SIPOON KUNTA Terve koulu Hankeohje Laatija: Rakennusterveys ja sisäilmasto TkT Juhani Pirinen 044 750 5328 juhani.pirinen@fcg.fi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.9.2016 P30302
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankeohje 1 (9) Sisällysluettelo 1 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Rakennuttaja... 2 2 YLEISTÄ... 2 3 KEMIKAALIEN MINIMOINTI... 2 3.1 Suunnittelu... 2 3.2 Materiaalivalinnat... 3 3.2.1 Välteltävät materiaalit... 3 3.2.2 Suositellut materiaalit... 3 3.3 Kengätön koulu... 4 4 KALUSTEET... 4 5 JOUTSENMERKKI... 4 6 MUUT SUUNNITTELURATKAISUT... 5 7 KOSTEUDENHALLINTA TYÖMAALLA... 5 7.1 Betonivalujen kuivuminen... 6 7.2 Kastumisen estäminen... 6 8 RAKENNUSMATERIAALIEN- JA LAITTEIDEN KÄSITTELY TYÖMAALLA... 6 8.1 Materiaalien säilytys työmaalla... 7 9 TUULETUSAIKA... 7 10 SIIVOUS TYÖMAAN VAIHEIDEN MUKAISESTI... 7 11 TYÖMAAN PÖLYNHALLINTA... 8 12 ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN SIISTEYS JA TUPAKOINTI... 9 13 ONNISTUMISEN MITTAAMINEN... 9
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankeohje 2 (9) 1 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Hanke käsittää Nikkilän Sydämen koulun laajentamisen vaihe 2 rakennustyöt. Kohde rakennetaan Sipoon kuntaan osoitteeseen Isokylätie 12, 04130 Sipoo 1.1 Kohde Laajennus on 2/3- kerroksinen noin 350 oppilaan koulurakennus, jonka käyttäjäksi tulee Sipoon opetustoimi, henkilökuntaa noin 40 henkilöä. Lisätietoja hankkeesta on oheisessa hankesuunnitelmassa. Rakennuksen tavoitepinta-ala on maksimissaan 3875 brm 2. Sisäilmastoluokaksi on asetettu ilmanvaihdon ja lämpöolojen osalta S2, sisäilman emissioiden osalta S1. Kaikkien kohteessa käytettävien materiaalien tulee olla M1 päästöluokkaa. Ilmanvaihdon osien tulee olla M1 puhtausluokan osia (RT07-10805). 1.2 Rakennuttaja Sipoon kunta Tekniikka- ja ympäristöosasto PL 7 04131 Sipoo 2 YLEISTÄ Tilaaja haluaa koulun toteutettavaksi Terve Talo kriteerien mukaisesti ja erityisesti sisäilmaltaan mahdollisimman puhtaaksi. Tavoitteena on, että oppilaat ja henkilökunta pystyisivät täysipainoisesti ja ilman oireilemista toimimaan rakennuksessa. Tässä asiakirjassa määritellään rakennushankkeen tavoitteita sisäilman suhteen. Asiakirjassa kuvataan myös toimintatapoja tavoitteeseen pääsemiseksi. 3 KEMIKAALIEN MINIMOINTI 3.1 Suunnittelu Kohteen suunnittelijat toteuttavat omien alojensa suunnitelmat siten, että rakennus-, rakenneja talotekniset ratkaisut vastaavat hyvää rakennustapaa ja niiden toteuttaminen suunnitelmien mukaisesti ei aiheuta riskirakenteita. Suunnittelussa on erityisesti huomioitava RT 07-10805 Terveen Talon rakentamisen kriteerit Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle sekä tähän täydennetyt tilaajan vaatimukset. Rakennussuunnittelussa huomioidaan materiaalien emissiot kaikissa suunnittelu-, rakentamis-, ja käyttövaiheissa. Emissioiden vähäisyys ja materiaalien ja rakenneratkaisujen riskittömyys on siten yksi johtavista suunnitteluperiaatteista. Rakennussuunnittelussa pyritään selkeäpiirteisiin, varmoiksi tiedettyihin ratkaisuihin ja korkeisiin lattiakorkoihin sekä vältetään tyypillisiä vuotoherkkiä rakenteita. Niiltä osin, kun arkkitehtuurista tai muista syistä käytetään epävarmemmaksi tiedettyjä rakennusratkaisuja, näiden detaljisuunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota ja niiden toimivuus varmistetaan rakennusfysiikan asiantuntijan kanssa. Rakennus- ja rakennesuunnitelmissa on pyritään kaikissa kohdissa huomioimaan mahdolliset kosteusriskit, muun muassa tarkastelemalla liittymärakenteet, joissa on mahdollisuus ilmavuotoihin tai veden kondensoitumiseen tai valumiseen rakenteeseen. Maanvastaisten
