PUHTAUDENHALLINTAOHJE HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN KOULU, C-osa

Transkriptio

1 PUHTAUDENHALLINTAOHJE HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN KOULU, C-osa

2 Sisällys 1. YLEISTÄ Asiakirjan tavoitteet ja käyttö KVR-urakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden vastuut ja tehtävät Puhtaudenhallinnan toteutuksen seuranta ja dokumentointi Puhtaudenhallinnasta tiedottaminen ja perehdyttäminen PUHTAUDENHALLINNAN PÄÄKOHDAT Sisäilmasto- ja puhtausluokitukset TYÖMAAN PUHTAUDENHALLINTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ MATERIAALIN KÄSITTELY JÄTTEIDEN KÄSITTELY PÖLYNHALLINNAN YLEISET MENETELMÄT RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS KAKSIVAIHEINEN LOPPUSIIVOUS PUHTAUDENHALLINNASTA VASTAAVAN TEHTÄVÄT

3 1. YLEISTÄ 1.1. Asiakirjan tavoitteet ja käyttö Tämän asiakirjan tavoitteena on ohjata rakennus- ja ilmanvaihtoasennustöiden toteuttamista rakennushankkeessa niin, että rakennuttajan laatuvaatimukset täyttyvät vastaanotettavan rakennuksen puhtaudesta ja sisäilman laadusta. Lisäksi tarkoituksena on vähentää työntekijöiden altistusta epäpuhtauksille, kuten pölylle sekä osaltaan vähentää Työturvallisuusriskejä työmaalla. Rakennustöiden puhtausluokka on P1. Tämä asiakirja on toimintaa ohjaava ja velvoittava ja sen noudattamista edellytetään rakentamisen jokaisessa vaiheessa KVR-urakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden vastuut ja tehtävät Tässä asiakirjassa urakoitsijalla ja pääurakoitsijalla tarkoitetaan KVR-urakoisijaa. Suunnittelijalla tarkoitetaan KVR-urakoitsijaan sopimussuhteessa olevia suunnittelijoita tai konsultteja. Urakoitsija ja suunnittelijat vastaavat tämän puhtaudenhallinta-asiakirjan räätälöinnistä kohdekohtaiseksi siten, että puhtaudenhallinnassa on otettu huomioon rakennushankkeen erityispiirteet ja niiden vaatimukset turvallisten ja puhtaiden tilojen toteutumiseksi. Urakoitsija laatii ennen rakennustöiden aloitusta puhtaudenhallintasuunnitelman. Suunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä ja rakennustöiden aikana. Urakoitsija laatii puhtaudenhallintasuunnitelman omalle asiakirjapohjalle siten, että tässä asiakirjassa esitetyt ohjeet ja tavoitteet on esitetty suunnitelmassa. Suunnitelma toimitetaan rakennuttajalle hyväksyttäväksi. Kaikkien työmaalla toimivien urakoitsijoiden tulee sitoutua noudattamaan suunnitelmaa. Urakoitsijan tulee nimetä työmaan puhtaudenhallinnasta vastaava, joka vastaa puhtaudenhallinta-suunnitelman ylläpitämisestä ja päivittämisestä ja huolehtii, että työmaalla noudatetaan puhtaudenhallinnan ohjeita Puhtaudenhallinnan toteutuksen seuranta ja dokumentointi KVR-urakoitsija määrittelee puhtaudenhallintasuunnitelmassaan puhtaudenhallintatoimenpiteiden seurannan, dokumentointiperiaatteet ja toiminnanohjauksen. Dokumentointi tulee tehdä puhtaudenhallintatoimenpiteiden osalta siten, että tehdyt toimenpiteet ovat myöhemminkin selvitettävissä. Dokumentit luovutetaan vastaanotossa rakennuttajalle. 3

