TOIMINTAKERTOMUS Suomen Meripelastusseura ry

TOIMINTAKERTOMUS 2008 Suomen Meripelastusseura ry SMPS valtuusto 4.4.2009

JOHDANTO JA YHTEENVETO 1. JÄSENYHDISTYKSET 2. MERIPELASTUSTOIMINTA 2.1 Pelastustehtävät 2.2 Tehtävät alueittain 2.3 Tehtävien laatu ja kohteet 2.4 Ongelmien syyt, tehtävien ajoittuminen ja hälyttäjät 2.5 Tehtävämäärien kehitys 2002-2008 2.6 Vapaaehtoisten meripelastajien vakuutukset 3. ALUKSET 3.1 Aluskanta ja -hankinnat 3.2 Perus- ja muut korjaukset 3.3 Alusvahingot 3.4 Katsastusjärjestelmä 3.5 Alusluokkien kehittäminen 4. TALOUS 4.1 Rahoitus 4.2 Tilintarkastajat 4.3 Veroasiat 5. VARAINHANKINTA 5.1 Varainhankinnan kehittäminen 5.2 Yritysyhteistyö ja sponsorointi 5.3 Verkkokaupat 6. KOULUTUS 6.1 Koulutustoiminta ja meripelastusharjoitukset 6.2 Meripelastustaitokilpailut 6.3 Koulutuksen kehittäminen 6.4 Vapaaehtoisen meripelastajan terveysvaatimukset 6.5. Bågaskärin toimintakeskushanke 6.6 Nuorisotoiminta 7. VIESTINTÄ 7.1 Sisäinen viestintä 7.2 Ulkoinen viestintä ja tapahtumat 7.3 Julkaisutoiminta 7.4 Graafisen ilmeen uusiminen 7.5 Verkkoviestintä 7.6 Trossi-järjestelmän markkinointi 7.7 Elias-projekti 7.8 Sidosryhmäviestintä 8. VERKOSTOITUMINEN 8.1 Viranomaiset 8.2 Kampanjat 8.3 Yhteistyö 8.4 Kansainvälinen yhteistyö 9. HALLINTO 9.1 Valtuusto ja neuvottelukunta 9.2 Hallitus 9.3 Messi 9.4 Toimitilat 10. HUOMIONOSOITUKSET JA PALKITSEMISET 10.1 Vuoden meripelastaja 11. TILINPÄÄTÖSTIEDOT 1

