FSD1260. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003 Koodikirja TIETOARKISTO

Tämän koodikirjan viittaustiedot: Eduskuntavaalitutkimus 2003 [koodikirja]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2015. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (5.1.2012). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v30 @ 2015-12-21 11:26:44.527000 $

Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1260. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Karvonen, Lauri & Paloheimo, Heikki: Eduskuntavaalitutkimus 2003 [elektroninen aineisto]. FSD1260, versio 1.1 (2012-01-05). Espoo: Suomen Gallup [aineistonkeruu], 2003. Vaalit ja edustuksellinen demokratia Suomessa -tutkimusryhmä [tuottaja], 2003. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2012. Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.

Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 3 1.4 Aineiston käyttö.................................. 4 2 Muuttujat 11 3 Hakemistot 249 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 249 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 268 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 285 A Puolueista käytetyt lyhenteet 303 B Kyselylomakkeet suomeksi 305 C Kyselylomakkeet ruotsiksi 339 i

Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Eduskuntavaalitutkimus 2003 Aineiston nimi englanniksi: Finnish National Election Study 2003 Aineiston nimi ruotsiksi: Riksdagsvalundersökning 2003 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (5.1.2012). 1.2 Sisällön kuvaus Muu materiaali Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut 1 Kyselylomakkeet: käyntihaastattelulomakkeet ja perävaunulomakkeet pdf-tiedostoina suomeksi ja ruotsiksi Tekijät Karvonen, Lauri (Åbo Akademi. Statsvetenskapliga institutionen) Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos) Vaalit ja edustuksellinen demokratia Suomessa -tutkimusryhmän muut jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Sami Borg (Tampereen yliopisto), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Helsingin yliopisto), Pertti Pesonen (Tampereen yliopisto), Jan Sundberg (Helsingin yliopisto), Risto Sänkiaho (Tampereen yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto) 1 http://www.cses.org/ 1

1. Aineiston kuvailu Aineiston tekijänoikeudet FSD:n ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Borg, Sami (Tampereen yliopisto) Aineisto luovutettu arkistoon 20.5.2003 Asiasanat eduskuntavaalit; Internet; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; tulevaisuudenodotukset; vaalikampanjat; vaalit; äänestäminen Tieteenala / Aihealue FSDn sanaston mukainen luokittelu: politiikantutkimus CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: poliittinen käyttäytyminen, asenteet ja mielipiteet; vaalit Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, kaikenikäisiin äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen vaalitutkimusportaalista. Käyntihaastatteluina ja kirjekyselyinä kerättävät aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä. Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö. 2

1.3. Aineiston rakenne ja keruu Sisällön kuvaus Tämä vaalitutkimus koostuu kahdesta vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluina kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä. Käyntihaastatteluaineisto on Suomen osuus kansainvälisestä CSES-hankkeesta. Tutkimuksen ensimmäisessä kyselyosuudessa vastaajilta selvitettiin mitä asioita he olivat tehneet vaalien yhteydessä, esimerkiksi olivatko he osallistuneet vaalitilaisuuksiin. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka paljon he olivat seuranneet eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Vastaajilta kysyttiin, onko sillä merkitystä kenellä on poliittinen päätösvalta, ovatko he tyytyväisiä demokratian toimivuuteen Suomessa, mitä mieltä he ovat hallituksen toiminnasta, olivatko he äänestäneet vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja miten heidän tuolloin äänestämänsä puolue oli viimeisten neljän vuoden aikana menestynyt. Käsityksiä vaaleista selvitettiin kysymällä kuinka hyvin vaalit turvaavat sen, että edustajien mielipiteet edustavat äänestäjien mielipiteitä. Lisäksi selvitettiin mitä puoluetta vastaajat kannattavat ja suhtautuvatko he muihin puolueisiin myönteisesti vai kielteisesti sekä miten he sijoittavat eri puolueet vasemmisto-oikeisto -akselille. Heiltä kysyttiin myös tyytyväisyyttä omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja elämäänsä ylipäätään sekä tulevaisuuden näkymiä oman, perheen ja Suomen taloudellisen ja työllisyystilanteen suhteen. Vastaajien tietämystä nykyisestä eduskunnasta kysyttiin mm. tiedustelemalla mitkä ovat eduskunnan neljä suurinta puoluetta. Erilaisilla väittämillä selvitettiin vastaajien käsityksiä politiikasta ja äänestämiseen liittyvistä asioista. Vastaajilta kysyttiin myös olivatko he äänestäneet vuoden 2003 eduskuntavaaleissa ja jos eivät olleet niin mikä siihen oli syynä. Niiltä jotka ilmoittivat äänestäneensä kysyttiin, mitä puoluetta he olivat äänestäneet ja miksi juuri tätä puoluetta. Lisäksi heiltä kysyttiin syitä ehdokkaan valintaan sekä kumpaa he pitivät tärkeämpänä valintakriteerinä: puoluetta vai ehdokasta. Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin mielipiteitä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. Vastaajilta kysyttiin, mistä lähteistä he olivat saaneet äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa. Lisäksi selvitettiin vastaajien halukkuutta ja suhtautumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen osallistumiseen. Vastaajille esitettiin joukko äänestämiseen ja yhteiskuntaan yleisesti liittyviä kysymyksiä ja väittämiä. Lisäksi selvitettiin käsityksiä vaalimainonnan tehosta ja otettiin selvää vastaajien Internetin käyttötarkoituksista, käytön useutta ja -paikkaa. Tarkemmin tiedusteltiin, ovatko vastaajat seuranneet eduskuntavaaleihin liittyviä tai politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevia asioita Internetin välityksellä, ovatko vastaajat käyttäneet julkishallinnon kotisivuja tai vaalikoneita tai ottaneet yhteyttä johonkin poliitikkoon sähköpostin tai Internetin välityksellä ja voisivatko he äänestää eduskuntavaaleissa Internetin avulla. Lisäksi selvitettiin kuuluvatko vastaajat erityyppisiin järjestöihin. Äänestämiseen liittyen kysyttiin eri asioiden vaikutusta äänestyspäätökseen. Tutkimusaineiston muuttujat q19-q22, q51-q65_11 ja q67-q80 ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, muuttujat q23_1-q50 ja q66 ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia ja loput muuttujat ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. asuinalue, kuntaryhmä, maakunta, tulot, äidinkieli, ikä, koulutus, työssäkäynti ja sukupuoli. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi 3

