Kahden kulttuurin kouluttamat Kansainväliset opiskelijat Suomen työmarkkinoille
Alkusanat Tämän esitteen tarkoitus on antaa lukijalle kuva Vaasan alueen kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalista ja madaltaa kynnystä rekrytoida ulkomaalainen henkilö yritykseen. Esite on tehty Vaasan Juhlarahahankkeen projektina Vaasan korkeakoulukonsortion toimesta ja suunnattu Vaasan alueen yrityksille. Ulkomaalaisten opiskelijoiden taustoja Korkeakoulumaailmassa on ollut jo pitkään kansainvälistä toimintaa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on vähäistä verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, mutta kasvu on runsasta vuosittain. Vaasan alueella opiskelee tälläkin hetkellä yli 700 korkeakouluopiskelijaa maailman joka kolkasta. Tutkimusten mukaan suurimmat ulkomaalaiset opiskelijaryhmät Suomessa ovat kiinalaiset, venäläiset, ruotsalaiset ja virolaiset. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tausta vaihtelee kuitenkin suuresti paikkakunnittain. Suomen korkeakouluissa on tällä hetkellä opiskelijoita noin sadasta eri kansallisuudesta. Ulkomaalaiset opiskelijat ovat yleensä valmiiksi koulutettuja tullessaan opiskelemaan Suomeen. Monet suorittavat Suomessa jatko-opintoja täydentääkseen kotimaassaan suorittamaansa tutkintoaan. Suomalainen koulutus mielletään laadukkaaksi, ja tämä onkin yksi Suomen korkeakoulusysteemin vetovoimaisimmista tekijöistä. Moni ulkomaalainen opiskelija olisi valmis jäämään Suomeen, jos työllistyisi valmistumisen jälkeen tai jopa jo opintojen aikana. Usea joutuu kuitenkin valmistumisen jälkeen koulutustaan vastaamattomaan työhön tai lähtemään muualle työn vuoksi. Nykyajan kansainvälisessä tilanteessa ihmiset liikkuvat enemmän ja tulevaisuudessa myös kansainvälisten opiskelijoiden määrä tulee nousemaan. Siksi olisikin tärkeää huomioida näiden ihmisten panos Suomen yhteiskunnalle. Tällä hetkellä Suomi on aivovuodon kohteena ja tästäkin syystä ulkomaalaisten korkeakoulutettujen osaamista olisi tärkeää hyödyntää suomalaisessa työelämässä. 1
Hanken Svenska handelshögskola Hanken Svenska handelshögskola on yksi pohjoismaiden vanhimmista yliopistotasoisista kauppakorkeakouluista. Hankenin tutkimusoperaatiot ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja yhteys alueen yrityksiin on tiivis. Kampusalueet sijaitsevat Helsingissä ja Vaasassa. Tällä hetkellä yhteensä 500 opiskelijaa opiskelee Vaasan kampuksella. Näistä opiskelijoista noin 50 on ulkomaalaisia maisteri- ja tohtoriopiskelijoita. Hanken tarjoaa Vaasassa kaksi maisteritasoista opintokokonaisuutta englanninkielellä. Syed Mujahid Hussain: On helppoa palkata ulkomaalainen opiskelija, joten tämä mahdollisuus kannattaa käyttää Syed Mujahid Hussain aloitti opintonsa Hankenin Master Degree in Computational Finance -ohjelmassa vuonna 2000. Hän opiskeli kotimaassaan Pakistanissa Master in Business and Administration -koulutusohjelmassa, joka keskittyy yleiseen kaupan alan osaamiseen. Valitessaan Suomen opiskelumaakseen Syedia kiehtoi eniten Hankenin erikoistunut koulutusohjelma, koulutuksen hyvä maine maailmalla sekä ilmainen opiskelu. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2001, jonka jälkeen hän teki muutaman 2