4 1.4. Puhtaudenhallinnasta tiedottaminen ja perehdyttäminen Työmaajohdon on huolehdittava työntekijöidensä työhön opastamisesta ja perehdyttämisestä myös puhtaudenhallinnan osalta. KVR-urakoitsija vastaa myös muiden urakoitsijoiden, käyttäjien edustajien ja muiden rakennushankkeen vaikutuspiirissä olevien hankekohtaisten vaatimusten ja velvollisuuksien tiedottamisesta. Urakoitsija sisällyttää puhtaudenhallintaa koskevat vaatimukset työmaan työntekijänperehdytysoppaaseen. KVR-urakoitsija vastaa puhtaudenhallintaan liittyvien asioiden käsittelystä esim. urakoitsijapalavereissa, aikataulupalavereissa sekä työmaakokouksissa koko rakennushankkeen ajan. Kaikkien urakoitsijoiden on osallistuttava KVR-urakoitsijan järjestämiin puhtaudenhallintaa koskeviin tiedotus- ja perehdytystilaisuuksiin urakkaan kuuluvana. 2. PUHTAUDENHALLINNAN PÄÄKOHDAT 2.1. Sisäilmasto- ja puhtausluokitukset Sisäilmastoluokitus Sisäilmastoluokitus 2018 sisältää laatuluokat S1, S2 ja S3, joista S1 on korkein ja S3 lait ja säädökset täyttävä. Laatuluokka S3 vastaa maankäyttö- ja rakennuslain (RT YM , LVI YM , KH YM-10488) sekä terveydensuojelulain 309/2006 (RT STM-21319, LVI STM-00341, KH STM-10460) vaatimuksia. Rakennushankkeen sisäilmastoluokka on S2 ja rakennusmateriaalien päästöluokka M1. Sisäilmastoluokkien S1 ja S2 saavuttaminen edellyttää puhtausluokan P1 rakennustöitä ja ilmanvaihtojärjestelmää sekä M1-luokan rakennusmateriaalien käyttöä. Sisäilmastoluokitusten yleiskuvaukset on esitetty alla: S1: Yksilöllinen sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus. S2: Hyvä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet. 4

5 S3: Tyydyttävä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetut säädökset ja terveydensuojelulain perusteella asetetut vähimmäisvaatimukset. Puhtausluokitus Puhtausluokan P1 toteutus edellyttää Sisäilmastoluokitus 2018 asiakirjan ja Terveen talon toteutuksen kriteereiden (RT ) noudattamista rakennusmateriaalien kuljetuksessa, varastoinnissa ja suojauksessa, jätehuollossa, rakentamisen aikaisessa siivouksessa ja pölynhallinnassa. Puhtausluokka P1 asettaa olosuhdevaatimukset rakennushankkeen toimintakoeja vastaanottovaiheelle. Rakennustöiden puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat silloin, kun ne luovutetaan käyttäjälle, ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Rakennuksen tilat ovat luovutusvaiheessa niin puhtaat, että tilat voidaan ottaa käyttöön heti vastaanoton jälkeen. Sisäilmastoluokissa S1 ja S2 noudatetaan puhtausluokan P1 rakennustapaa, jolla päästään luokkien S1 ja S2 mukaiseen, terveelliseen ja puhtaaseen sisäilmastoon. Puhtausluokan P1 rakennustapaa voidaan noudattaa myös sisäilmastoluokaltaan S3 hankkeessa. Luokka P2 vastaa normaalia hyvän rakentamisen käytäntöä. Puhtausluokalle P2 ei ole asetettu erityisiä, mittavia puhtausvaatimuksia. Puhtausluokassa P2 noudatetaan rakentamista koskevia lakeja ja määräyksiä Puhtaudenhallinnan toteutuksen seuranta, dokumentointi ja toiminnanohjaus Rakennuttaja edellyttää, että KVR-urakoitsija vastaa työmaan olosuhteiden katselmointitilaisuuksien järjestämisestä ja dokumentoinnista vähintään seuraavissa työvaiheissa ennen seuraavien työvaiheiden käynnistymistä: - ilmanvaihdon asennusalueiden työmaaolosuhteiden katselmus ennen ilmanvaihtoasennustöiden aloitusta - työmaan olosuhdekatselmukset ennen puhtaita asennusolosuhteita vaativien asennustöiden aloitusta - peittyvien rakenteiden puhtauden katselmus, esimerkiksi ennen alakattojen sulkemista - tilojen puhtauden katselmus ennen toimintakokeiden aloittamista - tilojen puhtauden katselmus ennen rakennuksen vastaanottoa Katselmointitilaisuuksien tulokset käsitellään rakennushankkeen urakoitsijapalavereissa ja työmaakokouksissa. Suunnittelija ja rakennuttaja voivat määritellä hankekohtaisesti tarvittavat katselmukset. Katselmukset kirjataan puhtaudenhallintasuunnitelmaan. 5

