Perhepalveluiden työryhmän raportti

Perhepalveluiden työryhmän raportti 30.6.2016 Sisällys 1. Johdanto 2. Perhepalveluiden työryhmän tavoitteet 3. Perhekeskusmalli matalan kynnyksen palveluna alle kouluikäisille, kouluikäisille ja nuorille 4. Vaativan erityisosaamisen palvelut paikallisena, alueellisena ja maakunnallisena 5. Perhepalveluiden kohderyhmä ja rajaukset 6. Keskeisten pääprosessien kuvaukset 7. Sähköisten palveluiden strategia 8. Palvelupakettiajattelu 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnat 10. Uudet palvelukonseptit palveluintegraation mahdollistajina LIITTEET

1 1. Johdanto Pohjois-Savon maakuntahallitus päätti kokouksessaan 30.11.2015 jatkaa suunnittelua Pohjois-Savon kuntien tuotantomalliksi itsehallintoalueen/maakuntamallin pohjalta 30.6.2016 saakka. Pohjois-Savon tuotantokuntayhtymän (tässä mukana vielä Joroinen) asukkaita on 253 524. Arvolähtökohtina palvelujen tuottamiselle on tunnistettu ainakin yhdenmukaisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys ja yksilöllisyys. Pohjois- Savon perhepalveluiden lähtötilanne on analysoitu 31.5.2015 loppuraportissa, jonka perusteella on todettu mm. palveluiden olevan hajallaan ja kohdentuvan pääosin korjaaviin palveluihin. Työryhmän toimeksiantona on ollut laatia konkreettinen Pohjois-Savon väestön asukaslähtöinen perhepalveluiden tuotantomalli, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitu. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tuottavuustyöryhmien työ on integroitu osaksi valmistelua. Työryhmä on pohtinut myös uusia keinoja valtakunnallisen perhepalveluiden kärkihankkeen tavoitteisiin siinä, miten lasten ja nuorten fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia edistetään sosiaali- ja terveys sekä koulutus- ja kasvatuspalveluissa. Erityisenä painopisteenä kärkihankkeessa on, miten lapsen etua ja vanhemmuuden tukemista voidaan vahvistaa ja miten poikkihallinnollinen yhteistyö sekä asiakkaan osallisuus toteutuu palveluissa. (Ks. lapsija perhepalveluiden muutosohjelma) Työryhmätyöskentely on toteutunut ajalla 29.1.2016 17.6.2016. Työryhmän toimeksianto päättyy 30.6.2016. Perhepalveluiden työryhmän jäseniä keväällä 2016 ovat Mari Antikainen (Kuopio, pj), Seija Kärkkäinen (Ylä-Savon sote, vpj) ja Eija Ruotsalainen (Varkaus, vpj), Leena Setälä (KYS), Sami Remes (KYS), Sirpa Halmemies (Lapinlahti), Minna Pitkänen (Siilinjärvi), Anna-Liisa Väyrynen (Rautavaara), Mia Nyyssönen (Talentia) ja Marja Leena Keinänen (Tehy), Eila Laukkanen (KYS), Kaarina Kemppinen (KYS), Katri Hollmén (Kysteri), Leea Keski-Nisula (KYS), Marketta Kolari (Kuopio), Hanna-Mari Tanninen (Kuopio) ja Liisa Pietilä (Kysteri). 2. Perhepalveluiden työryhmän tavoitteet Päätavoite keväälle 2016 on ollut kuvata 1. matalan kynnyksen perhe- ja nuorisokeskuspalvelut sekä niihin liittyvät tehostetun tuen palvelut 2. vaativat erityispalvelut ja niiden osaamisen tuki seudullisesti Valtakunnallisessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) eli hallituksen kärkihankkeessa sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää kaikille lapsiperheille suunnatun perhekeskusmallin kehittämistä, jossa alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten ja perheiden palvelut (huomioiden myös nuoret 23- vuotiaaksi saakka) on koottu yhteen. Samassa yhteydessä huomioidaan myös erityisesti monikulttuuristen ja eroperheiden matalan kynnyksen palvelut ja vanhemmuuden tukeminen. Valtakunnallisessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää, että valtakunnallisesti luodaan alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille, joiden tarpeisiin nykyiset palvelut eivät vastaa. Valtakunnallista tavoitetta tukien työryhmä mallintaa vaativien erityispalveluiden ja niiden osaamisen tukea seudullisesti. Pohjois-Savon lasten ja nuorten elinoloissa on erityispiirteitä, jotka tulee suunnittelussa ottaa huomioon. Lapsen, nuoren ja vanhempien psykososiaaliset ja psyykkiset ongelmat kietoutuvat vah- Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

2 vasti yhteen ja ovat usein myös ylisukupolvisia. Työttömyys, huono-osaisuus ja jääminen syrjään ihmisten muodostamasta tukiverkosta on saattanut jatkua monen sukupolven ajan. Aikuisten mielenterveyden ongelmat ja monesta syystä johtuva jaksamattomuus heijastuvat lapsen, nuoren ja koko perheen arkeen ja päinvastoin, oman lapsen vaikeudet heikentävät aikuisten hyvinvointia. Sote-uudistuksessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityistason palvelujen sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen integraatio palvelujen asiakaslähtöisyyttä korostaen. Erityisesti painotetaan perustason vahvistamista ja palvelujen painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin, keinona muun muassa erityistason palvelujen tarjoaminen saumattomasti peruspalvelujen yhteydessä, jalkautuvien konsultaatiopalvelujen lisääminen ja digitaaliset konsultaatio- ja yhteistyömuodot (ks. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma). Tavoitteena on taata saavutettavat, riittävät ja alueellisesti tasa-arvoiset vaativat erityispalvelut, mallintaa toimivat palveluketjut sekä vahvistaa seudullisten tehostetun tuen palveluiden osaamista (konsultaatiokäytännöt, jalkautuvat työryhmät). 3. Perhekeskus matalan kynnyksen palveluna lapsille, kouluikäisille ja nuorille sekä perheille THL:n määritelmän mukaan perhekeskus on tapa järjestää lasten palvelut toiminnalliseksi monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa. Toiminta perustuu kunnittain tai alueittain sovittuun yhteistyörakenteeseen. Perhekeskus tarjoaa perheille ja lapsille avoimen kohtaamispaikan. Perhekeskuksen lähtökohtana on, että lapsen hyvinvoinnilla ja vanhempien voimavaroilla on vahva keskinäinen yhteys. Vahvistamalla vanhemmuutta sekä vanhempana toimimista voidaan edistää lapsen hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Tarjoamalla lapsen kehityksen mukaista toimintaa ja tukea perhekeskus tukee vanhempia kasvatustehtävässään. Perhekeskustoiminta nojautuu voimassaolevaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Lainsäädäntö korostaa, että äitiys- ja lastenneuvolassa, terveydenhuollossa, varhaiskasvatuspalveluissa, kouluterveydenhuollossa ja oppilashuoltotyössä tulee edistää lapsen ja nuoren kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Myös nuorisolaki edellyttää palveluilta monialaista yhteistyötä. PoSoTen perhepalvelumallissa asukaslähtöisyyttä, varhaista tukea ja kustannustehokkuutta palvelujen tuottamisessa voidaan vahvistaa hyödyntämällä universaaleja, kaikille perheille suunnattuja yhtäläisiä palveluja kuten neuvolat, kouluterveydenhuolto ja opiskelijahuolto. Perusteena on, että lasta odottavien naisten ja perheiden, alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia palveluja kunnallisessa terveydenhuollossa (neuvola-asetus). Äitiyshuollolla on suuri merkitys odottavien äitien kohtaamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa. Etuina nähdään, että mm. tavoittaessaan suurimman osan lapsiperheistä äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ovat avainasemassa vanhemmuuden tukemisessa ja perheen psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Saavutettavuutta, perheiden tarpeisiin vastaamista ja joustavuutta tulee vahvistaa. Tavoitteena on rakentaa uusi palvelukokonaisuus asukaslähtöisen/kuluttajalähtöisen viitekehyksen kautta ja välttää organisaatiokeskeistä tai perinteistä sosiaali- ja terveyspalveluiden lähestymistapaa palvelutuotannossa. Tämä merkitsee, että suunnittelussa lähtökohtaisesti uutta palvelukokonaisuutta suunnitellaan asiakkaan silmin, jolloin erityisesti asiakkaan omien voivavarojen vahvistaminen, valinnanvapaus ja monialainen työskentely sekä professioiden väliset rajapinnat otetaan uuteen tarkasteluun. Kaikessa palvelusuunnittelussa otetaan huomioon kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi ja sujuva asiakkuus. Asiakasperheen palvelukokonaisuudessa tunnistetaan ja määritellään tärkeimmät tehtävät, joilla eri Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 vaiheessa olevien perheiden palvelutarpeeseen vastataan parhaiten. Palveluprosessien tarkoituksena on oikea-aikaisesti ja oikein mitoitetusti tarjota perheiden tarvitsemaa tukea. Tuottajan vastuulla on siten palveluintegraatio, jossa perheen saama palvelu on kokonaisuus. Matalan kynnyksen palvelutuotannon suunnittelussa työryhmä mallintaa äitiys- ja lastenneuvolaverkostoa/kouluterveydenhuolto/opiskeluterveydenhuoltoa tulevaisuuden perhe- ja nuorisokeskusten ytimenä. Suunnittelussa huomioidaan, että universaaleilla palveluilla tavoiteltu asukkaiden tasa-arvo näyttää osittain toteutuvan huonosti. Huomioidaan, että mikäli kaikille tarjotaan samaa peruspalvelua, on riskinä, että jatkossakin pidetään yllä perheiden välistä mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Kaikilla perheillä ei ole samat lähtökohdat. Esimerkiksi huostaan otettuna olleet nuoret vanhemmat tarvitsevat vahvempaa tukea kuin perusneuvola. Heidän pitäisi pystyä käymään läpi oma hylätyksi tulemisen kokemus, kaltoin kohtelu, kannattelevien verkostojen vähäisyys jne. Esimerkiksi JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Meirän porukat yhyres hankkeen moniammatillisen varhaisen tukemisen indikaatioiksi arvioitiin vanhempien jaksamisen ongelmat, arjen hallinnan vaikeudet, perheenjäsenen psyykkinen sairaus, äidin masennus, vuorovaikutukseen liittyvt ongelmat, yksinhuoltajuus, päihteiden käyttö, monilapsiperheet, sukupolvelta toiselle siirtyvät ongelmat, monikkoperheet, teiniäidit, univaikeudet ja itkuisuus sekä lapsen pitkäaikainen sairaus tai vammaisuus. Erityispiirteenä myös isälähtöisen työskentelyn vahvistaminen nähdään merkittäväksi (Leinonen 2010). Lisäksi luodaan malli monialaiselle työskentelylle eli miten esimerkiksi yleisten perhepalveluiden tai perheneuvoloiden osaaminen tukee perhekeskusajattelua toimintatapana. Työryhmä ottaa myös kantaa mitkä ydinpalvelut tulisi sijoittaa myös fyysisesti yhteen kokonaisuuteen eri kokoisilla väestöpohjilla. Työryhmä mallintaa yhteistyötapoja, joiden avulla perheet saavat varhaista tukea ja heidän omia voimavaroja vahvistetaan. Tavoitteena on koota yhteen kumppanuusverkosto, jonka palveluiden avulla ehkäistään julkisten palveluiden tarpeiden kasvua. Lisäksi tavoitteena on koota sähköisesti sellainen yleinen informaatio, joka edistää perheiden ja myös yksin asuvien nuorten itsehoitoa ja omaehtoista selviytymistä (vrt. https://www.perheaikaa.fi/ tai www.tukinet.net tai http://www.varjomaailma.fi/. Tavoitteena on taata saavutettavat, riittävät ja alueellisesti tasa-arvoiset perhekeskuspalvelut, joilla vahvistetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, turvataan kasvua ja kehitystä sekä tehostetaan varhaista tukea. Lisäksi tavoitteena on laatia malli kumppanuuspalveluiden ja perhe- ja nuorisokeskuspalveluiden/ tehostettua tukea tarvitsevien / erityisen vaativia palveluita tarvitsevien joustavaksi asiakaspoluksi. Työryhmän erityisenä tavoitteena on pohtia, miten matalan kynnyksen palvelut järjestyvät myös niille nuorille, jotka eivät ole opiskelijaterveydenhuollon piirissä? Perhekeskusmallissa huolehditaan tiiviistä yhteistyöstä ja kumppanuudesta järjestötoimijoiden verkostoon, kuten esimerkiksi perheentalo toimintaan. Perheentalot ovat järjestöjen verkostomaisesti ylläpitämiä yhteisötaloja, jotka toimivat moninaisten perheitä tukevien toimintojen sateenvarjona ja edistäen lapsiperheiden arjen sujumista ja vanhempien jaksamista sekä perheiden kokonaisvaltaista huomiointia. Toiminta tukee maakunnallisia perheiden palveluja, mutta ei toteuta lakisääteistä toimintaa. Perheentalon toiminnan avulla koordinoidaan järjestöjen, julkisen sektorin, seurakunnan ja muiden toimijoidenyhteistyötä matalan kynnyksen palveluna. Perheentalon toiminta koostuu mm. vertaiskohtaamisesta, vapaaehtoisesti ja ammatillisesti ohjatuista ryhmätoiminnoista, arjen hyvinvoinnin tukemisesta, erilaisista tilaisuuksista ja tapahtumista sekä vaikuttamisesta ja yhteisöllisyydestä. Työryhmä esittää PoSoTe-alueelle väestön tarpeisiin perustuvana laaja-alaisten perhekeskusten (4) ja perheasemaverkoston perustamista. Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Kuntien välillä voi olla Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

4 eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tiimiin kuulua kouluterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa. Perhekeskusten alla toimivat perheasemat ja hyvinvointiasemat. Valinnanvapauden määrittäminen edellyttää valinnanvapauslainsäädäntöä, joka mahdollistaa että käyttäjä valitsee julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapauden toimivuus edellyttää, että yksilöiden tukena on valinnan perustaksi luotettavaa vertailutietoa, joka on laadittu yhtenäisillä laatukriteereillä ja että tietoa on helposti saatavilla. Lainsäädännössä ja mahdollisimman yhtenäisin ehdoin säädetään julkisten ja yksityisten palvelun tarjoajien rekisteröinnistä tuottajaksi ja tuottajien valvonnasta. Valinnanvapauden osalta perhekeskusmalli toimisi ehjän kokonaisuuden kannalta parhaiten, jos valinnanvapaus sisältää vähintään monitoimisen keskuksen, joka sisältää mm. äitiyshuollon ja kouluterveydenhuollon. Laajempi valinnanvapaus toteutunee, kun tilaaja määrittelee kriteerit tietyllä palveluun tulosyyllä. Valinnanvapauden haasteet ratkennevat, mikäli kyetään ratkaisemaan tiedon siirtyminen sähköisesti. 4 Vaativan erityisosaamisen palvelut paikallisena, alueellisena ja maakunnallisena 4.1 Perhekeskuksiin palvelua ja konsultaatioapua Perustasolla perhekeskuksessa tulee tapahtua seulonta ja varhainen tuki. Tätä edistetään perustason henkilöstön kouluttautumisella huomaamaan ja soveltuvilla interventioilla tukemaan kasvun ongelmissa ja havaitsemaan häiriintyneen kehityksen merkit ja ohjaamaan hoitoon. Konsultaatioapu tulee erityispalveluista, joka voi ehkäistä tarpeetonta lähettämistä erityispalveluihin. Perhekeskuksessa verkostoidutaan varhaiskasvatuksen, koulun, nuorisotoimen ja muiden lähipalveluissa toimivien toimijoiden kanssa. Alueelliset moniammatilliset työryhmät, keskinäinen konsultointi ja lapselle/perheelle nimetty yhteyshenkilö (case manager) edesauttavat perheitä ongelmien ratkaisuissa. peruspalveluiden tueksi luodaan konsultaatiojärjestelmä, joka on perhekeskustoimijoiden kannalta vaivaton ja mahdollistaa säännöllisesti yhteydenpitoa eri toimijoiden kesken. Erityistason hoito aloitetaan yhteistyössä perkekeskusten kanssa. Jotta hoitoverkko voisi toimia suunnitellulla tavalla ja tapahtuisi mahdollisimman vähän asiakkaiden siirtymisiä yksiköiden välillä, tarvitaan lasten mielenterveyspalveluissa aktiivista LAPS/PikkuLAPS-lomakkeiden käyttöä ja niiden pohjalta moniammatillisesti laadittuja mahdollisimman hyvin lapsen ja perheen toimintakykyä ja huolia kuvaavia lähetteitä. Kun lapsen ja perheen toimintakyvyn ongelmien ja oireiden vaikeusaste on arvioitu jo lähetteen tekovaiheessa, voidaan lapsi ja perhe ohjata oikeaan yksikköön ja pyrkiä hoitamaan asiakkaat pääsääntöisesti yhdessä lasten mielenterveyspalveluja tuottavassa paikassa, tarvittaessa toisen yksikön tuella. Siirtoja yksiköstä toiseen tehdään vain keskenään neuvotellen ja saattaen. Potilaat pyritään pääsääntöisesti hoitamaan yhdessä paikassa, tarvittaessa toisen yksikön tuella. Tuottavuusohjelman ja tuottavuuden näkökulmasta keskeistä on ammattilaisten tietoisuus siitä, mitä missäkin yksikössä tai tasolla tehdään. Hoitopolkukuvaukset ovat työväline, joilla voidaan tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja näin ehkäistä mielenterveysongelmien paheneminen sekä ns. kalliisiin palveluihin siirtyminen. Yliopistosairaalatason palveluja käytetään vain tiettyjen hoidollisten kriteereiden täyttyessä (läheteohjeet). Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