1. Aineiston kuvailu Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Suomessa asuva 18 vuotta täyttänyt väestö, poislukien Ahvenanmaa Aineistonkeruun ajankohta: 17.3.2003 30.4.2003 (käyntihaastattelut päättyivät), 15.5.2003 (perävaunulomakkeiden palautus päättyi) Kerääjät: TNS Gallup (Suomen Gallup) Keruumenetelmä: Käyntihaastattelu, Kirjekysely Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu kyselylomake Aineiston ajallinen kattavuus: 2003 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 469 muuttujaa ja 1270 havaintoa. Otantamenetelmä: Monivaiheinen ositettu otanta Otannan ensi vaiheessa jaettiin Suomi kuuteen osaan NUTS2-luokituksen (Etelä-Suomi (NUTS2=1,2), Keski-Suomi (NUTS2=3,4) ja Pohjois-Suomi (NUTS2=5)) ja kaupungistumisasteen (kaupunkimaiset kunnat ja maaseutumaiset kunnat) mukaan, jolloin saatiin kuusi ositetta. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) muodostaa oman ositteensa. Otannan toisessa vaiheessa ositteet jaettiin pienemmiksi alueiksi postinumeroiden perusteella niin, että jokaisessa näin muodostetussa pienemmässä alueessa oli saman verran asukkaita. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaiselta alueelta poimittiin lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu se henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu postinumeromuuttuja. Ruotsinkielisten käyntihaastattelut eivät sisällä muuttujia q5_2, q8_1, q10_2, q12, q17_1, q17_2, q18, q91_1, q91_2, q97_2 ja q101. Julkaisut Bengtsson, Åsa (2005). Utmaningar för svensk politik. I: Den finlandssvenska väljaren (Red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 127-144. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk. Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Bengtsson, Åsa & Grönlund, Kimmo (2005). Ehdokasvalinta. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 229-251. Helsinki: WSOY. 4

1.4. Aineiston käyttö Bengtsson, Åsa & Grönlund, Kimmo (2005). Muu poliittinen osallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 147-168. Helsinki: WSOY. Berggren, Niclas & Jordahl, Henrik & Poutvaara, Panu (2011). The Right Look. Conservative Politicians Look Better and Their Voters Reward It. IZA Discussion Paper 5513. Bonn: Institute for the Study of Labor (IZA). Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Borg, Sami (2006). Osallistuminen vaali- ja puoluedemokratiaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 51-70. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Borg, Sami (2006). Yleinen luottamus eduskuntaan instituutiona. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ilkka Ruostetsaari), 99-114. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16. Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71. Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/urn:isbn:978-952- 259-483-9 Borg, Sami & Moring, Tom (2005). Vaalikampanja. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 47-72. Helsinki: WSOY. Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4 Den finlandssvenska väljaren (2005). Red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk. Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2008). Suomalaisten politiikkatietämys. Helsinki: Edita Prima. Oikeusministeriön julkaisuja 2008:6. Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Federer-Shtayer, Hila (2012 ) Alignment, realignment and dealignment in multi-party systems: a conceptual and empirical study. Doctoral thesis. Institute of Political Science, Faculty of Social and Behavioural Sciences, Leiden University. hdl:1887/18669 Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press. Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314. Grönlund, Kimmo (2005). En bok om svenska väljare i Finland. I: Den finlandssvenska väljaren (red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 1-4. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk. Grönlund, Kimmo (2006). Osallistuva demokratia. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 71-91. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. 5

1. Aineiston kuvailu Grönlund, Kimmo (2007). Knowing and Not Knowing: The Internet and Political Information. Scandinavian Political Studies 30(3), 397-418. Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan & Sänkiaho, Risto & Wass, Hanna (2005). Kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 88-118. Helsinki: WSOY. Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Wass, Hanna (2005). Äänestysosallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 119-146. Helsinki: WSOY. Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3): 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098 Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009). Gender and Power in Politics and Business in Finland. In: Kön och makt i Norden: Del I Landsrapporter (eds. Kirsti Niskanen & Anita Nyberg), 65-130. Copenhagen: Nordiska ministerrådet. TemaNord 2009:569. Heinonen, Marja & Laaninen, Riikka & Paju, Reijo & Rapeli, Lauri (2013). Kyselytutkimuksen edustavuus Suomessa 1973-2011. Katsaus keskeisistä taustatekijöistä. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 55 (2013):3, s. 192-199. Jansen, Giedo (2011). Social Cleavages and Political Choices. Large Scale Comparisons of Social Class, Religion and Voting Behaviour in Western Democracies. Nijmegen: Radboud University. ICS Dissertation. Karvonen, Lauri (2009). Politiikan henkilöityminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 94-125. Tampere: Tampere University Press. Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press. Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten. Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press Kestilä, Elina & Wass, Hanna (2007). Mielipide-edustavuuden toteutuminen työperäisen maahanmuuton kysymyksessä vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Politiikan representaatio, (toim. Kaakkuriniemi, Tapani & Mykkänen, Tapani), Helsinki: Valtiotieteellinen yhdistys. Kestilä-Kekkonen, Elina (2009). Osallistumattomuutta ja korkeaa luottamusta: Suomalaisten nuorten aikuisten suhde puolueisiin 2000-luvulla. Politiikka 51(2), 96-106. Kestilä-Kekkonen, Elina & Wass, Hanna (2008). Representation of the work-related immigration issue: positions of the Finnish electorate and MP candidates in the 2003 parliamentary elections. Ethnopolitics 7(4), 425-444. Mattila, Mikko & Sänkiaho, Risto (2005). Luottamus poliittiseen järjestelmään. Teoksessa: Vaa- 6