6 3. TYÖMAAN PUHTAUDENHALLINTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ KVR-urakoitsija laatii työmaalle puhtaudenhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa tulee esittää: - miten ilmanvaihtokanavat ja kanavaosat voidaan asentaa ja suojata pölyävien työvaiheiden välissä - miten rakennusmateriaalit ja laitteet kuljetetaan, varastoidaan ja suojataan niin, että ne eivät likaannu, kastu tai muuten vaurioidu ennen asennusta, asennuksen aikana tai asennuksen jälkeen - miten pölyävät ja likaavat työvaiheet voidaan tehdä loppuun ennen lopullisten pintojen tekoa ja ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätötyötä - miten jätehuolto hoidetaan työmaalla - miten pölynhallinta rakentamisessa hoidetaan työmaalla - miten työmaan siivous toteutetaan rakennustyön aikana - miten loppusiivous toteutetaan ja miten sen vaatimustenmukaisuus todennetaan Puhtaudenhallintasuunnitelmaan tulee sisällyttää myös pölynhallintasuunnitelma, jossa esitetään: - IV-asennusalueet ja osastointi paineistuksineen rakennuksen pohjakuviin - jätehuolto jäteastioineen pohjakuvissa ja työmaa-aluesuunnitelmassa - pölyävät työvaiheet ja toimenpiteet esimerkiksi taulukkomuodossa Myös pölynhallintasuunnitelma on rakentamisen edetessä päivittyvä dokumentti. 4. MATERIAALIN KÄSITTELY Materiaalin suojauksesta ja käsittelystä on annettu ohjeita kosteudenhallintaohjeessa. Lisäksi puhtaudenhallinnassa on huomioitava, että keskeneräiset ja valmiit rakennus- ja laiteosat suojataan siten, etteivät ne vahingoitu tai kastu asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana. Sisätiloihin tulevien rakennustarvikkeiden suojaukset poistetaan asennusvaiheen alkaessa valmistajien ohjeiden mukaisesti. Pölylle ja muulle lialle alttiina olevat materiaalit ja laitteet suojataan uudestaan valmistajan ohjeita noudattaen heti asennusten jälkeen, mikäli asennusten jälkeen suoritetaan pölyäviä tai likaavia työvaiheita. Vastuu uudelleensuojauksesta on kullakin urakoitsijalla. Päätoteuttaja poistaa suojaukset vasta toimintakoevaiheessa. Suojattavia tarvikkeita ja pintoja ovat ainakin lämpöpatterit, valaisimet (lukuun ottamatta roisketiiviitä valaisimia), ilmanvaihtokanavat ja -laitteet mukaan lukien äänenvaimentimet ja palopellit, jäähdytyspalkit, sähkökeskukset, alakatossa olevat aukot, valmiit lattianpäällysteet sekä vaurioitumiselle alttiit kalustepinnat. LVI-kalusteet, kuten ilmanvaihtojärjestelmän osat säilytetään avaamattomissa pakkauksissa asennukseen saakka. Likaa keräävät kalusteet, esimerkiksi valaisimet ja kiertoilmakojeet, pyritään asentamaan joko pakkauksessaan tai suojaamaan asennuksen jälkeen. Ilmanvaihtokanavat säilytetään tulpattuina asennukseen saakka ja ne tulpataan uudelleen välittömästi asennuksen jälkeen. Mikäli kanavat likaantuvat säilytyksen tai asennuksen aikana, ne on nuohottava ennen toimintakokeita, mikäli kanavien puhtaustarkastuksessa näin todetaan. 6

