MALESIA Marraskuu 2010
Malesian maaraportti 2 (30) Malesian maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Malesian vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Rahoitus ja takuut... 7 Talous... 9 Makrotalous... 9 Bruttokansantuote... 9 Inflaatio... 11 Vaihtotase... 11 Talouspolitiikka...11 Työvoima... 12 Ulkomaankauppa... 13 Kokonaiskauppa...13 Ulkomaankaupan kehitys... 13 Tärkeimmät kauppakumppanit... 15 Kauppa Suomen kanssa...16 Suomen vienti... 16 Suomen tuonti... 17 Ulkomaiset investoinnit...18 Suomalaiset investoinnit...20 Maa- ja metsätalous... 21 Teollisuus... 22 Valmistusteollisuus...22 Energia...23 Palvelusektori... 24 Tietoliikennepalvelut...24 Pankkitoiminta...26
Malesian maaraportti 3 (30) Matkailu...26 Logistiikka...27 Tapakulttuuri... 27 Linkkejä... 29
Malesian maaraportti 4 (30) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 329 750 km2 Luonnonvarat: palmuöljy, puu, tina, raakaöljy, maakaasu, bauksiitti, kupari, rauta Rajanaapurit: Thaimaa, Indonesia, Brunei, Singapore Asukasluku: 25,7 miljoonaa (2010) Pääkaupunki: Kuala Lumpur Suurimmat kaupungit: Kuala Lumpur (1,8 milj., suurkaupunkialue 7,2 milj.), Johor Bahru (868 000), Ipoh (692 000), Kuching (633 000), Kota Kinabalu (544 000) Väestönkasvu: 1,7 % (ennuste v. 2010) Syntyvyys: 22,2/1000 as. (ennuste 2010) Kuolleisuus: 5,0/1000 as. (ennuste 2010) Elinajan odote: naiset 76,2 vuotta, miehet 70,6 vuotta (ennuste v. 2010) Etniset ryhmät: malaijit 50 %, kiinalaiset 24 %, alkuperäiskansat 11 %, intialaiset 7 %, muut 8 % Virallinen kieli: malaiji (virallinen), englanti, kiinan murteet, tamili ja useita paikallisia alkuperäiskansojen kieliä Uskonnot: muslimeja 60 % (sunnilaisuus pääsuuntaus), buddhalaisia 19 %, kristittyjä 9 %, hinduja 6 %, taolaisia tai muita perinteisiä kiinalaisia uskontoja 3%, heimouskontoja 3 %(v. 2000 väestölaskenta).
Malesian maaraportti 5 (30) Infrastruktuuri Aika: GMT+8 tuntia Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 60; suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Kuala Lumpur 3, Ipoh 5, Johor Bahru 7 Matkapuhelinstandardi: GSM900, GSM 1800 Sähköverkko: 240V, 50 Hz Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Persekutuan Tanah Malaysia, Federation of Malesia; Malesian liittovaltio Itsenäistynyt: 31.8.1957 (Yhdistyneestä Kuningaskunnasta) Valtiomuoto: monarkia Poliittinen järjestelmä: perustuslaillinen vaalimonarkia (kuningas valitaan 5 vuoden määräajaksi 9 perinnöllisen sulttaanin ja ruhtinaan joukosta) Valtionpäämies: Yang di-pertuan Agong (kuningas) Mizan Zainal Abidin (13.12.2006 ), kiertävä vaalikuninkuus 13 sulttaanin ja ruhtinaan joukosta, kuninkaalla lähinnä symbolinen valta Tärkeimmät puolueet: Hallituskoalitio Barisan Nasional, johon kuuluvista puolueista suurimmat ovat Malaijien kansallinen rintama (UMNO), Malesian kiinalaisten liitto (MCA) ja Parti Pesaka Bumiputera Bersatu (PBB). Oppositiossa ovat Kansan oikeuspuolue (PKR), Demokraattinen toimintapuolue (DAP) ja Parti Islam sa-malaysia (PAS). Pääministeri: Muhammed Najib Bin abdul Razak (3.4.2009 ), maan todellinen poliittinen valta on perustuslain mukaan pääministerillä Seuraavat vaalit: parlamentin edustajanhuoneen vaalit huhtikuussa 2013. Aluehallinto: 13 osavaltiota (Johor, Kedah, Kelantan, Melaka, Negeri Sembilan, Pahang, Perak, Perlis, Pulau Pinang, Sabah, Sarawak, Selangor, and