 19.) Vastustajaan verrattuna Suomen naisten maajoukkue on analysoiduissa peleissä syöttänyt ja vastaanottanut kiekkoa määrällisesti selvästi enemmän, mutta myös onnistut syötöissään vastustajaa paremmin. Ainoastaan pitkien syöttöjen onnistumisen osalta Suomi on ollut vastustajaa jäljessä. (Taulukko 25.) Myös laukausten osalta Suomen onnistuminen (torjunta tai maali) on ollut vastustajaa heikompi huolimatta siitä, että Suomi kaikki analysoidut ottelut voittikin (taulukko 26). Merkittävää on myös huomata, että vastustajajoukkueet onnistuivat kuljetuksissaan selvästi suomalaisia paremmin (taulukko 27). 4.1.2 Naisten pelaajakohtaiset analyysit Tarkasteltaessa naishyökkääjän ja puolustajan liikkumisanalyysia, havaitaan molempien kohdalla merkittävä ero vaihtojen kokonaismäärässä ja täten kokonaispeliajassa (taulukko 35 ja 41). Voidaan siis päätellä, että luonnollisesti maajoukkuetason naispelaajat ovat seurajoukkueissaan korostuneessa roolissa ja saavat paljon vastuuta. Molempien kohdalla vaihtojen keskimääräinen kesto on SM-sarjaotteluissa maaotteluita pidempi ja myös tämä voi kertoa korostuneesta vastuusta seurajoukkueessa. (Taulukot 35 ja 41.) Kenties yllättäen ei naisten kolmessa maaottelussa ole merkittävää eroa kolmeen SMsarjaotteluun verrattuna aktiivisen luistelun ja passiivisen liu un osalta. Naispuolustajan osalta aktiivisen luistelun ja liu un osuus kokonaispeliajasta on ollut analysoiduissa otteluissa lähes täysin yhtenevä SM-sarjaotteluiden ja maaotteluiden välillä (taulukko 35). Hyökkääjän liikkumisanalyysissa puolestaan aktiivisen luistelun määrä on luonnollisesti puolustajaa suurempi. Naishyökkääjän kohdalla havaitaan myös pieni ero aktiivisen luistelun määrässä maaottelun hyväksi ja vastaavasti SM-sarjaotteluissa hyökkääjän liikkumisessa passiivinen osuus on hivenen korostuneempi. (Taulukko 41.) Merkittävää on, että intensiteetin osalta vain murto-osa ajasta edetään maksimaalisesti (taulukot 35 ja 41). On toki muistettava, että analysointitapa oli liikkumisanalyysin osalta subjektiivinen ja täten maksimaalisen ja aktiivisen luistelun ero on ollut vaikea havaita. Naishyökkääjän kohdalla havaitaan mielenkiintoisesti, että maajoukkuepeleissä aktiivisen luistelun osuus liikkumisesta vähenee pelin edetessä ja kolmannessa erässä aktiivisen luistelun osuus on merkittävästi ensimmäistä erää pienempi (50.9 vs 57.0 %, taulukko 41). Vastaavasti passiivisen liikkumisen osuus lisääntyy maaotteluissa kolmanteen erään tultaessa. Koska SM-sarjassa ei luisteluintensiteetin osalta havaita näiden analyysien perusteella vastaavaa muutosta, voitaneen päätellä maaotteluiden asettavan enemmän
95 haasteita hyökkääjän pelinaikaiselle kuormittumiselle. Naispuolustajan kohdalla vastaavaa kuormittumisesta kertovaa muutosta luisteluintensiteetin osalta ei kuitenkaan havaita. (Taulukot 35 ja 41.) Pelitilanneroolien osalta huomataan, että keskimääräinen aika, joka toimitaan kerrallaan kiekollisena hyökkääjänä, on hieman pidempi SM-sarjaotteluissa (taulukot 36 ja 42). Tämä antaa viitteitä siitä, että maaotteluihin verrattuna SM-sarjapeleissä tilaa ja aikaa on pelaajalla käytössään enemmän ja kiekosta ei tarvitse luopua aivan yhtä nopeasti kuin maaotteluissa. Henkilökohtaisten teknisten analyysien osalta ei näiden tarkasteltujen pelaajien kohdalla havaita merkittäviä eroja maaotteluiden ja SM-sarjan välillä. Lisämuuttujana joukkuekohtaiseen analyysiin verrattuna analysoidussa kontaktien määrässäkään ei havaita merkittäviä eroja eri tason otteluiden välillä. (Taulukot 37-40 ja 43-46.) 