1.4. Aineiston käyttö lit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 73-87. Helsinki: WSOY. Meyer, Thomas (2010). Party competition over time. How voters and intra-party structure constrain party policy shifts. Mannheim: MADOC. urn:nbn:de:bsz:180-madoc-29386 Mykkänen, Juri (2012). Uskonto ja äänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 292-309. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Paloheimo, Heikki (2003). Miten äänestäjät valitsevat puolueen? Politiikka 45(3), 175-193. Paloheimo, Heikki (2005). Let the Force Be with the Leader: But Who Is the Leader? In: The Presidentialization of Politics: A Comparative Study of Modern Democracies (ed. Thomas Poguntke & Paul Webb), 246-268. Oxford: Oxford University Press. Paloheimo, Heikki (2005). Puoluevalinnan tilannetekijät. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 202-228. Helsinki: WSOY. Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY. Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 128-153. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Paloheimo, Heikki & Borg, Sami (2009). Eduskuntavaalit yleisödemokratian aikakaudella. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 357-376. Tampere: Tampere University Press. Paloheimo, Heikki & Reunanen, Esa & Suhonen, Pertti (2005). Edustuksellisuuden toteutuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 252-289. Helsinki: WSOY. Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2005). Puoluevalinnan perusteet. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 169-201. Helsinki: WSOY. Papageorgiou, Achillefs (2010). Finnish Parties Positions in 2007: A Matter of Equilibrium or Voters Projection? Electoral Studies 29(4), 724-732. doi:10.1016/j.electstud.2010.09.002 Papageorgiou, Achillefs (2010). Simulation Analysis of the Effect of Party Identification on Finnish Parties Optimal Positions. Scandinavian Political Studies 33(3), 224-247. Papageorgiou, Achillefs (2011). Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with biased voters: Applications to Finland. Tampere: University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis; 1609/Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1069. urn:isbn:978-951-44-8438-4 Pesonen, Pertti (2004). Dangerous Curves in Finnish Elections: A Sweet Victory and a Sour Honeymoon. Journal of Social Research 2004:2, 275-295. Pesonen, Pertti & Borg, Sami (2005). Eduskuntavaalit 2003. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 28-46. Helsinki: WSOY. Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation. Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139. Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiiri- 7

1. Aineiston kuvailu sessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296. Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus. Ruusulaakso, Ari (2012). Miksi työtön ei äänestä? Tutkimus työttömien äänestämisestä vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://hdl.handle.net/10138/36797 Siitonen, Mikko (2007). Äänestääkö vai ei? Äänestysaktiivisuus vuosien 1979, 1991 ja 2003 eduskuntavaaleissa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Smets, Kaat (2010). A Widening Generational Divide? Assessing the Age Gap in Voter Turnout Between Younger and Older Citizens. Firenze: European University Institute. DOI:10.2870/ 15899 Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36. Sundberg, Jan & Wilhelmsson, Niklas & Bengtsson, Åsa (2005). Svenskt och finskt väljarbeteende. I: Den finlandssvenska väljaren (red. Åsa Bengtsson & Kimmo Grönlund), 23-56. Vasa: Åbo Akademi. Samforsk. Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1. Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (2009). Toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki. Tampere: Tampere University Press. Valovirta, Viljo (2009). Viestinnällistyneen politiikan verkko. Tutkimus puolueiden verkkokampanjoinnista eduskuntavaaleissa 2007. Tampereen yliopisto: Politiikan tutkimuksen laitos. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Wass, Hanna (2007). Generations and socialization into electoral participation. Scandinavian Political Studies 30(1), 1-19. Wass, Hanna (2007). The effects of age, generation and period on turnout in Finland 1975-2003. Electoral Studies 26(3), 648-659. Wass, Hanna (2008). Generations and turnout: Generational effect in electoral participation in Finland. Helsinki: University of Helsinki. Department of Political Science. Acta Politica 35. Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/ 1467-9477.12046 Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde eduskuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa 8

1.4. Aineiston käyttö https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd1260 Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Painokertoimet Aineisto sisältää kielipainon (painokie), joka korjaa aineiston kielisuhteet väestön todellisia kielisuhteita vastaavaksi. Manner-Suomen väestöstä oli 31.12.2002 suomenkielisiä 92,6 %, ruotsinkielisiä 5,1 % ja muita 2,3 % (lähde: Tilastokeskus, StatFin). Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 9

Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1270 minimi 1260.00 maksimi 1260.00 keskiarvo 1260.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1270 minimi 1.10 maksimi 1.10 keskiarvo 1.10 keskihajonta 0.00 11

2. Muuttujat [FSD_PRO] Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. A (ks. koodikirja) 1 B (ks. koodikirja) 2 0 0.0 0.0 C (dataa ei ole tarkastettu FSD:ssä) 3 0 0.0 0.0 [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1270 minimi 1.00 maksimi 1270.00 keskiarvo 635.50 keskihajonta 366.76 [SURVEY] Tutkimuksen numero Tutkimuksen numero Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1270 minimi 62820.00 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 12

Q2 (taulukko jatkuu ed. sivulta) tunnusluku arvo maksimi 62873.00 keskiarvo 62851.20 keskihajonta 24.80 [LOMAKE] Lomakkeen numero Lomakkeen numero Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1270 minimi 1.00 maksimi 524.00 keskiarvo 223.33 keskihajonta 152.38 [Q1] Sukupuoli Sukupuoli Mies 1 635 50.0 50.0 Nainen 2 635 50.0 50.0 [Q2] Ikä Ikä Kuvailevat tunnusluvut 13

2. Muuttujat tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1270 minimi 18.00 maksimi 97.00 keskiarvo 46.14 keskihajonta 17.26 [Q3] Onko vastaaja perheen päähenkilö Onko vastaaja perheen päähenkilö? Kyllä 1 891 70.2 70.2 Ei 2 379 29.8 29.8 [Q4_1] Vastaajan ammattiryhmä Ammattiryhmä Maatalousyrittäjä 1 37 2.9 2.9 Muu työnantaja, muu yksityisyrittäjä,ammatinharjoittaja 2 66 5.2 5.2 Johtavassa asemassa toisen palveluksessa 3 39 3.1 3.1 Ylempi toimihenkilö 4 89 7.0 7.0 Alempi toimihenkilö 5 157 12.4 12.4 Työntekijä 6 374 29.4 29.4 Eläkeläinen 7 304 23.9 23.9 Koululainen, opiskelija 8 157 12.4 12.4 Kotiäiti tai -isä 9 27 2.1 2.1 Muu 10 20 1.6 1.6 14