Terengganu) ja 3 liittoaluetta (Kuala Lumpur, Labuan, Putrajaya) Kansallispäivä: 31.8. (itsenäistymisen merkkipäivä) Eurooppalaiset siirtomaavallat Hollanti, Portugali ja Britannia kilpailivat luonnonvaroiltaan rikkaan Malakan niemimaan herruudesta 1500-1700-luvuilla. Pisimmän korren veti lopulta Britannia. Britit perustivat Penangin vuonna 1786 ja saivat Melakan hollantilaisilta vuonna 1824. Vuonna 1913 britit yhdistivät Malesian niemimaan sulttaanikunnat ja Borneon saaren lounaisosat Brittiläiseksi Malaijiksi. Toisessa maailmansodassa Japani onnistui valloittamaan Singaporen ja samalla Malakan niemimaan ja Borneon. Malaijin liittovaltio perustettiin vuonna 1948. Se itsenäistyi vuonna 1957. Ennen itsenäistymistä britit kukistivat sisällissodassa kiinalaisväestöstä kannatusta saaneen kommunistisen sissiliikkeen. Enemmistön muodostavien malaijien ja kiinalaisväestön välit ovat säilyneet jännittyneinä tämänkin jälkeen. Liittovaltiosta muodostettiin Malesian liittovaltio (Malesia) vuonna 1963, jolloin Sarawak, Sabah ja Singapore liittyivät
Malesian maaraportti 6 (30) liittovaltioon. Borneon saarella sijaitseva Brunein sulttaanikunta jäi liitovaltion ulkopuolella. Singapore irtautui Malesiasta vuonna 1965. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: ringgit (MYR) = 100 sen (senttiä) Valuuttakurssi: 1 USD = 3,28 MYR ( 2010, arvio) Bruttokansantuote vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 232,2 mrd. USD, ostovoimakorjattu 413,8 mrd. USD BKT henkeä kohti vuonna 2010, arvio: käyvin hinnoin 8 220 USD, ostovoimakorjattu 14 650 USD Verotus: yhtiötulovero 20-25 %, korkein henkilökohtainen tulovero 28 % Inflaatio: 1,8 % (2010, arvio) Tärkeimmät teollisuuden alat alueittain: Malakan niemimaa: kumi- ja palmuöljyteollisuus, kevyt valmistusteollisuus, elektroniikkateollisuus, kaivostoiminta (tina), metsäteollisuus. Sabah: metsäteollisuus (hakkuu) ja öljyntuotanto. Sarawak: maatalous, öljyntuotanto ja -jalostus, metsänhakkuu. Päävientituotteet: elektroniikkalaitteet, öljy ja nestemäinen kaasu (LNG), puu ja puutuotteet, palmuöljy, luonnonkumi, tekstiilit, kemikaalit Päätuontituotteet: teollisuuden komponentit, koneet ja laitteet, liikennevälineet, laitteiden osat, rakennusmateriaalit, metallit, kulutushyödykkeet, elintarvikkeet, juomat ja tupakka Tärkeimmät kauppakumppanit: Singapore, Kiina, Japani, Yhdysvallat, Thaimaa Kansainväliset vertailut: Korruptio: Korruptio ei ole aivan yhtä suuri ongelma kuin naapurimaissa.. Kuitenkin maan talouselämässä on ollut puhetta pääministerin ystävien yritysten suosimisesta ja tukemisesta taloudellisissa vaikeuksissa.transparency Internationalin vertailussa 2010 Malesia on sijaluvulla 56 (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa 2009 Malesia on sijaluvulla 24 (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky) Malesia on maantieteellisesti jakautunut kahteen osaan Malakan niemimaalla sijaitsevaan Länsi-Malesiaan ja Borneon saaren pohjoisosan Itä-Malesiaan (Sabahin ja Sarawakin alueet). Malesian länsiosa on vauraampi kuin itäiset osat maasta. Liike-elämän ja yritysten näkökulmasta suurimmat keskukset ovat Kuala Lumpur ja sitä ympäröivät alueet Klang Valleyssa, eteläkärjessä Johorin ja Iskandarin uusi kehittyvä alue lähellä Singaporea ja pohjoisessa lähempänä Thaimaan rajaa sijaitseva Penang.