5 Yhteinen tavoite on siirtyä lähettämisestä ja rinnakkain tekemisestä yhdessä tekemiseen. Hoidon vieminen lähelle lapsen ja perheen kehitysympäristöä on keskeistä. Konkreettisena tavoitteena on jalkautumisen lisääminen. 4.2 Case manager Perhekeskuksessa nimetään vastuutyöntekijä, case manager, joka osallistuu lapsen ja perheen tukemiseen ja tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen käynnistämiseen, työnjaon suunnitteluun ja seurantaan yhteistyössä perustasolla. Case managerin tehtävä jatkuu myös, jos lapsi ohjataan edelleen tutkimuksiin ja hoitoon ja perustasolle palatessa. Palvelutarpeen arviointiin on oikeus sosiaalihuoltolain 36 :n mukaan, kun kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oleva henkilö on saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä. Sosiaalihuollon tarpeella tarkoitettaneen tässä ammatilliseen näkemykseen perustuvaa näkemystä mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeesta. Palvelutarpeen arviointiin ei kuitenkaan ole oikeutta, jos arvioinnin tekeminen on ilmeisen tarpeetonta. Ilmeisen tarpeetonta sen tekeminen on, jos vastaava arviointi on juuri tehty tai kyseessä on selvästi tilapäinen tuen tarve. Ennen palvelutarpeen arviointiin ryhtymistä on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lastensuojelulain 26 :n mukaan lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun sosiaalityöntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen tuen tarve. Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain 36 :n mukainen palvelutarpeen arvio, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve, ellei asia ole selvästi luonteeltaan sellainen, ettei lastensuojelun tukitoimia tarvita. 4.3 Lähettäminen Lähete erikoissairaanhoitoon tulee laatia moniammatillisesti. Tilanteen kartoitus tapahtuu yhteistyössä verkoston ja vastuuhenkilön kanssa. Nuoren kohdalla lähettäjänä voi olla perusterveydenhoidon/ neuvolan/ kouluterveydenhuollon lääkäri todettuaan lapselta, nuorelta, perheeltä ja yhteistyöverkostosta saamansa tiedon perusteella tutkimus ja/tai hoidon tarpeen. Hoidon aikana yhteistyö perustasoon case managerin välityksellä jatkuu vähintään puolivuosittain. Näin varmistetaan perustason jatkuva osallistuminen hoitoon ja paluu perustason palvelujen varaan on helpompaa. 4.4 Seututiimipalvelut Alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palvelujen osittainen alueellistaminen on tarpeen ja voitaisiin toteuttaa erikoissairaanhoidon seututiimien avulla. Alueellinen resursointi tapahtuisi väestöpohjan mukaan. Hajanaiset lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on keskitettävä riittävän isoihin yksiköihin sekä perheneuvoloissa että aluetiimeissä (minimi 6 työntekijää eli kolme työparia). Näin voidaan taata työryhmien moniammatillinen osaaminen ja vähentää niiden haavoittuvuutta. Käytännössä palvelut voidaan kuitenkin viedä lähemmäksi perustasoa ja asiakkaita. Palvelujen tasavertaista suunnittelua hankaloittaa nykyisten resurssien epätasainen jakautuminen ja resurssien puute. Joidenkin kuntien merkittävää resurssien puutetta ei voida korvata siirtämällä resursseja toimivasta ja riittävästi resursoidusta yksiköstä. Asiakkaan siirtyminen rajapinnalta/palvelusta toiseen on tapahduttava joustavasti ja eri palvelujen tulee niveltyä toisiinsa saumattomasti asiakaslähtöisesti. Yhteiset hoitopolut ja koulutukset ovat tässä avain- Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

6 asemassa. Tavoitteena on, että siirtymiset yksiköstä toiseen voitaisiin vähentää minimiin ja tarvittavat siirrot tehdään aina yhdessä neuvotellen. Vakavasti oireilevien, lähes nuorisoikäisten lähetteiden hoidon käynnistäminen pyritään ohjaamaan ensisijassa nuorisopsykiatrialle. Pediatrian, lastenneurologian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä perustason kanssa tulee kehittää, järjestää yhteisiä konsultaatioita ja vastaanottoja sekä laatia yhteisiä hoitoketjukuvauksia. Neuropsykiatristen häiriöiden osalta järjestetään lasten, nuorten ja aikuispsykiatrian kesken yhteinen neuvottelupäivä ja myöhemmin yhteinen koulutuspäivä. Tavoitteena on sopia yhtenäisistä linjoista diagnostiikan, jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä takaisin perustasolle siirtyminen järjestämisestä. Tavoitteena on, että tutkimusten ja akuutin vaiheen jälkeen neuropsykiatrisen potilaan hoidon ei tarvitse jatkua erikoissairaanhoidossa eikä lastenpsykiatrisen hoidon jälkeen tarvitse aina siirtyä nuorisopsykiatriseen hoitoon ja nuorisopsykiatrisen hoidon jälkeen aikuispsykiatrialle. Lisäksi selvitettävä, voidaanko ADHD:n diagnosointi toteuttaa osittain perusterveydenhuollossa ja lääkityksen seuranta siirtää koululääkäreille. Lääketieteen perusopiskelijoiden opetusta on jo kehitetty tähän suuntaan painottamalla ADHD:n diagnostiikkaa ja hoidon seurantaa opetuksessa. Pohjois-Savon etäisyydet ja väestöpohja huomioiden erityisesti nuorten kohdalla tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuoliset e-palvelut sekä hoitoon, konsultaatioon että yhdessä tehtävään työhön. Jo nyt sekä lastenpsykiatria että nuorisopsykiatria käyttävät aktiivisesti videoneuvotteluja hoitoneuvotteluissa, potilassiirroissa, konsultaatioissa, työnohjauksessa ja koulutuksessa. 4.5 Maakunnalliset palvelut Kun lapsella ja nuorella on joko akuutteja tai pitkittyviä merkittävästi toimintakykyyn vaikuttavia oireita ja perheessä pitkittyviä ja/tai merkittävästi toimintakykyyn vaikuttavia vuorovaikutusongelmia tai tarvitaan vaikeiden diagnostisten ongelmien selvittelyä ja hoidon suunnittelua/hoitoa, tarvitaan erityisosaamista ja -palveluja. Keskitettynä tulee järjestää erityisosaamista/-resursointia vaativat erikoissairaanhoidon palvelut kuten päivystys, osastotutkimus ja -hoito, neuropsykiatrinen erityisosaaminen, yleissairaalapsykiatria ja osastohoitoa korvaava intensiivinen avohoito. Psykoosin diagnostiikka ja hoidon suunnittelu ja usein myös hoidon toteutus ja sen koordinointi tulee keskittää. Valtakunnallisesti tai erva-alueittain keskitettyinä järjestetään mm. oikeuspsykiatriset palvelut ja vaikeahoitoisten osastopalvelut. Tutkimuksen ja seurannan, koulutuksen ja kehittämisen yksikkö on myös syytä keskittää. Tämän yksikön toimenkuvaan pitää määrittää kuuluvaksi myös henkilökunnan koulutuksesta huolehtiminen. Nuorisopsykiatrian osalta on sovittu keskitettäväksi 24/7 päivystys, osastohoito, vaativat syömishäiriöt, vaativat neuropsykiatriset tutkimukset, ensipsykoosit. Jatkotyöskentelyssä sovitaan muusta keskitettävästä toiminnasta.nuoruusikäisille päihde- ja käytöshäiriöisille tulisi laatia alueellinen moniammatillinen hoito- ja kuntou-tus/toimintamalli/hoitopolku, jossa huomioidaan em. asioiden lisäksi nuoren koulutus- ja työllis-tymisasiat. Toiveena on keskitetty valtakunnallinen kuntoutusta tarjoava yksikkö. Päihde- ja käytöshäiriöisen nuoren hoitopolun tulisi olla aukoton ketju riippumatta nuoren asuinpaikasta. Eri toimijoiden roolit, tehtävät ja toiminta tulisi sovittaa saumattomasti yhteen. Tuotannon suunnittelua tulisi hankkeistaa ja projektoida pienempiin kokonaisuuksiin. Annetussa aikataulussa ei vielä ole ollut mahdollisuutta kuvata kaikkien palveluiden yksityiskohtaisia prosesseja, eikä palvelutuotannon organisointia/johtamista. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota toimintamalleihin kuntien kanssa tehtävästä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöstä (rajapinnat). Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

7 4.6 Tiedotus ja koulutus Kaikkien toimijoiden kesken tarvitaan tiedotuksen tehostamista mm. uusista laeista, toiminnan muutoksista, yhteystiedoista ja niiden muutoksista. Nuorisopsykiatria on toteuttanut kuntakierrokseen ja vuosittain yhteistyö-/koulutuspäivän yhteistyökumppaneille. Lastenpsykiatria toteuttaa kuntakierroksen keväällä 2016. Mielenterveystalo.fi sivusto on jo vuodesta 2014 sisältänyt aikuisten ja nuorten osioit ja helmikuussa 2016 on sivustolla avattu myös Lasten mielenterveystalo. Mielenterveystalo on lapsille, nuorille, aikuisille ja heidän perheilleen sekä ammattilaisille tarkoitettu sivusto, josta löytyy tietoja sekä häiriöistä, hoidoista että mielenterveyspalveluista. Nuorille soveltuvat osittain myös sieltä löytyvät nettiterapiat. Lasten mielenterveystaloon viedään Pohjois-Savon alueen palveluja koskevat tiedot elokuusta 2016 alkaen, Nuorten mielenterveystalosta alueen palvelut jo löytyvät (www.mielenterveystalo.fi ). Yhteistä alueellista koulutusta tarvitaan sekä perusasioista ja ajankohtaista teemoista (2/vuosi). Nuorisopsykiatrialla menossa kaksi koulutusohjelmaa: Telaketjut- prosessikoulutus, jossa koulutetaan perustason työntekijöitä nuorten ongelmien havaitsemiseen, välineisiin auttaa perustasolla ja rakennetaan perustason työntekijöiden välistä yhteistyötä. Lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yhteistä koulutusta suunnitellaan sekä syömishäiriöiden että neuropsykiatristen häiriöiden osalta. Lastenpsykiatria järjestää lapsen kehitystä käsittelevän koulutuksen tammikuussa 2017. 5 Perhepalveluiden kohderyhmä ja rajaukset Tässä työryhmässä nuorten ikärajana on pääosin tarkasteltu alle 23-vuotiaiden palveluita. Esim. päivystys, kuntoutus, kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut rajapinta on seuraavassa vaiheessa tarkasteltava yhteistyössä yleispalveluiden kanssa. 6 Keskeisten pääprosessien kuvaukset Keskeiset alueelliset palveluprosessit on kuvattu liiteaineistoissa. Kuva 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluohjaus PoSoTe:ssa Asiakkaan palvelun tarve Huoli herää esim. Peruspalvelut Koulut ja oppilaitokset Järjestöt Seurakunnat Poliisi Verkkopalvelut 24/7 - sähköinen hyvinvointi-selvitys (ODA-tuotteet) - videot - linkit kolmannen sektorin palveluihin Pyydä Apuanappi (1-3 pvan sisällä) Puhelinpalvelut Seudullinen perhekeskus, resurssikeskus Palveluohjaus Palvelutarpeen arvio Monipuolinen osaaminen ja kokemus Keskitettypalvelu Yhteistyötahojen konsultaatio, kollegiaalinen tuki Impulssi suoraan peruspalveluista/ Hakeutuminen palveluihin suoraan/ Asiointipaikka Perheasemat alueella, lähipalvelut Erityispalvelut Seudulliset työryhmät Konsultaatio Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi Vaa tivat erityispalvelut Konsultaatio Lähete

8 Laaja-alainen päivystys 24/7 Kuva2. Lasten ja lapsiperheiden palvelut Tk-vastaanotto Puheterapeutti Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Oikeuspsykiatria Päivähoito/ Koulu Poliisi Yksityiset palvelut Neuvolat/ kouluth -th & lääk. Nepsy-vo Koulupsykol/ -kuraattori Jalkautuva lastenlääkäri ja lastenneurologi Kasvatus- ja perheneuvola Neuvolapsykologi Koulutus, kehittäminen, tutkimus K Kolmas sektori Keskitetyt: lastentaudit ja lastenneurologia Seudullinen lastenpsyk työryhmä Lastensuojelun avohuolto Lasten yleissair.psyk Keskitetty avohoito -vaikeat häiriöt Koti- ja akuuttihoito Intensiivinen perhetyö Osastot Yleiset perhepalvelut Sosiaalihuollon vireilletulo SOTE -päivystys ja arviointi Lapsi Perheoikeudelliset palvelut ja perhe Perhekuntoutus CM Sijaishuolto CM CM Aikuisten palvelut Kuva 3. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

9 7 Sähköisten palveluiden strategia Sähköisiä palveluja on käytössä; mielenterveyspuolella on käytössä mm. sähköinen mielenterveystalo-palvelu ja nettiterapiapalvelu. Lynciä tai videoneuvotteluja voidaan käyttää apuna myös konsultaatiossa. Syksyllä 2016 käynnistyvä ecap-projekti kehittää lastenpsykiatrian sähköisiä konsultaatiokäytäntöjä. 8 Palvelupakettiajattelu Pohjois-Savosta Kuopio, KYS, Kysteri ja Ylä-Savon SOTE ovat mukana Sitran palvelupakettipilotissa lasten, nuorten ja perheiden palvelupaketin osalta. Keskeistä on: 1. Miten muodostetaan tuotannon ohjaamisen, budjetoinnin ja tulosohjauksen työkalu, jolla palveluiden järjestämispäätös hallitaan konkreettisesti? 2. Miten rahoitus kootaan yhteen, mukaan lukien Kelan rahoitus sekä ennaltaehkäisevät palvelut? Lasten, nuorten ja perheiden palvelupakettiin kuuluvat: - hoidon ja huollon tarpeen arvio ja palveluohjaus (tämä varmaan etsii vielä muotoaan) - ennaltaehkäisevä toiminta (mm. äitiysneuvola, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, lapsiperheiden kotipalvelu ja ennaltaehkäisevä perhetyö, nuorisotyö) - vertaisryhmätoiminta (yhdessä yhdistysten kanssa) - avohoito- ja huolto (mm. kuraattoritoiminta, lapsiperheiden sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja nuorten psykiatrinen avohoito ja avopediatriapalvelu, lastensuojelun avohuolto) - perhe- ja laitoshoito, psykiatrinen osastohoito ja päivystys - raskaus ja synnytystoiminta - lastenvalvojatoiminta Valtakunnassa on useita palvelupaketti-pilotteja, joiden yhteisenä tavoitteena on tukea kansallista sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen ja järjestämisen työkalun kehittämistä. 9 Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnat Lasten kohdalla kuntoutus on kasvun ja kehityksen tukemista, tavoitteellista elämään ja oppimiseen valmentautumista, joissa tärkeitä toimijoita ovat perhe, varhaiskasvatus, koulu ja muut lapsen elämään kuuluvat tahot. Kuntoutuksen on oltava luonteva osa lapsen kasvuympäristöä, osa toimivaa arkea ja kehitystä kohti nuoruutta ja aikuisuutta (Monialainen kuntoutus 2015, 18). Nuorten kohdalla kuntoutus ei ole pystynyt riittävästi vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin, etenkään silloin kun nuorella on elämänhallinnan ongelmia, joiden taustalla ei ole yksiselitteistä diagnoosia. Myös psyykkisesti sairastuneiden nuorten kuntoutustoimet eivät ole riittäviä siten että ne johtaisivat itsenäistymiseen. Monet tulottomat, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret tarvitsisivat pitkäjänteistä tukea arjessa selviytymisensä tueksi (Monialainen kuntoutus 2015, 18). Palvelutuotannossa tulee vahvistaa sosiaalisen kuntoutuksen osaamista ja resurssien kohdentamista erityisesti nuorten kuntoutuksen kehittämiseen. Uusi sosiaalihuoltolaki tukee tätä tavoitetta ja vahvistaa nuorten opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien tukemista. Nuorilla tulisi olla matala kynnys kuntoutustarvearvioon. Tarvitaan myös hyväksi havaittuja toimintamalleja, joilla varmistetaan, että ammattilainen tuntee asiakkaan kuntoutustarpeen ja että kuntoutustarpeen arviointi on riittävän monialaista. Tämä vaatii ammattilaisten koulutusta. Tiettyihin asiakasproses- Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