Q5_1 [Q4_2] Jos vastaaja eläkeläinen, entinen ammattiryhmä Kysymyksen esiteksti JOS OMA AMMATTI ELÄKELÄINEN Entä mikä oli entinen ammattiryhmänne? Maatalousyrittäjä 1 22 1.7 7.3 Muu työnantaja, muu yksityisyrittäjä,ammatinharjoittaja 2 23 1.8 7.6 Johtavassa asemassa toisen palveluksessa 3 29 2.3 9.6 Ylempi toimihenkilö 4 28 2.2 9.2 Alempi toimihenkilö 5 59 4.6 19.5 Työntekijä 6 135 10.6 44.6 Eläkeläinen 7 1 0.1 0.3 Koululainen, opiskelija 8 1 0.1 0.3 Kotiäiti tai -isä 9 4 0.3 1.3 Muu 10 1 0.1 0.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 967 76.1 [Q5_1] Asuinkunta Asuinkunta Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1270 minimi 10.00 maksimi 977.00 keskiarvo 411.74 keskihajonta 291.72 15

2. Muuttujat [Q5_2] Asuinseutu Asuinseutu Pääkaupunkiseutu 1 242 19.1 22.7 Tampere, Turku 2 97 7.6 9.1 Muu kaupunki 3 455 35.8 42.7 Maaseututaajama 4 216 17.0 20.3 Avoin maaseutu 5 55 4.3 5.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 205 16.1 [Q6] Vastaajan koulutus Koulutus Peruskoulun ala-aste, kansakoulu 1 233 18.3 18.3 Peruskoulun yläaste, keskikoulu 2 137 10.8 10.8 Ammatillinen perustutkinto, ammattikoulu 3 327 25.7 25.7 Ylioppilas 4 159 12.5 12.5 Opistoasteen ammatillinen tutkinto 5 193 15.2 15.2 Ylempi opistoasteen tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto, 6 95 7.5 7.5 al Yliopiston ja korkeakoulun ylempi akateeminen tutkinto 7 124 9.8 9.8 tai e Ei osaa sanoa 8 2 0.2 0.2 [Q7] Talouden vuositulot Talouden vuositulot 16

Q8_2 Alle 10.000 euroa/v. 1 167 13.1 13.2 10.001-15.000 euroa/v. 2 179 14.1 14.2 15.001-20.000 euroa/v. 3 124 9.8 9.8 20.001-25.000 euroa/v. 4 165 13.0 13.0 25.001-30.000 euroa/v. 5 121 9.5 9.6 30.001-35.000 euroa/v. 6 102 8.0 8.1 35.001-40.000 euroa/v. 7 75 5.9 5.9 40.001-45.000 euroa/v. 8 74 5.8 5.8 45.001-50.000 euroa/v. 9 50 3.9 4.0 50.001-55.000 euroa/v. 10 52 4.1 4.1 55.001-85.000 euroa/v. 11 55 4.3 4.3 Yli 85.000 euroa/v. 12 25 2.0 2.0 Ei vastausta 13 76 6.0 6.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 0.4 [Q8_1] Talouden yli 16-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä Talouden yli 16-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1065 minimi 1.00 maksimi 11.00 keskiarvo 1.80 keskihajonta 0.81 [Q8_2] Talouden 7-16-vuotiaiden lukumäärä Talouden 7-16-vuotiaiden lukumäärä Kuvailevat tunnusluvut 17

2. Muuttujat tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1065 minimi 0.00 maksimi 7.00 keskiarvo 0.29 keskihajonta 0.72 [Q8_2B] Talouden 7-17-vuotiaiden lukumäärä (ruotsinkielisessä kyselyssä) Talouden 7-17-vuotiaiden lukumäärä (ruotsinkielisessä kyselyssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 41 minimi 0.00 maksimi 5.00 keskiarvo 1.39 keskihajonta 0.89 [Q8_3] Talouden alle 7-vuotiaiden lukumäärä Talouden alle 7-vuotiaiden lukumäärä Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1091 minimi 0.00 maksimi 9.00 keskiarvo 0.29 keskihajonta 0.73 [Q8_4] Talouden jäseniä yhteensä Talouden jäseniä yhteensä Kuvailevat tunnusluvut 18

Q10_1 tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1270 minimi 1.00 maksimi 14.00 keskiarvo 2.34 keskihajonta 1.45 [Q9] Elinvaihe Elinvaihe Naimaton, asuu vanhempien luona 1 57 4.5 4.5 Yksin, alle 35-vuotias 2 120 9.4 9.5 Yksin, 35-vuotias tai vanhempi 3 280 22.0 22.1 Naimisissa/avopari, ei lapsia 4 184 14.5 14.5 Naimisissa/avopari, on lapsia 5 346 27.2 27.3 Yksinhuoltaja, aikuinen, asuu lasten kanssa 6 69 5.4 5.5 Pariskunta, lapset eivät asu kotona 7 200 15.7 15.8 Ei osaa sanoa 8 10 0.8 0.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 0.3 [Q10_1] Perheen päähenkilön ammattiryhmä Kysymyksen esiteksti JOS EI PÄÄHENKILÖ Perheen päähenkilön ammattiryhmä Maatalousyrittäjä 1 20 1.6 5.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 19

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Muu työnantaja, muu yksityisyrittäjä,ammatinharjoittaja 2 43 3.4 11.3 Johtavassa asemassa toisen palveluksessa 3 34 2.7 9.0 Ylempi toimihenkilö 4 39 3.1 10.3 Alempi toimihenkilö 5 34 2.7 9.0 Työntekijä 6 151 11.9 39.8 Eläkeläinen 7 42 3.3 11.1 Koululainen, opiskelija 8 11 0.9 2.9 Kotiäiti tai -isä 9 1 0.1 0.3 Muu 10 4 0.3 1.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 891 70.2 [Q10_2] Jos päähenkilö eläkeläinen, entinen ammattiryhmä Kysymyksen esiteksti JOS ELÄKKEELLÄ Päähenkilön entinen ammattiryhmä Maatalousyrittäjä 1 4 0.3 11.8 Muu työnantaja, muu yksityisyrittäjä,ammatinharjoittaja 2 2 0.2 5.9 Johtavassa asemassa toisen palveluksessa 3 1 0.1 2.9 Ylempi toimihenkilö 4 2 0.2 5.9 Alempi toimihenkilö 5 7 0.6 20.6 Työntekijä 6 17 1.3 50.0 Eläkeläinen 7 1 0.1 2.9 Koululainen, opiskelija 8 0 0.0 0.0 Kotiäiti tai -isä 9 0 0.0 0.0 Muu 10 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 1236 97.3 20