Malesian maaraportti 7 (30) Liiketoiminta Malesian vahvuudet ja heikkoudet Malesian markkinoiden positiivisia piirteitä: Kehittynyt infrastruktuuri Hyvät palvelut Ulkomaalaiset yritykset tervetulleita; tukipaketit, verohelpotukset Liike-elämän kieli englanti Business-myönteinen ilmapiiri Malesian markkinoiden negatiivisia piirteitä: Yrityssektorin hidas rakennemuutos Yhä tarvetta paikalliselle kumppanille, erityisesti valtion projekteissa Tehoton ja byrokraattinen hallinto Korruptiota esiintyy yhä Rikollisuus Sisäpolitiikan ajoittainen epävakaisuus Useilla aloilla pula ammattitaitosesta työvoimasta Potentiaalisia toimialoja Suomalaisille yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: ICT-sektori: ohjelmistot, sovellukset, turvallisuusteknologiat ja -sovellukset Elektroniikan sopimusvalmistus ja tuotekehitys Metsäteollisuuden koneet ja laitteet, metsänhoitoteknologiat ja -ohjelmistot, puunjalostusteknologiat, metsänistutus Energiatehokkuus, puhdas energia, biodiesel, jätehuollon teknologia, vesihuolto Funktionaaliset elintarvikkeet Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Bioteknologia Öljy- ja kaasusektori Palmuöljyteollisuus Rahoitus ja takuut Finnvera Suomalainen yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja.
Malesian maaraportti 8 (30) Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta www.finnvera.fi. Finnvera luokittelee Malesian hyvän maksukyvyn maaksi, maaluokka 2/7. Lisätietoja: aluepäällikkö Mika Relander, 020 460 7343, mika.relander@finnvera.fi, pankkiriskit: rahoituspäälikkö Riikka Alatalo, 020 460 7377 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (www.finnpartnership.fi). Lisätietoja: Investointijohtaja Helena Arlander, (09) 3484 3355, helena.arlander@finnfund.fi
Malesian maaraportti 9 (30) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e Bruttokansantuote (muutos %) Yksityinen kulutus (%- muutos) Investoinnit kiinteään pääomaan (muutos, %) 5,8 6,5 4,7-1,7 6,8 4,2 4,7 6,8 10,5 8,5 0,7 5,8 4,8 5,8 7,5 9,4 0,7-5,6 9,8 5,6 6,1 Työttömyysaste % 3,3 3,2 3,3 3,7 3,5 3,3 3,2 Kuluttajahinnat (keskimääräinen %- muutos) 3,6 2,0 5,4 0,6 1,8 2,7 3,2 Vaihtotase (% BKT:sta) 16,7 15,7 17,5 17,7 14,6 15,1 13,9 Vaihtokurssi: MYR:USD (vuotuinen keskiarvo) 3,67 3,44 3,33 3,52 3,28 3,26 3,21 Lähde: EIU, 10/2010, e = ennuste Bruttokansantuote Vuonna 2010 bruttokansantuotteen arvon odotetaan olevan (käyvin hinnoin) 762,5 mrd. ringgitiä (232,2 mrd. USD) BKT laski vuonna 2009 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Kasvuvauhdin odotetaan palaavan vuonna 2010 aikaisemmalle noin 5 % tasolle ja jatkuvan lähivuodet samansuuruisena. Malesian BKT :n muutos 2007-2011e % 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 2007 2008 2009 2010e 2011e BKT :n muutos Lähde: EIU 10/2010, e = ennuste
Malesian maaraportti 10 (30) Malesian talouden kehyslinjat on sidottu viisivuotisohjelmiin. Menossa on yhdeksäs viisivuotisohjelma, joka päättyy vuoden 2010 lopussa. Kansallinen tavoite on nostaa Malesia teollisuusmaiden joukkoon vuoteen 2020 mennessä kehittämällä mm. öljysektoria, teollisuutta, tietoliikennettä ja koulutusta. Uusimmassa viisivuotissuunnitelmassa luotellaan peräti 12 eri talouselämän avainaluetta. Ongelmaksi saattaa muodostua ohjelman laaja-alaisuus ja se, ettei mihinkään välttämättä kyetä kunnolla keskittymään. Vuonna 2009 bruttokansantuotteen pitkä kasvuputki katkesi ja BKT:n laskuksi kirjattiin 1,7 %. Tämä on kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin vielä alkuvuonna 2009 pelättiin. Muutos oli suuri verrattuna edeltävien vuosien 5 % tasoiseen kasvuun, mutta kuitenkin Malesia selvisi kansainvälisestä talouskriisistä suhteellisen vähin vaurioin. Suurin tekijä talouden supistumisessa vuonna 2009 oli nopeasti vähentynyt kansainvälinen kysyntä. Kotimainen kysyntä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tasapainotti