JOHDANTO JA YHTEENVETO Suomen Meripelastusseura on valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Meripelastusseuran päätehtävä on pelastaa ja avustaa merihätään joutuneita ihmisiä merialueella ja sisävesillä. Seura edistää toiminnallaan myös yleistä veneilyturvallisuutta ja hyvää merimiestapaa. Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöt lähtivät vuonna 2008 erilaisiin tehtäviin 1 263 kertaa. Apua sai yhteensä 2 234 ihmistä ja 900 alusta. 51 ihmistä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä ja 76 alusta tuhoutumiselta. Pääosa avuntarvitsijoista oli huviveneilijöitä, joiden matka katkesi tekniseen vikaan tai merimiestaidolliseen virheeseen. Pelastusaluskantaa kehitettiin hankkimalla yhteensä neljä uutta alusta: yksi PV2-luokan alus ja kolme PV5-luokan alusta. Seuran käytössä oli vuoden lopussa yhteensä 147 alusta. Vuoteen 2009 jatkuva valtakunnallinen siirtymäkausi uuteen koulutusjärjestelmään jatkui toista kautta ja järjestelmän jalkautus kentälle eteni suunnitelmien mukaisesti. Koulutussuunnittelija tapasi kauden aikana neljänkymmenen yhdistyksen koulutusvastaavat. Meripelastusseuran kouluttajat perustivat meripelastuskouluttajat ryhmän, jolla pyritään turvaamaan jatkossakin riittävät kouluttajaresurssit kaikille Seuran kursseille. PR Jenny Wihuri osallistui 5.-10.5. kolmatta kertaa kansainväliseen SAREXmeripelastusharjoitukseen Tanskassa. Järjestyksessä 23. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut pidettiin Valkeakoskella 30. elokuuta. Kilpailuihin osallistui 22 joukkuetta, joista 17 tuli meri- ja järvipelastusyhdistyksistä ympäri maata, ja viisi edusti meripelastusviranomaisia ja muita vapaaehtoisjärjestöjä. Kilpailut voitti Meripelastusasema 1:den I joukkue. Nuorisotoiminnan ohjausryhmä jatkoi Seuran nuorisotoiminnan kehittämistä. Aktiivista nuorisotoimintaa on tällä hetkellä seitsemässä jäsenyhdistyksessä. Valtakunnallinen nuorisoleiri pidettiin Tampereen Teiskossa 23.-27.6. Leirin teemana oli henkilökohtainen pelastautuminen ja tavoitteena tutustuttaa 9-13 -vuotiaita nuoria meripelastuksen perusasioihin ja antaa elämyksellistä koulutusta yhden kesäviikon ajan. Bågaskärin toimintakeskushankkeen ensimmäinen vaihe, elementtitoimitus saatiin päätökseen huhtikuussa. Uuden tarjouskilpailun myötä loput urakoitsijat valittiin ja pääurakkavaihe käynnistyi heinäkuussa. Pääosa jäljellä olleista rakennusten ulkotöistä valmistui vuoden loppuun mennessä. Hankkeen kokonaiskustannukset nousevat yli 3,7 M :n, mikä kiristää huomattavasti Seuran taloutta. Keskus vihitään käyttöön 19.5.2009. Seuran toiminnan päärahoittaja oli edelleen Raha-automaattiyhdistys. Bågaskärin toimintakeskushanketta tukivat mm. Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Rettig Capital Oy Ab, Vaisala Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Raimo Voipio, H&E Grönqvistin säätiö, Frenckellin säätiö, Urlus- säätiö, Sanoma-WSOY, Paulig Oy ja Algol Oy. Kotkan PV5-luokan alushankintaan saatiin Euroopan aluekehitysrahastolta 210 000 euroa. Projektihakemus Viron vapaaehtoisen meripelastuksen kehittämiseksi 2008 2011 VOMARE hyväksyttiin Euroopan Unionin Central Baltic Interreg IVA ohjelmaan rahoitettavaksi. Hankkeen arvo on n. 1,0 M. Varainhankintaa kehitettiin painopisteenä Bågaskärin toimintakeskushanke ja Trossin markkinointi. Ensimmäistä kertaa Seuran historiassa järjestettyjen valtakunnallisten arpajaisten tuotto oli n. 36 000. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta näkyi vuoden aikana monipuolisesti sekä valtakunnallisessa että alueellisessa mediassa ja veneilyalan julkaisuissa. Seura julkaisi 41 mediatiedotetta ja 86 sisäistä tiedotetta. Vuosikirja ilmestyi neljättä kertaa. Meripelastusseuraan kuului vuoden lopussa 58 vapaaehtoista meripelastustyötä tekevää paikallisyhdistystä, joissa oli jäseniä yhteensä 15 051. Aktiivisina meripelastajina heistä toimi noin 1800. Suomen Meripelastusseura ry 2