7 5. JÄTTEIDEN KÄSITTELY Jokainen urakoitsija vastaa työpisteissään syntyvän rakennus-, pakkaus- yms. jätteen lajittelusta työpistekohtaisiin jäteastioihin työn aikana (vähintään kerran päivässä). KVR-urakoitsija vastaa käsin siirrettävien, kannellisten jäteastioiden toimittamisesta urakoitsijoiden käyttöön sekä niiden tyhjentämisestä säännöllisesti työmaan sisätiloissa aluekohteisiin ja ulkoalueella sijaitseviin jätekeräyspisteisiin. KVR-urakoitsija vastaa jätteiden kuljetuksesta jätteenkäsittelylaitoksiin. KVR-urakoitsija suojaa pölyävää jätettä sisältävät jätekeräyspisteet niin, että ilmavirrat eivät levitä ympäristöön jätteen käsittelyn aikana syntyvää pölyä. KVR-urakoitsija esittää hankkeen jätehuoltosuunnitelmassa ja/tai työmaan pölynhallintasuunnitelmassa lajiteltavat jätejakeet, jäteastioiden sijainnin sisätiloissa ja jätekeräyspisteiden sijainnin työmaan ulkoalueilla. Harjasiivous jätteiden keräämisessä on kielletty. Purkutöissä noudatetaan turvallisuusasiakirjassa esitettyjä vaatimuksia jätteiden käsittelystä ja lajittelusta sekä viranomaissäädöksiä vaarallisten aineiden käsittelyssä. 6. PÖLYNHALLINNAN YLEISET MENETELMÄT Jokaisella työmaalla toimivalla urakoitsijalla on velvollisuus Valtioneuvoston asetuksen VNa 205/ mukaisesti vähentää työntekijöidensä altistusta työnaikaisille epäpuhtauksille erityisesti pölyn osalta. Epäpuhtauksien ja pölynhallinnassa käytettävien menetelmien ensisijainen järjestys tulee olla: 1. Työmenetelmien valinta - esimerkiksi kosteana hiottavat märkätasoitteet, kohdepoistolliset työvälineet 2. Työskentelyalueen koneellinen pölynhallinta - esimerkiksi betonihionta osastoidulla alueella 3. Työntekijöiden henkilösuojaus - esimerkiksi hengityssuojainten käyttö 4. Siivous - työmaan päivittäinen siivous Alla on listattuna muutamia yleistoimenpiteitä pölyn ja jätteiden vähentämiseksi työmaalla (materiaalit/ käytettävät koneet ja laitteet ja työmenetelmät): - siivoukseen käytetään kaikissa työvaiheissa lastaa tai imuria - harjasiivous työmaalla on kielletty - kaikki työmaalla toimivat osapuolet ovat velvoitettuja siivoamaan oman työnsä jäljet päivittäin tai välittömästi työvaiheen päätyttyä - pölyävät työvaiheet tehdään rajatuissa, alipaineistetuissa osastoissa pölynhallintasuunnitelman mukaisesti - kaikki työkoneet ja -laitteet tulee olla kohdepoistoin varustettuja 7

8 - koneellisen pölynhallinnan koneet pidetään jatkuvasti päällä - jätteet kerätään kootusti kannellisiin jäteastioihin ja astiat tyhjennetään säännöllisesti (tarvittaessa päivittäin tai useamminkin) Jos pölyä pääsee osastoituun, puhtaampaan tilaan, poistetaan pölyyntymisen syy ja tarvittaessa korjataan rikkoontunut osastointi. Siivousta tehostetaan siten, että vaadittu puhtaustaso palautuu. Tapahtunut pölyvuoto dokumentoidaan kirjaamalla työmaapäiväkirjaan vuodon syy, alueen siivoustapa sekä muut korjaustavat. Dokumentoinnin tueksi otetaan valokuvia, ja ne nimetään kuvaavasti sekä tallennetaan työmaapäiväkirjaan. 7. RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS 7.1. Runkotyövaihe Runkotyövaiheessa rakennustyöstä syntyneet jätteet ja irtolika raivataan holveilta päivittäin. Holvipintojen puhdistukseen kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa lattiarakenteiden eristyksiä, raudoituksia tai valuja valmisteltaessa, jotta rakenteisiin ei jää irtolikaa Sisävalmistusvaihe Sisävalmistusvaiheessa rakennussiivouksen tavoitteena on poistaa lattiapinnoilta irtolika ja roskat, estää lian leviäminen työkohteista sekä huolehtia työvaiheiden edellyttämästä puhtaudesta. Työskentelyalueet siivotaan päivittäin: roskat poistetaan lastalla tai lapiolla ja hieno irtolika poistetaan hienopölysuodatimella varustetulla imurilla (vähintään 98,8 % suodatusteho 3 µm hiukkasille) eli HEPA-luokitellulla imurilla. Lattioilla saa olla jonkin verran karkeaa irtolikaa ja hienoa rakennuspölyä. Puhtaita asennusolosuhteita vaativissa töissä, kuten ilmanvaihto- ja sähköasennusten aikana, lattiapintojen on oltava pölyimuripuhtaita. Kiinteiden, ennen ilmanvaihdon toimintakoetta suljettavien alakattokotelojen yläpuolelle piiloon jäävät pinnat (IV-kanavien ulkopinnat, sähkökourut, putket, alakattorungot yms. tasopinnat) puhdistetaan irtoliasta ja nihkeäpyyhitään ennen kiinteiden alakattojen sulkemista. Sähkökourujen sisäpinnat puhdistetaan irtoliasta ennen kansien sulkemista. Kiintokalusteiden alle tai taakse jäävät pinnat puhdistetaan irtoliasta ja tarvittaessa nihkeäpyyhitään ennen kalusteasennuksia Ilmanvaihtoasennustyövaihe Ilmanvaihdon puhtaiden asennusolosuhteiden varmistaminen tehdään tahdistamalla IVasennustyöt niin, että asennukset tehdään ennen pölyäviä työvaiheita tai niiden jälkeen. Ennen IV-asennusten aloitusta varmistetaan asennusalueiden puhtaus katselmuksin. Katselmuksessa on todettava, että asennusalueen olosuhteet täyttävät alla esitetyt vaatimukset: - läpimenoreiät on tehty - pölyävät työvaiheet on päätetty / keskeytetty - jätteet on poistettu ja/tai lajiteltu jäteastioihin - työmaaliikennettä ei ohjata IV-asennusalueen kautta - lattiapinnalta on imuroitu irtolika 8