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankeohje 3 (9) rakenteiden suunnitteluratkaisujen varmuuteen ja ilmanpitävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. LV-suunnittelu on tehtävä siten, että mahdolliset vuodot putkistoissa ilmenevät mahdollisimman pian, eivätkä ne ehdi aiheuttaa vaurioita. Kaikkien vesijärjestelmien on oltava pitkäikäisiä ja varmatoimisia. Erityisesti liitosten suunnitteluun, toteutukseen ja laadunvarmistukseen kiinnitetään huomiota. IV-suunnittelussa tähdätään mahdollisimman puhtaaseen ilmanvaihtojärjestelmään, jossa ilman virtausnopeus on kuitenkin pieni tai vetovaikutukset on muuten minimoitu. Tavoite on, että ilma virtaa hitaasti tilojen läpi tai ilmavirtaussuihkut ohjautuvat siten, että pölyn liikkumista ilmassa vähennetään. Riskirakenteisiin ja sisäilmaongelmiin erikoistunut asiantuntija tarkastaa kaikki suunnitteluratkaisut. 3.2 Materiaalivalinnat Hankkeessa käytettävät materiaalit on suunnittelussa valittava siten, että ne täyttävät M1- päästöluokan vaatimukset kaikissa rakennekerroksissa, pois lukien rakennuksen alla olevat kiviaineiset täytöt. Materiaalit kirjataan suunnitteluasiakirjoihin tuotemerkeittäin ja -perheittäin tarjouspyyntövaiheessa, jotta urakoitsijat tietävät tarjota työtä oikeilla materiaaleilla. Suunniteltuja materiaaleja ei voi vaihtaa toisiin kuin poikkeuksellisista syistä hankkeen sisäilma-asiantuntijan ja tilaajan kirjallisella suostumuksella. 3.2.1 Välteltävät materiaalit Rakennuksen lattiapinnoitteena on mahdollisuuksien mukaan vältettävä suuria pintoja muovimattoa, kumimattoa tai linoleumia. Maanvastaisten lattioiden yläpintaan ei saa myöskään laittaa vesihöyryä läpäisemätöntä materiaalia askeläänivaimentimeksi (esim. Tuplex). Kipsivalua ei kannata suunnitella tasauskerrokseksi. Seinien pinnoissa on välteltävä vinyylitapetteja tai muita muovipohjaisia tuotteita. Sisäkatoissa ei suositella mineraalivillaisia akustolevyjä. Jos niitä käytetään, mineraalivillakuidun irtoaminen on estettävä levyn ympäri tehdyllä tehdasvalmisteisella pinnoituksella. Villojen liimaamista kattopintaan vältetään. 3.2.2 Suositellut materiaalit Rakennuksen lattiapinnoitteeksi suositellaan kotimaista puuta, esimerkiksi koivua, parkettia, massapuristettua tai luonnonkivistä laattaa tai pinnoitettua hiottua betonia. Betonia käytettäessä täytyy huolehtia emäksisen hiontapölyn huolellisesta puhdistamisesta. Seinäpinnoiksi suositellaan mm. lasia ja ruostumatonta terästä, puuta, vaneria ja muita puhtaita puutuotteita, maalattua ja sementtilaastilla tasoitettua betonia, samoin tiili- ja harkkorakenteita. Sisäkatoissa hyviä materiaaleja ovat mm. puu, vaneri ja muut puhtaat puutuotteet sekä maalattu ja tasoitettu betoni. Pinnoissa tulee käyttää maaleja, joiden VOC-päästöt ovat matalalla tasolla. Lisäksi käytettävät maalit eivät saa sisältää PAH-yhdisteitä tai muita syöpää aiheuttavia yhdisteitä eikä hajusteita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankeohje 4 (9) Myös käytettävien lakkojen, liimojen, saumausaineiden, kittien ja muiden rakennuskemikaalien tulee olla vähäpäästöisiä. Rakennuksen alla olevan maaperän tulee olla puhdas, kaatopaikka tai muita jätteitä ei saa olla säilötty tontilla tai ne pitää todistettavasti poistaa rakennustyön aikana. 