tilannetta selvästi. Tämä oli mahdollista kun valtion budjettialijäämän sallittiin useimpien muiden maiden tavoin kasvaa aikaisempia vuosi suuremmaksi. Bruttokansantuotteen rakenne Malesia on voimakkaasti viennistä riippuvainen ja vienti on huomattavasti tuontia suurempaa. Vaihtotase on ollut yli 10 vuotta ylijäämäinen ja viime vuosina ylijäämä on ollut 15 % :n tasolla bruttokansantuotteesta. Tämä on kerryttänyt maahan suuren valuutta- ja kultavarannon. Malesian bruttokansantuotteen jakautuminen 2009 Maatalous ja alkutuotanto 9 % Teollisuus ja rakentaminen 42 % Palvelut 49 % Lähde: EIU 10/2010
Malesian maaraportti 11 (30) Malesian teollisuuskehitys on ollut hyvin nopeaa viimeisten 30 vuoden aikana. Maataloustuotteiden ja raaka-aineiden osuus bruttokansantuotteesta ja viennistä on enää murto-osa 1960-luvun lukuihin verrattuna. Talouskehitystä on hallinnut valmistusteollisuuden nousu viennin ja ulkomaisten investointien vauhdittamana. Tärkein valmistusteollisuuden ala on sähkölaitteiden ja elektroniikan valmistus, jonka osuus on yli 40 % koko viennistä. Tuotannon kasvua on viime vuosina rajoittanut muiden Aasian maiden esiinmarssi, joka on saanut ulkomaiset sijoittajat siirtämään tuotantoaan pois Malesiasta halvempien kustannusten maihin. Malesian hallitus pyrkiikin saamaan maahan enemmän korkeampaa teknologiaa sekä osaamista vaativaa tuotantoa. Valtion teollistamishankkeista on esimerkkinä petrokemiallinen teollisuus ja Malesian laajamittainen autoteollisuus, joka nojaa kotimarkkinoihin. Merkittävin muutos Malesian taloudellisessa rakenteessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut pääomainvestointien väheneminen. Niiden määrä on ollut 2000-luvulla 100 mrd. ringitin tasolla, mikä on alle 20 % bruttokansantuotteesta. Tämä on selvästi vähemmän kuin useissa teollistuvissa maissa. Inflaatio Yleisen hintatason nousu hidastui lähelle nollaa 2009 pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen kiihdytettyä hintatason nousua edellisenä vuonna. Kuluvana vuonna arvellaan hintatason nousun kiihtyvän ja lähestyvän 2 %:n tasoa. Inflaatiovauhti on hitaampi kuin useimmissa Aasian maissa. Vaihtotase Monen teollistuneen Aasian maan tapaan Malesian vaihtotase on pitkään ollut ylijäämäinen. Kuluvana vuonna ylijäämän odotetaan olevan 15 % :n tasolla bruttokansantuotteesta, jolla se säilynee lähivuosina, ellei kotimaista kysyntää ryhdytä voimakkaasti lisäämään. Tästä on kuitenkin pidättäydytty mm. inflaation pelon vuoksi. Talouspolitiikka Valtion budjetti on ollut alijäämäinen viimeiset kymmenen vuotta Vuonna 2008 alkanut talouskriisi kasvatti budjettialijäämää, tosin vähemmän kuin alkuvaiheessa odotettiin Talouden nousu supistaa lähivuosina budjettivajetta Hallitus valvoo vuosittaisten budjettien toteutumista viisivuotissuunnitelmien puitteissa. Kymmenennen Malesian viisivuotissuunnitelmassa (10MP, v. 2011-2016) tavoitteena on siirtää valmistusteollisuutta ylemmäs arvoketjussa. Kymmenes viisivuotissuuntelma jatkaa siinä edeltävien suunnitelmien linjaa.
Malesian maaraportti 12 (30) Viisivuotissuunnitelmien lisäksi Malesia on käynnistänyt pitkän aikavälin ohjelmia alueellisten keskusten kehittämiseksi. Viime vuosien budjetit ovat keskittynyt kolmeen päästrategiaan: Maan kilpailukyvyn ylläpitoon ja kehittymiseen, henkisen pääoman kasvattamiseen sekä kaikkien Malesian kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseen. Talouskasvutavoitteita joudutaan arvioimaan myös tärkeän sisäpoliittisen tavoitteen, väestöryhmien välisen tasapainon ylläpidon, näkökulmasta. Talouskasvu on hyödyttänyt enemmän kiinalaisväestöä kuin alkuperäisväestöä, malaijeja. Hallitus on pyrkinyt tasoittamaan tilannetta ns. Bumiputra ( maan pojat ) politiikallaan. Kysymys on tärkeä Malesian sisäpolitiikassa ja sen menestys on suhteessa poliittiseen vakauteen. Budjetin painopisteitä ovat mm. julkisen liikenteen