Q12 [Q11] Työssäolo Työssäolo Kokopäivätyössä 1 412 32.4 38.7 Osa-aikatyössä 2 100 7.9 9.4 Työtön 3 100 7.9 9.4 Lomautettu 4 7 0.6 0.7 Työelämän ulkopuolella 5 446 35.1 41.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 205 16.1 [Q11B] Työssäolo (ruotsinkielisessä kyselyssä) Työssäolo (ruotsinkielisessä kyselyssä) Työelämässä 1 114 9.0 55.6 Työtön 2 5 0.4 2.4 Muusta syystä työelämän ulkopuolella 3 86 6.8 42.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 1065 83.9 [Q12] Kuka vastaa päivittäistavaraostoista Kuka vastaa päivittäistavaraostoista? Vastaaja 1 0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 21

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Muu kuin vastaaja 2 0 Vastaaja ja joku/jotkut muut yhdessä 3 0 tieto puuttuu (SYSMIS). 1270 [Q13] Kuntaryhmä Kuntaryhmä Pääkaupunkiseutu 1 287 22.6 22.6 Kaupunkimainen kunta 2 522 41.1 41.1 Taajaan asuttu kunta 3 217 17.1 17.1 Maaseutumainen kunta 4 244 19.2 19.2 [Q14] Lääni (vanha läänijako) Lääni (vanha läänijako) Uudenmaan 1 406 32.0 32.0 Turun- ja Porin 2 164 12.9 12.9 Hämeen 3 187 14.7 14.7 Kymen 4 52 4.1 4.1 Mikkelin 5 52 4.1 4.1 Kuopion 6 72 5.7 5.7 Keski-Suomen 7 41 3.2 3.2 Vaasan 8 137 10.8 10.8 Pohjois-Karjalan 9 46 3.6 3.6 Oulun 10 87 6.9 6.9 Lapin 11 26 2.0 2.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 22

Q16 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Ahvenanmaa 12 0 0.0 0.0 [Q15] Suuralue (NUTS 2) Suuralue Uusimaa 1 406 32.0 32.0 Etelä-Suomi 2 413 32.5 32.5 Itä-Suomi 3 160 12.6 12.6 Väli-Suomi 4 178 14.0 14.0 Pohjois-Suomi 5 113 8.9 8.9 [Q16] Maakunta Maakunta Uusimaa 1 406 32.0 32.0 Varsinais-Suomi 2 97 7.6 7.6 Satakunta 4 67 5.3 5.3 Häme 5 41 3.2 3.2 Pirkanmaa 6 118 9.3 9.3 Päijät-Häme 7 38 3.0 3.0 Kymenlaakso 8 29 2.3 2.3 Etelä-Karjala 9 23 1.8 1.8 Etelä-Savo 10 42 3.3 3.3 Pohjois-Savo 11 72 5.7 5.7 Pohjois-Karjala 12 46 3.6 3.6 Keski-Suomi 13 41 3.2 3.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 23

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Etelä-Pohjanmaa 14 44 3.5 3.5 Vaasan rannikkoseutu 15 82 6.5 6.5 Keski-Pohjanmaa 16 11 0.9 0.9 Pohjois-Pohjanmaa 17 87 6.9 6.9 Kainuu 18 0 0.0 0.0 Lappi 19 26 2.0 2.0 Ahvenanmaa 21 0 0.0 0.0 [Q17_1] Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta tai ryhmittymää äänestäisitte Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta tai ryhmittymää äänestäisitte? KESK (Suomen Keskusta) 1 221 17.4 20.8 SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) 2 244 19.2 22.9 KOK (Kansallinen Kokoomus) 3 124 9.8 11.6 VAS (Vasemmistoliitto) 4 76 6.0 7.1 VIHR (Vihreä liitto) 5 83 6.5 7.8 RKP (Ruotsalainen Kansanpuolue) 6 3 0.2 0.3 KD (Kristillisdemokraatit) 7 53 4.2 5.0 PS (Perussuomalaiset) 8 15 1.2 1.4 Joku muu puolue tai ryhmittymä 9 11 0.9 1.0 En äänestäisi 10 77 6.1 7.2 Äänestäisin tyhjää 11 4 0.3 0.4 Ei osaa sanoa 12 84 6.6 7.9 Ei halua sanoa 13 70 5.5 6.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 205 16.1 [Q17_2] Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta tai ryhmittymää äänestäisitte toissijaisesti Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, niin mitä puoluetta tai muuta ryhmittymää Te äänestäisitte TOISSIJAISESTI? 24

Q18 KESK (Suomen Keskusta) 1 98 7.7 9.2 SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) 2 98 7.7 9.2 KOK (Kansallinen Kokoomus) 3 91 7.2 8.5 VAS (Vasemmistoliitto) 4 63 5.0 5.9 VIHR (Vihreä liitto) 5 103 8.1 9.7 RKP (Ruotsalainen Kansanpuolue) 6 12 0.9 1.1 KD (Kristillisdemokraatit) 7 38 3.0 3.6 PS (Perussuomalaiset) 8 16 1.3 1.5 Joku muu puolue tai ryhmittymä 9 11 0.9 1.0 En äänestäisi 10 210 16.5 19.7 Äänestäisin tyhjää 11 17 1.3 1.6 Ei osaa sanoa 12 241 19.0 22.6 Ei halua sanoa 13 67 5.3 6.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 205 16.1 [Q18] Mitä puoluetta tai ryhmittymää äänestitte viimeksi järjestetyissä eduskuntavaaleissa Mitä puoluetta tai muuta ryhmittymää äänestitte viimeksi järjestetyissä eduskuntavaaleissa? KESK (Suomen Keskusta) 1 198 15.6 18.6 SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) 2 208 16.4 19.5 KOK (Kansallinen Kokoomus) 3 127 10.0 11.9 VAS (Vasemmistoliitto) 4 69 5.4 6.5 VIHR (Vihreä liitto) 5 68 5.4 6.4 RKP (Ruotsalainen Kansanpuolue) 6 4 0.3 0.4 KD (Kristillisdemokraatit) 7 54 4.3 5.1 PS (Perussuomalaiset) 8 8 0.6 0.8 Joku muu puolue tai ryhmittymä 9 14 1.1 1.3 En äänestänyt 10 182 14.3 17.1 Äänestin tyhjää 11 5 0.4 0.5 Jos alle 18 v: Minulla ei ollut äänioikeutta 12 22 1.7 2.1 Ei osaa sanoa 13 33 2.6 3.1 Ei halua sanoa 14 73 5.7 6.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 205 16.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 25