3.3 Kengätön koulu Suositellaan koulu suunniteltavaksi nk. kengättömänä kouluna. Koulun eteistiloihin asennetaan oppilaille kaapit/lokerikot, jossa säilytetään ulko- ja sisäkenkiä. Ulkokengät jätetään kaappiin kouluun tultaessa ja sisätossujen tulee olla pehmeäpohjaisia. Tällöin käytävien pintalattioiden akustisesta tasosta voidaan tarvittaessa tinkiä. Kengättömyys myös vähentää kantautuvan lian määrää ja vähentää hajuja. 4 KALUSTEET Kaikissa kalustehankinnoissa näissä hankinnoissa pyritään kemikaaliemissioiden minimointiin. Näitä ovat mm. kaapistot, opetuspöydät ja tuolit. Kalusteiden suositeltava materiaali on puu. Kaikki kalusteiden taakse jäävät osiot tehdään valmiille pinnoille siten, että kalusteet voidaan asentaa jälkikäteen paikalleen. Kalusteet tuuletetaan puhtaissa, ilmastoiduissa varastotiloissa ennen rakennukseen tuontia ks. kohta 7. 5 JOUTSENMERKKI Rakennuskohteelle suositellaan haettavaksi Joutsenmerkki, joka on pohjoismainen ympäristömerkintä. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia energiankäytölle, kemiallisille tuotteille, rakennusmateriaaleille ja sisäilmalle. Näillä voi olla vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Niiden lisäksi Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia rakentamisen laadunvarmistukselle sekä rakennuksen luovutukselle. Joutsenmerkitty rakennus elinkaarensa aikana: on energiatehokas täyttää vaativat ympäristö- ja terveysvaatimukset rakennusmateriaaleille ja kemiallisille tuotteille on terveellinen sisäilmaltaan ja sen materiaaleilla on alhaiset päästöt sen rakentamisen laatu on varmennettu Joutsenmerkinnän vaatimuksista lisätietoja liitteessä 2, Joutsenmerkin kriteerit, Pientalot, kerrostalot, koulu- ja päiväkotirakennukset. Joutsenmerkin vaatimukset ja tämä ohje eivät ole ristiriidassa keskenään vaan tämä ohje tarkentaa ja osin tiukentaa Joutsenmerkin vaatimuksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankeohje 5 (9) 6 MUUT SUUNNITTELURATKAISUT - Paksuja, yli 200 mm:n levymäisiä betonirakenteita on vältettävä niiden hitaan kuivamisen takia. - Räystäät ja pellitykset oltava myötäkarvaan, tippanokat joka paikkaan. - Salaojat ja perustuksien kuivatusjärjestelmät oltava varmatoimiset ja helposti huollettavat, ei tarkastuskaivoja rakennuksen sisälle. - Katon tasoerojen liitokset ja niiden tuuletus suunnitellaan huolellisesti. - Hissikuilujen pohjat täytyy olla helposti puhdistettavissa, pohjat pinnoitetaan. - Koteloiden taustat ja putkikanaalit pitää olla puhdistettavissa. - Läpivientien tulee olla ilmatiiviitä kaikilta osin. - Putkikanaaleja ei sijoiteta maahan, putket tulevat rakennuksen sisään avattaviin koteloihin, pois lukien viemäröinti. - Pintojen on oltava helposti puhdistettavissa ja yläpölytiet pitää minimoida. - Kipsilevyä ei käytetä kosteudelle alttiissa paikoissa. - Pesutilojen vesieristeissä tai laasteissa ei saa olla 2-etyyliheksanolia, ei myöskään missään käytettävissä liimoissa tai pintamateriaaleissa. - Ikkunoiden materiaali ja pintamateriaali oltava M1-luokiteltua, ikkunoita tulee säilyttää puhtaassa varastossa niiden valmistumisen jälkeen. Suositeltavaa on käyttää puualumiini-ikkunoita ennemmin kuin puuikkunoita. Metallikehyksisiä ikkunoita käytettäessä ikkunoiden