Englanninkieliset maisteriopinnot Master s Degree Programme in Strategic Entrepreneurship (120 ECTS / 2 vuotta) Master s Programme in Computational Finance (120 ECTS / 2 vuotta) vuoden pätkätöitä ja opiskeli avoimessa yliopistossa. Avoimen yliopiston opinnot kannustivat Syedia jatkamaan opintojaan ja vuonna 2003 hän aloittikin jatko-opinnot Hankenissa. Tutkimuksen ohessa hän on toiminut kurssiassistenttina vuodesta 2005 lähtien ja ohjannut myös itse yhden kurssin. Syed väittelee tohtoriksi 20.2.2009. Hänelle on myös tarjottu Suomen Pankista mahdollisuutta jatkotutkimukseen. Opettaessaan Syed on huomannut eroja kotimaansa ja Suomen välillä. Koska ilmapiiri luokassa ei yleensä ole keskusteleva, välillä on vaikea tietää mitä opiskelijoilla on mielessään. Toisaalta hän näkee suomalaisen työkulttuurin rentona ja vapaamuotoisena - ylemmällekin tasolle on helppo puhua varsin vapaasti. Positiivisina asioina Syed mainitsee jäykän byrokratian puuttumisen ja työtekijöiden oma-aloitteisuuden. Hän kuitenkin huomauttaa, että liika vapaus saattaa olla haitaksikin. Syedin mukaan Hankenilla suoritettu maisterintutkinto on valmistanut häntä hyvin käytännön työhön. Syed sanoo, että tutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on hyvä teknologinen tietämys ja rahoitusohjelmien käytännön osaaminen. Siksi tutkinto antaakin erittäin hyvät valmiudet työelämään. Syedin mielestä Suomi on kansainvälistynyt roimasti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Hän uskoo, että suomalaiset yritykset tulevat huomaamaan ulkomaalaisten opiskelijoiden potentiaalin tulevaisuudessa yhä enemmän. Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat Suomen työmarkkinoille monipuolisuutta, ja Syedin mielestä ulkomaalaisia kannattaa käyttää juuri heidän kotimaansa alueella tapahtuvassa toiminnassa. Tietyn alueen toiminnan syvä tuntemus tuo yrityksille kilpailuetua. Myös kielitaito on avuksi yrityksille - useat ulkomaalaiset opiskelijat puhuvat montaa eri kieltä. Syed esimerkiksi puhuu sujuvasti omaa äidinkieltään, englantia sekä lisäksi ruotsia ja hieman suomea. Tohtoriopiskelijan näkökulmasta kansainvälinen opiskelija on ehtinyt jo opintojensa aikana integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan tutkinnon keston sekä muiden tekijöiden vuoksi. Syed haluaa korostaa työnantajille, että ulkomaalaiset opiskelijat ovat innokkaita tekemään töitä ja heillä on motivaatiota kehittyä. Suomalaisen korkeakoulutuksen ollessa ilmaista on resurssien tuhlaamista päästää koulutetut ihmiset muualle töihin. Syed painottaa, että ulkomaalaisen opiskelijan tai suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneen ulkomaalaisen opiskelijan palkkaaminen ei ole vaikeaa tai liian byrokraattista. 3
Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK) on 3500 opiskelijan moderni korkeakoulu. VAMK tarjoaa monialaista, monikielistä ja korkeatasoista opetusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, sekä tutkimus- ja kehityspalveluja tekniikassa ja liikenteessä, liiketaloudessa ja matkailussa sekä sosiaali- ja terveysalalla. VAMK:ssa teoriat yhdistyvät projektioppimiseen ja yhdessä tekemiseen uudella tehokkaalla tavalla. Kansainvälisyys on erottamaton osa koulua. Tällä hetkellä Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 350 kansainvälistä opiskelijaa ympäri maailmaa. Sahil Anand: Kansainvälistä osaamista yrityksiin Sahil Anand saapui Suomeen New Delhistä Intiasta syksyllä 2002 ja aloitti opintonsa Vaasan ammattikorkeakoulun Bachelor s Degree Programme in Information Technology -koulutusohjelmassa. Ennen Suomeen tuloaan Sahil oli tehnyt töitä tietokoneiden parissa ja suorittanut vuoden kestäneen tietotekniikan kurssikokonaisuuden kotimaassaan. Intia on tällä hetkellä yksi maailman johtavista maista tietotekniikan alalla, ja siksi Sahilkin kiinnostui alasta. Suomeen hän tuli ilmaisen ja tasokkaan koulutuksen vuoksi. Sahil valmistui vuonna 2007 ja hän myöntää, että päättötyön tekeminen pitkittyi opintojen ohessa työskentelyn takia. Sahil on miettinyt jälkeenpäin, että työnteko olisi voinut odottaa valmistumiseen asti. Toisaalta hän on sitä mieltä, ettei yhtä hyvää työtarjousta 4