parantaminen, pienituloisten avustusturvaverkko sekä kansalaisten käytettävissä olevien tulojen lisääminen. Budjetin alijäämä, % BKT:sta Työvoima 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e -3,3-3,2-4,8-7,0-5,3-4,9-4,6 Lähde: EIU 10/2010 Malesian työvoiman määrä noin 11 miljoonaa ihmistä. Toimialoista eniten työllistää valmistusteollisuus ja rakentaminen, jota seuraa kauppa ja matkailupalvelut. Työttömyysaste on alhainen, n. 4 prosenttia. Tilastot tältä alalta eivät ole täysin vertailukelpoisia kehittyneiden länsimaiden tilastointitapoihin. Työvoiman koulutustaso on pääosin riittävä työvoimavaltaisille valmistusteollisuuden aloille. Työvoimakustannukset ovat nousseet viime vuosina ja Malesia on menettänyt kilpailukykyään etenkin Kiinaan verrattuna. Työmarkkinoilla ovat paikalliset malaijit (bumiputrat) suosituimmuusasemassa, mikä ei ole välttämättä pelkästään taloudellisin mittarein katsottuna aina järkevää. Keskiasteen koulutus on 70 prosentilla väestöstä ja yliopistotutkinto vajaalla 30 prosentilla. Nykyinen koulutustaso ei riitä vastaamaan kehittyvien työmarkkinoiden vaatimuksia. Hallituksella on useita koulutuksen kehittämishankkeita. Jotkut sektorit voivat kohdata työvoimapulaa mikäli hallitus jatkossa tiukentaa työllistämissäädöksiä. Tavoitteena on vähentää ulkomaalaisten työntekijöiden määrää rikollisuuden ja muun epäjärjestyksen kasvun pelossa. Nyt maassa on arviolta noin 2 miljoonaa ulkomaalaista työntekijää, suuri osa laittomasti mm. Indonesiasta. Malesian korkeampi elintaso verrattuna useimpiin naapurimaihin näkyy maahan suuntautuvana siirtolaisuutena. Työikäinen väestö on ikääntymässä, mutta Malesia voi hidastaa tästä seuraavia vaikutuksia esimerkiksi työllistämällä lisää musliminaisia, jotka todennäköisesti
Malesian maaraportti 13 (30) liittyvät hanakammin työtä tekevään väestöön elin- ja koulutustason noustessa. Myös eläkeikää todennäköisesti nostetaan odotetun eliniän noustessa. Malesiassa ei ole valmistusteollisuutta koskevaa vähimmäispalkkalainsäädäntöä. Joillakin aloilla palkoista kuitenkin sovitaan ammattiliittojen kanssa. Palkat vaihtelevat sijainnin ja alan mukaan. Palkkataso on ollut nousussa, eikä Malesia ole enää työvoimakustannuksiltaan edullinen maa verrattuna useampiin naapureihinsa. Työttömyys Virallinen työttömyysaste on ollut useita vuosia 3-4 %: tasolla, eikä se merkittävästi noussut edes taantuman aikana 2009, jolloin mm. vienti väheni voimakkaasti. Työttömyysastetta on viime vuosina hetkittäin alennettu karkoittamalla satoja tuhansia ulkomaisia laittomia työläisiä, mitä jatketaan myös tulevaisuudessa. Tämä saattaa aiheuttaa työvoimapulaa etenkin rakentamisessa, plantaasiviljelmillä, palveluissa ja valmistusteollisuudessa. 2000-luvun puolessa välissä karkotettujen ulkomaalaisten työläisten tilalle saatiin täydennystä malesialaisista työttömistä. Työttömyystilastoja ei kannata verrata esimerkiksi OECD maiden vastaaviin, koska esim. alityöllisyys on yleisempää. Suurin osa työttömistä on ollut kouluttamattomia, mutta myös koulutettujen työttömyys on nousussa. Suurin osa koulutetuista työttömistä on virallisten arvioiden mukaan malaijeja. Lähivuosina merkittävää muutosta työttömyyden tasossa ei ole näköpiirissä. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Malesia on sitoutunut vapaan kaupan periaatteisiin ja alueellisen sekä monenvälisen kaupan kehittämiseen. Malesian tärkeimmät kauppapoliittiset yhteisöt ovat AFTA, ASEAN ja APEC. Malesia on ollut Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n jäsen vuodesta 1995 lähtien. Ulkomaankaupan kehitys Malesian ulkomaankaupan kehitys vuosina 2006-2012e 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e Tavaravienti 160,9 176,4 199,7 157,5 189,2 208,8 222,1 (mrd. USD) Tavaratuonti 123,5 139,2 148,5 117,3 146,5 160,9 173,2 (mrd. USD) Kauppatase 37,4 37,2 51,3 40,3 42,8 48,0 48,9 (mrd. USD) Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste
