Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Samankaltaiset tiedostot
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Suomen metsävarat

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitetun ilmastosopimuksen

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon. Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK)

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Climforisk,

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Climforisk,

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Hakkuumahdollisuusarviot

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

LIITTEET. asiakirjaan. ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Päästölaskenta, hyvät käytännöt ja työkalut

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

4.3 Metsien hiilitaseet

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Kioton pöytäkirjan artiklan 3.4 metsänhoitotoimenpiteen määrällinen vaikutus päivitys vuoden 2004 raportista

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

Maahiilen laskenta MELA2012:ssa. Kari Härkönen MELA ryhmä

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Transkriptio:

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen laskenta 3. Laskenta tulevaisuudessa 4. Johtopäätökset ja tulevaisuus 28.3.2012 2

Kansainväliset sopimukset Johdanto The UN Framework Convention on Climate Change Tavoitteena vakiinnuttaa ilmakehän KHK pitoisuudet Maille velvoite inventoida ja raportoida KHK virrat Kioton sopimus 1997 Sitovat päästövähennystavoitteet ja metsien hiilinielujen osittaisesta hyvittämisestä sopimuskaudeksi 2008-2012 EU-maat sitoutuivat vähentämään päästöjään 8% vuoden 1990 tasosta Nielujen hyvitys osittain, Art 3.3. ja Art 3.4. määrittelemin rajauksin Päästökauppa (ET) + mekanismit (JI) ja (CDM) 28.3.2012 3

source: Liski et al. 2006, Ann. For. Sci. Metsähallitus 16.6.2008 Johdanto C kg m -2 a -1 in Suomessa 1990-luvulla (ilman soita) 28.3.2012 4

source: Monni et al. 2007, Climatic change Metsähallitus 16.6.2008 Johdanto Kasvihuonekaasuinventaarin epävarmuus 1990 ja 2003 + 95%CI 28.3.2012 5

Maankäyttösektorin aikasarja 1990-2007 Johdanto turvetuotanto puutuotteet puuston biomassa 28.3.2012 6

Metsien hiilinielut ja -päästöt Johdanto kuollut puu puuston biomassa maaperä 28.3.2012 7

Biomassa & karike: Tilastolliset mallit Johdanto Maahiili: Yasso malli Karike Sää aineisto 28.3.2012 8

Puuston biomassa Metsähallitus 16.6.2008 Nykyinen laskenta Kasvu - poistuma menetelmä (Kasvu VMIstä, poistuma tilastoista) Nettomuutos tilavuudessa muutetaan biomassaksi ns. "BEF" kertomilla (biomass expansion factors) 28.3.2012 9

Maaperän hiilivarasto Nykyinen laskenta Yasso maamalli (Jari Liski, SYKE) Laskenta puulajeittain, Etelä- ja Pohjois Suomelle Mallitetaan puuston biomassa ja kariketuotanto Mallin ennusteet riippuvat karikelaaduista, niiden määristä, sekä lämpötilasta source: Liski et al. 2005, Ecol. Mod. 28.3.2012 10

Kuollut puu Metsähallitus 16.6.2008 Nykyinen laskenta Perustuu pysyviin koealoihin 1985-86 & 1996 -> luonnonpoistumaestimaatti Hajoaminen Yasso maamallilla Natural mortality by age-classes All 121-101-120 81-100 61-80 41-60 21-40 0-20 0.000 0.050 0.100 0.150 0.200 0.250 0.300 0.350 0.400 m3/ha/y Northern Finland Southern Finland 28.3.2012 11

28.3.2012 12

Ojitetut suot - metsämaa Nykyinen laskenta Lasketaan erotusmenetelmällä Syöte: puuston kariketuotanto Päästöt: mittauksiin perustuvat päästöt ravinteisuuden mukaan Päästöt g C m -2 a -1 source: NIR of Finland 2007 28.3.2012 13