10 seihin, kuten TYP-asiakkaat ja pitkäaikaiset sosiaalityön asiakkaat, suositellaan kuntoutusarvion sisältyvän automaattisesti. POSOTEn palvelutuotannossa nuorelle olisi varmistettava nopea mahdollisuus päästä keskustelemaan tilanteestaan lähetteettömästi. Tässä tulisi hyödyntää myös mahdollisimman pitkälle verkkopalveluna toteutuvaa palveluohjausta ja ajanvarausta. Asiantuntijoiden edellytetään myös aktiivisesti käynnistävän kuntoutustarpeen arvion, etteivät nuoret jäisi palvelujen ulkopuolelle. Tästä syystä tulevassa sote-tuotannossa on sovittava selkeästi myös se, miten yhteistyöhön osallistutaan soten ulkopuolelta mm. Kelan, opetustoimen, nuorisotoimen, työ- ja elinkeinohallinnon osalta. Tarvitaan verkostotyön mallia ja verkostotyökalujen kehittämistä. Varhaisen tuen osaamista tulee vahvistaa kaikissa peruspalveluissa, kuitenkin niin, että nuori itse määrittää elämänsä tavoitteet (ks. Monialainen kuntoutus 2015, 19-20). 10 Uudet palvelukonseptit palveluintegraation mahdollistajina 10.1 Case 16-29 vuotiaiden nuorten digitaalinen ja monialainen hyvinvointisuunnitelma Sote-uudistuksessa on vahvana tavoitteena palveluintegraatio. Taustalla on erilaiset havainnot ja selvitykset (Oulun raportti) siitä, kuinka pirstoutuneita ovat eniten tukea tarvitsevien palvelut. Pirstoutuminen puolestaan johtaa laatu- ja kustannusongelmiin. Juha Teperin (2.2.2016) mukaan palveluintegraatio edellyttää tietojärjestelmien ja tiedolla johtamisen sosiaali- ja tervedenhuollon integraatiota. Teperin mukaan palveluintegraatio onnistuu parhaiten, kun asiakas omistaa tietonsa ja ihmisen itsensä kokoama tieto mahdollistaa radikaalin palvelumuotoilun. Kuopiossa on ns. valtiovarainministeriön kuntakokeiluhankkeessa (2015-2016) kokeiltu 16-29 vuotiaiden nuorten palveluissa digitaalista ja monialaista palveluintegraatiota. Kokeilun on mahdollistanut laki kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista. Hankkeessa on mallinnettu uudentyyppistä palveluintegraatiokokeilua, joka perustuu sosiaali-terveysoppilashuolto-nuorisopalvelut-päihde-mielenterveys -palveluissa asiakkaille laadittavien palvelusuunnitelmien yhdistämiseen ns. hyvinvointisuunnitelmaksi, henkilökohtaisen vastuutyöntekijän nimeämiseksi nuorille sekä sen avulla palvelujärjestelmän sisään integroituun yhden luukun periaatteeseen. Kokeilu toteutetaan hyödyntämällä asiakkaan ja ammattilaisen yhteistä sähköistä palvelualustaa sekä organisaatioiden yhteinen sähköiseen tietosanakirjaan perustuvaa ohjeistusta. Toimintamallia kutsutaan Integraattori-malliksi, joka perustuu jaetun asiakkuuden ja monialaisen asiakastyön periaatteisiin. Kokeilusta saatujen nuorten kokemusten mukaan asiakastyytyväisyys, vaikuttavuus ja kokonaisuuden hallinta paranevat, jolla on vaikutusta myös kokonaiskustannuksiin. 10.2 Case Varkaus SOS-Lapsikylä on kehittänyt yhdessä Varkauden kaupungin kanssa uudenlaisen toimintamallin, jossa tavoitteena on samanaikaisesti lisätä perheiden hyvinvointia ja vähentää perhepalveluiden kustannuksia. Perheiden hyvinvoinnin edistämisellä tavoitellaan perheiden välisten hyvinvointierojen kaventamista. Kyseessä on iso yhteiskunnallinen haaste. Lapsiperheiden palvelujen kustannukset ovat nousseet vuosi vuodelta jo vuosikymmenten ajan. Keskeinen kustannusten nousuun vaikuttava tekijä on korjaavien palveluiden suuri tarve sekä palvelujärjestelmän pirstaleisuus. Kehitystyön pohjaksi on rakennettu hyvinvoinnin tukemisen viitekehys, joka kattaa kaikki ne osa-alueet, joilla tarvitaan uudenlaisia tekoja ja uutta ymmärrystä, jotta voidaan saavuttaa yhtä aikaa kestävästi lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääntymisen että lapsiperheiden palveluiden kustannusten taittamisen. Oleellista on ymmärtää, että lapsiperheiden palveluissa olevat resurssit tulee jakaa resurssien ohjauksen näkökulmasta kahteen koriin; ennustettaviin resursseihin ja niin sanottuihin ad hoc resursseihin. Viitekehys tarjoaa alustan laajasti kunnan, soten, yritysten ja yhteisöjen resurssien hyödyntämiseen. Varkauden mallissa nähdään tärkeäksi keskittää resurssien ohjauksen osalta lapsiperheiden tukemisen Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

11 erityisosaajat, kuten perhetyöntekijät, psykologit, sosiaalityöntekijät jne. Näin päästään ohjaamaan resurssien käyttöä perheiden ainutlaatuisista tarpeista käsin kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. 10.3 Voimaperhe-hanke Kuopiossa on menossa määräaikainen preventiivinen Voimaperhe-hanke (vanhemmuuden tukeminen). Erilaisia pelillisiä sovelluksia ollaan myös kehittämässä sekä vanhemmille että lapsille. Video-konsultaatiot ovat myös lasten puolella aktiivisessa käytössä hoitoneuvotteluissa. Kuopion kaupunki on mukana Sitran sähköisten palvelujen kehittämishankkeessa (ODA-hanke). Sähköisten omahoitopalvelujen tulisi keskustella myös potilas-/asiakastietojärjestelmien kanssa (sosiaalityö, peruspalvelut ja erikoissairaanhoito). LIITTEET Alatyöryhmä 1 raportti 17.6.2016: Matalan kynnyksen perhe- ja nuorisokeskus sekä perhelähtöiset tehostetun tuen palvelut Alatyöryhmä 2 raportti: POSOTE: Lasten, nuorten ja perheiden vaativat erityispalvelut ja osaamisen tuki seudullisesti - Alatyöryhmän raportti Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

POSOTE: Lasten, nuorten ja perheiden vaativat erityispalvelut ja osaamisen tuki seudullisesti - Alatyöryhmän raportti

2 Sisällysluettelo 1. Erityispalvelujen ja vaativien erityispalvelujen tarve 3 2. Palveluprosessien yleisiä periaatteita 4 3. Case manager 5 4. Palveluohjaus 5 5. Sähköiset palvelut 5 6. Konsultaatiot 6 7. Koulutus 6 8. Lasten mielenterveyspalvelut 6 9. Nuorten mielenterveyspalvelut 13 10. Kehitykselliset häiriöt ja neuropsykiatria 19 11. Kiireellisen avuntarve ja päivystys 20 12. Vanhemmuuden tukeminen 21 13. Somaattisesti sairas lapsi ja nuori 21 14. Perheoikeudelliset palvelut 22 15. Lastensuojelun vaativa avohuolto 22 16. Sijaishuolto 23 17. Tulevaisuuden kehittämiskohteet ja haasteet 23

3 POSOTE: Lasten, nuorten ja perheiden vaativat erityispalvelut ja osaamisen tuki seudullisesti Alatyöryhmän raportti Työryhmä käsitteli lasten, nuorten ja perheiden (0-23v) erityispalvelujen ja vaativien erityispalvelujen järjestämistä palveluihin hakeutumisen syiden näkökulmasta ja kuuli mukaan kutsuttuja aihealueen asiantuntijoita. Työryhmä kokoontui 11 kertaa (liite 1). Erityispalvelut ja vaativat erityispalvelut tukevat peruspalveluja ja tarjoavat alansa moniammatillista erityisosaamista. Vaativien palvelujen keskittämisellä osaamiskeskukseksi pyritään turvaamaan tarvittava vaativa erityisosaaminen, eri erikoisalojen ja vaativan lastensuojelun yhteistyö ja kehittäminen. Pohjois-Savon alueella on yliopistollinen sairaala, jossa toteutuu sekä erityispalveluja että vaativan erityistason palveluja. Raportti käsittelee sekä erityispalveluja että vaativia erityispalveluja ja näiden suhdetta matalankynnyksen palveluihin. Työryhmä pitää erityisen tärkeänä, että lasten, nuorten ja perheiden palveluja tarkastellaan kokonaisuutena, johon kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi myös varhaiskasvatuksen, koulutoimen ja oppilashuollon sekä nuorille suunnattujen opiskeluterveydenhoidon ja ja nuorisotyön palvelut. Tavoitteena on, että maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittaminen lapsi-, nuori- ja perhelähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. 1. Erityispalvelujen ja vaativien erityispalvelujen tarve Pohjois-Savon kunnissa väkiluku ja lasten ja nuorten määrä vaihtelee huomattavasti. Pienimmissä kunnissa syntyy alle kymmenen lasta vuosittain ja Kuopiossa yli satakertainen määrä (1120 lasta v. 2015 ). Kuopiossa asuu tämän hetkisen kuntajaon mukaan lähes puolet Pohjois-Savon alle 18- vuotiaista (Taulukko 1). Kaikilla lapsilla ja nuorilla ja heidän perheillään tulee olla yhtäläinen oikeus palveluluihin. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ongelmana ovat olleet hajanaisuus, alueellinen epätasa-arvo, pienet, niukasti resursoidut, haavoittuvat ja osaamisen tasoltaan vaihtelevat yksiköt sekä rekrytoinnin vaikeudet (KYSin tuottavuusohjelma, Lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut, 2016). Pienissä kunnissa on haastavaa järjestää taloudellisesti kannattavalla tavalla kattavat palvelut ja pitkät matkat vaikeuttavat keskitettyjen palvelujen käyttöä. Erityispalveluja järjestetään jo nyt osittain yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Tulevaisuudessa palvelut järjestetään entistä enemmän yhteistyönä ja hyödyntäen sähköisiä palveluja. Tämä asettaa haasteen laajalle yhteistyölle ja kokonaissopimiselle. Tutkimusten mukaan 15-25%:lla lapsista ja nuorista on toimintakykyä rajoittava psyykkinen häiriö. jonkin diagnoosin kriteerit täyttävä, Pohjois-Savossa lapsia on sijoitettu kodin ulkopuolelle maan keskiarvoa enemmän (tauluko 1). Vuonna 2015 kuopiolaisia lapsia oli avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna sijoitettuna oli yhteensä 325 (1.9%) lasta. Pohjois-Savoon on sijoitettu paljon lapsia myös sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Sijoitetut lapset ja nuoret tarvitsevat usein myös mielenterveyspalveluja. Keskeisenä palvelujen uudistuksen tavoitteena on varhaisen tuen ja hoidon palvelujen vahvistaminen siten, että tarve vaativiin lastensuojelun palveluihin vähenisi.

4 Taulukko 1. Lapset ja nuoret Pohjois-Savossa ja kodin ulkopuolelle sijoitetut v.2014. Kunta 0-14v lapset 15-17v nuoret 18-23v nuoret Sijoitetut 0-17-vuotiaat Iisalmi 3 421 732 1 491 65 Juankoski 584 149 214 13 Kaavi 419 121 123 10 Keitele 274 69 103 <5 Kiuruvesi 1 317 297 563 24 Kuopio 16 942 3 555 10 699 408 Lapinlahti 1 620 347 535 25 Leppävirta 1 440 344 436 24 Pielavesi 684 155 237 5 Rautalampi 459 86 149 <5 Rautavaara 200 37 61 Siilinjärvi 4 475 902 1194 82 Sonkajärvi 591 134 220 7 Suonenjoki 1 057 237 360 Tervo 156 48 56 5 Tuusniemi 334 67 90 Varkaus 2 899 696 1 219 73 Vesanto 251 58 98 <5 Vieremä 600 137 218 11 Pohjois-Savo 37 738 8 171 18 333 2. Palveluprosessien yleisiä periaatteita Erityistason ja vaativan erityistason hoito toteutetaan yhteistyössä perhekeskusten ja/tai seudullisen tason toimijoiden kanssa. Seudullisesti järjestettyjä erityistason palveluja ovat erikoissairaanhoidon seudulliset tiimit/työryhmät, lastensuojelu ja perheoikeudelliset palvelut. Seudullisten työryhmien sijainti ja resursointi suunnitellaan asiointialueiden väestöpohjan mukaan. Työryhmien tulee olla riittävän suuria, että ne voisivat olla moniammatillisia eivätkä olisi liian haavoittuvia. Keskitetysti järjestettyjä palveluja ovat erikoissairaanhoidon vakavien somaattisten ja psyykkisten sairauksien/häiriöiden avo- ja osastohoito, terveydenhuollon 24/7-päivystys,osa sosiaalipäivystyksestä, sijaishuollosta ja perheoikeudellisista palveluista sekä koulutus, tutkimus ja kehittämisen tukeminen ja linjaaminen. Perhekuntoutus ja erikoissairaanhoidon jalkautuvat palvelut ovat osittain seudullisia ja osittain keskitettyjä. Edelleen 1-5 alueelle keskitettyjä vaativia lastensuojelun ja terveydenhuollon erityispalveluja (esim. lastenpsykiatrian 24/7 päivystys, lasten ja nuorten oikeuspsykiatria, erityisen vaikeahoitoisten yksiköt) ollaan valtakunnallisesti suunnittelemassa.

5 Kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset palvelujen tuottajat ovat osa seudullisten ja paikallisten matalankynnyksen palvelujen kokonaisuutta. 3. Case manager Kun lapsi, nuori tai perhe tarvitsee useita palveluja, nimetään perheen kanssa asioivien perhekeskuksen toimijoiden joukosta vastuutyöntekijä (case manager CM), joka tukee lasta, nuorta ja perhettä palveluprosessissa. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa nimeämään vastuutyöntekijän (sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja). Terveydenhuollossa usein luontevin vastuutyöntekijä on neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja, mutta vastuu työntekijä voi löytyä myös muusta lähiverkostosta. 4. Palveluohjaus Erikoissairaanhoidon erityispalvelut ja vaativat erityispalvelut aloitetaan konsultaation ja lastensuojelu palvelutarpeen arviointipyynnön tai lastensuojeluilmoituksen perusteella. Sujuvaan yhteistyöhön tarvitaan kooste lapsen/nuoren ja perheen kehityshistoriasta, aiemmista tutkimuksista ja interventioista. Palveluohjauksen kannalta on keskeistä selkeät palveluverkko- ja hoitopolkukuvaukset. Palveluverkko- ja hoitopolkukuvaukset ovat työvälineitä, joiden avulla voidaan tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja ohjata oikeisiin palveluihin. Avun hakemisen aiheena voi olla lapseen/nuoreen (kehitys, käyttäytyminen, mielenterveys, somaattinen terveys), vanhempiin ja/tai koko perheeseen liittyvät huolet. Apua tarvitsevien lasten ja nuorten ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat palvelun tarpeeseen. Apua voidaan tarvita heti esim. nopean lääkärin vastaanoton kautta tai voi olla aikaa koota paras mahdollinen asiantuntemus jo selvittelyjen alkuun. Palveluohjaus voi tapahtua asiakkaalle joko henkilökohtaisesti tai sähköisten palvelujen kautta. Tätä varten tarvitaan keskitetty yhteinen malli. 5. Sähköiset palvelut Erikoissairaanhoidon konsultaatioita ja yhteisvastaanottoja tullaan tarjoamaan erityisesti perustasolle, mutta myös seudulliselle tasolle videovälitteisesti. Lastenpsykiatrian klinikan ja Itä- Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen laitoksen lastenpsykiatrian oppiaineen ja hoitotieteen laitoksen yhteistyönä toteutuu v. 2015-2018 kansainvälinen ecap-projekti, jonka tavoitteena on tukea erityisesti haja-asutusalueiden palveluja luomalla helppokäyttöinen videovälitteinen konsultaatioyhteys ja varausjärjestelmä. Yhteyttä voidaan käyttää myös hoidon seurantaan, moniammatillisen toiminnan kehittämiseen ja työnohjaukseen perustasolla. Sekä lastenpsykiatriaan että nuorisopsykiatriaan kehitetään e-palveluja hyödyntäviä hoitomuotoja.

6 6. Konsultaatiot Laadukas hoito edellyttää lähipalveluilta vahvaa preventiivisen työn ja menetelmien osaamista ja korjaavien palvelujen ja hoidon tarjoamien mahdollisuuksien tuntemista. Tämän vuoksi tarvitaan perhekeskuksissa toimijoiden keskinäistä konsultointia. Lisäksi seudulliset ja vaativat erityispalvelut tarjoavat konsultatiivista tukea peruspalveluille ja muille matalan kynnyksen palveluille. Erityispalvelujen tuottamat konsultaatiot voivat toteutua videovälitteisesti, tai jalkautuen yhteisvastaanotoilla ja voivat olla joko suoraan potilaskäyntiin liittyviä tai työnohjauksellisia. 7. Koulutus Varhaista ongelmien havaitsemista sekä oikein suunnatun tuen ja interventioiden toteutumista edistetään moniammatillisen ja monialaisia henkilöstön yhteisellä kouluttamisella. Tarvitaan nopeasti käynnistyviä, organisaatiomuutosta tukevia yhteisiä ja koulutuksia, jotka auttavat yhteisen kielen ja toimintatavan löytämisessä. Koulutuksessa tulee hyödyntää e-palveluja. Lasten ja nuorten terapiaosaamista on lisättävä alueella ja järjestettävä keskitetysti terapiakoulutusta. 8. Lasten mielenterveyspalvelut Palvelujen tarve ja resurssit. Tutkimusten mukaan 10-15 %:lla lapsista on psykiatrista erikoissairaanhoitoa vaativa häiriö. Lasten mielenterveyspalvelujen piirissä on noin 8% 8-9 vuotiaista lapsista - suurin osa asioi perheneuvolassa ja vain 1.6-3 % erikoissairaanhoidossa. Perheneuvoloiden resurssit, henkilöstö ja tehtävänkuvat vaihtelevat eikä niiden toiminnasta ja käynneistä ole saatavissa vertailukelpoisia tilastoja. Perheneuvolapalvelut ja perustason muut lasten mielenterveystyön palvelut (Ylä-Savon soten lastenpsykiatrian poliklinikka, Kuopion LNMY:n lastentyöryhmä, Varkauden Nikulan lasten mielenterveystyön työryhmä) yhteen laskien kuntakohtaiset työntekijäresurssit suhteessa 0-13-vuotiaiden lasten määrään vaihtelevat huomattavasti (Taulukko 2). Erikoissairaanhoito on tuottanut merkittävän osan joidenkin kuntien lasten avomielenterveyspalveluista (Taulukko 3). Toisaalta osa kunnista ohjaa keskimääräistä vähemmän lapsia erikoissairaanhoitoon. Perheneuvoloiden kaikki toimintayksiköt ovat pieniä, keskimäärin noin kolme työntekijää (ilmoitettu vaihtelu 0.05-11). Alueellisen tasa-arvon turvaamiseksi tarvitaan seudullista yhteistyötä. Avohoidon palvelut tulee toteuttaa pääosin seudullisina. Tiimien tulee olla riittävän suuria (min. 6 työntekijää), että ne voisivat olla moniammatillisia eivätkä olisi liian haavoittuvia. Taulukko 2 Lasten määrä suhteessa perheneuvolan työntekijöiden määrään 2013 Kunta/kuntayhteenliittymä 0-13-vuotiaita lapsia/työntekijä Kuopio 1 326 Juankoski, Kaavi, Rautavaara 936 Lapinlahti* 740

7 Leppävirta 717 Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto 682 Siilinjärvi 629 Tuusniemi 612 Varkaus 592 Suonenjoki, Rautalampi 479 Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä 356