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Kysymyksen jälkiteksti Seuraavaksi kysymyksiä koskien eduskuntavaaleja [Q19] Kuinka usein vaalikampanjan aikana keskustelitte muiden ihmisten kanssa eduskuntavaaleihin liittyvistä asioista Maassamme käytiin hiljattain eduskuntavaalit. Kuinka usein vaalikampanjan aikana keskustelitte muiden ihmisten kanssa vaaleihin liittyvistä asioista? Päivittäin tai lähes päivittäin 1 222 17.5 17.5 Usein 2 260 20.5 20.5 Joskus 3 398 31.3 31.3 Harvoin 4 279 22.0 22.0 En koskaan 5 105 8.3 8.3 Ei osaa sanoa 6 6 0.5 0.5 [Q20] Kuinka usein yleensä keskustelette politiikasta muiden ihmisten kanssa Jos ei ajatella vaalien läheisiä aikoja, niin kuinka usein yleensä keskustelette politiikasta muiden ihmisten kanssa? Päivittäin tai lähes päivittäin 1 56 4.4 4.4 Usein 2 183 14.4 14.4 Joskus 3 397 31.3 31.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 26

Q21_2 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Harvoin 4 485 38.2 38.2 En koskaan 5 147 11.6 11.6 Ei osaa sanoa 6 2 0.2 0.2 [Q21_1] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut Hyvin paljon 1 112 8.8 8.8 Melko paljon 2 385 30.3 30.3 Vain vähän 3 531 41.8 41.8 En lainkaan 4 238 18.7 18.7 EOS 5 4 0.3 0.3 [Q21_2] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat 27

2. Muuttujat Hyvin paljon 1 236 18.6 18.6 Melko paljon 2 530 41.7 41.7 Vain vähän 3 374 29.4 29.4 En lainkaan 4 130 10.2 10.2 EOS 5 0 0.0 0.0 [Q21_3] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana Hyvin paljon 1 56 4.4 4.4 Melko paljon 2 259 20.4 20.4 Vain vähän 3 574 45.2 45.2 En lainkaan 4 375 29.5 29.5 EOS 5 6 0.5 0.5 [Q21_4] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Radio-ohjelmat Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Radio-ohjelmat 28

Q21_6 Hyvin paljon 1 49 3.9 3.9 Melko paljon 2 150 11.8 11.8 Vain vähän 3 424 33.4 33.4 En lainkaan 4 643 50.6 50.6 EOS 5 4 0.3 0.3 [Q21_5] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Sanomalehtikirjoitukset Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Sanomalehtikirjoitukset Hyvin paljon 1 115 9.1 9.1 Melko paljon 2 398 31.3 31.3 Vain vähän 3 541 42.6 42.6 En lainkaan 4 212 16.7 16.7 EOS 5 4 0.3 0.3 [Q21_6] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Vaaleja koskeva uutisointi internetissä Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Vaaleja koskeva uutisointi internetissä (esim. sanomalehtien internetsivut) 29

2. Muuttujat Hyvin paljon 1 13 1.0 1.0 Melko paljon 2 72 5.7 5.7 Vain vähän 3 214 16.9 16.9 En lainkaan 4 965 76.0 76.0 EOS 5 6 0.5 0.5 [Q21_7] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut internetissä Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut internetissä Hyvin paljon 1 13 1.0 1.0 Melko paljon 2 49 3.9 3.9 Vain vähän 3 146 11.5 11.5 En lainkaan 4 1059 83.4 83.4 EOS 5 3 0.2 0.2 [Q21_8] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Ns. vaalikoneet internetissä Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Ns. vaalikoneet Internetissä 30

Q21_10 Hyvin paljon 1 29 2.3 2.3 Melko paljon 2 72 5.7 5.7 Vain vähän 3 176 13.9 13.9 En lainkaan 4 980 77.2 77.2 EOS 5 13 1.0 1.0 [Q21_9] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV-mainokset Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? TV-mainokset Hyvin paljon 1 44 3.5 3.5 Melko paljon 2 299 23.5 23.5 Vain vähän 3 617 48.6 48.6 En lainkaan 4 307 24.2 24.2 EOS 5 3 0.2 0.2 [Q21_10] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Lehtimainokset Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? Lehtimainokset 31

2. Muuttujat Hyvin paljon 1 44 3.5 3.5 Melko paljon 2 348 27.4 27.4 Vain vähän 3 612 48.2 48.2 En lainkaan 4 260 20.5 20.5 EOS 5 6 0.5 0.5 [Q22] Kuinka kiinnostunut olette politiikasta Kuinka kiinnostunut olette politiikasta? Hyvin kiinnostunut 1 162 12.8 12.8 Jonkin verran kiinnostunut 2 504 39.7 39.7 Vain vähän kiinnostunut 3 439 34.6 34.6 Ei lainkaan kiinnostunut 4 164 12.9 12.9 Ei osaa sanoa 5 1 0.1 0.1 [Q23_1] Puhuitteko toisten ihmisten kanssa suostutellaksenne heitä äänestämään tiettyä puoluetta tai ehdokasta Seuraavaksi asioista, joita jotkut ihmiset tekevät vaalien yhteydessä. Teittekö te jotakin seuraavista asioista maaliskuun eduskuntavaaleissa? Puhuitteko toisten ihmisten kanssa suostutellaksenne heitä äänestämään tiettyä puoluetta tai ehdokasta? Kyllä 1 169 13.3 13.3 En 2 1095 86.2 86.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 32