1. JÄSENYHDISTYKSET Suomen Meripelastusseuraan kuului vuoden 2008 lopussa 58 meri- tai järvipelastusyhdistystä, jotka ylläpitivät 31 vapaaehtoista meripelastusasemaa merialueella ja 34 sisävesillä. Toukokuussa Seuran jäseneksi hyväksyttiin uusi yhdistys, Pyhäjärven Järvipelastajat. Lisäksi Jyväskylän Järvipelastajien alaisuuteen perustettiin Keuruun asema. Meripelastusasema 1 Helsingissä jatkoi toimintaansa suoraan keskusjärjestön alaisuudessa. Varainhankintatyöhön keskittyviä pelastusrenkaita oli yhdeksän. Seuran jäsenyhdistysten yhteenlaskettu jäsenmäärä oli kauden lopussa 15 051, joista Trossi-jäseniä oli 4 828. Kokonaisjäsenmäärä oli kasvanut edellisvuodesta 943 jäsenellä ja Trossien määrä 1280:lla. Jäsenyhdistysten Seuralle maksama jäsenmäärän mukainen jäsenmaksu oli kaudella 6 euroa jäseneltä. Vuoden 2009 alusta lähtien kaikki yhdistykset ovat mukana jäsenmaksujen yhteislaskutuksessa. Jäsenyhdistysluettelo on liitteenä 1. 2. MERIPELASTUSTOIMINTA 2.1 Pelastustehtävät Meripelastusseuran miehistöt lähtivät viime vuonna erilaisiin tehtäviin 1 263 kertaa. Apua sai yhteensä 2 234 ihmistä ja 900 alusta. 51 ihmistä pelastettiin todennäköisesti varmalta menehtymiseltä ja 76 alusta tuhoutumiselta. Hälytystehtävien määrä pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Kokonaistehtävämäärän kymmenen prosentin kasvun aiheuttivat ennen tilastoimattomat turvavene- ja valistustehtävät. 183 uuteen kategoriaan kuuluvaa tehtävää osoittavat, että vapaaehtoisten meripelastajien panos on merkittävä myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja yleisen veneilyturvallisuuden edistämisessä. Pelastusalukset päivystivät avovesikaudella pääsääntöisesti puolen tunnin lähtövalmiudessa. Viikonloppuisin ja loma-aikoina pelastusvalmius oli useimmiten välitön alusten partioidessa toimintaalueillaan. 2.2 Tehtävät alueittain Ensimmäistä kertaa Seuran historiassa Päijänteen ja Kokemäenjoen toiminta-alueella suoritettiin enemmän tehtäviä kuin Suomenlahdella. Päijänteellä (yhteensä 370 tehtävää) ahkeroivat eteenkin Lahden, Jyväskylän ja Jämsän yhdistykset. Kolmannen paikan alueellisessa vertailussa vei Saimaa (229 tehtävää), jonka kintereillä oli Saaristomeri (215 tehtävää). Pohjanlahdella ja Pohjois-Suomessa suoritettiin yhteensä 141 tehtävää. Eniten tehtäviä suorittanut yksittäinen meripelastusyhdistys oli vuonna 2008 Turunmaan Meripelastusyhdistys 123 tehtävällä. Toiseksi urakoi 108 tehtävää hoitanut Lahden Järvipelastajat ja kolmanneksi 103 tehtävää hoitanut Espoon Meripelastajat. 3

Tehtävät yhdistyksittäin Kolme tehtävämäärältään suurinta yhdistystä suorittaa 26 % kaikista Seuran tehtävistä. Yllä 20 eniten tehtäviä suorittanutta yhdistystä nimetty. 2.3 Tehtävien laatu ja kohteet Yli puolet vapaaehtoisten meripelastajien tehtävistä oli eriasteisia pelastus- ja avustustehtäviä (57 %). Ihmisiä oli välittömässä vaarassa noin 70 tapauksessa. Lisäksi etsittiin kadonneita avomereltä ja saaristosta, suoritettiin ensivaste- ja sairaankuljetustehtäviä, vahingontorjuntatehtäviä (esim. uponnut vene, veteen katkennut sähkölinja jne.), tarkastus- tai varmistustehtäviä, vesiliikenneturvallisuustehtäviä (vesiliikennettä vaarantavan esineen poisto väylältä) sekä sammutustehtäviä. Avuntarvitsijat olivat pääsääntöisesti huviveneilijöitä (71 %). Ammattimerenkulkijat tarvitsivat apuamme 26 kertaa viime vuoden aikana. 4