8 Taulukko 3. KYS:n lastenpsykiatrian poliklinikan ja osastojen lähetteet, hoitopäivät 2015 (KYS, tuloskortti) sekä kaikki erikoissairaanhoidon käynnit/yksi 0-12-vuotias (Sotkanet) kunnittain Kunta 0-14v lapset Poliklinikkalähetteet Osastolähetteet 2753+2754 Hoitopäivät, 2753+2754 Esh käynnit/ yksi 0-12v 2013 Esh käynnit/ yksi 0-12 2014 Iisalmi 3 404 9 11 47+279 0,26 0,22 Juankoski 575 7 2 69+0 0,34 0, 22 Kaavi 428 7 2 20+55 0,18 0,39 Keitele 272 4 0 0,31 0,16 Kiuruvesi 1 295 8 3 0+34 0,21 0,15 Kuopio 17 339 255 29 517+753 0,38 0,50 Lapinlahti 1 581 10 3 19+17 0,24 0,13 Leppävirta 1 414 16 3 28+66 0,15 0,14 Pielavesi 698 9 2 172+105 0.15 0,11 Rautalampi 436 4 1 0+37 0, 07 0,19 Rautavaara 191 1 0 0+0 0,03 - Siilinjärvi 4 492 43 2 35+76 0,14 0,19 Sonkajärvi 581 4 4 0+39 0,21 0,17 Suonenjoki 1 047 7 2 0+53 0,06 0,48 Tervo 163 1 0 0+0 0,58 0,65 Tuusniemi 322 7 0 0+0 0,38 0,39 Varkaus 2 818 20 10 45+ 0,16 0,17 Vesanto 238 9 2 0+41 0,20 0,30 Vieremä 575 1 3 10+63 0,21 0,25 Pohjois- Savo 37 771 422 79 962+1962 0,27 0, 33 Koko maa 0,23 0, 25 Palveluprosessit. Lasten ja perheiden palvelujen perustana tulee olla laadukkaat ja riittävästi resursoidut varhaiskasvatus ja koulutoimi sekä neuvola ja kouluterveydenhuolto (Kuva 1). Lasten mielenterveyspalvelujen hoitoon ohjauksen avuksi on kehitetty LAPS- ja PikkuLAPS -lomakkeet, joiden avulla kartoitetaan lasten ja perheiden toimintakykyä ja avun tarvetta. - Kun huolet ovat vähäisiä, puheeksi ottaminen perustasolla riittää (LAPS<4). - Kun huolet ovat kohtalaisia, perustason toimijoiden tulee järjestää keskinäinen konsultaatio ja verkostoitua huolen fokuksen mukaan. (LAPS 5-7) - Kun huolet ovat merkittäviä, on harkittava yhteydenottoa lasten mielenterveyspalveluihin (LAPS >8): perheneuvolaan kun oireet painottuvat perheeseen ja lastenpsykiatrian

9 seudulliseen työryhmään kun oireet painottuvat lapseen. Tutkimus/hoito voi käynnistyä perustason toimijoiden kanssa konsultaatiolla tai yhteisellä vastaanotolla. Perheneuvolat. Perheneuvolat ovat osa lasten mielenterveyspalveluja ja matalan kynnyksen palveluja. Ne toimivat tiiviissä yhteistyössä sekä perhekeskuksen palvelujen että erityispalvelujen kanssa (Kuvat 2 ja 3). Perheneuvolat toimivat paikallisesti, mutta muodostavat neljä seudullista kokonaisuutta. Isommat yksiköt mahdollistavat sijaistamisen ja työntekijöiden erityisosaamisen hyödyntämisen. Lastenpsykiatrin työpanos perheneuvoloille voidaan jatkossa toteuttaa seudullisten lastenpsykiatristen tiimien tai keskitettyjen palvelujen antamien jalkautuvien ja videokonsultaatioiden avulla. Perheneuvoloiden tehtäväkuvaa tulee tarkentaa jatkotyöskentelyssä. Kuva 1. Lasten ja lapsiperheiden palvelut. Tk-vastaanotto Puheterapeutti Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Oikeuspsykiatria Päivähoito/ Koulu Poliisi Yksityiset palvelut Neuvolat/ kouluth -th & lääk. Lapsi ja perhe CM Aikuisten palvelut Nepsy-vo Koulupsykol/ -kuraattori Jalkautuva lastenlääkäri ja lastenneurologi Kasvatus- ja perheneuvola Neuvolapsykologi Koulutus, kehittäminen, tutkimus CM K Kolmas sektori Perhekuntoutus CM Seudullinen lastenpsyk työryhmä Lastensuojelun avohuolto Yleiset perhepalvelut Keskitetyt: lastentaudit ja lastenneurologia Lasten yleissair.psyk Keskitetty avohoito -vaikeat häiriöt Koti- ja akuuttihoito Intensiivinen perhetyö Osastot Sosiaalihuollon vireilletulo SOTE -päivystys ja arviointi Perheoikeudelliset palvelut Sijaishuolto Seudulliset lastenpsykiatrian työryhmät. Seudulliset työryhmät voidaan rakentaa jo toimivien avohoidon lastenpsykiatrista hoitoa toteuttaneiden lasten mielenterveysyksiköiden ympärille pohjoiselle, keskeiselle ja eteläiselle alueelle (Kuvat 2 ja 3). Pohjoinen ja eteläinen työryhmä olisivat yleislastenpsykiatrisia, ja alueellisesti ja väestöpohjaltaan laajalla keskeisellä alueella toimisi yleispsykiatristen työryhmien lisäksi osittain seudulliset ja osittain keskitetyt pikkulapsipsykiatrian ja neuropsykiatrian työryhmät. Seudulliset tiimit tarjoavat perhekeskuksissa verkostoituville neuvoloille ja kouluterveydenhuollolle konsultaatioita ja konsultatiivisia yhteisvastaanottoja ja toimivat yhteistyössä perheneuvolan ja kuntoutuksen erityistyöntekijöiden kanssa. (Kuva 3). Näin seudullisissa erityispalveluissa on mahdollista tarjota kokonaisvaltaisia tutkimuksia ja jatkuvuutta asiakassuhteissa. Seudulliseen erikoissairaanhoidon työryhmään potilaat ohjataan hoidonporrastuksen mukaan.

10 Lastenpsykiatrinen hoito tulee toteuttaa moniammatillisena integratiivisena hoitona ensisijassa seudullisissa työryhmissä. Hoito voidaan toteuttaa myös ostopalveluna yksityisillä, keskitetysti kilpailutetuilla palveluntuottajilla tai Kelan kuntoutuksena. Myös yksityisten palveluntuottajien tulee tuottaa moniammatillista hoitoa ja/tai toimia tiiviissä yhteistyössä seudullisen työryhmän kanssa. Vaikeasti häiriintyneiden lasten hoito tulee KUVA 2. Keskitetyt ja seudulliset lasten mielenterveyspalvelut ja kuntoutus. Perhekeskus CM Kuntoutus Varhaiskasvatus ja koulu PENE PENE Kuntoutus Seudullinen työr. Pikk ulap sit. Seudullinen työr. ERITYISPALVELUT/ESH NEPSY Keskitetyt erityispalvelut Hall, koul, kehitt. Konsultointi Työnohjaus Intens.avoh: Osastot Päivystys Oikeuspsykiatria Yleissairaalapsykiatr Neuropsyk. Pikkulapsipsyk

11 KUVA 3. Perhekeskukset, lasten seudulliset ja keskitetyt erityispalvelut ja niiden yhteistyö -Keskinäinen konsultaatio -Vastuutyöntekijä Perhekeskus Perheasema Yleiset perhepalvelut Koulu Kolmas sektori Neuvolapsykologi Varhaiskasvatus Sos.h.vireilletulo ja arv. Koulu terv.h. Lastensuojelun avohuolto Neuvola Koulupsyk. -kuraattori Perheneuvonta Neuropsyk työryhmä Seudulliset erityispalvelut Lastentaudit Lastenneurologia Lastenpsyk.tr --Perheoik. palv. -Perhekunt. Osaamiskeskus, vaativat erityispalvelut Hall, koul, kehitt. Työnohjaus Vaativa avoh Osastohoito 24/7 sote-päivystys Sijaishuolto Oik.psykiatria Terv.kesk.vo Poliisi Aikuisten Päihde ja mt palvelut Toimintaterpia, puheter., fys.ter Yksityiset palvelun tuottajat -Konsultaatio -Yhteisvast.otto toteuttaa julkisissa palveluissa ja osa keskitetysti vaativien erityispalvelujen yksikössä (esim. vaikeat syömishäiriöt, psykoosit, vaikeasti traumatisoituneet lapset). Lievimmissä häiriöissä voidaan ohjata yksityiseen terapiaan, mutta alueella on pula yksityisistä palvelujen tuottajista. - Hoitojen tulee olla fokusoituja ja niitä tulee arvioida säännöllisesti. Seudullisten tiimien tulee olla keskitetyn erikoissairaanhoidon osa, jotta resurssien jakautumista voidaan säädellä ja turvata seudullisten tiimienjatkuvuus ja toimivuus. Tiivis yhteys erityisosaamista ylläpitävään ja koulutusta tarjoavaan keskeiseen yksikköön helpottaa rekrytointia (vrt kumppanuuslääkärit) ja vahvistaa osaamisen kehittämistä sekä työn jatkuvuutta. Näin myös varmistetaan toimivat hoitoketjut, koulutus ja erikoissairaanhoidon aktiivinen tuki. Seudullisissa tiimeissä tarvitaan moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lastenpsykiatreja, lasten tutkimuksiin ja hoitoon perehtyneitä psykologeja, lasten psykoterapiaan kouluttautuneita psykoterapeutteja sekä perheterapeutteja. Myös koulutuksessa olevia erikoistuvia lääkäreitä kuuluu näihin työryhmiin Pikkulapsipsykiatrian työryhmä toimii seudullisena tiiminä keskeisellä alueella läheisessä yhteistyössä perhekeskusten alle viisivuotiaiden kanssa toimijoiden kanssa (Kuva 2 ja 3). Se tarjoaa sekä jalkautuvia että videovälitteisiä konsultaatioita ja yhteisiä interventioita perustasolle, muiden alueiden seudullisille tiimeille ja lisäksi myös sairaalan sisäisiä konsultaatioita. Pikkulapsipsykiatrisessa työssä keskeistä on yhteistyö äitiys- ja lastenneuvolan, lasten sairaanhoidon, sosiaalihuollon perhetyön, lastensuojelun sekä vanhempien mielenterveyspalvelujen kanssa.

12 Lasten neuropsykiatrinen työryhmä toimii keskeisellä alueella seudullisena työryhmänä ja tarjoaa konsultatiivista palvelua myös pohjoiselle ja eteläiselle alueelle. Vaikeat neuropsykiatriset häiriöt ja kehitysvammaisuuteen liittyvä psyykkinen oireilu ja diagnostiset ongelmat vaativat neuropsykiatrista erityisosaamista. - Ks. kohta 9. Kehitykselliset häiriöt ja neuropsykiatria Keskitetyt lastenpsykiatrian erityispalvelut Avohoito. Keskitetyissä avohoidon erityispalveluissa toteutuu vaikeiden häiriöiden tutkimus, hoidon suunnittelu ja osittain myös hoidon toteutus (esim. psykoottisesti oireilevat ja vaikeasti syömishäiriöiset). Keskitettyihin avohoidon palveluihin kuuluvat intensiivinen avohoito ja lasten yleissairaalapsykiatria sekä osittain myös neuropsykiatria ja pikkulapsipsykiatria. Lasten yleissairaalapsykiatria toimii välittömässä yhteistyössä vaativan pediatrian kanssa. Palvelua tarjotaan koko erityisvastuualueelta tuleville lapsille. Seudulliset tiimit tarjoavat ensisijassa somatopsykiatrian konsultaatiot perustasolle. Noin 40 % pitkäaikaissairaista lapsista oireilee psyykkisesti ja tarvitsee psyykkistä tukea. Yleissairaalapsykiatrinen työryhmä aktivoi perhekeskusten ja seudullisen tason toimijoita tukemaan lasta ja perhettä. Perheet tarvitsevat usein lisäksi konkreettista esim. perhetyön tukea arkeen. Vanhemmuuden tuki tulee antaa ensisijassa lasta hoitavasta yksiköstä mutta vanhemman oma psykiatrinen hoito paikallisista aikuisten palveluista. Sopeutumisvalmennusta ja vertaisryhmiä toteuttavat mm. potilasjärjestöt ja kolmas sektori ja harvinaisten sairauksien osalta myös erikoissairaanhoidon erityisosaajat. Syömishäiriöitä erikoissairaanhoidossa hoitaa lastenpsykiatrian ja lastentautien moniammatillinen tiimi. Työryhmä huomio kokonaisvaltaisesti sekä yksilö- että perhekeskeisen näkökulman ja tekee kotikäyntejä. Syömishäiriöissä tarvitaan nopeaa ja intensiivistä puutumista. Varhain alkaneet anorektiset häiriöt ovat usein vaikeahoitoisia ja tarvitaan keskitettyä erityisosaamista. Intensiivisen jalkautuvan avohoidon koti ja akuuttihoito työryhmän (KOTA työryhmä) tavoitteena on nopea, oikea aikainen puuttuminen siten, että lapsi voidaan vaikeassakin tilanteessa hoitaa omassa elinympäristössä ilman osastohoitoa. Intensiivisen perhehoito (PERHO) on perhe- ja avohoitopainotteinen vaihtoehto osastohoidolle. Koko perhe osallistuu päiväosastotyyppiseen intensiiviseen hoitoon n. 15 päivän ajan. Hoito ja käytännön järjestelyt tehdään yhdessä seudullisen työryhmän, osaston, sosiaalitoimen perhetyön ja lastensuojelun kanssa. Osastohoito. Lastenpsykiatriset 24/7 osastohoidot ja myös suuri osa viikko-osastoista on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. KYSin erva-alueella Keski-Suomen osastohoidot siirtyivät KYS:iin 4/2015 ja vain Pohjois-Karjalassa on viikko-osasto. Vuonna 2015 yhteensä 79 pohjoissavolaista lasta oli osastohoidossa ja kriisiosastohoitopäiviä kertyi 962 ja tutkimus- ja hoito-osastopäiviä 1962 (taulukko 2). Pohjoissavolaisten lasten osastohoitojen määrä on vähentynyt intensiivisen avohoidon työryhmien käynnistyttyä 2015. Erityisen vaikeahoitoiset potilaat hoidetaan keskitetysti TAYS:n tai Niuvanniemen sairaalan EVA-yksiköissä.

13 Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö. Oikeuspsykiatrinen yksikkö tutkii lapsia poliisin virka-apupyynnön perusteella, kun epäillään lapsen joutuneen fyysisen tai psyykkisen kaltoinkohtelun tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Yksikössä tutkittiin v 2015 yhteensä 54 pohjoissavolaista lasta ja nuorta. Lisäksi yksikkö tuottaa palveluja koko KYS-erva-alueelle. 9. Nuorten mielenterveyspalvelut Nuorilla on psyykkisiä häiriöitä ja sairauksia, joista osa on vakavia (esim. psykoosi tai kaksisuuntainen mielenterveyshäiriö), n. 75 % aikuisten mielenterveyshäiriöistä näyttäytyy ennen 18 vuoden ikää. Nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuuden perusta muodostuu monipuolisista kaikkien nuorten saavutettavissa olevista perustason palveluista sisältäen myös e- palvelut (esim. nuorten mielenterveystalo.fi) ja nuorten erityistason palveluista, jos nuorella ja/tai hänen perheellään on perusselvitysten perusteella erityistason palveluiden tarve. Erityistason palvelut voidaan jakaa vaativan- ja peruserikoissairaanhoidon palveluihin hoidon osaamisvaatimusten ja ongelman harvinaisuuden ja/tai vakavuuden perusteella. Peruserikoissairaanhoito toteutuu seudullisesti, lähellä nuorta. Sekä erikoissairaanhoidon että vaativan erikoissairaanhoidon palveluista jo nyt osa jalkautuu tavoitteena yhdessä tekeminen. Tulevaisuudessa e-psykiatrian kehittäminen parantaa syrjässä asuvien nuorten mahdollisuuksia tarvitsemaansa hoitoon. Palvelukokonaisuus on kuvattu kuvioissa 1 ja 2. Pohjois-Savoon on syntynyt sekä nuorten tarpeesta että päättäjien tahtotilasta johtuen eri tavoin organisoituneita seudullisia mielenterveyspalveluita, jotka ovat lähellä nuoria: Ylä-Savossa (nuorisopsykiatrian pkl), Leppävirralla (mielenterveysneuvola), Lapinlahdella (mielenterveysneuvola), Sisä-Savon kansanterveystyön kuntayhtymässä (terveyskeskuksessa 2 työntekijää), Varkaudessa Nikulassa. Kuopion kaupungissa toimii SIHTI (matalan kynnyksen vastaanotto 13 22 vuoden ikäisille) ja lasten ja nuorten mielenterveysyksikössä

14

15 nuorten työryhmä. Kuten taulukosta ilmenee, näihin palveluihin hakeutuu nuoria. Palvelukokonaisuuden jatkokehittämisessä nämä muodostavat hyvän suunnitteluperustan. Palveluihin hakeutuneiden nuorten määristä saa käsityksen taulukosta kolme ja neljä. KYSin nuorisopsykiatria tuottaa eniten nuorisopsykiatrian avohoidon perus- ja vaativan erikoissairaanhoidon palveluita 14 19 vuoden ikäisille nuorille. Avohoidon toimipisteet ovat Kuopiossa ja Siilinjärvellä (avohoitokäyntejä toteutuu vuodessa n. 15 000). Yksikkö tarjoaa myös avohoidon konsultaatioita (päivystävä sairaanhoitaja) perustason toimijoille ja yleissairaalaan. Osa työstä on nuoren kotiin ja peruskuntiin jalkautuvaa. Avohoitopalvelut ovat koko Pohjois-Savon nuorille ja sovitussa määrin KYS erityisvastuualueen nuorille. Avohoidon henkilöstö on jaettu pienempiin, erikoisosaamistiimeihin: psykoosi/psykoottinen masennus/transsukupuolisuus; ahdistus/lyhythoito; syömishäiriö/yleissairaalapsykiatria/masennus; neuropsykiatriset häiriöt; tehostettu avohoito ja jatkossa myös nuoren kuntoutustutkimus. Työnjaon tavoitteena on sisällöllisen tiedon ja laadun ylläpito.