4.2 Poikien pelianalyysit 4.2.1 Poikien joukkuekohtaiset pelianalyysit Myös poikien maaotteluissa syöttöjen kokonaismäärä on naisten tavoin SM-sarjaa suurempi. Edelleen kuitenkin myös pojilla syöttöjen onnistumisprosentti on SM-sarjaa korkeampi. Maaotteluissa myös eteenpäin suuntautuvia syöttöjä on SM-sarjaan verrattuna suhteellisesti vähemmän ja sivulle suuntautuvat (lyhyet ja keskipitkät) syötöt ovat korostuneemmassa asemassa. (Taulukko 59.) Kenties siis maaotteluissa suuremmalla syöttömäärällä ja kiekon sivuttaisliikuttelulla pyritään parempaan kiekkokontrolliin ja murtautumaan syöttöketjujen maalintekoalueelle, kun taas SM-sarjassa pyritään suoraviivaisemmin eteenpäin ns. ratkaisusyöttöjen. Syöttöjen osalta myös pojilla löysät syötöt ovat erittäin korostuneessa asemassa. Kuitenkin on mielenkiintoista, että kovien syöttöjen osuus on SM-sarjan peleissä maaotteluita suurempi (21.0 vs. 12.6 %). SM-sarjaotteluissa myös pitkien syöttöjen onnistuminen on maaotteluita selvästi parempaa (32.0 vs. 15.5 %) ja erityisen selvää tämä on etenkin hyökkääjien pitkissä syötöissä (26.0 vs 13.8 %). Myös pojilla veto- ja rannesyötöt ovat korostuneessa asemassa. (Taulukko 59.) Syöttöjen suurempaa kokonaismäärää vastaavasti myös vastaanottoja on suoritettu poikien maaotteluissa SM-sarjaa enemmän ja ne onnistuvat myös suuremmalla
96 todennäköisyydellä. Luonnollisesti pojillakin kämmenvastaanottojen osuus korostuu. (Taulukko 59.) Laukausten osalta ei ole havaittavissa merkittävää eroa eri tasojen välillä, vaikka SMsarjaotteluissa alueelta 1 lähteneiden laukausten suurempi suhteellinen osuus antaakin viitteitä siitä, että poikien SM-sarjassa parhaalle laukaisusektorille eteneminen on maaotteluita helpompaa. Hyökkääjillä alueelta 1 lähteneiden laukausten osuus on SMsarjassa maaotteluita suurempi (30.8 vs. 23.1 %). (Taulukko 60.) Kuljetuksia tarkasteltaessa havaitaan myös niissä syöttöjen tavoin suurempi kokonaismäärä maaotteluiden osalta (taulukko 61). Myös kuljetusten onnistuminen on maaotteluissa SM-sarjaa parempi. Kuitenkin maaotteluissa kuljetukset ovat SM-sarjaan verrattuna korostuneemmin lyhyitä tai keskipitkiä ja vastaavasti SM-sarjassa pitkien kuljetusten osuus on maaotteluita suurempi (21.3 vs. 16.3 %, hyökkääjillä 24.9 vs. 18.2 %). Todennäköisesti siis maaotteluissa tilaa ja aikaa pidemmille kuljetuksille on vähemmän, mutta pelaajien suuremman taitotason ansiosta kuljetukset onnistuvat pääsääntöisesti paremmin. Vastustajaan verrattuna Suomen maajoukkue näyttäisi toimivan ja onnistuvan hyvinkin samankaltaisesti analysoitujen muuttujien osalta (taulukot 69-71). Esimerkiksi syöttöjen kovuudessa suomalaiset eivät jää hirveästi jälkeen vastustajista ja myös onnistumisprosentit ovat syöttöjen osalta vastaavat Suomen ja vastustajien välillä. ( 4.1.2 Poikien pelaajakohtaiset analyysit Poikien osalta sekä hyökkääjän että puolustajan peliaika on jakaantunut naisia tasaisemmin SM-sarjaottelun ja maaottelun välillä, jopa niin, että puolustaja on pelannut maaottelussa enemmän (taulukot 79 ja 85). Edelleen poikien osaltakaan ei ole havaittavissa merkittävää eroa aktiivisen luistelun tai liu un osalta eri tason otteluiden välillä, vaikka puolustajalla aktiivisen luistelun osuus onkin maaotteluissa hivenen korostuneempi. Myös poikien kohdalla on huomattavaa maksimaalisen luistelun vähäinen osuus. Myös pojilla keskimääräinen aika, joka toimitaan kerrallaan kiekollisena, on maaotteluissa lyhempi, vaikka ero ei kovin merkittävä olekaan (Taulukot 80 ja 86). Yleensäkin sekä puolustajan että hyökkääjän pelitilanneroolien osalta kiekollisena hyökkääjänä vietetty aika on suhteessa lyhyempi maaotteluissa. Puolustajan kohdalla tämä näkyy hyökkääjää selvemmin.