Nykyiset menetelmät uudet menetelmät Metsähallitus 16.6.2008 28.3.2012 14

Biomassa Nykyisin biomassan nettomuutos muunnetaan biomassaksi uusia biomassafunktioita voitaisiin käyttää kuten tilavuusfunktioita Koepuista on tarkat mittaukset (myös kasvu) biomassa t 5 & t 0 = Biomassan muutos (poistuma tilastoista?) Metsähallitus 16.6.2008 Laskenta tulevaisuudessa 28.3.2012 15

Maaperän hiilivarasto 1. Maantieteellinen yksikkö pienemmäksi? (nykyisin Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi) Laskenta tulevaisuudessa 2. Yasso vs. Yasso07 (uusi maamalli) 3. Vakioilmasto vs. vuotuinen säädata? 28.3.2012 16

Maaperän hiilivarasto Metsähallitus 16.6.2008 Laskenta tulevaisuudessa Yasso07 maamalli uusi versio on estimoitu Bayesiläisellä tekniikalla Kaikki mittaukset on hyödynnetty ja menetelmä tuottaa myös epävarmuusestimaatit Hajotus Yassossa Hajotus uudessa Yassossa 28.3.2012 17

Kuollut puu Metsähallitus 16.6.2008 Laskenta tulevaisuudessa VMI 9: Kuollut puu mitattu kaikilta koealoilta, laholuokat (1...5) VMI 10 : Kuollut puu mitattu joka neljänneltä koealalta, laholuokat (1...5) Mäkinen et al. 2006, Predicting the decomposition... laholuokat saadaan muutettua hiileksi Mahdollistaa kuolleen puun varaston estimoimisen t 1 ja t 2 Haaste: synkronoidaan mittaukset Yasso maamallin kanssa 28.3.2012 18

source: Jukka Alm et al. Metsähallitus 16.6.2008 Ojitetut suot - uusia mittauksia Laskenta tulevaisuudessa 28.3.2012 19

Ojitetut suot maataloudessa - uusia mittauksia source: Maljanen et al. & Jukka Alm et al. Laskenta tulevaisuudessa 28.3.2012 20

Pinta-ala muutokset Metsähallitus 16.6.2008 Laskenta tulevaisuudessa Kioton sopimuksen art 3.4., metsänhoito (Suomi allekirjoitti) ja pakollinen art. 3.3 Vuotuiset hiilivarastojen muutokset jotka johtuvat maankäytön muutoksista (esim. metsä rakennus & metsä pelto) Äärimmäisen haastavaa arvioida luotettavasti VMI yksistään ei pysty tuottamaan luotettavia estimaatteja: ilmakuvia hyödynnetään - käytetetään muita aputietoja 28.3.2012 21

Pinta-ala muutokset Metsähallitus 16.6.2008 Laskenta tulevaisuudessa 1999 - forest 1990 - agriculture 28.3.2012 22

Tuleva sopimus Metsähallitus 16.6.2008 Laskenta tulevaisuudessa Joulukuu 2009, kokous Kööpenhaminassa USA, Kiina ja Intia mahdollisesti mukaan Metsät ja maankäyttösektori tarkemmin laskennan piiriin Kuinka metsien nielut lasketaan sopimuksessa Puutuotteet ovat taas pöydällä (ainakin sahatavara) -> Vaikutus kansalliseen metsäpolitiikkaan 28.3.2012 23

Päätelmät Kaikki KHK inventaarin osa-alueet kaipaavat parannusta Erityisesti maaperä ja orgaaniset maat Uudet mittaukset orgaanisista maista iso vaikutus kansalliseen taseeseen Jos kansallinen laskentajärjestelmä ei ole kunnossa niin maa voi menettää oikeuden käydä päästökauppaa (=iso taloudellinen menetys) 28.3.2012 24

Kiitokset!!! aleksi.lehtonen@metla.fi 28.3.2012 25