16 Nuorten osastohoito. Kaksi nuorisopsykiatrista, alaikäisten suljettua osastoa (20 ss) Julkulassa hoitavat sekä Pohjois-Savoa että erityisvastuualueen nuoria. Päivystys 24 h on yhdessä aikuispsykiatria kanssa Julkulan sairaalassa. Nuorisopsykiatrian osaston hoitopäivät Pohjois-Savon kunnittain on esitetty alla olevassa taulukossa. Samaan taulukkoon on otettu Sotkanetin tilastoista sijoitettujen 0-17 vuoden ikäisten määrä, tavoitteena kuvata vakavaa avun tarpeessa olevia alaikäisiä. 18 22-vuotiailla on suuri psykiatrisen hoidon tarve. Yli 18-vuotiaat osastohoitoa tarvitsevat nuoret hoidetaan aikuispsykiatrian osastoilla Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa, ikäryhmässä 18 22 vuotta on runsaasti sairaalahoidon käyttöä, joka kertoo psyykkisestä huonovointisuudesta. Vuonna 2015 tälle ikäryhmälle kertyi Iisalmessa, Varkaudessa ja Kuopiossa yhteensä 5 457 hoitopäivää psykiatrisissa sairaaloilla Pohjois-Savossa. Katso alla olevat taulukot. Esimerkiksi v. 2015 Kuopion psykiatrikeskuksen avohoitokäynneistä 24 % kohdistui 18 22-vuotiaisiin.

17

18

19 10. Kehitykselliset häiriöt ja neuropsykiatria Kehityksellisiin häiriöihin liittyvä moniongelmaisuus edellyttää usein monialaista yhteistyötä. Lapsen kehitykseen liittyvät ongelmat nousevat usein esille neuvolassa, päivähoidossa tai viimeistään kouluiässä. Selvittelyihin osallistuu neuvolan ja kouluterveydenhuollon lisäksi kuntoutuksen työryhmä ja koulupsykologi. Myös alle esikouluikäisten palveluissa tulee olla psykologin työpanos. Koska kysymyksessä on yleinen häiriöryhmä, suuri osa diagnostiikasta ja kuntoutuksesta tulee tehdä perusterveydenhuollossa ja vain vaikeimmat ohjataan erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on varhainen diagnostiikka, mutta ennen kaikkea varhaisen kuntoutuksen käynnistäminen koulussa, päiväkodissa ja kotona jo ennen tarkkaa diagnostiikkaa. Avoterveydenhuollossa on todettu erityisesti lastenneurologisen ja lastenpsykiatrisen konsultaation tarve. Pääsääntöisesti kehityksellisiin häiriöihin kuluvat pulmat ovat lastenneurologian alaa, mutta kun niihin liittyy merkittäviä käyttäytymisen, vuorovaikutuksen pulmia ja/tai psyykkistä oirehdintaa tarvitaan lisäksi lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian asiantuntemusta. Seudullisesti tarvitaan lääkärijohtoinen neuropsykiatrinen työryhmä, joka toimii yhteistyössä kuntoutustyöryhmien kanssa ja konsultoi tarvittaessa lastenneurologia tai lastenpsykiatria. Tämän

20 työryhmänyhtenevä aluejako seudullisen lastenpsykiatrian työryhmän kanssa, luontevan yhteistyöverkoston ja sujuvat palvelut lapsille ja perheille. mahdollistaisi Osalla lapsista neurologisen kehityshäiriön / oppimisvaikeuden diagnostiikka ja / tai kuntoutus viivästyy ja voi olla mahdollista, että tutkimuksiin ja hoitoon ohjaudutaan vasta nuorisoikäisenä. Nuoren ohjautuessa nuorisopsykiatrian palveluihin hänellä todetaan kehityksellisten ongelmien lisäksi psyykkinen häiriö. Palveluissa on aukko yli 20-vuotiaiden osalta. Neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsivälle, aikuistuvalle nuorelle ei ole tarjolla systemaattista kuntoutusta tai tukea ja heistä moni syrjäytyy koulun ja työelämän ulkopuolelle. Näiden nuorten aikuisten jatkuvan ohjauksen tarve tulee varmistaa neuropsykiatrisen työryhmän tuella.. Keskitetyissä erityispalveluissa toteutuu vaikeiden ja monimuotoisten neuropsykiatristen häiriöiden laaja-alainen diagnostiikka, lääkehoidon sekä kuntoutussuunnitelman laatiminen. Vaativien häiriöiden diagnostiikka ja hoito tapahtuu yhteistyössä lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian, lastenneurologian ja foniatrian kanssa, joten tarvitaan yhteinen hoitoketjumalli, alueellisesti yhtenäiset kuntoutuksen periaatteet ja keskitetty rahoituksen suunnittelu ja valvonta. Yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma tulee olla kuntoutuksen lähtökohta. Kuntoutus toteutuu osittain julkisissa palveluissa, osittain ostopalveluina yksityis- tai kolmannella sektorilla. Lasten ja nuorten kehitysvamma diagnostiikka toteutuu pääasiassa erikoissairaanhoidossa, jonka jälkeen palvelut järjestetään erityishuoltolain mukaisesti perusterveydenhuollossa. Keskitettyjen erityispalveluiden neuropsykiatriset työryhmät (lapset ja nuorten) tarjoavat tarvittaessa konsultaatiota tai yhteisvastaanottoja mikäli kehitysvammainen lapsi/ nuori oireilee vaikeaasteisesti psyykkisesti. 11. Kiireellisen avuntarve ja päivystys Yhteispäivystysasetus tulee voimaan v. 2017 koskien myös sosiaalipäivystystä. Yhteispäivystyksen toimialueena on koko maakunta ja se järjestetään KYSin Puijon sairaalassa. Lastenpsykiatrinen 24/7-päivystys ja kriisiosastohoito toteutuvat KYSin yhteistoiminta alueella vain KYSissä. Nuorisopsykiatrinen päivystys toteutuu Julkulassa yhteistyössä aikuispsykiatrian kanssa. Myös päivystyksellisissä tilanteissa tarvitaan yhteistyössä arviota, onko kyse lääketieteellisen ja/vai lastensuojelullisen avun tarpeesta. Päivystyksellistä lasten- tai nuorisopsykiatrista apua tarvitaan erityisesti, kun lapsi tai nuori on vaarallinen itselleen tai ympäristölleen. Lähetteen päivystykselliseen erikoissairaanhoitoon tekee lääkäri, joka samalla arvioi tahdosta riippumattoman avun tarpeen. Sosiaalityön kiireellistä ja välttämätöntä päivystyksellistä apua tarvitaan perheiden lastensuojelutilanteisiin, nuorten kriisitilanteiden hoitamiseen sekä perheväkivaltatilanteisiin poliisin toimenpiteiden rinnalla. Myös onnettomuudet, katoamiset tai laajat suuria ihmisryhmiä koskevat häiriötilanteet aiheuttavat sosiaalisen avun tarvetta vuorokauden ajasta riippumatta. Sosiaalipäivystystyössä päivystäjällä tulee olla mahdollisuus lähteä arvioimaan tilannetta myös

21 paikan päälle esim. asiakkaan kotiin. Työssä on oltava laajat päätöksenteko-oikeudet. Vaativaan sosiaalipäivystykseen pitää olla mahdollista ottaa suoraan yhteyttä. Psykososiaaliselle kriisityölle on jo luotu organisaatio sekä verkosto perusterveydenhuollon toimijoiden, KYSin psykiatrian klinikan ja Kriisikeskuksen yhteistyönä.. Myös suuronnettomuustilanteet on suunnitelmissa otettu huomioon. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria osallistuvat kriisityöhön ikäryhmäjaon mukaisesti Suunniteltu laaja sosiaalipäivystys täydentää hyvin aiemmin sovittuja toimintasuunnitelmia. 12. Vanhemmuuden tukeminen Perheen aikuisen psyykkinen sairaus, vakava somaattinen sairaus, päihdeongelma tai muu vanhemmuutta kuormittava taakka verottaa vanhemman voimavaroja ja ihmissuhdetaitoja, mikä näkyy vanhemmuudessa ja perheen vuorovaikutuksessa. Vanhemman sairauksiin liittyen perheissä on myös usein muitakin vaikeuksia kuten työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, avioeroja jne. Näissä perheissä lapsilla on lisääntynyt riski sairastua psyykkisesti. Kun huoli perheen lapsista herää aikuisten palveluissa, tulee kutsua lasten tai nuorten palvelut mukaan yhteistyöhön. Kotipalvelu ja perhetyö ja muut matalan kynnyksen palvelut ovat keskeisiä perheen ja vanhemmuuden tukemisen muotoja myös silloin, kun hoito muilta osin tapahtuu erityis- tai vaativissa erityispalveluissa. Lasten, nuorten ja aikuisten palvelujen yhtäaikainen apu voidaan toteuttaa yhteisillä vastaanotoilla ja tarvittaessa hoitoa vuorotellen/jaksottaen. Myös perheitä kohdattaessa lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet ja huolet pitää tulla kuulluksi. Pitkittyneissä perheen ongelmatilanteissa työn tavoitteena voi olla ylisukupolvisen ketjun katkaisu. Erityisen hyödyllisiksi lapsen kehityksen kannalta ja taloudellisesti kannattaviksi on todettu raskauden aikaiset ja pikkulapsivaiheeseen suunnatut interventiot ja nämä vaiheet ovat myös otollisimpia vanhempien oman motivaation kannalta. Myös lasten somaattiseen pitkäaikaiseen sairastamiseen, käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvät vaikeudet kuormittavat vanhemmuutta ja voivat vaarantaa lasten tarpeiden huomiointia. Erityistä tukea tarvitsevat keskosten ja vammaisten lasten ja nuorten perheet. Keskeisinä tukimuotoina ovat tukihenkilöt ja perheet, sopeutumisvalmennus ja vertaistuki ja muut kolmannen sektorin palvelut, mutta myös erityispalvelujen tukea tarvitaan tuentarpeen selvittelyssä ja kriisivaiheessa. 13. Somaattisesti sairas lapsi ja nuori Lasten ja nuorten somaattisten sairauksien avohoito perustuu vahvaan erikoissairaanhoidon tertiääritason yksikköön (KYS Lasten ja nuorten klinikka) sekä siihen kiinteästi liittyviin avopediatrisiin yksiköihin. Pediatrisia avohoitopalveluja tuotetaan tällä hetkellä sekä KYSin lasten ja nuorten klinikassa (mm. KYS lastentautien pkl) että seudullisissa avopediatrian yksiköissä (nykyinen Kuopion kaupungin avopediatrian pkl, VAS lastentautien pkl, ISA lastentautien pkl). Seudullisissa avopediatrian yksiköissä avopediatrit vastaavat mm. lasten kroonisten sairauksien hoitoketjujen toimivuudesta, perustasolle siirtyvien pitkäaikaissairaiden lasten jatkohoidon

22 järjestämisestä ja näiden lasten peruspalvelujen toimivuudesta, osallistuvat perhetyön verkoston luomiseen ja kehittämiseen omilla alueillaan sekä toimivat tiedonkulun linkkeinä erityistason ja perustason välillä. Avopediatrien tulisi toimia osana erikoissairaanhoitoa. Heidän toiminnalleen tulee olla ominaista tiivis yhteys erityistason klinikkaan (ammattitaidon ylläpito, jatkokoulutus, erityistason konsultaatiot) ja sieltä tapahtuva jalkautuminen perustasolle (konsultaatiotoiminta, perustason jatkokoulutuksen järjestäminen ja osaamisen vahvistaminen, yhteydenpito sosiaali- ja sivistystoimen kanssa, ennaltaehkäisevä työ). Avopediatri seuloo oman alueensa lähetteistä erityistason arviota tarvitsevat lapset (portinvartija) ja toimii asiantuntijana mm. kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun ongelmatapauksissa. Tällainen toimintatapa parantaa erityistasolta perustasolle siirtyvien potilaiden turvallista hoitoa perustasolla sekä parantaa erityistason palveluja tarvitsevien lasten pääsyä erityistason palvelujen piiriin. Avopediatrien lisäksi jalkautuva lastenneurologi tekee oman erikoisalansa osalta vastaavaa työtä. Valtakunnallisella tasolla avopediatrian roolia perustason tukena ollaan vahvistamassa (mm. Varsinais-Suomen SHP:ssä perustettu v. 2015 3 uutta avopediatrin virkaa). Yksityissektorilla on joissain osissa Suomea (mm. pääkaupunkiseutu, Varsinais-Suomi) merkittävä rooli lasten somaattisten avohoitopalvelujen tuottajana. Valtakunnalliset SOTE ratkaisut vaikuttavat myös näiden seikkojen muotoutumiseen PSSHP:n alueella. 14. Perheoikeudelliset palvelut Perheoikeudellinen neuvonta ja ohjaus on kiinteä osa varhaista perhesosiaalityötä ja sen tulee toimia seudullisissa tiimeissä, esim. seudullisissa perhekeskuksissa. Perheoikeudellisten palveluiden yhteys sosiaalihuoltolain mukaiseen perhesosiaalityöhön ja lastensuojeluun on säilytettävä. Eroneuvonnan ja eropalvelujen sekä perheasiain sovittelun järjestäminen on selvitettävä. Perheoikeudellisissa palveluissa toimivat lastenvalvojat voivat muodostaa maakunnallisen tiimin, joka konsultoi keskenään ja vahvistaa osaamistaan. Isyyden tunnustaminen ja selvittäminen, huolto-, asumis- ja tapaamissopimusten vahvistaminen, valvottujen tapaamisten järjestäminen sekä olosuhdeselvitykset tuomioistuimille tuotetaan maakunnallisesti keskitetysti hallinnoituina kuitenkin siten, että palveluita viedään lähipalveluiksi. Seudullisia toimipisteitä tulisi olla ainakin Iisalmessa, Varkaudessa, Kuopiossa. Valvottujen tapaamisten järjestämiseen tarvitaan yhteiset linjaukset ja käytännöt. Juristin palveluja tarvitaan lastenvalvojien työn tueksi; ja palvelu voisi olla keskitetysti tuotettua ja koko maakunnan käytössä. 15. Lastensuojelun vaativa avohuolto Tarvitaan toimiva vaativien palveluiden keskitetty koordinaatio ja tuki (esimerkiksi erityissosiaalityöntekijöitä) lastensuojelun avohuoltoon ja huostaanottojen valmisteluun ja sijaishuoltoon. Nämä erityistyöntekijät voivat vahvistaa ja tukea lastensuojelun työntekijöiden osaamista. Tarvitaan lasten mielenterveystyön osaamisen tuominen tiiviisti mukaan lastensuojelun tiimien työhön ja tiimirakenteen uudistaminen hyödyntämällä esim. Englannissa kehitettyä Hackneyn

23 mallia. Lapsikeskeisnen, perheitä voimavaraistava malli jäntevöittäisi perheiden kanssa tehtävää työtä ja vähentäisivät tuen sirpaleisuutta. Mallin ydin on moniammatillinen yhteistyö sosiaalihuollon toimijoiden sekä terapeuttista osaamista omaavien ammattilaisten välillä. Ostopalveluina hankittavien lastensuojelun avohuollon tukitoimien kilpailutus tulee toteuttaa maakunnallisesti. Perhekuntoutusta tulee järjestää maakunnallisesti yhdenmukaisesti esim. maakunnallisessa perhekuntoutusyksikössä, josta käsin on mahdollista myös tehostetun perhetyö ja kotiin vietävän perhekuntoutuksen tekeminen ja koordinointi. Ensikotipalveluiden tarve ja järjestäminen on kartoitettava ja selvitettävä voiko ensikotitoimintaa tehdä myös perhekuntoutusyksikössä. 16. Sijaishuolto Hoidollisen ja kuntouttavan sijaishuollon palvelut järjestetään maakuntatasoisesti sisältäen perhehoitajien ja tukiperheiden rekrytoinnin, sijaisperheiden valinnan, valmentamisen, arvioimisen, sukulaissijaisperheiden valmentamisen, perhehoidon ja tukiperhetoiminnan tukipalvelujen järjestämisen, perhehoidon ja tukiperhetoiminnan koordinoinnin ja käytettävissä olevien sijaishuoltopaikkojen hoitopaikkarekisteriin, tarvittavien tietojen kokoamisen ja paikkatilanteiden tietopankkina toimimisen sekä sijoitustyöskentelyssä mukana olon. Viidelle alueelle Suomessa voidaan rakentaa osaamiskeskuksia. Eri maakuntien sijaishuollon kehittämisyksiköistä olisi mahdollista muodostaa perhehoidon ja tukiperhetoiminnan kehittämisyksikkö, jonka toiminnan piiriin kuuluvat myös esim. vammaisten lasten perhehoito ja tukiperhetoiminta. Sijaishuoltoon kuuluu myös laitoshoito, joka on suurimmaksi osaksi ostopalvelua. Tarvitaan lastensuojelun asiantuntijatyöryhmä maakuntatasoisesti. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja huostaan otettuina sijoitettavien lasten lastensuojelulaitospaikkojen kokonaisuutta tulee tarkastella alueellisesti (oma tuotanto ja ostopalvelu). Julkishallinnon laitospaikat tulee profiloida jatkossa ja alueella sijaitsevia laitospaikkoja tulee hyödyntää niiden erityisosaamisen mukaan. Maakunnassa on todettu uudenlaisen sijaishuoltopaikan tarve nuorille, joiden laitoshuoltoon sijoittamisen perusteena ovat sekä psyykkiset vaikeudet/psyykkinen sairaus että lastensuojelutoimia edellyttävä huolenpidon tarve. Samoin on todettu jatkohoitoa antavan kuntoutuskodin tarve tälle samalle ryhmälle. Yksikkö voisi palvella maakuntaa suurempaakin aluetta. 17. Tulevaisuuden kehittämiskohteet ja haasteet - Tarvitaan keskitettyä, monialaista yhteistoiminta-alueen kattavaa yhteistyötä palvelujen ja hoitopolkujen suunnittelussa ja järjestelyn organisoinnissa - Ammattilaisten saatavuus, koulutus ja alalla pysyminen täytyy varmistaa erityisvastuualueella. Keinoina ovat systemaattinen erityisosaamisen ja menetelmien koulutus, riittävä työnohjaus ja konsultaatiot. Osaamisen varmistamista edesauttavat keskitetysti organisoidut seudulliset työryhmät, konsultaatiot, kumppanuusvirat ja erityisosaajapoolit sekä koulutuksen järjestäminen. Vastuu koulutusten järjestämisestä on osaamiskeskuksella.