Englanninkieliset koulutusohjelmat Bachelor s Degree Programme in International Business (Bachelor of Business Administration, 210 ECTS / 3,5 vuotta) Bachelor s Degree Programme in Tourism (Bachelor of Hospitality Management, 210 ECTS / 3,5 vuotta) Bachelor s Degree Programme in Information Technology (Bachelor of Engineering, 240 ECTS / 4 vuotta) Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarjotaan keväisin 20 opintopisteen laajuista englanninkielistä moduulia International Aspects on Welfare. olisi tullut myöhemmin vastaan ja on tyytyväinen, että otti tarjotun paikan vastaan. Sahil sai opintojensa aikana työpaikan Wärtsilän Information Management -osastolta pitkän hakuprosessin jälkeen. Hän kertoo lähettäneensä hakemuksensa Internetin kautta ja käyneensä haastatteluissa kolme kertaa. Sahil uskoo, että hän osasi myydä ammattitaitonsa työnantajalle juuri oikealla tavalla. Sosiaalinen asenne sekä kyky ja halu oppia ovat hänen suurimpia vahvuuksiaan. Sahilin mielestä hakuprosessi ei ollut liian vaikea, vaikka haastatteluja olikin monta kierrosta. Sahil on työskennellyt Wärtsilän IM-osastolla, ja hän on tyytyväinen, että yrityksen virallinen kieli on englanti. Integroituminen yritykseen on ollut helppoa juuri kielen takia kaikki tarpeellinen tieto on saatavilla englanniksi. Hänen toimenkuvaansa osastolla on kuulunut yhteydenpito ympäri maailmaa. Sahil sanoo pitävänsä suomalaisesta työkulttuurista. Rento ilmapiiri, työntekijöitä suojelevat lait ja lakisääteiset lomat ovat hänen mielestään hyviä asioita. Myös työpaikan hierarkiat ovat matalia, mikä helpottaa työn tekemistä. Sahilin kanssa samalla osastolla työskentelee muitakin ulkomaalaisia, mikä on osaltaan helpottanut työpaikkaan sopeutumista. Sahil tuntee integroituneensa suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin ja hänellä on paljon suomalaisia ystäviä. Sahil sanoo, ettei hän tiedä kenenkään kurssikaverinsa jääneen Vaasan alueelle valmistumisen jälkeen. Monet ovat lähteneet Helsinkiin tai Ruotsiin joko jatko-opintojen perässä tai töihin. Tämä on harmi, sillä Sahilin mielestä ulkomaalaiset opiskelijat tuovat yritykseen monikulttuurisuutta ja erilaisia näkökulmia, joita kannattaisi hyödyntää. Sahil on sitä mieltä, että hänen suorittamansa opintokokonaisuus antoi hänelle hyödyllisiä käytännön taitoja tulevaa uraa ajatellen. Hänen mielestään käytännöllinen lähestymistapa aiheisiin oli opinnoissa hyödyllistä, sillä asioita oppii paremmin tekemällä kuin kirjasta lukemalla. Sahilin päättötyö käsitteli tietokantoja ja ASP-ohjelmointikieltä. Näiden osa-alueiden hallitseminen on auttanut häntä paljon työurallaan. 5
Vaasan yliopisto on liiketoimintaorientoitunut tiedeyliopisto, jonka opetus ja tutkimus keskittyvät kaupan, hallinnon, kielten ja kulttuurin sekä tekniikan eri osa-alueille. Yliopisto suuntautuu kansainvälisyyteen unohtamatta alueellista vuorovaikutusta. Kokonaisuudessaan Vaasan yliopistossa opiskelee noin 5000 opiskelijaa, joista noin 250 on kansainvälisiä maisteri- ja tohtoriopiskelijoita. Tällä hetkellä Vaasan yliopisto tarjoaa viisi englanninkielistä opintokokonaisuutta kansainvälisille opiskelijoille. Opintokokonaisuuksien lisäksi Vaasan yliopisto järjestää englanninkielisiä opintoja eri tieteiden aloilta. Catalina Asandei: Monikulttuurisuus vahvistaa yritystä 6 Catalina Asandei valmistui kauppatieteiden kandidaatiksi Romaniasta elokuussa 2005 ja saapui tämän jälkeen Suomeen. Hän halusi suorittaa International Business -maisteritutkinnon ulkomailla ja löysi Suomesta juuri sopivan ohjelman. Catalina opiskeli ensin vuoden suomen kieltä ja vuonna 2006 aloitti maisteriopinnot Vaasan yliopiston Master s Degree Programme in International Business -maisteriohjelmassa. Lukuvuoden 2007 2008 Catalina toimi Vaasan AIESEC-järjestön puheenjohtajana. AIESEC on maailman suurin opiskelijajärjestö. Hän on myös toiminut tulkkina ja kääntäjänä valtion laitoksissa keväästä 2008 lähtien. Samalla Catalina on työskennellyt
