KIRJALLINEN KYSYMYS 516/2005 vp Yrittäjän työttömyysturva yritystoiminnan keskeytyessä Eduskunnan puhemiehelle Eräs lahjatavarakauppaa pitänyt yrittäjä koki elämänsä yllätyksen, kun vuokrahuoneisto, jossa hän piti kauppaansa, jouduttiin sulkemaan koko korttelin rakentamisprojektin takia. Hän joutui viemään kaikki myytävät tavarat varastoon, eikä uutta liiketilaa ole kaikista ponnisteluista huolimatta löytynyt. Myyntitoiminta on siis väkisin keskeytynyt, eikä hänellä näin ollen ole myöskään mitään tuloja. Varma liiketila on tiedossa vasta, kun rakennus valmistuu. Tähän menee aikaa jopa lähes kaksi vuotta. Yrittäjän mennessä selvittämään työttömyysturvaansa paljastui, ettei hänellä ole oikeutta työttömyysturvaan kuin vasta neljän kuukauden odotusajan jälkeen. Ei ihme, että kyseinen henkilö "hyppi melkein kynsistään kattoon" ihmetellessään, miten kyseinen säännös voi olla niin jäykkä, ettei se ota huomioon hänen todellista tilannettaan. Ulkopuolisen tahon aiheuttaman tilanteen vuoksi hän on työttömänä siksi, kun ei ole kauppapaikkaa. Vasta vajaat kaksi vuotta toimineen yrittäjän ensimmäisen vuoden tilinpäätös jäi vielä tappiolliseksi, mikä osoittaa, ettei rahaa ole jäänyt jemmaan elämistä varten. Mutta Finnveran lainan korot on joka tapauksessa hoidettava. Onneksi lainapääoman lyhennyksen osalta sieltä löytyi inhimillisyyttä, joten sitä ei laiteta liiketoiminnan keskeytyksen aikana perintään. Mutta mistä tämä yrittäjä saa varat jokapäiväiseen leipäänsä neljän kuukauden aikana, se onkin jo vaikeampi juttu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä epäkohdasta, että yritystoiminnan keskeytyksen aikana yrittäjä joutuu odottamaan työttömyysturvan saantia neljä kuukautta, vaikka keskeytyksen on aiheuttanut jokin ulkopuolinen taho, pitääkö hallitus tätä tilannetta kohtuullisena sekä mihin toimiin hallitus ryhtyy, että esimerkinomaisissa tapauksissa työttömyysturvan saa viikon omavastuuajan jälkeen? Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2005 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 516/2005 vp: Onko hallitus tietoinen siitä epäkohdasta, että yritystoiminnan keskeytyksen aikana yrittäjä joutuu odottamaan työttömyysturvan saantia neljä kuukautta, vaikka keskeytyksen on aiheuttanut jokin ulkopuolinen taho, pitääkö hallitus tätä tilannetta kohtuullisena sekä mihin toimiin hallitus ryhtyy, että esimerkinomaisissa tapauksissa työttömyysturvan saa viikon omavastuuajan jälkeen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 4 :n mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssä. Työttömyysturvalain 2 luvun 5 :n mukaan päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, jona yritystoiminta tai oma työ todistettavasti on lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Yritystoiminta tai oma työ on katsottava lopetetuksi konkurssiin asettamisella tai siinä aiemmin työllistyneen henkilön työkyvyn alennuttua olennaisesti tai kun muutoin on ilmeistä, ettei sitä enää jatketa. Yritystoiminta tai oma työ katsotaan todistettavasti keskeytetyksi, kun yhtiön selvitystilan tai yhtiön purkamista koskevan sopimuksen taikka ammatinharjoittajan tekemien ilmoitusten ja toimenpiteiden perusteella on pääteltävissä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on keskeytetty. Yritystoiminnan tai oman työn lopettamista tai neljän kuukauden keskeytystä ei edellytetä, jos henkilön päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista, jos henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä tai jos yritystoimintaa luonnonolosuhteiden vuoksi on pidettävä kausiluonteisena. Hallitus on tietoinen kirjallisessa kysymyksessä kuvatusta tilanteesta. Työttömyysturvan tarkoituksena on turvata työttömän henkilön toimeentulo ja korvata työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Yrittäjän omat mahdollisuudet vaikuttaa yritystoimintaansa ja omaan työllistymiseensä ovat toisenlaiset kuin palkansaajalla. Yrittäjällä itsellään