kylmäsilta- ja kondenssivaikutukset on arvioitava kosteusfysiikan asiantuntijan toimesta. Samoin ikkunaliittymien toimivuus. - Materiaalien säilytysohje tulee suunnitelmien liitteeksi. - Kiinteiden kalusteiden tulee täyttää M1-luokituksen emissiovaatimukset. - Keittiön materiaalit; rosteriseinät tai vastaava, lattiaan helposti siivottava materiaali. - Keittiön laitteiden valinnassa tulee huomioida siivottavuus; ei yläpintoja eikä alas laskettua läpäisevää kattoa. - Kaikkien valaisimien pitää olla helposti siivottavia tai valaisimet on istutettu rakenteisiin siten, että niihin ei pääse pölyä ja niitä ei tarvitse siivota. - Siivouskriteerit määritellään sekä rakennustyön että käytön ajaksi, käytettävät pesuaineet määritellään etukäteen. Pesuaineet eivät saa sisältää biosideja tai muita erikseen määriteltäviä, myrkylliseksi arvioituja aineita (erillinen lista kielletyistä pesuaineista toimitetaan myöhemmin). - Mahdolliset alakatot tehdään avattavina puhdistamisen ja järjestelmien huoltamisen mahdollistamiseksi, alakatoissa ei saa olla U-profiileja tai muita pölypesiä, joita ei voi puhdistaa. - Sisäpuolisten seinien alapäiden kastuminen siivousvesistä ennaltaehkäistään vesieristämällä seinien alapäiden ja lattian liitos. - Huonekalujen, sohvaryhmien, ruokalan kalusteiden yms. hankinnassa huomioidaan vähäiset emissiot. - Verhojen materiaalin valinnassa pitää huomioita emissiot, M1-luokka testattava. - Rakennuksen tiiveysvaatimusluokka 1/h. 7 KOSTEUDENHALLINTA TYÖMAALLA Hankkeen suunnittelijat ja sisäilma-asiantuntija laativat hankesuunnitteluvaiheessa kosteudenhallinnan tavoitetasot ja suunnittelevat toimet siihen pääsemiseksi. Pääurakoitsija laatii työmaan tarkemman kosteudenhallintasuunnitelman tämän asiakirjan pohjalta. Suunnitelman toteutumista seurataan työmaakokouksissa. Kaikki sivu- ja aliurakoitsijat ovat velvollisia sitoutumaan pääurakoitsijan laatiman kosteudenhallintasuunnitelman noudattamiseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankeohje 6 (9) 7.1 Betonivalujen kuivuminen Kohteessa suoritettavien betonivalutöitä ennen tulee arvioida valettavan rakenteen kuivumisaika, jotta työmaa voidaan aikatauluttaa pinnoitukseen ajoissa. Rakenteiden kuivumisajat lasketaan perustuen Suomen Betonitieto Oy:n vuonna 2002 julkaistuun oppaaseen Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi sekä oppaaseen Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet (Suomen Betonitieto Oy, 2007). Kuivumisen nopeuttamiseksi tulee valuissa mahdollisuuksien mukaan käyttää nopeasti kuivuvia betonilaatuja, joiden vesi-sidosaine-suhde on 0,5 tai pienempi. Työmaalla betoniin ei saa valun yhteydessä lisätä vettä. Kaikkien betonivalujen kosteudet tulee mitata em. mainittujen julkaisujen ohjeiden mukaisesti ennen tasoitteiden levittämistä ja betonirakenteen kosteusarvojen tulee täyttää pinnoitteen vaatimukset ja tässä ohjeistetut mahdollisesti tiukemmat vaatimukset. Kosteusmittaukset varmistetaan tilaajan edustajan toimesta. Hankkeeseen laaditaan ennakkoon kosteusmittaussuunnitelma, joka perustuu julkaisuun Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet (Suomen Betonitieto Oy, 2007). Suunnitelmassa esitetään aikataulu, laajuus, mittauspisteiden sijainti ja syvyys sekä käytettävä mittaaja. Rakenteen pintaosien suhteellisen kosteuden tulee olla alle 70 % RH, sisäosista mittaussyvyydeltä RH 85 %. Lisäksi viimeisenkin tasoitekerroksen riittävästä kuivumisesta on varmistuttava. 