Tehtävät luonteittain 2.4 Ongelmien syyt, tehtävien ajoittuminen ja hälyttäjät Tekninen vika on ehdottomasti yleisin syy 51 prosentilla meri- ja vesiliikenneonnettomuuksiin ja avustustehtäviin. Huolestuttavaa on, että edelleenkin polttoaineongelma oli syynä 81 tapauksessa. Merimiestaidollisen virheen ja huolimattomuuden osuus pysyi myös ennallaan, 27 prosentissa kokonaistehtävämäärästä. Vilkkainta aikaa pelastus- ja avustustoiminnassa olivat kesä-, heinä- ja elokuu, joiden aikana kertyi lähes kolme neljännestä vuotuisista tapahtumista. Näistä tehtävistä suurin osa suoritettiin perjantai- ja sunnuntai-illan välisenä aikana. Vapaaehtoisen meripelastusaluksen hälyttää tehtävään yleensä viranomainen. Hälytys tulee joko merivartioston johtokeskuksesta (28%) tai hätäkeskuksesta (20%). Keskuksista tulevat hälytysmäärät ovat pysyneet melko samoina vuodesta toiseen. Suurin yksittäinen hälyttäjä on kuitenkin edelleen hädänalainen itse. Pelastusalukselle soitetaan suoraan yli 360 kertaa vuodessa (33%). 2.5 Tehtävämäärien kehitys 2002 2008 Vapaaehtoisten meripelastajien tehtävät ovat lisääntyneet noin 30 prosentilla vuosituhannen alusta. Parina viime vuotena on varsinaisten hälytystehtävien määrä pysynyt kuitenkin lähes samana. Tänä päivänä Meripelastusseuran yksiköt suorittavat noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä. 5

Tehtävämäärät 2002-2008 Pelastus- ja avustustilastot on esitetty liitteessä 2. 2.6 Vapaaehtoisten meripelastajien vakuutukset Meripelastusseura on tapaturmavakuuttanut kaikki pelastusalusten miehistöjen jäsenet sekä satunnaiset matkustajat If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä. Vakuutusmäärät ovat: Kertakorvaus tapaturman aiheuttamasta kuolemantapauksesta 47 400 Kertakorvaus tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta 62 800 Tapaturman aiheuttamat sairaanhoitokulut, meripelastusmiehistö 10 330 Tapaturman aiheuttamat sairaanhoitokulut, risteilymatkustajat 6 290 Päiväkorvaus tapaturman aiheuttamasta ohimenevästä työkyvyttömyydestä 0 Seura on vakuuttanut myös jäsenyhdistystensä järjestämään nuorisotoimintaan osallistuvat nuoret koko maassa, kaikki nuorisotapahtumat ja toiminnat. Vakuutusarvot: Kertakorvaus tapaturman aiheuttamasta kuolemantapauksesta 10 000 Kertakorvaus tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta 20 000 Tapaturman aiheuttamat sairaanhoitokulut 4 000 Päiväkorvaus tapaturman aiheuttamasta ohimenevästä työkyvyttömyydestä 0 Lisäksi Meripelastusseura on vakuuttanut toimintansa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä (toiminnanvastuu) sekä yhdistyksen hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt (hallinnonvastuu). Meripelastusseuran omistamat alukset oli kaskovakuutettu Oy Gard (Baltic) Ab:ssa ja laivanisännän vastuuvakuutus (P&I) on voimassa kaikissa Seuran lipun alla liikkuvissa aluksissa. 6