mrd USD Malesian maaraportti 14 (30) Malesian ulkomaankaupan kehitys 2008-2012e 200 160 120 80 40 0 2008 2009 2010e 2011e 2012e Tavaravienti Tavaratuonti Kauppatase Lähde: EIU (10/2010), e=ennuste Vientitulot ovat kasvaneet vuonna 2010 enemmän kuin vielä alkuvuonna odotettiin, mutta tason arvioidaan jäävän hieman alemmaksi kuin ennätysvuonna 2008. Viennin kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana lähivuosina. Sähkö- ja elektroniikkatuotteet ovat Malesian tärkeimpiä vientituotteita. Tärkeistä vientituotteista palmuöljyn sekä raakaöljyn vientiarvoihin vaikuttavat suuresti maailmanmarkkinahinnat. Suuri osa Malesian tuonnista on vientiteollisuuden tarvitsemia osia ja komponentteja. Tuonti kehittyy paljolti viennin tahdissa. Ulkomaankaupan rakenne Malesian viennin rakenne 2009 Öljy, kaasu, kemikaalit, öljyjalosteet 22 % Palmuöly 6 % Sähkölaitteet ja Elektroniikka 42 % Muut 30 % Lähde: MATRADE 10/2010
Malesian maaraportti 15 (30) Malesian tuonnin rakenne 2009 Öljy, kaasu, kemikaalit, öljyjalosteet 16 % Koneet ja koneenosat 9 % Sähkölaitteet ja Elektroniikka 38 % Muut 37 % Tärkeimmät kauppakumppanit Lähde: MATRADE 10/2010 Malesian ulkomaankaupan maantieteellinen jakautuminen on monipuolisempaa kuin monessa kehittyvien talouksien maassa. Perinteinen kehittyvän talouden malli, jossa kehittyneisiin länsimaihin viedään raaka-aineita ja niistä tuodaan teollisuustuotteita, ei kuvaa Malesian ulkomaankauppaa. Aasian maat ovat keskeisempiä kauppakumppaneita, mutta minkään yksittäisen valtion osuus ei ole hallitseva. Paljolti maantieteellisen asemansa ansiosta Singapore on tärkein kauppakumppani. Suurimmat vientimaat olivat vuonna 2009 Singapore (21,8 %), Kiina (13,4 %), Japani (11,9 %), Yhdysvallat (10,2 %), ja Thaimaa (6,8 %). Tärkeimmät tuontimaat olivat samoja: Singapore (15,6 %), Yhdysvallat (13,0 %), Kiina (10,7 %), Japani (9,5 %), ja Thaimaa (5,1%). Malesian ulkomaankaupan suunta on muuttunut Kiinan liityttyä Maailman Kauppajärjestöön, WTO:hon vuonna 2001. Kiinasta on tullut yhä tärkeämpi kauppakumppani. Myös Aasian sisäinen kauppa kasvaa nopeasti.
Malesian maaraportti 16 (30) Kauppa Suomen kanssa Suomen Malesian kauppa 2005-2009, milj. 400 300 200 100 0-100 2005 2006 2007 2008 2009-200 -300 Tavaravienti Tavaratuonti Kauppatase Lähde: Tullihallitus, 03/2010 Suomen ja Malesian välinen kauppa on ollut viime vuosina Suomelle alijäämäistä. Viennin arvo vuonna 2009 oli 108,6 milj.euroa ja tuonnin 246,1 milj. euroa. Sekä vienti että tuonti alenivat selvästi edellisvuoden tasosta. Vuoden 2010 aikana kauppa on kääntynyt jälleen kasvuun ja tammi-heinäkuussa vienti kasvoi 35% ja tuonti 40% edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Osa Suomen ja Malesian välisestä kaupasta on kauttakulkukauppaa Singaporen kautta. Nämä luvut eivät näy Suomen tullihallituksen tilastoissa, mutta Suomen Malesian suurlähetystön arvion mukaan Singaporen kautta kulkevan kaupan arvo on noin 30 prosenttia Suomen ja Malesian välisestä kaupasta. Kasvava osa kauppasuhteista on suomalaisten palvelujen vientiä mm. konsultointia, ohjelmistoja ja erilaisia toimintaratkaisumalleja. Suomen vienti Suomen Malesian viennin rakenne 2009 Valmiit tavarat 11,5 % Muut 0,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,6 % Elintarvikkeet 2,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 36,8 % Valmistetut tavarat 39,4 % Lähde: Tullihallitus, 03/2010