7.2 Kastumisen estäminen Rakennuksen ulkovaippa tulee olla koko hankkeen suojattuna siten, että rakenteisiin ei pääse kosteutta vesi- tai lumisateiden seurauksena. Rakennuksen suojaukseen käytetään tehdasvalmisteista sääsuojajärjestelmää, joka kattaa koko rakennuksen. Sääsuojan tulee olla toteutettu järjestelmällisesti siten, että peitteet kestävät säärasitukset (tuulen, sateet, lumien painon, jne.), eikä niiden liittymäsaumoissa ole vuotokohtia. Peitteiden tulee olla ehjiä. Se mistä hetkestä suojaus aloitetaan, riippuu rakennustavasta. Suojausohje täydennetään, kun rakennustapa on valittu. Esimerkiksi puurakenteinen runkovaihe tehdään kokonaan suojakatoksessa. Pääurakoitsija nimeää työmaalle henkilön, joka vastaa kosteudenhallintasuunnitelman laadinnasta ja työmaan kosteudenhallinnasta. Pääurakoitsijan tulee kertoa kaikkien urakoitsijoiden työntekijöille kosteudenhallinnan periaatteet, jotka tulee olla sisällytetty työmaan perehdytyslomakkeeseen. 8 RAKENNUSMATERIAALIEN- JA LAITTEIDEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Työmaalla tarvittavien rakennusmateriaalien, -osien sekä -laitteiden väliaikainen varastointi tulee olla järjestetty siten, että materiaalit eivät pääse kastumaan tai likaantumaan. Mikäli tarvikkeita varastoidaan ulkotiloissa tai sellaisissa paikoissa joissa ne joutuvat alttiiksi vaihteleville sääolosuhteille, on suojaus järjestettävä siten, ettei esimerkiksi sateesta tai pakkasesta ole tarvikkeille haittaa. Rakennustarvikkeiden välivarastointi työmaalla aiheuttaa aina riskin tarvikkeiden likaantumiselle tai vaurioitumiselle, joten urakoitsijoiden on pyrittävä tilaamaan tuotteet työmaalle siten, että niiden välivarastointiaika olisi mahdollisimman lyhyt. Urakoitsija hyväksyttää logistiikkasuunnitelman tilaajalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankeohje 7 (9) 8.1 Materiaalien säilytys työmaalla Urakoitsijoiden tulee pyrkiä minimoimaan materiaalien varastoinnin tarve työmaalla, jotta väliaikainen varastointi työmaalla jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Varastointia työmaalla tulee vähentää esimerkiksi materiaalihankintojen ajoittamisella siten, että työmaalle tulee vain suoraan asennettavaksi tarvittavat materiaalit. Erityisesti herkästi kosteudesta vaurioituvat materiaalit, kuten eristeet, puutavara ja pintamateriaalit sekä ilmanvaihtokanavisto- ja kojeisto on tuotava työmaalle vasta lähellä asennusta. Nämä materiaalit tulee säilyttää joko sisällä tai umpikontissa. Tällaisten materiaalien varastointiin tarkoitetut tilat tulevat olla puhtaat ja niiden sisäilman olosuhteet tulee pysyä edellä esitetyissä arvoissa koko varastointijakson ajan. Lattioiden päälle ei saa varastoida pitkäksi ajaksi rakennustarvikkeita tai laitteita, jotka estävät betonirakenteiden kuivumista. Jos varastointia on pakko tehdä, asennetaan varastoitavien tavaroiden alle korokkeet (esim. kuormalava) siten, että tavaroiden ja lattiapinnan väliin jää vähintään 100 mm:n korkuinen tuulettuva ilmaväli. Tarvittaessa ilmankiertoa materiaalien alla tehostetaan koneellisesti. 