24 - Tarvitaan moniammatilliseen käyttöön sopiva tietojärjestelmä, joka huomioi tietojen suojaamisen tarpeet. - Yhdenvertaisuutta palveluissa parannetaan e-palveluilla, jotka sisältävät hoitoon ohjausta, konsultaatioita hoidon seurantaa sekä myös nuorten psykiatrista hoitoa. - Sekä lasten että nuorten mielenterveyspalveluista tulee muodostaa koko sote-alueen kattava yhdenvertainen kokonaisuus, jossa palvelut tuotettaan hajautetusti. Kokonaisuus sisältää perustason mielenterveystyön, erikoissairaanhoidon palvelut, vaativan erikoissairaanhoidon palvelut, psyykkisesti sairastuneiden lasten ja nuorten kuntoutuksen ja perusterveydenhoidon palvelut. Lasten mielenterveyspalveluissa alueellinen yhdenvertaisuus toteutettava huolimatta nykyisten resurssien epätasaisesta jakautumisesta. Perheneuvonnan järjestäminen selkiytettävä. - Kuntien sivistystoimi otettava mukaan palvelujen suunnitteluun ja varhaiskasvatuksen, koulutoimen, koulupsykologien ja koulukuraattorien rooli sote-yhteistyössä on selvitettävä. Oppilashuoltoa ei voi jättää hallinnollisesti erilleen sote-palveluista. - Erityisesti nuorille matalan kynnyksen oppilashuollonvastaanotot ovat tärkeitä ja kustannustehokkaita. - Varhainen puuttuminen on taloudellisesti kannattavinta ja merkittävintä lapsen kehityksen kannalta. Äitiyshuollon ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, sosiaalitoimen perhetyön, pikkulapsipsykiatrian, aikuispsykiatrian ja kolmannen sektorin toimijoiden tulee tehdä matalan kynnyksen saumatonta yhteistyötä, ja lisäksi on tarjottava riskiryhmille intensiivisiä erityispalveluja. Erityisesti on huomioitava vakavasti sairaiden ja keskosvauvojen perheet. - Oppimisvaikeudet tulee kartoittaa ennen koulun alkua, viimeistään kouluiässä. Myös alle esikouluikäisille tulee olla perhekeskuksissa psykologin palveluja Nuorisopsykiatrialle ohjautuu edelleen nuoria, joilla on diagnosoimattomia laajoja oppimisvaikeuksia. - Perustasolle tarvitaan lääkärijohtoisia seudullisia neuropsykiatrisia työryhmiä, jotka huolehtivat lievien häiriöiden varhaisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä vaikeiden häiriöiden jatkohoidosta ja seurannasta. Vakavista häiriöistä kärsiville lapsille ja nuorille tarvitaan systemaattista ohjausta ja kuntoutusta. Yli 20-vuotiaat nuoret tarvitsevat peruspalvelujen apua myös aiemmin saadun kuntoutuksen jälkeen. - 18-22-vuotiaat nuoret eivät saa tällä hetkellä riittävästi tarpeisiinsa vastaavia mielenterveyspalveluita, kuntoutusta tai sosiaalista tukea. On syytä harkita nuorisopsykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen ikärajan nostamista 22-vuoteen ja nuorten aikuisten oman psykiatrinen osaston tarvetta. - Nuorten ja pienten lasten vanhempien, erityisesti odottavien äitien päihdekäyttöön on tartuttava tehokkaammin. Tarvitaan nuorten päihdepalveluja.

25 - Sijoitettujen lasten, heidän biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien tuki on riittämätön ja sitä tulee kehittää yhteistyössä. Jälkihuollossa olevat nuoret ja sijoitetut nuoret itse vanhempina tarvitsevat erityistä. monialaista tukea. - Erityisen vaativan lastensuojelun on tarkoituksenmukaista olla lähellä vaativaa lastenpsykiatrista ja nuorisopsykiatrista päivystystä ja hoitoa. - Tarvitaan vaativan erityistason palvelumalli vaativimpien lastensuojelupalveluiden organisointi viidelle yhteistyöalueelle sisältäen kaikkein vaativimman lastensuojelun laitoshoidon ja päihderiippuvuuden hoitoon erikoistuneiden ensikotien toiminnan hallinnoinnin. Tulee myös pohtia julkisen palvelujärjestelmän lastensuojeluyksikköä nuorille, joille nyt ei löydy sopivaa paikkaa.

26 LIITE 1: POSOTE Lapset, nuoret ja perheet - Vaativat erityispalvelut ja niiden osaamisen tuki seudullisesti, kokoukset Kokonaiskuvan hahmottaminen Aika keskiviikko 23.3.2016. klo 12.30-16 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Siru Kinnunen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS Tarja Pajunen, psykologi, KYS Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Marja Kesti, ylilääkäri, Ylä-Savon sote (klo 14:ään) Helena Lindman, lapsiperheiden palvelujen esimies, Ylä-Savon sote Ritva Pääkkönen, sosiaalityön päällikkö, Ylä-Savon sote Riitta Mentula-Hyvärinen, palvelualuepäällikkö, Varkaus Raakel Laukkanen, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri (Liisa Pietilän tilalla) Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri Lapsen/nuoren somaattinen sairastaminen, psykosomatiikka, syömishäiriöt Aika keskiviikko 29.3.2016. klo 8.00 11.00 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Siru Kinnunen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS (klo 8-10) Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS Tarja Pajunen, psykologi, KYS, sihteeri Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Helena Lindman, lapsiperheiden palvelujen esimies, Ylä-Savon sote

27 Ritva Pääkkönen, sosiaalityön päällikkö, Ylä-Savon sote Liisa Pietilä, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri Virpi Vauhkonen, lastenpsykiatri, -neurologi, KYS Marita Venäläinen, osastonhoitaja, KYS Saija Rankinen, sos.tt, Kuopion kaupunki, lapsiperhepalvelut Tiina Huttunen, erikoislääkäri, Ylä-savon Sote / Nuorisopsykiatrian pkl Virve Kekkonen, KYS, nuorisopsykiatrian pkl Merja Ålander, osastonhoitaja, KYS, nuorisopsykiatrian pkl Lapsen/nuoren kehitykselliset ongelmat ja neuropsykiatria Aika maanantai 4.4.2016. klo 8 11 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, pj. Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Sami Remes, osastonylilääkäri, pediatria, KYS Virpi Vauhkonen, lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri, KYS Tarja Pajunen, psykologi, KYS Virve Kekkonen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Helena Lindman, lapsiperheiden tukipalveluiden esimies, Ylä-Savon sote Ritva Pääkkönen, sosiaalityön päällikkö, Ylä-Savon sote Riitta Mentula-Hyvärinen, palvelualuepäällikkö, Varkaus Liisa Pietilä, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, siht. Muut asiantuntijat Jarkko Kirjavainen, ylilääkäri, lastenneurologia, KYS Mari Qvarnström, apulaisylilääkäri, foniatria, KYS Jukka Ollikainen, erikoislääkäri, Kuopio Jaana Jerkku, erityisluokanopettaja, Kuopio Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio Taisto Leppäsaari, neuropsykologi, KYS Anita Puustjärvi, apulaisylilääkäri, KYS Erja Välisalo-Leinonen, psykologi, KYS

28 Ronkainen Tuomo, erikoislääkäri, KYS Minna Rytkönen, projektikoordinaattori, Vamos-hanke (Kuopio) Sote-malleja Aika tiistai 5.4.2016. klo 8.00 11.00 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Siru Kinnunen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Virpi Vauhkonen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, neurologia, KYS Tarja Pajunen, psykologi, KYS Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Helena Lindman, lapsiperheiden tukipalveluiden esimies, Ylä-Savon sote Ritva Pääkkönen, sosiaalityön päällikkö, Ylä-Savon sote Riitta Mentula-Hyvärinen, palvelualuepäällikkö, Varkaus Liisa Pietilä, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri Muut asiantuntijat Kati Palsanen, Sos-lapsikylä, videoyhteys Sanni Penttilä, Siun sote Anne Frimodisg, Siun sote Lapsen/nuoren somaattinen sairastaminen, psykosomatiikka, syömishäiriöt Aika maanantai 11.4.2016. klo 9-12 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Siru Kinnunen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Liisa Pietilä, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri Muut asiantuntijat Anu Jääskeläinen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, KYS

29 Krista Koivula, psykologi, KYS Erja Hänninen, erikoislääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Tuula Pesonen, osastonylilääkäri, psykiatria, KYS (klo 11:een saakka) Päivi Neuvonen, kl. erikoistunut hoitaja, nuorisopsykiatria, KYS Jutta Airaksinen, koululääkäri, kouluth, Kuopio Ismo Makkonen, erikoislääkäri, lastenneurologia, KYS Soile Hiltula, palveluesimies, lastensuojelun perhetyö, Kuopio Kaija Kröger, sairaanhoitaja, Varkaus Akuutti oireilu/huoli ja päivystyksellinen tuki Aika maanantai 11.4.2016. klo 13.15 15.30 Paikka Kutsutut osallistujat luentosali, 2. krs, rak. B2, Alava Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Siru Kinnunen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS Virpi Vauhkonen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, neurologia, KYS Tarja Pajunen, psykologi, KYS Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Helena Lindman, lapsiperheiden tukipalveluiden esimies, Ylä-Savon sote Ritva Pääkkönen, sosiaalityön päällikkö, Ylä-Savon sote Riitta Mentula-Hyvärinen, palvelualuepäällikkö, Varkaus Liisa Pietilä, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri Kutsutut asiantuntijat Saija Rankinen, sosiaalipäivystys/päiväaikainen päivystys; Kuopio Tiia-Riikka Tuunanen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, KYS Arja Paukkeri, osastonhoitaja, lastenpsykiatria, KYS Mia Jussila, erikoislääkäri, intensiivinen avohoito, KYS Anne Puurunen, psykologi, intensiivinen avohoito, KYS Jyrki Airola, sosiaalityöntekijä, nuorisopsykiatria, tehostettu avohoito ja kuntoutus, KYS

30 Jukka Paappanen, osastonhoitaja, yleissairaalapsykiatria, päivystys, KYS Virpi Laukkanen, erikoislääkäri, yleissairaalapsykiatria, KYS Huoli vanhemmuudesta ja vanhemman psyykkinen sairastaminen Aika tiistai 12.4.2016. klo 13.15 15.30 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Siru Kinnunen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Virpi Vauhkonen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, neurologia, KYS Tarja Pajunen, psykologi, KYS Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Helena Lindman, lapsiperheiden tukipalveluiden esimies, Ylä-Savon sote Marja-Liisa Korhonen, perhesosiaalityön esimies, Ylä-Savon sote (Ritva Pääkkösen tilalla) Liisa Pietilä, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri Muut asiantuntijat Pasi Kuosmanen, ylihoitaja, psykiatria, KYS Pekka Peura, psykologi, aikuispsykiatria, KPK Sirpa Ovaskainen, sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatria, pikkulapsitiimi, KYS Minna Pölkki, psykologi, lastenpsykiatria, pikkulapsityöryhmä, KYS Helena Karp, palveluesimies, perheneuvola, Kuopio Päivi Rasinmäki, sosiaalityöntekijä, nuorisopsykiatria, KYS Pitkäjänteinen tuki: kuntoutus, pitkät hoidot, opiskelu, kuntouttava asuminen, työvoimapalvelut, perhekuntoutus Aika maanantai 18.4.2016. klo 10 12.00 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS Virpi Vauhkonen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, neurologia, KYS

31 Tarja Pajunen, psykologi, KYS Helena Lindman, lapsiperheiden tukipalveluiden esimies, Ylä-Savon sote Ritva Pääkkönen, sosiaalityön päällikkö, Ylä-Savon sote Riitta Mentula-Hyvärinen, palvelualuepäällikkö, Varkaus Liisa Pietilä, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri Muut asiantuntijat Saija Roine, apulaisylilääkäri, LNMY, Kuopio Marja Dogruyol, sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatria, KYS Outi Rytkönen, terveyskeskuslääkäri, psykiatri, Kysteri Tuuli Pieviläinen, opiskelijahuollon koordinaattori, Savon koulutusky Asta Pääkkönen, tiimipäällikkö, Kela Johanna Rouvinen, ratkaisuasiantuntija, KELA Merja Ålander, osastonhoitaja, nuorisopsykiatria, KYS Raija Pietarinen, psykologi, nuorisopsykiatria, KYS Mervi Heikkinen, sosiaalityöntekijä, nuorisopsykiatria, KYS Perheoikeudelliset palvelut, lastenvalvoja, sijaishuolto ja perhehoito Aika tiistai 19.4.2016. klo 8.00 12.00 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Siru Kinnunen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Virpi Vauhkonen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, neurologia, KYS Helena Lindman, lapsiperheiden tukipalveluiden esimies, Ylä-Savon sote Riitta Mentula-Hyvärinen, palvelualuepäällikkö, Varkaus Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri Muut asiantuntijat Marja Dogruyol, sosiaalityöntekijä, lastenpsykiatria, KYS Marja-Liisa Korhonen, perhesosiaalityön esimies, Ylä-Savon sote Juha Asunmaa, lastenvalvoja, Kuopio Hanna Leinonen, va. palveluesimies, sijais- ja jälkihuolto, Kuopio

32 Marena Paahto, palveluesimies, perhepalvelut ja lastensuojelun avohuolto, Kuopio (klo 9.40 lähtien) Koosteen työstäminen 1 Aika tiistai 11.5.2016. klo 8.00 11.00 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Siru Kinnunen, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Virpi Vauhkonen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, neurologia, KYS Helena Lindman, lapsiperheiden tukipalveluiden esimies, Ylä-Savon sote Riitta Mentula-Hyvärinen, palvelualuepäällikkö, Varkaus Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Ritva Pääkkönen, sosiaalityön päällikkö, Ylä-Savon sote Raakel Laukkanen, terveyskeskuslääkäri, Nilakka, Kysteri (Liisa Pietilän tilalla) Koosteen työstäminen 2 Aika tiistai 13.6.2016. klo 8.00 10.00 Osallistujat Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, puheenjohtaja Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Virpi Vauhkonen, erikoislääkäri, lastenpsykiatria, neurologia, KYS Helena Lindman, lapsiperheiden tukipalveluiden esimies, Ylä-Savon sote Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Ritva Pääkkönen, sosiaalityön päällikkö, Ylä-Savon sote

33 LIITE 2: Hyviä käytäntöjä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Koulutiimit (koulupsykologit, kuraattorit, psyykkari, nuorten päihdetyöntekijä, kouluterveydenhoitaja sekä sovitusti nuorisopsykiatrian poliklinikan erikoistuva lääkäri) Tiimi toimii matalalla kynnyksellä, suunnittelee yhdessä koululaisten / opiskelijoiden palveluja oppilaan ja vanhemman luvalla.. Neuvolatiimit alle kouluikäisille (terveydenhoitaja, neuvolalääkäri, psykologi, perheohjaaja ja perhesosiaalityöntekijä) Lähipalvellun työntekijät tuottavat ryhmäpalveluja varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa. Lastensuojelun perhesosiaalityöntekijät toimivat lähipalvelussa kunnittain, muodostavat yhdessä seudullisen tiimin, jota johdetaan keskitetysti. Tiimin jäsenet konsultoivat toisiaan ja toimivat työn tukena. Tiimissä toimi sijaishuollon vastuusosiaalityöntekijä, jonka hoitaa yhteistyötä lastensuojeluyksiöihin, tietää yksiköiden paikkatilanteet ja on tukena sosiaalityöntekijöille sijoitustilanteessa. Perheoikeudellisissa palveluissa toimii kaksi sosiaalityöntekijää seudullisena palveluna ja he osallistuvat seudullisen lastensuojelun tiimin työskentelyyn. Varkaus kumppanuuslääkäritoiminta KYSin kanssa (nuorisopsykiatria, lastenneurologia) erityispalveluiden jalkauttaminen peruspalveluiden yhteyteen tarkoituksena madaltaa avun hakemisen ja saamisen kynnystä neuvolan ja aikuispsykiatrian poliklinikan yhteistyö perheterapeuttisissa interventioissa neuvolan ja päihdeklinikan sekä aikuispsykiatrian yhteistyö perhevalmennuksessa paikallinen moniammatillinen työryhmä tukea tarvitsevien lapsiperheiden palveluiden suunnittelemiseksi Huomaa lapsi ryhmä vuosittain päihdeperheille (päihdeklinikka, Nikula, srk) perhepalveluiden sosiaalityöntekijän jalkautuminen neuvolaan koulupsyykkari-toiminta yläkouluilla (psykiatrinen sairaanhoitaja) työnjako lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhepalvelun välillä perhekumppanimallin kokeilu useita palveluita käyttäville perheille annetaan rinnalle kulkijaksi perhekumppani, joka tuo esille perheen tarpeita ja toiveita perheen tarvitseman tuen järjestämiseksi moniammatillinen ratkaisutiimi mallin kokeilu perheiden palveluiden järjestämiseksi KYSTERI, Nilakka Toimiva lapsi ja perhe työn menetelmät: Lapset puheeksi keskustelu, - perheinterventio, - neuvonpito. Työmenetelmiin on koulutettu useita terveys- ja sosiaalityön asiantuntijoita. Se on mahdollistanut yhä varhaisemmin alkavan vanhemmuutta voimaannuttavan ja lasta kuulevan yhteistyön yli sektorirajojen. Lapset puheeksi keskustelu tehdään Pielavedellä kaikille 2- vuotiaiden vanhemmille ikäkausitarkastuksen yhteydessä ja syksystä -16 alkaen myös

34 Keiteleellä. Keiteleen sivistystoimi on tehnyt päätöksen Lapset puheeksi koulutuksesta päivähoidon työntekijöille sekä opettajille. Kuopio Sote-työskentelyä ennakoiden sosiaalitoimessa on siirrytty yleisten perhepalvelujen ja lastensuojelun sosiaalityössä tiimimalliin. Kiire- ja selvitystiimi, huolehtii ohjauksesta ja neuvonnasta, palvelutarpeen arviointipyyntöjen ja lastensuojeluilmoitusten kirjaamisesta ja vireillepanosta sekä nopean tuen järjestämisestä lapsille ja perheille. Muutostiimit tekevät palvelutarpeen arvioinnit ja työskentelevät pidemmissä asiakkuuksissa. Kaikissa tiimeissä on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen osaamista. Kuopiossa toimii ammattilaisohjattuja vertaisryhmiä (Huomaa lapsi). Ohjaus toteutetaan julkisen, yksityisten, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Vamos Kuopio on matalankynnyksen toimintaa 16-29-vuotiaille nuorille, jotka ovat ilman työtai opiskelupaikkaa. Tarkoituksena on yhdessä nuoren kanssa rakentaa oma polku kohti mielekästä tulevaisuutta. Hankkeen tarkoituksena on yhdessä kunnan toimijoiden kanssa rakentaa saumatonta palvelukokonaisuutta.