Malesian maaraportti 17 (30) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Malesiaan v. 2009 SITC-nimike Milj. Osuus % 1) Muutos % 2) 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 31,0 28,5-12 2 72 Eri toimintojen erikoiskoneet 13,6 12,5 236 3 87 Kojeet, mittarit yms. 11,4 10,4 21 4 77 Muut sähkökoneet ja laitteet 11,1 10,2-12 5 67 Rauta ja teräs 6,9 6,3-80 6 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 6,6 6,1-8 7 52 Epäorgaaniset kemialliset aineet 5,2 4,7-33 8 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 4,5 4,9-51 9 69 Tuotteet epäjalosta metallista 2,7 2,5 10 10 02 Maitotaloustuotteet ja munat 2,3 2,1-42 10 tärkeintä yhteensä 95,7 87,8-31 Koko vienti 108,6 100,0-34 1 osuus Suomen viennistä Malesiaan muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus, 03/2010 Suomen tuonti Suomen Malesian tuonnin rakenne 2009 Valmiit tavarat 15,0 % Raaka-aineet, polttoaineet Muut 2,8 % 0,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 41,1 % Eläin ja kasviöljyt 37,8 % Valmistetut tavarat 2,8 % Lähde: Tullihallitus, 03/2010
Malesian maaraportti 18 (30) Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Malesiasta v. 2009 SITC-nimike Milj. e Osuus % 1) Muutos % 2) 1 42 Kasviöljyt ja rasvat 93.1 37,7 6634 2 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 47,0 19,0-43 3 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 63,6 23,3-64 4 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 19,6 7,9-11 5 89 Muut valmiit tavarat 12,6 5,1 43 6 87 Kojeet, mittarit yms. 10,4 4,3 13 7 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet 9,5 3,8 9 8 82 Huonekalut ja niiden osat 7,2 2,9-36 9 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 5,8 2,4-3 10 69 Tuotteet epäjalosta metallista 3,8 1,5 25 10 tärkeintä yhteensä 232,4 94,1-16 Koko tuonti 246,1 100,0-16 1) osuus Suomen tuonnista Malesiasta 2 )muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus, 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on ulkomaisilla suorilla sijoituksilla ollut suuri merkitys Malesian talouden ja teknologian kehityksessä, rakennemuutoksessa ja korkean teknologian työpaikkojen luomisessa. Suurin osa investointivirrasta on monikansallisten yritysten uudelleensijoituksia. Ennen Aasian kriisiä 1998-99 pääosa ulkomaisista suorista investoinneista suuntautui valmistusteollisuuteen, mutta 2000-luvulla on palvelusektorin ja öljy- sekä kaasualan osuus kasvanut. Malesiasta suuntautuu investointeja varsinkin edullisemman kustannustason maihin lähialueelle. Näiden ivestointien määrä on hieman suurempi kuin Malesiaan suuntautuvien investointien määrä. Suorien ulkomaisten investointien kannan odotetaan olevan vuonna 2010 77,4 mrd. USD eli 33,3% bruttokansantuotteesta. Malesiaan suuntautuvien suorien investointien määrän odotetaan olevan 2,8 mrd. USD vuonna 2010 ja vastaavasti Malesiasta ulos suuntautuvien suorien investointien määrän odotetaan olevan 7 mrd USD. Malesiasta on tullut viime vuosina merkittävä investoija varsinkin alueen vähemmän kehittyneisiin maihin. Uusia ulkomaisia sijoituksia suuntautuu runsaimmin sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen, öljyteollisuuteen, elintarviketeollisuuteen, jäähdytysteollisuuteen, graafiseen teollisuuteen ja ilmailuteollisuuteen.
Malesian maaraportti 19 (30) Palveluissa suurin osa ulkomaisista sijoituksista suuntautuu rahoitusalalle, vakuutus- ja liikepalveluihin, tukku- ja vähittäiskauppaan, hotelli- ja majoituspalveluihin sekä kuljetus ja viestintäpalveluihin. Suurin osa valmistusteollisuuden ulkomaisista investoinneista on tehty työvoimavaltaiseen ja alhaisen jalostusasteen elektroniikkateollisuuteen. Malesian elektroniikkateollisuutta hallitsevat monikansalliset yhdysvaltalaiset yhtiöt. Portfolio-investoinnit ovat kasvussa kun pörssitoiminta on kehittynyt. Malesia on muiden Kaakkois-Aasian maiden tavoin kärsinyt Kiinan vetovoimasta, mutta myös pääomien sääntelypolitiikka ja investointihakemusten byrokraattinen ja hidas käsittely ovat vähentäneet ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta. Kiinan markkinoiden imussa ovat myös Malesian vienti ja investoinnit Kiinaan kasvaneet. Malesia nojaa kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa mm. tutkimus- ja kehitystyöhön, koulutuksen parantamiseen ja