9 TUULETUSAIKA Työmaan aikataulutetaan siten, että työmaa valmistuu vähintään kahdeksan (8) viikkoa ennen käyttöönottoa, jotta rakennuskohteessa voidaan suorittaa tuuletus. Tuuletus suoritetaan siten, että kohteessa ei enää suoriteta rakennus- tai taloteknisiä töitä ja ilmanvaihtokoneet toimivat täydellä teholla ympärivuorokautisesti. Urakkaohjelmaan määritellään urakka-aika siten, että rakennuksen luovutuksen ja käyttöönoton väliin jää edellä määrätyn mukainen tuuletusaika. Rakennuksen luovutuksen yhteydessä koneet säädetään olemaan päällä ympärivuorokauden täydellä teholla vähintään ensimmäisen vuoden ajan, jonka jälkeen asetuksia voidaan muuttaa tarvittaessa. Tilaaja tuulettaa erillishankintana hankittavat kalusteet eri paikassa jo ennen niiden tuomista rakennukseen tai kalusteet tuuletetaan valmiiksi niiden toimittajan tiloissa. 10 SIIVOUS TYÖMAAN VAIHEIDEN MUKAISESTI Runkotöiden aikana rakennuksen tiloja siivotaan aina tarpeen vaatiessa. Holvit tulee raivata jätteestä päivittäin. Hieno pöly tulee imuroida vähintään joka toinen päivä pois betoniholveilta, koska pöly hidastaa holvien kuivumista. Purkujätteet tulee poistaa työmaalta aina päivän päätteeksi. Irtolian siivous suoritetaan joko lastalla ja lapiolla tai imuroimalla, mikäli jäte on riittävän hienojakoista mennäkseen imuriin. Siivous tulee suorittaa työvaiheen päätyttyä koko rakennuksen osalta, jolloin holveilta poistetaan jätteiden lisäksi tarpeettomat rakennusmateriaalit. Sisärakennusvaiheessa työmaan siivousta tulee suorittaa useammin kuin runkovaiheessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankeohje 8 (9) Tarvittaessa työmaalla tulee siivota holvipinnat päivittäin. Lähellä toimintakoetta työmaa tulee siivota päivittäin. Kalusteiden asennuksen aikaan työmaalla suoritetaan siivous päivittäin. Siivoukseen kuuluu rakennusjätteiden toimittaminen jäteastioihin sekä pienemmän jätteen kerääminen lattiapinnoilta lastaamalla sekä imuroimalla. Siivoukseen ei saa käyttää harjaa, koska se nostattaa pölyn pinnoilta ilmaan. Rakennustyömaan loppusiivous toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa työmaa siivotaan toimintakoevalmiuteen, jonka jälkeen suoritetaan varsinainen loppusiivous luovutusta varten. Siivoaja toimittaa pääurakoitsijalle selvityksen käytettävistä työvälineistä sekä siivousaineista, joita loppusiivouksessa käytetään, jotta niiden soveltuvuus siivottaville pinnoille voidaan todentaa. Siivousaineiden tulee olla mahdollisimman vähän kemikaaleja pinnoille jättäviä. Siivousaineet suunnitellaan etukäteen ja hyväksytetään sisäilma-asiantuntijalla. Kaikki siivouksessa käytetyt tuotteet tulee olla käyttökohteelle sopivia ja M1-luokiteltuja. Loppusiivouksella pyritään saavuttamaan luovutukseen asetettu puhtaustasovaatimus (Sisäilmaluokitus 2008, taulukko 2.3.1). Siivouksessa pyritään poistamaan toimintakokeiden jälkeen pinnoille laskeutunut hienojakoinen rakennuspöly sekä poistamaan mahdolliset tahrat, joita pintoihin on rakentaessa jäänyt. Kaikki tasopinnat pyyhitään uudelleen. Siivouksen valmistuttua osastossa pintojen puhtaus tarkastetaan esim. geeliteipistä punnitsemalla tai geeliteipin analysointia valosironnalla. Näytteet tulee niin ikään analysoida mikroskooppisesti tarkastelemalla, jotta voidaan varmistua siitä, että pinnoilla ei ole mineraalivillakuituja. Pölymäärän raja-arvot on esitetty Insta 800 standardissa. 