Pohjois-Savon Liitto 17.6.2016 PERHEPALVELUT Alatyöryhmä 1 Matalan kynnyksen perhe- ja nuorisokeskus sekä perhelähtöiset tehostetun tuen palvelut

SISÄLTÖ 1 TYÖSUUNNITELMAN TAUSTA, ALATYÖRYHMÄN JÄSENET JA AIKATAULU 1.1 Työsuunnitelman tausta 1.2 Alatyöryhmän jäsenet 1.3 Alatyöryhmän työskentelyn aikataulu 2 ALATYÖRYHMÄN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2.1 Tarkoitus 2.2 Tavoitteet 3 YHTEISTYÖTAHOJEN KUULEMINEN 3.1 Järjestöjen ja seurakuntien kuuleminen 3.1.1 Yhteenvetoa järjestöjen ja seurakuntien kuulemisesta 3.1.2 Yhteenvetoa evankelisluterilaisen seurakuntien kuulemisesta 3.2 Kuntien asiantuntijoiden kuuleminen 4 ALATYÖRYHMÄN KANNANOTTOJA JA NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAPSIPERHEPALVELUISTA POSOTE-ALUEELLA 4.1 Millainen palveluverkosto Pohjois-Savossa on vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas 4.2 Onko Pohjois-Savon alueella tai valtakunnallisesti löydettävissä toimivia palvelutuotantomalleja tai hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita voidaan suoraan ottaa käyttöön PoSoTessa (esim EKSOTE, Kainuu) 4.2.1 EKSOTE-malli (diat) 4.2.2 Kainuun malli Liite 1 Liite 2 1. TYÖSUUNNITELMAN TAUSTA, ALATYÖRYHMÄN JÄSENET JA AIKATAULU 1.1 Työsuunnitelman tausta

Pohjois-Savon maakuntahallitus päätti kokouksessaan 30.11.2015 jatkaa suunnittelua Pohjois-Savon kuntien tuotantomalliksi itsehallintoalueen/maakuntamallin pohjalta. Pohjois-Savon perhepalveluiden lähtötilanne on analysoitu ja raportoitu 31.5.2015 loppuraportissa. Tulosten perusteella on todettu, että palvelut ovat hajallaan ja ne kohdentuvat pääosin korjaaviin palveluihin. 1.2 Alatyöryhmän jäsenet Alatyöryhmän jäsenet nimettiin Perhepalveluiden kokouksessa 26.2.2016 - Hanna-Mari Tanninen, Kuopio, terveydenhoidon palveluesimies, työryhmän vetäjä - Seija Kärkkäinen, Ylä-Savon SOTE, Hyvinvointijohtaja - Hannele Vesterlin, Ylä-Savon SOTE, perhekeskuspäällikkö (terveydenhoidon asiantuntija) - Taina Lehtoranta, Siilinjärvi, sosiaalityöntekijä (sosiaalityön asiantuntija) - Katri Hollmén, Siilinjärvi, va. johtava lääkäri (lääkäripalvelujen asiantuntija) - Sari Itkonen, Varkaus, johtava sosiaalityöntekijä - Soile Hiltula, Kuopio, lastensuojelun perhetyön palveluesimies (perhetyön asiantuntija) 1.3 Alatyöryhmän työskentelyn aikataulu Alatyöryhmä sopi työskentelyn alussa työskentelyaikataulusta. Tapaamiset järjestettiin Kuopiossa, Tulliportinkatu 15 H, 4. krs, kh 446. Alla työskentelyn ajankohdat ja sisältö: - 3.3.16 klo. 12-14 - 30.3.16 klo. 14-16 - 12.4.16 klo. 9-11 - 27.4.16 klo. 9-11 - 9.5.16 klo. 8.30-11.30 (järjestöjen ja seurakuntien kuuleminen) - 26.5.16 klo. 9-11.30 (kuntien asiantuntijoiden kuuleminen) - 13.6.16 klo. 9-11 ja työryhmä klo. 12-15.15 2 ALATYÖRYHMÄN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2.1 Tarkoitus

Alatyöryhmän Matalan kynnyksen perhe- ja nuorisokeskus sekä perhelähtöiset tehostetun tuen palvelut tarkoituksena oli mallintaa neuvolaverkostoa/kouluterveydenhuolto/opiskeluterveydenhuoltoa tulevaisuuden perhe- ja nuorisokeskusten ytimenä. Lisäksi tarkoituksena oli luoda malli monialaiselle työskentelylle, eli miten esimerkiksi yleisten perhepalveluiden tai perheneuvoloiden osaaminen tukee perhekeskusajattelua toimintatapana. 2.2 Tavoitteet Lapsiperheiden työryhmän puheenjohtaja Mari Antikaisen saate 4.3.2016: Alatyöryhmän työskentelyssä pyydetään tuottamaan alustava näkemys 1. Millainen palveluverkosto Pohjois-Savossa on vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas? alueen lasten ja nuorten tarpeiden perusteella alueen lasten ja nuorten lukumäärä huomioiden kohtuullisten liikenneyhteyksien perusteella luonnollisena maantieteellisenä kokonaisuutena ilman kuntaraja-ajattelua muulla asuin- ja elinympäristöön perustuvalla syyllä 2. Onko Pohjois-Savon alueella tai valtakunnallisesti löydettävissä toimivia palvelutuotantomalleja tai hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita voidaan suoraan ottaa käyttöön PoSoTessa? (esim EKSOTE, Kainuu) 3 YHTEISTYÖTAHOJEN KUULEMINEN Alatyöryhmän tehtävä oli kuulla työskentelyn aikana PoSoTe-alueen järjestöjen ja seurakuntien edustajia sekä kuntien asiantuntijoita. Edustajia pyrittiin tavoittamaan ja saamaan aktiivisesti mukaan, jotta tulevaisuuden lapsiperhepalveluista saadaan näkemyksiä mahdollisimman kattavasti ja laajasti esille. Kuulemiset järjestetään Kuopiossa, osoitteessa Tulliportinkatu 15 H, 4. krs, kh 446. Tapaamisissa edetään alatyöryhmässä ennalta sovittujen pääteemojen mukaisesti.

Pääteemoja tapaamiselle: 1. Alatyöryhmän lyhyt esittely Perhekeskusmallista 2. Kuullaan järjestöjen ja seurakunnan isoa osuutta, kun perheille suunnattuja matalan kynnyksen palveluja mietitään koko Pohjois-Savon alueella a. Mitä mietteitä PoSote herättää? b. Minkälaisia ideoita toimivan palveluverkoston järjestämiseksi teillä nousee? 3. Yhteistyö tulevaisuudessa a. Millainen on toimiva yhteistyö tulevaisuudessa? 3.1 Järjestöjen ja seurakuntien kuuleminen PoSoTe-alueen järjestöjen ja evankelisluterilaisen seurakuntien kuuleminen pidettiin ma 9.5.16. Järjestön edustajat kokoontuvat alatyöryhmän jäsenten kanssa klo. 8.30-9.30 ja seurakunnan edustajat klo. 9.30-10.30. Edustus on esitelty Taulukossa 1. Taulukko 1. PoSoTe alueen järjestöjen ja seurakunnan edustajat ja aikataulusuunnitelma Järjestöt klo. 8.30-9.30 MLL Pelastakaa Lapset ry Kuopion Ensikoti Iisalmen Perheentalo Seurakunnat klo. 9.30-10.30 Kuopio ev.lut Siilinjärvi Eila-Mari Väätäinen Mirja Lavonen-Niinistö Anne-Maria Saaristo Jaana Tuupanen Pirjo Pehkonen ja Kaisu Pitkänen Sinikka Roth Riitta Immonen Virpi Rissanen, Helena Mattinen Kuulemistilaisuuden jälkeen alatyöryhmä jatkoi yhteenvedon työstämistä klo. 10.30-11.30.

3.1.1 Yhteenvetoa järjestöjen kuulemisesta Järjestöjen edustajien yhteinen näkemys oli, että perheet kaipaavat tukea oikea-aikaisesti ja varhaisessa vaiheessa niin, etteivät ongelmat pääse kärjistymään liian pitkälle. Perheiden on joskus vaikea hakea apua ajoissa tai heidän on vaikea tunnistaa omia tuen tarpeitaan. Toiveena oli, että toiminnoissa tuetaan perheen olemassa olevia voimavaroja ja niitä hyödynnetään aikaisempaa paremmin. Edustajat pitivät tärkeänä perheen omien sosiaalisten tukiverkostojen vahvistamista, jossa juuri järjestöillä on hyvät mahdollisuudet. Järjestöjen näkemys oli, että he voisivat keskittyä perheiden sosiaalisten tukiverkostojen vahvistamiseen jatkossa. Pohdittiin, tarvitseeko kuntien jatkossa keskittyä ja kehittää vertaistukitoimintaan, sillä järjestöt pystyvät tarjoamaan monipuolisia palveluja perheille. Järjestöt ovat ketteriä ja ne taipuvat hyvin perheiden tuen tarpeisiin. Järjestöjen ja kuntien olisi hyvä yhdistää tulevaisuudessa voimavaroja ja kohdistaa osaamista oikein. Lisäksi perheiden osallistamista ja lasten kuulemista pidettiin tärkeänä. Keskeisenä toiveena esitettiin eri tahojen toiminnan sisältöjen tuntemista ja asiakkaiden sujuvaa palveluohjausta. Palveluvalikko olisi hyvä olla jatkossa myös verkossa kaikkien saatavilla. Keskustelussa nostettiin esille myös näkökulma uusi kolmas sektori, joka ei perustu ensisijaisesti vapaaehtoisuudelle, intressi- ja identiteettipolitiikalle tai kansalaisyhteiskunnan aseman vahvistamiselle. Niiden sijaan kolmannen sektorin uusia arvoja ovat muun muassa julkisella sektorilla määriteltyyn palvelutarpeeseen vastaaminen sekä kilpailukyky ja sen edellyttämä organisatorinen tehokkuus. Toisin sanoen kolmatta sektoria määritellään entistä enemmän julkisen sektorin ja markkinoiden kielellä sekä niiden odotusten mukaisesti. Uusi kolmassektori (http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori) Tulevaisuuden toiminnassa pidettiin tärkeänä myös lapsivaikutusten arviointia. https://www.julkari.fi/handle/10024/80048 Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on työkalu ja menetelmä, jolla toimintaa ja päätöksentekoa punnitaan lasten edun näkökulmasta. Lapsilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia alle 18-vuotiaita. Tavoitteena on tarkastella päätöksentekoa lapsen ja nuoren näkökulmasta ja pyrkiä löytämään heidän hyvinvointinsa kannalta parhaita ratkaisuja. Lapsivaikutusten arviointi edistää ja vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Se toimii myös suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä (https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi) Vaikutuksia voi arvioida ennalta joko nopeasti kolmivaiheisena tai tavanomaisesti Lapsivaikutusten arvioinnissa prosessi on samanlainen kuin kaikkiin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia voi arvioida ennalta kahdella tavalla, joko nopeana kolmivaiheisena tai tavanomaisena ennakkoarviointina. Molemmissa tavoissa vaikutukset käsitetään laajasti ja ne voivat olla muodoltaan rahassa mitattavia (kustannukset/säästöt), kappalemääräisiä (indikaattorit) tai laadullisia, verbaalisesti ilmoitettavia. Sisällöllisesti vaikutusta voi tarkastella tavoitteen toteutumisen, väestöryhmien ja hyvinvoinnin ja terveyden osatekijöiden kautta. Vaikutukset esitetään taulukossa omina riveinään, eikä niitä yhteismitallisteta. Nopea kolmivaiheinen ennakkoarviointi

Kolmivaiheinen ennakkoarviointi on kehitetty lautakuntapäätösten arvioimiseen. Valmistelija yhdessä sisältöasiantuntijan kanssa tunnistaa erilaiset ratkaisuvaihtoehdot, arvioi valmisteltavan päätöksen vaikutuksia ja vertailee eri vaihtoehtojen vaikutuksia taulukoimalla päätösvaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Arvioinnin voi toteuttaa muutamassa tunnissa, työkokouksen aikana tai yhtenä päivänä. Ennakkoarviointi liitetään lautakunnan esityslistaan ja esittelijä käyttää sitä perusteluna omalle päätösehdotukselleen. Lautakunta voi tarvittaessa käsitellä ennakkoarviointia. Tavanomainen ennakkoarviointi Käytetään ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden valmistelussa. Arviointia voi tehdä laajempi työryhmä. Prosessiin liittyy useita työvaiheita, kuten vaikutusten kohteena olevien sekä muiden alojen toimijoiden kuulemista ja osallistumista sekä muuta tiedon keruuta. Vaikutusten hyvyyttä arvioidaan vertailemalla erilaisia ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia keskenään. Tyypillisesti ennakkoarviointia tehdään ohjelman valmistelun yhteydessä ja ennakkoarviointi kestää ohjelman valmistelun ajan. Tavanomainen ennakkoarviointi on nopeasti tehdyn ennakkoarvioinnin tavoin julkinen; arviointi liitetään ohjelma-asiakirjoihin. 3.1.2 Yhteenvetoa evankelisluterilaisten seurakuntien kuulemisesta Siilinjärven malli: Palvelumuotoja ovat diakoninen perhetyö, kirkon perheasiainkeskus, vertaisryhmätoiminta esim. erityislasten vanhemmille, parisuhdeillat, leirit kohderyhmille, retket, sosiaalipedagoginen hevostoiminta, neuropsykiatrinen valmentaja-koulutus alkamassa. Työ on suurelta osin ennaltaehkäisevää työtä kuten lapsityöpäiväkerhot, toukkatuvat (ensimmäisen lapsensa saaneille perheille), perhekerhot, iltapäiväkerhot, perheleirit, perheretket, perhekahvilat. Siilinjärvellä on 5 alueellista diakoniatyöntekijää, joista 1 työntekijä on irrotettu lapsiperhetyöhön, joka ei ole terapiaa, ei sielunhoitoa, vaan jossa kartoitetaan tilannetta ja keskustellaan perhetilanteesta. Perhetapaamisia ei kirjata kuin vain keskustelu käyty (kirkkolaki suojaa, lastensuojelulaki menee yli). Toimintaa ohjaa diakonian eettiset ohjeet ja toiminnassa lapsivaikutusten arviointi päätöstenteon yhteydessä

Perheillä tuen tarvetta esim. saada lapset tottelemaan/uskomaan, saada puhua, tyhjyyttä, tarkoituksettomuutta, sairautta, työttömyyttä, sosiaalista huonoosaisuutta jo monessa polvessa, juurettomuutta muuttojen myötä, tarvetta vara-isovanhemmille. Parisuhteissa some-kulttuuri on tuottanut ongelmia, esim. viestintä vain somessa kotonakin, myös nettipettämistä ollut Kuopio: Kuopiossa seurakunnalla on monipuolista palvelua ja toimintaa lapsiperheille esim. kotikäyntejä, kohdennetut leirit ja retket, avoimet leirit ja retket, kesäkerhot, kesäkahvilat, iltapäiväkerhot, joissa vahvana lapsidiakoninen näkökulma sekä eroryhmät, keskusteluryhmät ja isäryhmät. Perhekerhotoimintaa on myös pienillä kylillä, jos vain lapsia niihin riittää. Lisäksi on erilaisia tapahtumia perheille. Yhteistyökuviot ja yhteistyöryhmä järjestöjen ja kaupungin kanssa, kuten neuvolayhteistyö toimii. Kunnan kannalta merkittävää esim. on mahdollisuus ohjata parisuhdetyöhön, vertaisryhmiin. Palvelut täydentävät kunnan palveluvalikoimaa. Tämän vuoksi on tärkeää tuntea toinen toisensa palveluita. Perheen kannalta on oleellista saada palvelua ja tukea varhaisessa vaiheessa. Palvelun tuottajalla ei tässä vaiheessa niin merkitystä perheen kannalta. Perheiden tuen tarve näyttäytyy monella tapaa kuten vanhempien väsymyksen tunteena. Lapsiperheidenperheillä on juurettomuutta, jota aiheuttaa vilkas muuttoliike ja vanhempien opiskelut vieraalla paikkakunnalla. Kotona tehtävälle perhetyölle on selvästi kysyntää ja tarvetta. 3.2 Kuntien asiantuntijoiden kuuleminen PoSoTe-alueen kuntien asiantuntijoiden kuuleminen pidettiin to 26.5.16 klo. 8.30-10.30. Edustus on esitelty Taulukossa 2. Taulukko 2. PoSoTe-alueen kuntien asiantuntijat Kuntien asiantuntijoiden kuuleminen klo. 8.30-10.30 Kuopio Ylä-Savo Varkaus Siilinjärvi terveydenhoidon palvelupäällikkö Kristiina Mäki, Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi päivähoidon johtaja Sinikka Hyvärinen, Iisalmi; rehtori Minna Lilja, Kiuruvesi varhaiskasvatusjohtaja Anne Kumpulainen nuoriso- ja kulttuuritoimen johtaja Tuula Pärnänen Kuulemistilaisuuden jälkeen alatyöryhmä jatkoi yhteenvedon työstämistä klo. 10.30-11.30.