9 IV-asennusalueet eristetään osastoinnein, mikäli ympäröivissä tiloissa tehdään pölyä synnyttäviä työvaiheita. IV-asennusalueet merkitään työvaiheesta tiedottavin kyltein. Tarvittavasta osastoinnista ja IV-asennusalueen merkinnästä vastaa KVR-urakoitsija. IV-urakoitsija poistaa asennuksesta tiedottavat merkinnät asennuksen päätyttyä. KVR-urakoitsija vastaa ilmanvaihdon asennusolosuhteiden luomisesta ennen asennustöiden aloitusta ja olosuhteiden ylläpitämisestä asennustyön aikana. Tilaajalla on oikeus keskeyttää asennustyöt, mikäli asennusolosuhteet eivät ole kuvattujen vaatimusten mukaiset. Rakennuttajalla on oikeus puhdistuttaa kanavisto KVR-urakoitsijan kustannuksella, mikäli ilmanvaihdon asennusolosuhteille asetettuja vaatimuksia ei noudateta. IV-asennustyössä kanavan kaikki avonaiset päät suljetaan pölytiiviisti aina asennustyön keskeydyttyä ja päätyttyä aina käyttöönottoon asti. Kanavien ja kanavaosien sisälle ei saa jäädä jäysteitä, ruuveja tai muita likaa kerääviä tai puhdistustöitä vaikeuttavia epätasaisuuksia. 8. KAKSIVAIHEINEN LOPPUSIIVOUS Loppusiivous toteutetaan kaksivaiheisesti ennen ilmanvaihdon tarkastusta (vaihe 1) ja ennen rakennuksen vastaanottoa (vaihe 2). Tiloissa ei saa tehdä rakennus- tai asennustöitä samanaikaisesti loppusiivousten aikana. Kukin urakoisija vastaa pintojen suojaamisesta paikallissuojauksin loppusiivouksen jälkeen tehtävissä likaavissa töissä (esim. paikkamaalaus). Syntynyt lika ja jäte poistetaan välittömästi työn päätyttyä. Siivous toteutetaan tarvittaessa osastoittain, jolloin siivotut tilat pidetään lukittuina ja siivotut tilat merkitään näkyvästi ulkopuolelta. KVR-urakoitsija vastaa siitä, että loppusiivouksessa on käytettävissä vettä ja että tiloissa on siivoustyöhön riittävä valaistus. Lattiapintojen käyttöönottopuhdistuksessa käytetään koneellisia menetelmiä. Pintojen puhdistamisessa noudatetaan aina materiaalien valmistajien antamia ohjeita, ellei rakennuttajan kanssa toisin sovita. Pääurakoitsija esittää työmaan aikataulussa toimintakoetta ja vastaanottoa edeltävän loppusiivouksen toteutusajankohdan alueittain. Siivouksen lopputulos katselmoidaan ja dokumentoidaan Siivous ennen toimintakokeita Loppusiivouksen ensimmäinen vaihe aloitetaan, kun pinnat ja kiintokalusteet on asennettu ja pölyävät työvaiheet ovat päättyneet. Tarvittaessa loppusiivousalue osastoidaan niin, että pöly ei leviä ympäröivistä tiloista alueelle siivouksen aikana tai sen jälkeen. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Loppusiivouksen tavoitteena on saavuttaa ilmanvaihdon mittausten ja säätöjen edellyttämä puhtaustaso, jolloin rakennuspölyä ei kulkeudu toimintakokeen aikana ilmastointikanaviin. 9