11 TYÖMAAN PÖLYNHALLINTA Työmaalla käytettävien sähkötyökalujen tulee olla varustettu kohdepoistolla VNa 205/2009 mukaisesti. Kohdepoistoimurien tulee olla HEPA-suodatettuja ja ne tulee puhdistaa vähintään kerran kahdessa päivässä, tarvittaessa useammin. Viallisia ja vuotavia imureita ei saa käyttää työmaalla. Tilaaja suosittelee käytettäväksi keskuspölynimuria työmaan siivoamisessa sekä kohdepoistojen järjestämisessä. Pölynhallinta Sisäilmastoluokituksen 2008 (RT 07-10946) periaatteiden mukaan. Työmaaalueiden osastointi suoritetaan tarpeen mukaan ja siitä sovitaan erikseen. Ilmanvaihdon asennukset suoritetaan työmaalla sellaisessa olosuhteessa, että asennustiloissa ei asennustöiden aikana tehdä muita sellaisia töitä, joista syntyy pölyä ilmaan. Näitä töitä ovat mm. tasoite-, sahaus- ja hiontatyöt. Ilmanvaihtokanavien tulpat pidetään paikoillaan kanavissa niin kauan kuin mahdollista. Kanavan ollessa paikoillaan tai töiden keskeytyessä kanavan pää tulpataan välittömästi uudelleen. Muut osat, kuten kulmaliitokset ja ääniloukut, tulee pitää avaamattomissa pakkauksissaan asennukseen asti. Päätelaitteiden suojauksia ei poisteta asennuksen päätyttyä, vaan ne jätetään paikoilleen, ettei laitteeseen pääse pölyä. Kun rakennuksessa on tiloja, joihin on julistettu P1-puhtausluokka, tulee näiden tilojen puhtausluokkaa yllä pitää luovutukseen asti, jottei ilmanvaihtoon pääse toimintakokeiden ja säätöjen aikana kulkeutumaan rakennuspölyä tai muita epäpuhtauksia. Tiloissa suoritetaan
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankeohje 9 (9) tarvittaessa ylläpitosiivousta päivittäin. 12 ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN SIISTEYS JA TUPAKOINTI Piha-alueella ei saa olla jätekasoja, vaan jätteet tulee viedä suoraan niille tarkoitetuille jätelavoille. Työmaalla saa tupakoida ainoastaan ulkona, tarkoitukseen osoitetussa paikassa riittävän kaukana rakennuksesta. 13 ONNISTUMISEN MITTAAMINEN Rakentamisen tavoite on tuottaa tilat, joiden sisäilmassa on mahdollisimman vähän kemiallisia yhdisteitä ja muita epäpuhtauksia. Varsinkin sisäilmaongelmien aiheuttajaksi tiedettyjen yhdisteiden määrän pitää olla jo valmistumisen aikana pieni. Tavoitteeseen pääsemistä arvioidaan mittaamalla sisäilman indikaattoriaineita rakentamisen loppuvaiheissa. Tällöin ehditään reagoimaan mahdollisiin virheisiin tai viallisiin tuotteisiin vielä työn aikana. Tavoitteena on kaikkien ilmassa liikkuvien epäpuhtauksien osalta Sisäilmastoluokituksen taso S1. Lisäksi seurataan tiettyjä indikaattoriyhdisteitä. Näiden osalta huoneilmasta mitattavat tavoitearvot lopputilanteessa (6 kuukautta valmistumisen jälkeen) ovat: Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden tulee olla alle 80 μg/m³. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden tulee olla alle 10 μg/m³. Lisäksi TXIB < 2 μg/m 3, 2-etyyli-1-heksanoli (2EH) < 2 μg/m 3, naftaleeni < 2 μg/m 3, styreeni < 8 μg/m 3. Sisäilman formaldehydipitoisuuden lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana ei saa ylittää 10 μg/m³. Mittaukset tehdään kuudesta pisteestä (mittaus/500 m2): 1. betonirakenteiden yms. kuivuttua ennen tasoitetöitä 2. tasoitteiden kuivuttua 3. pintamateriaalin asentamisen jälkeen 4. tilaajahankintojen asentamisen jälkeen 5. kolme kuukautta valmistumisen jälkeen 6. kuusi kuukautta valmistumisen jälkeen 7. vuosi valmistumisen jälkeen Mikäli tavoitearvot ylittyvät välipistemittauksissa arvioidaan voidaanko töitä jatkaa, vai täytyykö asennettuja materiaaleja tuulettaa ennen töiden jatkamista tai pahimmassa tapauksessa poistaa liikaa emissioiva materiaali. Liitteet Liite 1: Joutsenmerkin kriteerit, Pientalot, kerrostalot, koulu- ja päiväkotirakennukset