on vastuu ja riski työnsä tuloksellisuudesta ja yrityksen toiminnan jatkuvuudesta. Yrittäjillä on samanlainen oikeus työttömyysturvaan kuin palkansaajilla silloin, kun työ on selkeästi loppunut. Työttömyysturvasta ei missään olosuhteissa voida kattaa yritystoimintaan normaalisti kuuluvan riskin piiriin luettavia yritystoiminnan vaihteluita tai tilapäisiä katkoksia. Yrittäjyyteen liittyy taloudellisista suhdanteista tai muista syistä, kuten toimintaedellytysten muuttumisesta, johtuvia katkoksia. Yritystoiminnan keskeyttäminen edellyttää lähes samojen lopettamistoimien suorittamista kuin yritystoiminnan lopettaminen. Jotta yritystoiminnan riskin siirtäminen työttömyysturvalla katettavaksi estettäisiin, on katsottu tarpeelliseksi säätää, että yritystoiminnan todisteellisesti keskeydyttyä oikeus työttömyysturvaan ei voi alkaa aikaisemmin kuin toiminnan oltua yhtäjaksoisesti keskeytyksissä neljä kuukautta. 2
Ministerin vastaus KK 516/2005 vp Esa Lahtela /sd Yrittäjien työttömyysturvaa koskevat kysymykset ja mahdolliset muutostarpeet olivat esillä säädettäessä uutta työttömyysturvalakia, ja uuteen työttömyysturvalakiin tehtiin eräitä muutoksia. Vuoden 2003 alusta voimaan tulleessa työttömyysturvalaissa on täsmennetty yrittäjän määritelmää sekä yritystoimintaa, yritystoiminnan päättymistä ja keskeyttämistä koskevia säännöksiä. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyvän yrittäjyyden politiikkaohjelman eräänä tavoitteena on selvittää, miten voidaan edelleen kehittää yrittäjien sosiaaliturvan kannustavuutta. Ohjelman tavoitteena on erityisesti alentaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 30.11.2004 saakka kestäväksi toimikaudeksi työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää yrittäjien sosiaaliturvaan liittyviä kehittämistarpeita, joilla voidaan alentaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Työryhmä valmisteli aluksi yrittäjien työttömyysturvaan tehtäviä parannuksia, jotka tulivat voimaan vuoden 2005 alusta. Yrittäjälle luotiin mahdollisuus katkeamattomaan ansioturvaan hänen siirtyessään yrittäjästä palkansaajaksi. Lisäksi parannettiin palkansaajasta yrittäjäksi siirtyneen mahdollisuutta täyttää työssäoloehto, pidennettiin työssäoloehdon tarkastelujaksoa perusturvassa ja helpotettiin yrittäjän paluuehdon täyttämistä. Työryhmän määräaikaa jatkettiin 31.5.2005 saakka. Työryhmän luovutettua selvityksensä hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2005 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Miniserns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 516/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Är regeringen medveten om det missförhållandet att en företagare under den tid företagsverksamheten är avbruten, trots att det är en utomstående part som orsakat avbrottet, är tvungen att vänta fyra månader på att få utkomstskydd för arbetslösa, anser regeringen att denna situation är rimlig samt vilka åtgärder vidtar regeringen för att det i exempelfallen skall vara möjligt att få utkomstskydd för arbetslösa efter en veckas självrisktid? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 2 kap. 4 i lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1290/2002) har en person inte rätt till arbetslöshetsförmåner för den tid som han eller hon är sysselsatt på heltid som företagare eller på motsvarande sätt i eget arbete. Enligt 2 kap. 5 i lagen om utkomstskydd för arbetslösa anses en person som har varit sysselsatt på heltid i företagsverksamhet eller eget arbete fortfarande vara sysselsatt fram till den tidpunkt då företagsverksamheten eller det egna arbetet bevisligen har upphört eller verksamheten i en följd varit avbruten under fyra månader. Företagsverksamhet eller eget arbete skall anses ha upphört då vederbörande försätts i konkurs eller då arbetsförmågan hos den som tidigare har varit sysselsatt i företagsverksamhet eller eget arbetet har försämrats väsentligt eller då det