Q24_1 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Ei osaa sanoa 3 6 0.5 0.5 [Q23_2] Kuinka usein toimitte näin Seuraavaksi asioista, joita jotkut ihmiset tekevät vaalien yhteydessä. Teittekö te jotakin seuraavista asioista maaliskuun eduskuntavaaleissa? Kysymyksen esiteksti JOS VASTASI EDELLISEEN KYLLÄ Kuinka usein toimitte näin? Suostuttelitteko...? Ohjeet haastattelijalle LUETTELE 1-3 Usein 1 46 3.6 27.2 Silloin tällöin 2 82 6.5 48.5 Harvoin 3 41 3.2 24.3 Ei osaa sanoa 4 0 0.0 0.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 1101 86.7 [Q24_1] Osoititteko tukeanne jollekin puolueelle Seuraavaksi asioista, joita jotkut ihmiset tekevät vaalien yhteydessä. Teittekö te jotakin seuraavista asioista maaliskuun eduskuntavaaleissa? 33

2. Muuttujat Osoititte tukeanne jollekin puolueelle tai ehdokkaalle, esimerkiksi käymällä vaalitilaisuudessa, kiinnittämällä vaalijulisteen tai muulla tavoin? Kyllä 1 144 11.3 11.3 En 2 1118 88.0 88.0 Ei osaa sanoa 3 8 0.6 0.6 [Q24_2] Kuinka usein toimitte näin Seuraavaksi asioista, joita jotkut ihmiset tekevät vaalien yhteydessä. Teittekö te jotakin seuraavista asioista maaliskuun eduskuntavaaleissa? Kysymyksen esiteksti JOS VASTASI EDELLISEEN KYLLÄ Kuinka usein toimitte näin? Usein 1 34 2.7 23.6 Silloin tällöin 2 59 4.6 41.0 Harvoin 3 50 3.9 34.7 Ei osaa sanoa 4 1 0.1 0.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 1126 88.7 34

Q27 [Q25] Ottiko joku ehdokkaista tai jokin poliittisista puolueista teihin yhteyttä kevään eduskuntavaalikampanjan aikana äänenne saamiseksi Ottiko joku ehdokkaista tai jokin poliittisista puolueista teihin yhteyttä kevään eduskuntavaalikampanjan aikana äänenne saamiseksi? Kyllä 1 265 20.9 20.9 Ei 2 1000 78.7 78.7 Ei osaa sanoa 3 5 0.4 0.4 [Q26] Mikä on mielestänne ollut Suomelle tärkein kysymys viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana (AVOKYSYMYS KOODATTUNA) Mikä on mielestänne ollut Suomelle tärkein kysymys viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana? (Avokysymys) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1270 minimi 1.00 maksimi 99.00 keskiarvo 21.28 keskihajonta 30.55 [Q27] Kun ajattelette tätä kysymystä (vastaajan mielestä Suomelle tärkein kysymys viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana), miten hyvin tai huonosti hallitus on mielestänne onnistunut sen hoitamisessa viimeisen neljän vuoden aikana Kysymyksen esiteksti JOS SANOI JONKUN EDELLISESSÄ KYSYMYKSESSÄ 35

2. Muuttujat Kun ajattelette tätä kysymystä (vastaajan mielestä Suomelle tärkein kysymys viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana), miten hyvin tai huonosti hallitus on mielestänne onnistunut sen hoitamisessa viimeisen neljän vuoden aikana? Erittäin hyvin 1 18 1.4 1.6 Hyvin 2 364 28.7 31.4 Huonosti 3 584 46.0 50.4 Erittäin huonosti 4 124 9.8 10.7 Ei osaa sanoa 5 69 5.4 6.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 111 8.7 [Q28] Mitä mieltä olette hallituksen toiminnasta kokonaisuudessaan viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana Entä mitä mieltä olette hallituksen toiminnasta kokonaisuudessaan? Kuinka hyvin tai huonosti se on mielestänne suoriutunut tehtävistään viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana? Erittäin hyvin 1 15 1.2 1.2 Hyvin 2 760 59.8 59.8 Huonosti 3 400 31.5 31.5 Erittäin huonosti 4 47 3.7 3.7 Ei osaa sanoa 5 48 3.8 3.8 [Q29] Miten tyytyväinen olette demokratian toimivuuteen Suomessa Oletteko yleensä ottaen erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, ette kovinkaan tyytyväinen vai ette lainkaan tyytyväinen demokratian toimivuuteen Suomessa? 36

Q31 Erittäin tyytyväinen 1 99 7.8 7.8 Melko tyytyväinen 2 778 61.3 61.3 En kovinkaan tyytyväinen 3 328 25.8 25.8 En lainkaan tyytyväinen 4 42 3.3 3.3 Ei osaa sanoa 5 23 1.8 1.8 [Q30] Millainen merkitys on sillä, kuka on vallassa Joidenkin mielestä sillä on paljon merkitystä kenen hallussa on poliittinen päätösvalta. Toisten mielestä ei ole merkitystä kenen hallussa valta on. Käyttämällä oheista asteikkoa, mitä mieltä itse olette? Sillä, kuka on vallassa, on paljon merkitystä 1 344 27.1 27.1 - - - 2 402 31.7 31.7 - - - 3 307 24.2 24.2 - - - 4 130 10.2 10.2 Sillä, kuka on vallassa, ei ole mitään merkitystä 5 74 5.8 5.8 Ei osaa sanoa 6 13 1.0 1.0 [Q31] Millainen merkitys on sillä, ketä ihmiset äänestävät Joidenkin mielestä sillä, ketä äänestää, ei ole vaikutusta asioiden kulkuun. Toisten mielestä sillä, ketä äänestää, on paljon merkitystä. Käyttämällä oheista asteikkoa, mitä mieltä itse olette? Sillä, ketä ihmiset äänestävät, voi olla paljon vaikutusta 1 359 28.3 28.3 - - - 2 394 31.0 31.0 - - - 3 282 22.2 22.2 - - - 4 160 12.6 12.6 Sillä, ketä ihmiset äänestävät, ei ole mitään vaikutusta 5 64 5.0 5.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 37