Englanninkieliset maisteriohjelmat ja opinnot Master s Degree Programme in International Business (120 ECTS / 2 vuotta) Master s Degree Programme in Finance (120 ECTS / 2 vuotta) Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration (120 ECTS / 2 vuotta) Master s Programme in Telecommunication Engineering (120 ECTS / 2 vuotta) Master s Programme in Industrial Management (120 ECTS / 2 vuotta) Seinäjoen Amarillossa ja Fransmannissa. Syksyllä 2008 hän sai harjoittelupaikan Vaasan yliopistolta ja työskentelee kansainvälisten asioiden sihteerinä. Catalina kertoo, että suomenkielen osaaminen oli erittäin hyödyllistä työnhaussa. Luultavasti hän ei olisi saanut työpaikkojaan ilman suomenkielen taitoa. Työnhakemisessa tai palkkaamisessa Catalina ei ole törmännyt ongelmiin. Itse työnteossa ongelmia tuotti aluksi suomalaisen työkulttuurin itsenäisyys. Työntekijöiden oletetaan osaavan asioita ja tarttuvan toimeen itsenäisesti, mikä voi tuottaa aluksi ongelmia ulkomaalaisille työntekijöille. Tämä juontaa ehkä juurensa siitä, että suomalaisten oletetaan hankkivan työkokemusta jo opiskeluidensa ohessa. Opiskelun ohessa työskentely ei kuitenkaan välttämättä ole tavallista muualla maailmassa. Catalina mainitsee, että suomalaisissa työpaikoissa hierarkia ei ole korkea Romaniaan verrattuna. Työntekijöiden tasa-arvoisuus ei ole huono asia, mutta voi vaatia totuttelua ulkomaalaisen osalta. Toisaalta työpaikalla Romaniassa ollaan työtovereiden kesken sosiaalisempia kuin Suomessa. Tilanne riippuu tietenkin työpaikasta, mutta saattaa olla, että suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu työn ja vapaa-ajan sekoittaminen, Catalina sanoo. Catalinan mielestä ulkomaalaiset opiskelijat tuovat yritykseen kansainvälisyyttä. He näkevät asiat eri tavalla ja he hallitsevat erilaisia toimintatapoja. Esimerkiksi oppimistavoissa on eroja eri kansallisuuksien välillä koulutuksen eroavaisuuksien vuoksi. Kun asioita oppii eri tavalla, huomio voi myös kiinnittyä eri asioihin monipuolisemmin. Catalina kertoo oppineensa Vaasan yliopistossa erityisesti projektin hallintaa ja koordinointia sekä kansainvälisessä ryhmässä toimimista. Koulutus on osaltaan auttanut kehittymään itsenäiseksi, ja ulkomailla asuminen sekä perheestä erossa oleminen on vahvistanut itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. 7
YrkeshögskolaN Novia Yrkeshögskolan Novia on Suomen suurin ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu. Yrkeshögskolan Novia on monialainen korkeakoulu, jossa painopiste laitetaan käytännönläheisyydelle. Opiskelijoita koulutetaan kansainvälisille työmarkkinoille, unohtamatta alueellista yhteistyötä ja kehitystä. Opiskelijoita Vaasan yksiköissä on noin 1800, joista 40 on ulkomaalaisia opiskelijoita. Yhteensä korkeakoulussa opiskelee 3500 opiskelijaa. Yrkeshögskolan Novia koostuu Vaasassa kolmesta eri yksiköstä, joissa tarjotaan 17 erilaista opintokokonaisuutta, näistä Nursing opintokokonaisuus tarjotaan täysin englannin kielellä. Esther Nygård: Antakaa meille mahdollisuus yllättää teidät Esther Nygård saapui suomeen vuonna 1999 Yrkeshögskolan Novian Degree Programme in Nursing -ohjelmaan. Hän harkitsi kotimaassaan Keniassa pyrkimistä hoitajakoulutukseen, mutta löysi Suomesta paremman vaihtoehdon Yrkeshögskolan Novian Degree Programme in Nursing- koulutusohjelmasta. Ohjelma kestää kolme ja puoli vuotta ja antaa valtuudet toimia hoitajana. Valmistumisen jälkeen Esther yritti työllistyä Vaasan alueelle, mutta monen muun tavoin työpaikkaa ei Vaasan alueelta löytynyt kie- 8