10 Ennen loppusiivouksen käynnistämistä pintojen suojaukset ja rakennusjätteet poistetaan siivottavista tiloista. Lattiapintojen suojaukset imuroidaan ennen kokoamista pölyn leviämisen estämiseksi. Likaiset lattiapinnat imuroidaan M- tai H- luokitellulla, HEPA (H13) suodattimella varustetulla imurilla suojausten poistamisen jälkeen. Kaikki katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat puhdistetaan näkyviltä ja ei-näkyviltä pinnoilta edeten ylätasoilta alas lattiapinnoille. Myös avattavien alakattokasettien yläpuolelle jäävät pinnat, sähköhyllyjen sisäpinnat sekä siirrettävien kalusteiden alle tai taakse jäävät pinnat puhdistetaan. Runsas irtolika imuroidaan M- tai H- luokitellulla, HEPA (H13) suodattimella varustetulla imurilla. Vähäinen lika poistetaan nihkeäpyyhkimällä mikrokuituisilla siivouspyyhkeillä tai muilla pölyä sitovilla työvälineillä. Märkiä tai harjaavia työmenetelmiä ei saa käyttää. Loppusiivouksen ensimmäisen vaiheen jälkeen tilojen puhtaus arvioidaan visuaalisesti ja dokumentoidaan. Havaitut poikkeamat tilojen puhtaudessa korjataan ennen toimintakokeita. KVR-urakoitsija vastaa siitä, että toimintakokeiden jälkeen saavutettua puhtaustasoa ylläpidetään, eikä tiloissa enää tehdä pölyäviä työvaiheita ilman erityistoimenpiteitä, kuten tilojen osastointia Siivous ennen luovutusta Loppusiivouksen toisen vaiheen tavoitteena on saavuttaa tilaajan odotusten ja vaatimusten mukainen puhtaustaso vastaanotettavissa tiloissa. Loppusiivouksen toisessa vaiheessa tehdään lattiapintojen käyttöönottopuhdistus ja mahdollinen lattiapinnan hoito- tai suojaus sekä poistetaan katto-, seinä- ja kalustepinnoille laskeutunut irtolika sekä tahrat. Lattiapinnat puhdistetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Imuroinnissa käytetään HEPA-suodattimella (H13) varustettua, M- tai H-luokan imuria. Harjaavia työmenetelmiä ei käytetä. Loppusiivouksen toiseen vaiheeseen kuuluvat tehtävät ja työn lopputulos visuaalisesti arvioiden välittömästi siivouksen jälkeen on kuvattu alla: Ylätasojen ja pintojen puhdistus siten että: - Valaisinten, IV-kanavien, ilmanvaihtoventtiilien ja muiden näkyvien ylätasojen näkyvillä pinnoilla ml. valaisinten heijastinpinnat ei ole näkyvää irtolikaa tai tahroja. - Pinnoilta on poistettu suojakalvot ja muovit. - Ei-näkyvien, kiinteiden alakattojen tai alas laskettujen alakattojen yläpuolella olevilla pinnoilla ei ole irtolikaa. - Kiinteiden alakattojen yläpuolella olevien pintojen puhtaus on oltava todennettu ennen kattojen sulkemista ja avattavien alakattokasettien tms. yläpuolella olevien pintojen puhtaus ennen ilmanvaihdon toimintakokeiden käynnistämistä. - Pintojen puhtaus voidaan todentaa uudestaan, mikäli puhtaudenhallinnassa on havaittu puutteita ilmanvaihdon toimintakokeiden, mittausten ja säätöjen aikana. Ovien, ovenpielten ja ovilasien puhdistus siten että: - Ovissa, ovenpielissä ja ovilaseissa ei ole irtolikaa tai tahroja. - Tarrat ja suojakalvot ja -muovit on poistettu pinnoilta. 10

