Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa. Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti

Samankaltaiset tiedostot
Intian ilmastopolitiikka ja post Antto Vihma Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Mitä Durbanin jälkeen?

Tie Pariisiin: Haasteet ja karikot. Antto Vihma, VTT Ulkopoliittinen instituutti

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE

PIENI SANAKIRJA: ILMASTONEUVOTTELUT SUOMI

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Edessä väistämätön muutos

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

CANCúNIN ILMASTOKOKOUS. Antto Vihma ja Anna Korppoo BRIEFING PAPER 69, 17. marraskuuta 2010

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen. ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri,

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1

Ilmastonmuutos ja kehitysmaat

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Mitä uutta Rio+20 tarjoaa kuntien kestävän kehityksen työhön

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Trooppiset sademetsät Rhett A. Butler

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS. Poliittisten asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Pariisin ilmastosopimus

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Päästökaupan toimintaperiaate

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain

KOHTI UUTTA ILMASTOSOPIMUSTA?

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari Eduskunnan kansalaisinfossa

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö PERUSMUISTIO YM HAKA von Troil Charlotta(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

N:o PUNAINEN LIHA JA SIITÄ VALMISTETUT RAAKALIHAVALMISTEET SEKÄ JAUHELIHA

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto

Suosituimmat kohdemaat

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

LIITE 2. Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

YK:N ILMASTOSOPIMUKSEN OSAPUOLIKONFERENSSIN 11. ISTUNTO JA KIOTON PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLIKOKOUKSEN 1 ISTUNTO, MONTREAL

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Globaaleja kasvukipuja

Internet Governance. Yrjö Länsipuro

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Ilmastovaalit ja populismi

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari

Tervetuloa Päättäjien

Transkriptio:

Kehitysmaaryhmän dynamiikka ilmastoneuvotteluissa Antto Vihma Ulkopoliittinen instituutti

Neuvotteluhistoriaa 1972 Tukholma [UNCHE] 1992 Rio de Janeiro [UNCED] 2002 Johannesburg [WSSD] 2009 Kööpenhamina [UNFCCC]

Etelän argumentit Pohjoisen historiallinen vastuu 1992 UNFCCC: historic emissions in the preamble Per Capita -päästöt US 22; OECD 14; Kiina 6; Intia 2 (tco2e) Common but Differentiated Responsibilities 1990-1992: Common responsibility vs Major responsibility 1992 UNFCCC: semanttinen kompromissi

Neuvotteluryhmä G77 BASIC johtavat kehitysmaat Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka AOSIS 42 pientä saarivaltiota Afrikan ryhmä 53 Afrikan unionin jäsentä LDC-maat 49 vähiten kehittynyttä maata OPEC 12 öljynviejämaata, Saudi-Arabia johtaa ALBA-allianssi Venezuela, Kuuba, Bolivia, Nicaragua

BASIC Kiina...ja Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka Kehitysmaat, joiden hillintätoimet ovat kansainvälisen kiinnostuksen kohteena Puolustautuva asenne, legalistiset tulkinnat, jarruttaminen status quo:n muuttamisessa Kiina ja Intia siilipuolustuksessa Sovitteleva Etelä-Afrikka, tasapainoileva Brasilia

Miltä keskustelu näyttää BASIC maiden näkökulmasta? Ärtymys Major Emitter -leimasta Intia: ~2% maailman kumulatiivisista päästöistä Intia: per capita päästöt ~70% globaalia keskiarvoa pienemmät Annex I ei ole hoitanut rooliaan ja täyttänyt lupauksiaan USA:n päästöt kaukana 1990-tasosta, paluu vuonna 2016? Ilman siirtymätalouksia 11% kasvu Annex I päästöissä 1990-2005 Teknologian siirto?

AOSIS 47 pientä saarivaltiota, valtaosa kehitysmaita Suuri hätä ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhdistää Ärhäköittänyt linjaansa Tuvalu vs. Kiina Kööpenhaminassa Vaikutusvalta vaikeasti arvioitavissa, oletettavasti vähäinen

OPEC Öljynviejämaat, jotka kokevat ilmastopolitiikan suoraksi uhaksi taloudelleen Saudi-Arabian johtama kokoushäirikköryhmä Dr Mohammad Al-Sabban johtaa orkesteria Kehitysretoriikka ja Pohjoinen vs. Etelä Operoi siellä, missä Kiina ja Intia eivät Pystyy estämään UNFCCC:n rakenteelliset uudistukset?

Afrikka Samat ongelmat kuin laajemmin G77 -ryhmässä Mukana öljynviejämaita, LDC-maita sekä BASIC-maa Huoli sivuosaan jäämisestä on suuri ja ymmärrettävä Sopeutuminen tärkeintä, ja siinä G77 halvaantunut Kööpenhaminassa riitaisaa Sudan vs. muut, Algeria vs. Etiopia Sovitteleva linja sai erävoiton AU:n kokouksessa viime viikolla Ponnisteluja yhteisen mandaatin eteen jatketaan

Least Developed Countries (LDCs) Virallinen asema Ilmastosopimuksessa UNFCCC 1992, Artiklat 8.9 ja 12.5 LDC fund Jakolinja: osa maista on poliittisesti lähellä AOSIS:ta, osa BASIC:ia Neuvottelublokkina rooli on vähenemässä Kööpenhaminassa lähes näkymätön

ALBA-allianssi Venezuelan johtama sosialistimaiden ryhmä Demokratiaretoriikkaa ja jarruttamista? Näkyvästi esillä Kööpenhaminan päätöskokouksessa Jatko epäselvä samoin Kiinan asema taustalla YK:n ilmastosopimuksen toimintakyky?

Etelän (eliitin) näkökulmia Kova linja nyt on meidän vuoromme! Ilmastopolitiikka on Pohjoisesta tuleva geopoliittinen uhka Kaikkea ilmastopoliittista on jarrutettava ja vältettävä Realistit kehitysmailla on syytä toimia kansallisesti Pohjoinen käyttää Etelää tekosyynä vähäisille toimilleen Suurilla kehitysmailla ei kansainvälisiä velvoitteita, mutta kansallinen etu puoltaa kehityspolitiikkaa jossa ilmastohyötyjä Internationalistit hetkeen on tartuttava! Ei vain CBDR, vaan CBDR + tehokkuus Kotimaisten toimien ja kv-politiikan yhteys Etelän tulee näyttää johtajuutta Etelä-Afrikan tapaan

Kohti rakentavaa keskustelua Debatilla on useita kehyksiä, ei vain yhtä Unohdetaan suuret shared visionit Aikaisen toiminnan mahdollisuudet on napattava Ilmastopolitiikan sivuhyödyt ovat vahva yhteinen insentiivi Energiansäästö ja tuontiriippuvuus motivoivat Mahdollisuuksien korostaminen Voimauttaa edistyksellisiä Etelän sisäisessä keskustelussa Teollisuusmaiden näytettävä entistä enemmän johtajuutta

Kiitos antto.vihma@upi-fiia.fi