annars är uppenbart att företagsverksamheten eller det egna arbetet inte längre fortgår. Företagsverksamhet eller eget arbete anses bevisligen ha avbrutits då utifrån bolagets likvidation eller ett avtal om upplösning av bolaget eller en yrkesutövares anmälningar och åtgärder kan dras den slutsatsen att produktionsverksamheten och den ekonomiska verksamheten har avbrutits. Det förutsätts inte att företagsverksamheten eller det egna arbetet upphör eller avbryts för fyra månader om personen i fråga sporadiskt har varit sysselsatt på heltid, om personen i fråga skall betraktas som en företagare som kan jämställas med en löntagare eller om företagsverksamheten på grund av naturförhållandena skall anses vara säsongbetonad. Regeringen är medveten om den situation som beskrivs i det skriftliga spörsmålet. Syftet med utkomstskyddet för arbetslösa är att trygga en arbetslös persons utkomst och att ersätta de ekonomiska förluster som arbetslösheten orsakar. En företagares möjligheter att påverka företagsverksamheten och sin egen sysselsättning skiljer sig från löntagarens möjligheter. Företagaren bär själv ansvaret och risken när det gäller arbetets resultat och företagsverksamhetens kontinuitet. Företagarna har samma rätt till utkomstskydd för arbetslösa som löntagare när arbetet helt klart har upphört. Utkomstskyddet för arbetslösa kan under inga omständigheter täcka de variationer eller tillfälliga avbrott i företagsverksamheten som normalt hör till risken med företagsverksamhet. Företagsamhet är förknippad med avbrott som beror på de ekonomiska konjunkturerna eller på andra orsaker, t.ex. på förändringar i verksamhetsförutsättningarna. Ett avbrott i företagsverksamheten förutsätter att i stort sett samma åtgärder vidtas som när företagsverksamheten upp- 4
Miniserns svar KK 516/2005 vp Esa Lahtela /sd hör. För att förhindra att risken med företagsverksamhet överförs till att täckas av utkomstskyddet för arbetslösa har det ansetts nödvändigt att föreskriva att rätten till utkomstskydd för arbetslösa, sedan företagsverksamheten bevisligen avbrutits, inte kan börja tidigare än från den tidpunkt då verksamheten i en följd har varit avbruten under fyra månader. Frågor i anslutning till utkomstskyddet för arbetslösa företagare och eventuella ändringsbehov togs upp när den nya lagen om utkomstskydd för arbetslösa stiftades, och vissa ändringar gjordes i den nya lagen. I den lag om utkomstskydd för arbetslösa som trädde i kraft vid ingången av 2003 har definitionen på företagare samt bestämmelserna om företagsverksamhet och upphörande av och avbrott i företagsverksamheten preciserats. Ett av målen med det politikprogram för företagsamhet som ingår i regeringsprogrammet för statsminister Matti Vanhanens regering är att utreda hur den sporrande effekten i den sociala tryggheten för företagare ytterligare kan utvecklas. Målet med programmet är i synnerhet att sänka tröskeln för att bli företagare. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte en arbetsgrupp som hade till uppgift att utreda hur företagarnas sociala trygghet kan utvecklas för att öka benägenheten att starta företag. Arbetsgruppens mandattid gick ut den 30 november 2004. Arbetsgruppen beredde till en början vissa förbättringar i utkomstskyddet för arbetslösa företagare. Dessa trädde i kraft vid ingången av 2005. För företagarna skapades en möjlighet till oavbrutet förtjänstskydd då dessa övergår från att ha varit företagare till att bli löntagare. Därtill förbättrades möjligheten för en tidigare löntagare som blivit företagare att uppfylla arbetsvillkoret. Likaså förlängdes granskningsperioden för arbetsvillkoret inom grundskyddet och underlättades återinträdesvillkoret för företagare. Arbetsgruppens tidsfrist förlängdes till den 31 maj 2005. När arbetsgruppen avlåtit sin utredning vidtar regeringen behövliga åtgärder. Helsingfors den 14 juni 2005 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5