Kuopio Kristiina Mäki: Maantieteellinen kasvu haasteena, arjen toimintojen haasteet, miten maaseutupisteet, ovatko asiakkaat tasa-arvoisessa asemassa? Tasalaatuiset? Tähän pyritään, toimintamalli on samanlainen ja palveluvalikko, mutta päivittäisen palvelujen turvaaminen on haasteellista, kun välimatkat ovat pitkiä. Tarvitaan keskitettyjä palveluja. Mitkä ovat lähipalveluja jatkossa: neuvolapalvelut, oltava joka kunnassa. Kuopio Juha Parkkisenniemi: Ei valittamista, ovat ok. Kaupungin kasvaminen tuo haasteita koko ajan. Perhekeskusmalli, ei ole fyysistä perhekeskusta olemassa vielä. Perheentalo on lähdössä käyntiin, mihin voisi integroida kaupungin palveluja enemmän. Kuraattori- ja psykologipalvelut lähipalveluina (laki). Perheneuvolapalvelut ovat mietityttäneet. Juankoski tulee mukaan. Keskitetty malli sittenkin jatkossa parempi. Varkaus Anne Kumpulainen: Opinpolku ja oppilashuoltopalvelut ovat vieneet energiaa. Rajapinnoilla seisomista. Yhteistyötä on eri tahojen kanssa paljon ja lähentymistä on tapahtunut. Resurssit on kerätty ja Sos.lapsikylä ollut toimintojen kehittämisen tukena, joka toimii vuoteen 2020 saakka. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ollut työn alla. Osaamiskeskusta /resurssikeskusmallia ollaan tuottamassa, jossa palveluohjaus on keskiössä. Iisalmi Sinikka Hyvärinen Yhteistyö oli pari vuotta haasteellista, nyt toiminta parempaa. Yhteistyö toimii hyvin sekä Soten puolelle että hyvin. Palavereja ja kokouksia alussa oli paljon, yhteistä pohdintaa. Toimintojen uudelleen mallintamista. Jotkut palvelut keskitettyjä ja osa paikallisesti. Ihmiset alussa vaihtuivat ja epätietoisuutta oli alussa paljon. Tiedottaminen nousee muutostilanteissa keskeiseksi. Tieto ei saa jäädä liian ylätasolle, vaan myös käyttäjille. Keskittämisessä on etunsa. Rekrytointia houkuttaa, kun isompi yksikkö, mutta palvelut jalkautuvat kuntiin. Uhkana: Terapia on jäänyt lapsella saamatta, kun vanhemmat eivät ole päässeet kuljettamaan lasta palveluihin. Työntekijöille resurssoidaan aikaa yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen. Kasvokkain tapahtuvat tapaamiset. Työntekijät olisivat pitkäaikaisia. Ennaltaehkäisi ja nopea reagointi asioihin, jos oppilas alkaa oireilla, mistä saadaan nopeasti apua.

Sähköinen maailma: Pitää rohkaistua kokeilemaan uusia mahdollisuuksia. Kuopio on Voimaperheet -hankkeessa mukana: puhelin ja netin käyttö keskeistä, ei face-to-face tapaamisia. Palvelu on suunnattu 4-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kuopiossa Kuntakokeilu-hanke, taustalla määräaikainen laki, palvelusuunnitelmia on lupa yhdistää hankkeen aikana. Nuoria on mukana noin 40. saavat vastuutyöntekijän mukaan, samalla tehdään asiakkaan kanssa sähköinen hyvinvointisuunnitelma. Pyritty rakentamaan tietopankkia, jossa on eri alojen työtä kuvattu. Lainsäädäntömuutoksia valmistellaan, jotta tietojen yhdistäminen on mahdollista. Pyrkimyksenä poistaa päällekkyyksiä. Siilinjärvi: Seudullista yhteistyötä ja paljon on verkossa ja etsivän työn malli myös käytössä toisen asteen kouluissa käytössä. Kuntarajatonta etsivää työtä nousee keskeisemmäksi, jotta saadaan nopeasti kiinni ja pureutumaan ongelmaan. tarvitaan yhtenäinen malli, ettei kaikki kunnat tee omiaan. Koulupudokkaiden ennaltaehkäiseminen myös tärkeää huomioida palveluissa. Järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö: Siilinjärvellä yhteistyö on selkeää ja yhteistyö on hyvä. Ennakointi on tärkeää. Kristiina Mäki: Hyvää toimintaa on paljon, osataanko riittävästi käyttää? Palveluohjaus on keskeistä. Pitäisi käyttää yo. tuottamia palveluja tehokkaammin. Perhekeskuksissa pitäisi huomioida järjestö kenttä. Asiakasraadit puuttuvat Kuopiossa, jossa asiakkaat saisivat äänensä kuuluville. Tosin vanhuksille on olemassa foorumi, jossa saadaan asiakkaan ääni kuuluville. Toinen on nuorisoraadit. Varkaus: Asiakasraati pidettiin n. 4-5 vuotta sitten, tavoitteena saada asiakas mukaan palvelujen tuottamiseen. Iisalmessa on Perheentalon kanssa tehty kovasti yhteistyötä. Päällekkäisyyttä on saatu karsittua minimiin jo. Yhteistyö on tärkeää. Potentiaalinen resurssi, jota pitäisi käyttää enemmän. Kuopio Juha Parkkisenniemi: Sektoriutunut palvelukenttä. Kuopiossa on haasteellista, kun eri tahot ei tiedä toistensa toiminnoista. Koordinointi on hankalaa. Sotessa koordinointi otettava huomioon. Rahan liikkuvuus ja kokonaisstrategian hallitseminen tulee olemaan haasteellista. Kumppanuussopimuksia vai mitä? Mistä tieto saadaan? Kolmannen sektorin toimijat nettisivuille koottuna jatkossa.

Siilinjärvi: Rakenne puuttuu vielä työryhmistä, jotta hyödynnetään järjestöjen osaamista ja palvelumahdollisuuksia kunnan palveluissa. Asiakkaiden tuen tarpeet: Vanhemmuuden tukemisen tarpeet, havaittavissa puutteita vanhemmuudessa. Vanhemmat ei välttämättä halua itse mitään, mitä he voisivat vastaanottaa. Koulupudokkaat yläkoulun puolella. Vanhempien väsyminen, uupuvat täydellisen vanhemmuuden tavoitteluun. Ahmon koulu 7.-8.luokkalaislle kyselytulokset: koulukiusaaminen, reaaliajassa tarvitaan vastauksia. Osallistaminen on tärkeää. Perheet haluavat tehdä itse asioita, kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Vertaistukea kaivataan. Voimaantuminen. Työryhmän yhteenvetoa 26.5. käydystä keskustelusta: Keskustelussa nousi hyvin samanlaisia ajatuksia kuin alatyöryhmän, järjestöjen ja seurakunnan edustajien välisessä keskustelussa. Osa palveluista on jäänyt vähemmälle huomiolle, kuten varhaiskasvatus ja kasvun ja oppimisen tuen palvelut. 4 ALATYÖRYHMÄN KANNANOTTOJA JA NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAPSIPERHEPALVELUISTA POSOTE-ALUEELLA 4.1 Millainen palveluverkosto Pohjois-Savossa on vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas a. Matalan kynnyksen ja tehostetun tuen palveluissa - alueen lasten ja nuorten tarpeiden perusteella Alatyöryhmä esittää PoSoTe-alueelle Perhekeskuksien ja Perheasemien perustamista. Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon lapsiperheiden lähipalvelut on koottu yhteen, saman katon alle. Perhekeskus on avoin kaikille lapsiperheille. Perhekeskus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä, joissa työskentelee moniammatillinen henkilöstö vastaten perheiden tuen tarpeisiin varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti. Perhekeskusten alla toimivat perheasemat. (Kuvio 2.) Perhekeskustoimintamallilla (Ks. Kuvio 2) tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus palvelee kaikkia lapsia ja perheitä ml. monimuotoiset perheet, vammaisen lapsen perheet ja maahanmuuttajat. Kyseessä on uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja

tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun. Tulevaisuudessa perhekeskukseen kuuluu sekä maakuntien että kuntien järjestämiä palveluita ja järjestöjen sekä seurakuntien palveluita ja toimintaa. (STM 2016) Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, oppilas- ja opiskeluhuolto (sis. myös psykologi ja kuraattori, psyykkari), ravitsemussuunnittelu, seksuaaliterveysneuvonta, tartuntataudit ja rokotukset, maahanmuuttajien terveydenhoito, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola, perhesosiaalityö ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Perhekeskus toimii tiiviissä yhteistyössä kuntoutuksen sekä kehitysvamma- ja vammaispalvelujen kanssa. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Kuntien välillä voi olla eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tiimiin kuuluvat varhaiskasvatus, koulutoimi ja nuorisotyö. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa. Eri järjestöt ja seurakunnan edustajat ovat kuntien peruspalveluille tärkeä yhteistyökumppani esim. ryhmätoiminnot, perhevalmennukset ja Perheentalot. KUVA- ohjausprosessista (Kuvio 1.) Perhekeskustoiminnan kuvaus: Peruspalvelujen vahvistaminen Osallisuus ja omahoito Varhaisen vaiheen tuki ja oikea-aikaisuus, ei pompottelua Perheet ohjataan saattaen oikean tahon piiriin Palvelut ja palveluohjaus toimii moniammatillisesti, monialaisesti, verkostotyö -> toisen työhön tutustuminen tärkeää tuntemisen ja asiakkaan ohjaamisen vuoksi Palveluihin ei tarvitsisi lähetteitä -> lähetteettömyys madaltaa ja nopeuttaa palvelujen saatavuutta Toiminnassa näkyy Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö (ennaltaehkäisevätyö), ensiyhteyden (ensikontaktin helppo saatavuus) tärkeyden huomioiminen Järjestöjen ja seurakuntien mukaan ottaminen (virtuaalisesti tai paikan päällä) o Avoimet päiväkodit -> vertaistuki ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen Palveluvalikko on laaja: vastaanotto, ohjaus ja neuvonta (sähköinen/puhelin), kotikäynnit, ryhmätoiminna

Perhekeskus ja Perheasema- palvelut: Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut: - Äitiys- ja lastenneuvolat - Psykologi (neuvolaikäiset) - Oppilas- ja opiskeluhuolto (mm. terveydenhoitajan, lääkärin, psykologin, kuraattorin ja psyykkarin= psykiatrinen sairaanhoitaja) - Perheneuvolat - Ravitsemussuunnittelu - Seksuaaliterveysneuvonta - Tartuntataudit ja rokotukset - Maahanmuuttajien palvelut - Perhesosiaalityö - Lapsiperheiden kotipalvelu - Perhetyö - Tukihenkilöt ja tukiperheet - Perheneuvolat Lasten ja nuorten erityistason palvelut: Tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut: Lastensuojelu: - Lastentaudit - Lastenneurologia - Lastenpsykiatria - Nuorisopsykiatria - Kuntoutuspalvelut (puheterapia, fysioterapia, toimintaterapia) - Avohuolto - Sijaishuolto - Jälkihuolto Perheoikeudelliset palvelut: - Elatusasiat - Huolto- ja tapaamisoikeusasiat

- Isyysasiat - Eroneuvottelu - Perheasiain sovittelu - Adoptioasiat Päätökset Perhekeskuksien sijoittumisista ja koosta tehdään asiakasmäärät ja liikenneyhteydet huomioiden, sekä varhaiskasvatus ja vanhuspalvelut huomioiden palvelujen tuottamisen kokonaissuunnittelussa. Sähköiset palvelut Turvataan myös sähköiset / virtuaalipalvelut, niiden kehittäminen (esim. sähköinen palvelutilaus Pyydä APUA-nappi, ajanvaraus, asiakkaan neuvonta ja ohjaus) o ajan tasalla olevat selkeät verkkosivut Sähköisen asioinnin ja Asiakastietojärjestelmien kehittäminen toimintaa tukevaksi (Kanta, Kansa, ODA) o ajanvaraus/peruutus o sähköinen ilmoittautuminen o lomakkeet palvelutarpeenkartoitus esitietolomakkeet mittarit o o omahoidon tukeminen Järjestöjen ja valtakunnallisten e-palvelujen hyödyntäminen jatkossa Liikkuvat palvelut pyörien päällä - alueen lasten ja nuorten lukumäärä huomioiden ja kohtuullisten liikenneyhteyksien perusteella - luonnollisena maantieteellisenä kokonaisuutena ilman kuntaraja-ajattelua - palvelut tuotetaan väestöpohja ja asiointiliikenteen mukaan - muulla asuin- ja elinympäristöön perustuvalla syyllä

4.2 Onko Pohjois-Savon alueella tai valtakunnallisesti löydettävissä toimivia palvelutuotantomalleja tai hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita voidaan suoraan ottaa käyttöön PoSoTessa (esim EKSOTE, Kainuu) Alatyöryhmä on hyödyntänyt PoSoTe- alatyöryhmän työskentelyn tukena EKSOTE:n mallia ja Kainuun SoTE- perhepalvelujen mallia. Alatyöryhmällä on ollut hyödynnettävissä myös Pohjanmaa-hankkeen pikkulapsiperheiden palveluista tuotettu materiaali. Tietoa on kerätty pääosin internetistä. Työskentelyssä on hyödynnetty myös KASTE- seminaariaineistoja. Alatyöryhmä nosti esittelyyn kaksi keskeisempää mallia: EKSOTE:n ja Kainuun-perhepalvelujen mallit. 4.2.1 EKSOTE- malli (diat) 3.11.2015/ Raija Kojo https://www.thl.fi/documents/605877/2242509/kojo.pdf/c377d425-7319-49ee-988f-ebbf8cae01ca Perhepalvelujen organisoinnin toteutus maakunnassa Yleinen tuki o Ohjaus ja neuvonta o Määräaikaiset terveystarkastukset o Laajat terveystarkastukset o Terveyskysely o Neuvolan perhetyö o Lapsiperheiden kotipalvelu o Lapsiperheiden neuvontapiste o Perhevalmennus Tehostettu tuki o Neuvolan perhetyö, psykologi, terveydenhoitajat, lääkärit, kuraattorit, psyk.sairaanhoitajan ja seksuaalineuvojan palveluja Erityinen tuki o Lasten ja nuorten talon palvelut Palvelutarpeen arviointi Lyhytkestoinen hoidollinen interventio ja kriisityö Kehitystutkimukset ja kuntoutus lasten- ja nuorten psykiatria o Somaattinen sairaanhoito Opisk.th vastaanottopalvelut Lääkärinvastaanottopalvelut Erikoispoliklinikat ja sairaala o Aikuisten psykososiaaliset palvelut

Perhetiimi Psykososiaalinen kuntoutus Lähipalveluna on tuotettu neuvolatoiminta ja neuvolan perhetyö sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö. Liikkuvana palveluna on tuotettu oppilas- ja opiskeluhuollon sekä lastensuojelun alueelliset tiimit Lasten ja nuorten talossa ja Talli on virka-aikainen päivystys alle 18v. sekä mielenterveys että lastensuojelu (tarvittaessa liikkuen): avohuolto, sijaishuolto, lasten- ja nuorten mielenterveys ja päihdepalvelut, TuKeVa Toiminnassa mukana myös opiskeluhuolto, järjestöt, seurakunta, somaattinen erikoissairaanhoito 4.2.2 Kainuun malli http://sote.kainuu.fi/perhekeskukset Kainuun Perhekeskukset ja -asemat kokoavat lapsiperheiden palvelut https://issuu.com/kainuunsote/docs/perhekeskus_6s Kainuussa monialainen perhekeskus on osa maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelurakennetta. Jokaisessa kunnassa on perhekeskus tai perheasema. Perhekeskus kokoaa lapsiperheiden lähipalvelut yhteen. Perhekeskukseen kuuluvat palvelut ovat neuvolatoiminta, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Ne ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa perheet voivat kokoontua ja joissa järjestetään vertaisryhmätoimintaa. Kuntien välillä voi olla eroja toiminnan sisällöissä ja siellä työskentelevissä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Lisäksi tiimiin voivat kuulua kouluterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Myös erikoissairaanhoito verkottuu perhekeskukseen luonnollisesti. Perhekeskukset toimivat yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien, yksityisen sektorin ja perheiden kanssa. Perheasema on perhekeskusta pienempi yksikkö. Perhekeskus on avoin kaikille lapsiperheille. Perhekeskus edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä ja tarjoaa vanhemmille ja lapsille varhaista tukea ja apua. Kainuun perhekeskukset ja asemat: Kajaanin perhekeskus, Paltamon ja Ristijärven perheasemat Toiminnasta vastaa perhekeskusvastaava

Kuhmon perhekeskus Perhekeskusvastaavana toimii lastenneuvolan terveydenhoitaja oman toimensa ohella Sotkamon perhekeskus Perhekeskusvastaavana toimii oman toimensa ohella koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä neuvolatoiminnan tulosyksikköpäällikkö Hyrynsalmen perheasema Suomussalmen perhekeskus Perhekeskusvastaavana toimii oman toimensa ohella perheneuvolan sosiaalityöntekijä Liite 1

Kuvio 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluohjaus PoSoTe:ssa Asiakkaan palvelun tarve Huoli herää esim. Peruspalvelut Koulut ja oppilaitokset Järjestöt Seurakunnat Poliisi Verkkopalvelut 24/7 - sähköinen hyvinvointiselvitys (ODAtuotteet) - videot - linkit kolmannen sektorin palveluihin Pyydä Apuanappi (1-3 pvan sisällä) Puhelinpalvelut Seudullinen perhekeskus, resurssikeskus Palveluohjaus Palvelutarpeen arvio Monipuolinen osaaminen ja kokemus Keskitettypalvelu Yhteistyötahojen konsultaatio, kollegiaalinen tuki Perheasemat alueella, lähipalvelut Erityispalvelut / Seudulliset työryhmät Konsultaatio Vaativat erityispalvelut Konsultaatio Lähete Virka-apupyyntö Impulssi suoraan peruspalveluista/ Hakeutuminen palveluihin suoraan/ Asiointipaikka Laaja-alainen päivystys 24/7 *Perheoikeudellisiin palveluihin sen erityispalveluluonteesta riippumatta voi hakeutua suoraan Kuvio 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukuvaus PoSoTe alueella Liite 2

Jalkautuvatyö - konsultaatio - videoneuvottelut - liikkuvat palvelut Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset, nuorisotyö järjestöt, Seurakunnat yritykset ja hankeyhteistyö Erityispalvelut ja Vaativat erityispalvelut (osaamis- ja tukikeskus) - mm. lastenpsykiatria, lastensuojelun erityispalvelut, lasten erikoissairaanhoito Perhekeskus Perhekeskus Perhekeskus Perhekeskus Perheasema Perheasema Perheasema Perheasema Valinnanvapaus voimassa olevien säännösten mukaisesti