11 Seinäpintojen puhdistus siten että: - Seinäpinnat, porraskaiteet, kytkimet, pistorasiat sekä seinäpinnoilla olevat muut laitteet ja pinnat ovat tahrattomat ja pölyttömät. - Sähkökourujen sisäpinnoilla ei ole irtolikaa (puhtaus todennetaan ennen kourujen sulkemista ja suojakalvot sekä -muovit poistetaan) - Lämpöpattereiden ulko- ja sisäpinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja. Ikkunoiden ja lasipintojen pesu siten että: - Ikkunoissa, ulko- ja sisälasipinnoilla, ikkunan puitteissa ja ikkunalaudoilla ei ole tarroja, irtolikaa tai tahroja (silikoni, laasti, maali yms.). - Sälekaihtimissa ei ole irtolikaa tai tahroja. Kiinteiden kalusteiden, laitteiden ja koneiden puhdistus siten että: - Kiinteiden kalusteiden, laitteiden ja koneiden suojakalvot ja -muovit on poistettu. - Kalusteiden, laitteiden ja koneiden ulko- ja sisäpinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja. - Siirrettävien kalusteiden, laitteiden ja koneiden alla/takana olevilla pinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja. Lattiapintojen puhdistus siten että: - Uudet ja säilytettävät lattiapinnat on puhdistettu materiaalin valmistajan ohjeiden mukaisesti. - Lattiapinnoilla ja jalkalistoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja. - Uusien lattiapintojen käyttöönottopuhdistus sekä hoito tai suojaus on tehty valmistajan/ - toimittajan ohjeiden mukaisesti. - Lattiakaivojen ritilöistä on poistettu suojamuovit. Lattiakaivon ulko- ja sisäpinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai häiritseviä tahroja. Teknisten tilojen puhdistus (sähkötilat, IV-konehuoneet jne.) siten että: - Lattiapinnat on puhdistettu ja suojattu valmistajan ja käyttäjän ohjeiden mukaisesti. - Lattiapinnoilla ja jalkalistoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja. - IV-konehuoneiden ilmanvaihtokoneiden ja kanavien ulkopinnoilla ei roska- tai irtolikaa tai häiritseviä tahroja. Pääurakoitsija dokumentoi lattiapintojen käyttöönottosiivouksessa käytetyistä siivousmenetelmistä ja aineista tilaajalle. Dokumentaatio loppusiivouksen laadunarvioinnista ja käyttöönottosiivouksesta tallennetaan sähköiseen huoltokirjaan. 11

12 9. PUHTAUDENHALLINNASTA VASTAAVAN TEHTÄVÄT - Tarkkailee työmaata päivittäin niin, että työmaan puhtaudenhallintasuunnitelmaa noudatetaan ja raportoi poikkeamista. - Varmistaa erityisesti, että tarvikkeet ja laitteet ovat varastoitu ja suojattu valmistajan ohjeiden mukaisesti asianmukaisesti. - Huolehtii, että puhtaudenhallintasuunnitelmasta huomioon otettaviksi sovitut asiat toteutetaan ja raportoi poikkeamista. - Seuraa työmaan olosuhteita ja huolehtii, että pölylle ja lialle alttiit materiaalit sekä laitteet suojataan uudestaan heti asennusten jälkeen. - Varmentaa, että suojaukset toimivat suunnitellusti. Järjestää tarvittaessa paremmat ratkaisut ja korjauttaa puutteet. - Koordinoi rakennussiivousta ja varmistaa tarvittavasta siivousresursseista eri työvaiheissa ja, että jäteastioita on riittävästi sekä huolehtii niiden tyhjentämisestä. - Pyytää konsultin paikalle katselmuksiin. - Koordinoi osastoinnin suojaseinien ja alipaineistuksen rakentamisen pölyn leviämisriskien minimoimiseksi. - Vaatii työmaalla toimivilta henkilöiltä puhtaudenhallinnan huomiointia. - Vaatii kaikilta toimijoilta keskinäistä tiedottamista havaitsemistaan puutteista tai poikkeamista. 12