tuotannon korkeaan teknologiaan. Suurimpia sijoitusten lähtömaita ovat olleet Australia, Saksa, Yhdysvallat, Singapore, Japani ja Alankomaat. Painopiste ulkomaisia investointeja koskevassa politiikassa on siirtynyt korkean jalostusarvon teollisuuteen. MSC Malaysia tarjoaa maahan sijoittaville ICT-alan yrityksille huomattavia etuja. Niistä löytyy tärkempiä tietoja hankkeen kotisivuilta http://www.mscmalaysia.my/. Vuoden 2008 alkupuolella alueella oli yli 2000 yritystä, jotka työllistivät yli 60 000 tietotyöläistä. MSC (Multimedia Super Corridor) -statuksen saaneiden yritysten joukossa on useita satoja ulkomaalaisia yrityksiä, ja alueelle on etabloitunut myös suomalaisia yrityksiä. Maantieteellisesti MSC levittäytyi alun perin noin 15x50 km:n suuruiselle alueelle Kuala Lumpurin eteläpuolella, ja myöhemmin sitä laajennettiin kattamaan koko Klang Valleyn alue. MSC:ssä sijaitsevat mm. Malesian uusi hallinnollinen pääkaupunki Putrajaya, älykaupunki Cyberjaya sekä Kuala Lumpurin kansainvälinen lentokenttä. Investointiedut ja -rajoitukset Ulkomaalaisomistus on sallittu useimmilla aloilla. Tietoliikennepalveluissa ulkomaiset sijoitukset sallitaan vain yritysostojen kautta ja ulkomainen omistus rajoittuu 30 prosenttiin. Malesialaista osuutta ei vaadita mm. Multimedia Super Corridor -statuksen saaneilta yrityksiltä. Ulkomaisia sijoituksia halutaan eniten sekä vientiteollisuuteen että runsaasti pääomaa ja korkeaa teknologiaa sisältäviin hankkeisiin. Sijoituksia on tehty eniten elektroniikkateollisuuteen, öljy- ja kaasualalle, bioteknologiaan sekä kemianteollisuuteen. Työvoimavaltaisille aloille myönnetään investointilupia vain
Malesian maaraportti 20 (30) Malaijin niemimaan itärannikolle ja Itä-Malesiaan. Valmistusteollisuuteen tehtäviin investointeihin ei tarvita enää malesialaista osuutta. Investointikannustimia myönnetään Malesian tärkeinä pitämille aloille ja tuotteille sekä yrityksen laajentamisiin. Useimmat kannustimet ovat osittaisia verohelpotuksia ja vapautuksia tulleista, mutta myös joitakin veroihin liittymättömiä kannustimia. Valmistusteollisuuteen tarkoitetut pääkannustimet ovat: pioneeriasema, investointiveroavustus, uudelleeninvestointiavustus. Erityistalousalueet Malesiassa on useita erityistalousaluetta (Free Industrial Zone). Ne on suunniteltu yrityksille, jotka valmistavat tai kokoavat tuotteita vientiin. Tällaiselle alueelle pääsyä voivat hakea yritykset, jotka vievät yli 80 prosenttia tuotannostaan tai joiden raaka-aineista/komponenteista valtaosa tuodaan ulkomailta. Alueilla toimivilta yrityksiltä on tullimuodollisuudet minimoitu ja ne on vapautettu tuotannossa käytettävien raaka-aineiden ja komponenttien tulleista. Samoin valmiiden tai puolivalmiiden tuotteiden vientiin liittyvät tullimuodollisuudet on minimoitu. Maan omistaminen Ulkomaalaisten maan omistaminen on ollut mahdollista vuodesta 1998 tietyin ehdoin. Maan hankkimiseen on saatava FIC:n lupa. Omistuksen täytyy olla arvoltaan riittävän suuri ja sen rahoituksen on tultava Malesian ulkopuolelta. Suomalaiset investoinnit Malesiassa toimii reilut 40 suomalaista yritystä. Kauppaa Malesian kanssa käy yli sata yritystä. Malesiaan ovat investoineet mm. Ahlstrom, Comptel, Fortum, F-Secure, Halton, Huhtamäki, Kemira, Kone Corporation, Konecranes, Nokia, Nokia Siemens Networks, Pan Oston Group, Polar Twin Advance, Stora Enso, Tecnomen, Tekla, UPM Raflatac, ja Vaisala. Suomalaisten yritysten liikevaihto on yli 300 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä lähes 2000. Toiminta on pääasiassa omaa tuotantoa ja palveluiden myyntiä, ja osa yrityksistä toimii myyntiedustajina sekä Malesiassa että laajemmin Aasian markkinoilla. Neste Oilin Singaporen laitoksen palmuöljyhankintojen merkitys tulee olemaan suuri Malesian kansantaloudelle. Sopimukset Suomen kanssa Malesialla ja Suomella on investointisuojasopimus ja verosopimus.