Englanninkielinen koulutusohjelma Nursing (210 ECTS / 3,5 vuotta) liongelmien vuoksi. Onnekseen hän pääsi Ahvenanmaalle Maarianhaminan sairaalaan töihin vuonna 2004. Esther myöntää, että kielitaidon puuttuminen aiheutti hieman ongelmia, mutta iloisen ja auttavaisen asenteen vuoksi hänet hyväksyttiin helposti työporukkaan. Hän oppi ruotsinkieltä ja pyrki uudelleen Vaasaan töihin perhesuhteiden takia. Työpaikka löytyi Vaasan keskussairaalasta, josta Esther loppujen lopuksi päätyi töihin Mustasaaren terveyskeskukseen. Hän myöntää, että ruotsin kieli oli suurin syy hänen päätökseensä valita työpaikaksi juuri Mustasaaren terveyskeskus. Ulkomaalaisen opiskelijan sopeutuminen Suomeen on vahvasti riippuvaista kielitaidosta, joten on tärkeää, että työnantaja huomioisi myös tämän seikan. Vaikka korkeakouluissa järjestetäänkin kielikursseja, ne eivät välttämättä ole riittäviä kielen oppimiseen. Lisäksi kieltä ei ole helppo oppia ilman intensiivistä käyttöä, ja Esther toivoisikin, että työnantajat panostaisivat tähän alueeseen. Työmaailmassa Esther ei koe tulleensa syrjityksi millään tavalla. Hän pitää siitä, että suomalaisessa työmaailmassa on matala hierarkia ja lääkärinkin kanssa on mahdollista puhua. Tuntuu, että ihmisten mielipiteitä arvostetaan. Ihmisläheinen kontakti potilaisiin sopii Estherille hyvin ja hänen olemuksestaan huokuu sosiaalisuus ja auttamisen halu. Hän on sitä mieltä, että Yrkeshögskolan Novian koulutusohjelmassa oppii välttämättömien asioiden lisäksi sosiaaliseksi sekä potilasta ymmärtäväksi hoitajaksi. Esther myöntää, että stereotyyppiset olettamukset ovat monella lentäneet romukoppaan hänet tavattuaan. Hän pitää suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeänä, että kansainvälisiä opiskelijoita palkataan yhteiskunnan jokaiselle osa-alueelle. Monet Estherin kurssikaverit ovat lähteneet muualle töihin. Hän haluaisikin vedota työnantajiin mahdollisuuden antamiseksi ulkomaalaisille, vaikka molemmat kotimaiset kielet eivät kääntyisikään täydellisesti. 9
Åbo Akademi University Åbo Akademi University on Suomen ainoa ruotsinkielinen monitieteellinen yliopisto. Yliopistossa painotetaan tutkimusta ja tutkimuspainotteista opetusta. Åbo Akademi Universityn Yksi Åbo Akademin kolmesta kampus-alueesta sijaitsee Vaasassa. Tiedekuntia Vaasassa on kaksi, yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta sekä kasvatustieteellinen tiedekunta. Åbo Akademin Vaasan kampuksella opiskelee yhteensä noin 2000 opiskelijaa. Åbo Akademi ei järjestä englanninkielisiä maisteriohjelmia, mutta englanniksi voi opiskella muutamia kurssikokonaisuuksia. Laajimmat kokonaisuudet sijoittuvat kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. Marta Miklikowska: Innokkuus ja opinnoissa pärjääminen kannattaa palkita. 10 Marta Miklikowska saapui suomeen ensimmäisen kerran vuonna 2005 vaihto-oppilaaksi. Hän opiskeli lukuvuoden Åbo Akademissa. Tämän jälkeen hän palasi kotimaahansa Puolaan ja viimeisteli maisterintutkintonsa. Suomeen Marta palasi helmikuussa 2007 työskentelemään Åbo Akademin projektissa Democracy: A Citizen Perspective. Projektissa hänen osa-alueensa on demokratia perheessä ja sen vaikutukset lapsiin.