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Ei osaa sanoa 6 11 0.9 0.9 [Q32] Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot. Täysin samaa mieltä 1 525 41.3 41.3 Jokseenkin samaa mieltä 2 589 46.4 46.4 Jokseenkin eri mieltä 3 95 7.5 7.5 Täysin eri mieltä 4 9 0.7 0.7 Ei osaa sanoa 5 52 4.1 4.1 [Q33] Äänestittekö neljä vuotta sitten, vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Äänestittekö neljä vuotta sitten, vuoden 1999 eduskuntavaaleissa? Kyllä 1 964 75.9 75.9 En 2 204 16.1 16.1 Ei äänioikeutta 3 86 6.8 6.8 Ei osaa sanoa 4 16 1.3 1.3 [Q34] Minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta silloin äänestitte Kysymyksen esiteksti JOS ÄÄNESTI VUODEN 1999 EDUSKUNTAVAALEISSA 38

Q35 Minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta silloin äänestitte? SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) 1 229 18.0 23.8 KESK (Suomen Keskusta) 2 172 13.5 17.8 KOK (Kansallinen Kokoomus) 3 141 11.1 14.6 VAS (Vasemmistoliitto) 4 54 4.3 5.6 RKP (Ruotsalainen Kansanpuolue) 5 111 8.7 11.5 VIHR (Vihreä Liitto) 6 74 5.8 7.7 SKL (Suomen Kristillinen Liitto) 7 39 3.1 4.0 PS (Perussuomalaiset) 8 3 0.2 0.3 NUSU (Nuorsuomalaiset) 9 1 0.1 0.1 Joku muu ryhmittymä tai puolue, mikä? 48 14 1.1 1.5 Ei osaa sanoa 49 57 4.5 5.9 Ei halua sanoa 50 69 5.4 7.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 306 24.1 [Q35] Miten tuolloin äänestämänne puolue on viimeisten neljän vuoden aikana onnistunut toiminnassaan Miten tuolloin äänestämänne puolue on viimeisten neljän vuoden aikana onnistunut toiminnassaan? Erittäin hyvin 1 38 3.0 3.9 Hyvin 2 588 46.3 61.0 Huonosti 3 227 17.9 23.5 Erittäin huonosti 4 17 1.3 1.8 Ei osaa sanoa 5 94 7.4 9.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 306 24.1 39

2. Muuttujat [Q36] Kuinka hyvin vaalit turvaavat sen, että kansanedustajien mielipiteet edustavat äänestäjien mielipiteitä Kysymyksen esiteksti KAIKILTA Kun ajattelette Suomen eduskuntavaalien toimivuutta käytännössä, kuinka hyvin vaalit turvaavat mielestänne sen, että kansanedustajien mielipiteet edustavat äänestäjien mielipiteitä - erittäin hyvin, melko hyvin, ei kovinkaan hyvin vai ei lainkaan hyvin? Erittäin hyvin 1 25 2.0 2.0 Melko hyvin 2 570 44.9 44.9 Ei kovinkaan hyvin 3 586 46.1 46.1 Ei lainkaan hyvin 4 55 4.3 4.3 Ei osaa sanoa 5 34 2.7 2.7 [Q37] Edustaako jokin Suomen puolueista näkemyksiänne suhteellisen hyvin Oletteko sitä mieltä, että jokin Suomen puolueista edustaa näkemyksiänne suhteellisen hyvin? Kyllä 1 787 62.0 62.0 Ei 2 410 32.3 32.3 Ei osaa sanoa 3 73 5.7 5.7 [Q38] Mikä puolue edustaa näkemyksiänne parhaiten Kysymyksen esiteksti JOS VASTASI EDELLISEEN KYLLÄ 40

Q40 Mikä puolue edustaa näkemyksiänne parhaiten? SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) 1 205 16.1 26.0 KESK (Suomen Keskusta) 2 161 12.7 20.5 KOK (Kansallinen Kokoomus) 3 96 7.6 12.2 VAS (Vasemmistoliitto) 4 57 4.5 7.2 RKP (Ruotsalainen Kansanpuolue) 5 84 6.6 10.7 VIHR (Vihreä Liitto) 6 69 5.4 8.8 KD (Kristillisdemokraatit) 7 56 4.4 7.1 PS (Perussuomalaiset) 8 10 0.8 1.3 Joku muu puolue, mikä? 49 12 0.9 1.5 Ei osaa sanoa tai ei halua sanoa 50 37 2.9 4.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 483 38.0 [Q39] Edustaako joku puoluejohtajista näkemyksiänne suhteellisen hyvin Vaikka olisitte puolueista mitä mieltä tahansa, sanoisitteko, että joku puoluejohtajista edustaa näkemyksiänne suhteellisen hyvin? Kyllä 1 605 47.6 47.6 Ei 2 549 43.2 43.2 Ei osaa sanoa 3 116 9.1 9.1 [Q40] Kuka puoluejohtajista edustaa näkemyksiänne parhaiten Kysymyksen esiteksti JOS VASTASI EDELLISEEN KYLLÄ Kuka puoluejohtajista edustaa näkemyksiänne parhaiten? 41

2. Muuttujat Jan-Erik Enestam 1 39 3.1 6.4 Anneli Jäätteenmäki 2 128 10.1 21.2 Ville Itälä 3 68 5.4 11.2 Bjarne Kallis 4 30 2.4 5.0 Paavo Lipponen 5 173 13.6 28.6 Suvi-Anne Siimes 6 69 5.4 11.4 Timo Soini 7 2 0.2 0.3 Osmo Soininvaara 8 48 3.8 7.9 Joku muu 9 22 1.7 3.6 Ei osaa sanoa 10 26 2.0 4.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 665 52.4 [Q41] Katsotteko olevanne lähellä jotakin poliittista puoluetta Katsotteko olevanne lähellä jotakin poliittista puoluetta? Kyllä 1 593 46.7 46.7 En 2 653 51.4 51.4 Ei osaa sanoa 3 24 1.9 1.9 [Q41A_1] Mitä puoluetta: SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) JOS VASTASI EDELLISEEN KYLLÄ. Mitä puoluetta? SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) 42