97 Pelaajakohtaiset tekniset analyysit seuraavat hyvin pitkälti joukkuetason analyysien tuloksia (Taulukot 81-84 ja 87-90). Mielenkiintoista on, että myös tarkemmin analysoiduilla yksittäisillä pelaajilla kovempien syöttöjen osuus on SM-sarjassa suurempi, kuten jo joukkuetason analyyseista kävi ilmi. Merkittävää on myös havaita analysoidun puolustajan kohdalla selvä ero kuljetusten määrässä SM-sarjaotteluiden hyväksi. Kontaktien osalta ei voida vetää selviä johtopäätöksiä eri tasojen välillä, vaikka hyökkääjällä kontaktien määrä maaotteluissa onkin suurempi (taulukko 90). Kontaktien määrä on myös suurin erien osalta ensimmäisessä erässä niin puolustajalla kuin hyökkääjälläkin sekä SM-sarjasssa että maaotteluissa. Todennäköisesti kontaktien määrä kuitenkin on selvästi riippuvainen pelaajakohtaisista ominaisuuksista ja pelityylistä ja vaadittaisiin joukkuekohtainen analyysi, jotta johtopäätöksiä eroista maaotteluiden ja SMsarjapelien välillä voitaisiin vetää. 4.3 Sykeanalyysit, rasituskertymät ja kuormitustasot Naispuolustajan kohdalla keski-, maksimi- tai minimisykkeessä ei ole merkittävää eroa SMsarja- ja maaottelun välillä (kuvat 1 ja 4). Sen sijaan merkittävä ero nähdään rasituskertymässä maksimaalisessa EPOC-arvossa. Puolustajan rasituskertymä on ollut selvästi korkeampi maaottelussa SM-sarjaotteluun verrattuna, kun tarkastellaan koko ottelun maksimiarvoa (kuvat 2 ja 5). Lisäksi merkittävä ero havaitaan EPOC-arvossa otteluiden kolmannen erän kohdalla. SM-sarjaottelussa, joka ratkesi jo hyvissä ajoin ennen kolmatta erää (kahden erän jälkeen tilanne 5-0), puolustajan kolmannen erän rasituskertymä on ollut hyvin vähäinen. Rasituskertymän huippuarvo on puolustajan osalta saavutettu SM-sarjaottelussa jo toisen erän lopussa (kuva 5). Lisäksi tarkasteltaessa eri tehoalueilla toimimista (kuvat 3 ja 6), havaitaan merkittävä lasku maksimikestävyyden osalta kolmannen erän kohdalla. Suurin osa kolmannen erän toiminnasta onkin tapahtunut puolustajalla vauhtikestävyysalueella SMsarjaottelussa. Huomattavasti tiukemmassa (lopputulos 1-0 Suomelle) maaottelussa sen sijaan rasitus kertyy tasaisemmin ottelun loppua kohden ja EPOC:n huippuarvo on saavutettu kolmannen erän lopussa (kuva 2). Tehoalueiden osalta maaottelun viimeisessä erässä puolustaja toimii myös enemmän maksimikestävyyden alueella ja hän ei pääse palautumaan rasituksestaan kunnolla koko erän aikana (kuva 3). Varsinkin kolmannen
98 erän loppu on todennäköisesti ollut erittäin rasittava puolustajalle, sillä tuolloin hän on pelannut kauan putkeen ja liikkunut koko ajan maksimikestävyysalueella. Poikien osalta hyökkääjän keskisyke on nuorten maaottelussa matalampi eri erien välillä ja koko ottelun keskiarvolla mitattuna (kuvat 7 ja 10). Maksimi- ja minimisykkeiden osalta ei ole havaittavissa merkittäviä eroja otteluiden välillä. Merkittävä ero havaitaan puolestaan rasituskertymässä. Maksimaalinen EPOC-arvo on huomattavasti korkeampi SM-sarjan ottelussa verrattuna maaotteluun (kuvat 8 ja 11). Maaottelussa hyökkääjän rasitus ei nouse koko ottelun aikana korkealle tasolle. SM-sarjan ottelussakin kolmannen erän rasituskertymä on vähäistä, mutta hyökkääjän koko ottelun maksimiarvo ja kertynyt rasitus ovat selvästi korkeampia maaotteluun verrattuna. Edelleen tehoalueiden kuvaajasta (kuvat 9 ja 12) havaitaan selvä ero rasituksessa ja eri tehoalueilla toimimisessa. Maaottelussa pelaaja on toiminut maksimikestävyysalueella huomattavasti vähemmän ja harvemmin SM-sarjaotteluun verrattuna. Etenkin SMsarjaottelun ensimmäinen ja toinen erä näyttää olleen rasitukseltaan ja tehoalueiltaan vaativa hyökkääjälle. Todennäköisesti erot hyökkääjän kuormittumisessa selittyvät pelaajan erilaisella roolilla joukkueelleen SM-sarja- ja maaottelussa. Hyökkääjä kantaa selvästi enemmän vastuuta omassa seurajoukkueessaan ja pelaa hieman pitempiä vaihtoja maajoukkueeseen verrattuna. Tämä nähdään myös pelaajan liikkumisanalyysista vaihtojen keskimääräisiä kestoja tarkasteltaessa (taulukko 31). Vaihtojen sykli on myös hieman tiheämpi maajoukkueeseen verrattuna, jossa vastuu jakautuu ilmeisesti laajemmalle rintamalle. Tästä johtuen palautuminen jää vähäiseksi ja rasitusta kertyy enemmän SM-sarjaottelussa.
99