Englanninkieliset opintokokonaisuudet Education and Teaching Practice 30 ECTS Developmental Psychology: 30 ECTS Marta sanoo, että hänen Suomeen saapumisessaan ja palkkaamisessaan ei ollut raskasta byrokratiaa. Puolaan verrattuna byrokratia ei aiheuta ongelmia varsinkaan henkilön palkkaamisessa Suomessa. Toinen asia minkä hän nostaa esiin suomalaisesta kulttuurista on monessa paikassa käytössä oleva liukuva työaika. Marta kertoo pitävänsä siitä, että työpaikalla on jonkin verran vapauksia kunhan työt tulevat tehtyä. Koska Martan väitöskirjan teko kestää ainakin vuoteen 2011, hän ei ole suunnitellut tulevaisuuttaan vielä pitkälle eteenpäin. Hän jäisi mielellään töihin Suomeen, mutta myöntää, että voisi myös lähteä työn perässä muualle. Marta sanoo puhuvansa kollegoidensa kanssa ruotsia, mutta yksittäiset kielikurssit ja sosiaalinen puhuminen ei hänen mielestään kehitä kieltä tarpeeksi. Hän toivoisi työpaikoille intensiivisiä kielikursseja tai keskustelupiirejä. Marta toivoisi myös muutoksia suomen- ja ruotsinkielen taidon vaatimukseen siten, että vaatimukset eivät olisi niin korkeat sellaisiin töihin missä suomentai ruotsinkielen täydellinen osaaminen ei todellisuudessa ole tarpeen. Marta uskoo, että monet ulkomaalaiset opiskelijat arvostavat enemmän suomalaista koulutusta kuin suomalaiset itse ja ovat täten valmiita tekemään paljon enemmän töitä opintojensa eteen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden vahvuus tulee esille työelämässä sopeutumiskyvyssä, joustavuudessa ja valmiudessa lähteä herkemmin töihin ulkomaille. Hänen ystäväpiiristään löytyy ihmisiä, jotka eivät ole saaneet koulutustaan vastaavaa työtä, mutta ovat kunnostautuneet heille tarjoutuneissa töissä. Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat myös kielitaitonsa yritysten käytettäväksi. Marta esimerkiksi puhuu tällä hetkellä äidinkielenään puolaa sekä sujuvasti englantia ja ruotsia; ranska ja saksakaan eivät ole hänelle vieraita. 11
Ulkomaalaisen opiskelijan tai Suomessa tutkinnon suorittaneen henkilön palkkaaminen Sekä suomalaisiin että ulkomaalaisiin Suomessa työskenteleviin työntekijöihin sovelletaan samoja säännöksiä, työlainsäädäntöä, työsopimuslakia ja työehtosopimuksia. Ulkomaalaisen henkilön työnteko-oikeuden määräytyminen riippuu siitä, mistä maasta henkilö on saapunut Suomeen ja millä perusteella. EU/ETA-maiden kansalaiset saavat asua Suomessa ilman oleskelulupaa kun taas EU/ETA-alueen ulkopuolelta saapuvat tarvitsevat oleskeluluvan oleskellakseen Suomessa yli kolme kuukautta. Oleskelulupa voidaan myöntää eri perusteilla. Työnteko-oikeus riippuu oleskeluluvan tyypistä ja myöntämisen perusteista ja on yleensä tapauskohtaista. Yleisenä ohjeena voidaan sanoa, että ulkomaalaisen työntekijän palkkaavan työnantajan velvollisuus on varmistaa, että työntekijällä on oikeus tehdä työtä ja oikeus harjoittaa ammattia Suomessa. EU/ETA-alueen ulkopuolelta saapuneiden osalta tämän tiedon pystyy helposti tarkistamaan henkilön oleskeluluvasta. Yli 6 kuukautta Suomessa oleskelevan työntekijän katsotaan olevan yleisesti verovelvollinen eli hänen verotuksensa määräytyy samoin perustein kuin pysyvästi Suomessa oleskelevan henkilönkin. Verotuksen määräämistä varten hänen pitää hakea verokortti. Sitä ennen EU/ETA-kansalaisen täytyy rekisteröityä paikallispoliisilla. Muille riittää voimassaoleva työntekijän tai opiskelijan (rajoitettu viikkotyömäärä) oleskelulupa ja henkilötunnuksen hakeminen maistraatista. Verokortin hakemiseksi joko työntekijä tai hänen työnantajansa täyttää hakemuksen. Lisää tietoa www.vero.fi ja www.mol.fi. Useimmissa tapauksissa ulkomaalainen pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin heti maahan muuttaessaan, jos hän työskentelee Suomessa vähintään kaksi vuotta. Työskentelyn kesto selvitetään työsopimuksesta tai työnantajalta. Lisää tietoa www.kela.fi. Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset voidaan jakaa kahteen ryhmään työnteko-oikeuden osalta: oleskeluluvan tarvitsevat EU/ETAalueen ulkopuolelta saapuvat henkilöt ja EU/ETA-alueen kansalaiset, jotka eivät tarvitse oleskelulupaa. EU:n ja Euroopan talousalueen (ETA) kansalaiset Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa. Vastaava oikeus on myös Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilla. Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten osalta tiedot työnteosta tule kuitenkin ilmoittaa rekisteröitäviksi työvoimatoimistoon. 12
EU/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset EU/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten työntekijän oleskeluluvan. Myös opiskelijan oleskeluluvalla voi työskennellä kesällä (kesäkuu- elokuu) täysipäiväisesti ja muuna aikana 25 tuntia viikossa. Opintojen päätyttyä opiskelija voi jäädä Suomeen, jos hänelle voidaan myöntää uusi oleskelulupa muilla perusteilla. Lupa voidaan myöntää esimerkiksi saman alan jatkoopintoja varten sekä perhesiteen tai työn perusteella. Suomessa tutkinnon suorittaneen ulkomaalaisen on mahdollista saada myös oleskelulupa työnhakua varten. Lupa voidaan myöntää jatkolupana kuudeksi kuukaudeksi. Lisätietoa oleskeluluvista www.migri.fi ja www.poliisi.fi. 13
Kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöt Hanken Svenska handelshögskolan Kristina Wallin Puh. +358 50 358 0894 Email: kristina.wallin@hanken.fi www.hanken.fi Vaasan yliopisto Henna Huovinen Puh. +358 6 324 8589 GSM: +358 50 464 5253 Email: henna.huovinen@uwasa.fi www.uwasa.fi Yrkeshögskolan Novia Camilla Mitts Puh. +358 6 328 5142 Email: camilla.mitts@novia.fi www.novia.fi Åbo Akademi University Camilla Westermark Puh. + 358 6 324 7203 GSM: + 358 50 548 9518 Email: cwesterm@abo.fi www.abo.fi Vaasan ammattikorkeakoulu Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmien harjoittelun koordinointi: Kirsi Salomaa Puh: +358 207 663 416 GSM: +358 40 723 2247 Sähköposti: kirsi.salomaa@puv.fi Tekniikan ja liikenteen työharjoittelutoiminnan kehittäminen ja koordinointi: Jouko Pakka Puh: +358 207 663 401 GSM: +358 40 738 3904 Email: jouko.pakka@puv.fi Liiketalous- ja matkailu-alan harjoittelukoordinaattori: Anneli Brink Puh: +358 207 663 313 GSM: +358 40 071 3602 Email: anneli.brink@puv.fi www.puv.fi Linkkejä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Suomen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Maahanmuuttovirasto Työvoimatoimisto Poliisi Vaasan korkeakoulukonsortio Verohallinto www.cimo.fi www.kansainvalistymisstrategia.fi www.migri.fi www.mol.fi www.poliisi.fi www.vaasahighedu.fi www.vero.fi 14