3 ALUKSET 3.1 Aluskanta ja -hankinnat Meripelastusseuran oma aluskanta käsitti vuoden lopussa 138 alusta, joista 43 oli apuveneitä, 13 PV1 - luokan pelastusaluksia, 17 PV2 -luokan pelastusaluksia, 14 PV3 -luokan pelastusaluksia, 12 PV4 - luokan pelastusaluksia, 4 PV5 -luokan pelastusaluksia ja 9 pelastusristeilijää sekä 26 vanhempaa alusta, jotka eivät sisälly uuteen alusluokitukseen (PV0-luokka). Seuran lipun alla purjehti myös yhteensä 9 jäsenyhdistysten tai muiden tahojen omistamaa apuvenettä ja pelastusalusta. Aluskantaa kehitettiin hankkimalla neljä uutta alusta. Yksi aluksista hankittiin Boomeranger Boats Oy:ltä ja se oli PV2 -luokan pelastusvene tyypiltään Boomeranger F-740. Tämä alus vastaanotettiin 23.5.2008 ja se sijoitettiin Kokkolaan (PV217 Matts). Marine Alutech Oy:stä vastaanotettiin kaikkiaan kolme uutta alusta ja ne olivat kaikki PV5-luokan veneitä tyypiltään Watercat 1450/ 1500 Rescue. Ensimmäinen 21.5.2008 vastaanotettu alus sijoittui Helsinkiin (PV 504 Rautauoma). Toinen alus oli alun perin ensimmäinen Suomen Meripelastusseuralle rakennetuista PV5-luokan uusista aluksista, jota ei sopimuksen mukaisesti vastaanotettu, koska se ei täyttänyt kaikkia hankintasopimuksen ehtoja. Toimittajan kanssa päädyttiin rakentamaan tehdyn aluksen tilalle uusi ja Meripelastusseura lainasi alusta kauden 2007 ajan. Koska käytössä alus todettiin erittäin meripelastuskelpoiseksi sopimuspuutteistaan huolimatta, hankittiin alus 3.7.2008 SMPS Porkkalan Meripelastajat ry:n käyttöön alkuperäistä sopimushintaa huomattavasti edullisemmalla hankintahinnalla (PV503). Kolmas PV5- luokan alus valmistui ja vastaanotettiin 15.12.2008. Se tullaan keväällä 2009 sijoittamaan Kotkaan. Seura myi vuonna 2008 kolme alusta; PV021 Jyrängön, PV502 Valsörn II:n ja sen mukana apuveneen AV31 Hakanen. Alusluettelo 31.12.2008 liitteenä 3. 3.2 Perus- ja muut korjaukset Kauden aikana suoritettiin korjausmäärärahoista lukuisia erisuuruisia korjaustöitä. Suurimpina yksittäisinä voidaan mainita Lahden PV407 Teemu Hiltusen moottorin vaihto (työ jatkuu vuonna 2009), AV06 Kuutinkarin aluksen paikkakunnan siirrossa tehdyt remontit, PV207 Bettyn telakointivahingon korjaustöiden yhteydessä tehdyt muut työt sekä perämoottoreiden vaihto, PV302 Kuusakosken aluksen paikkakunnan siirrossa tehdyt remontit sekä moottorin haalausremontti, PV205 Repon perämoottoreiden vaihto, PV209 Wetterin perämoottoreiden vaihto, PR09 Heben maalaus sekä törmäyslistojen vaihtotyö sekä PV413 Parocin navigointijärjestelmän uusinta sekä pakoputken korjauksiin liittyvät työt. 3.3 Alusvahingot PR12 Jenny Wihuri sai potkurivaurion SAREX-harjoituksessa Bornholmin edustalla. PV209 Wetterin molemmat perämoottorit rikkoontuivat korjauskelvottomiksi niiden sammuttua kesken ajon ja veden päästyä koneiden sisään. PV308 Kainarin molemmat moottorit rikkoontuivat kauden aikana, jolloin toinen koneista jouduttiin vaihtamaan kokonaan uuteen ja toinen peruskunnostettiin. PV312 Wärtsilä Rescue sai pohjakosketuksessa vaurion toiseen perämoottoreistaan. PV314 Herman Saastamoinen koki kytkinvaurion heti takuuajan päätyttyä, jota ei enää saatu takuun puitteissa korjautettua. PV406 Fagerön moottori jouduttiin korjauttamaan alusvahinkona. 3.4 Katsastusjärjestelmä Seuran katsastusjärjestelmän mukainen katsastus suoritettiin kauden aikana yhteensä 112 alukselle 18 katsastajan voimin. Tämä edustaa noin 77 prosenttia koko aluskannasta ja määrä oli 18 alusta vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi osa aluksista katsastettiin Merenkulkulaitoksen toimesta yhdistysten tilauksesta. Uusittu katsastusjärjestelmä oli nyt käytössä täydessä laajuudessaan ja myös Messin alusrekisterin uusi katsastusrekisteri otettiin käyttöön. 7

3.5 Alusluokkien kehittäminen Seuran hallituksen perustama instrumentointityöryhmä sai selvitystyönsä valmiiksi liittyen siihen, ovatko uusien pelastusveneluokkamäärittelyiden mukaiset alusten varustelut ajantasaisia ja laajuudeltaan järkeviä. Työryhmä ei esittänyt muutoksia määrittelyihin, paitsi AIS-laitteiden hankinnan osalta, joita jatkossa tullaan asentamaan merialueiden PV3-PR-luokan aluksiin. Meripelastusseuran uudelle PV5-luokan alukselle suoritettiin kääntökoe huhtikuussa Marine Alutechin telakalla Teijossa. Ensimmäinen Suomessa tämän kokoluokan alukselle tehty kääntökoe onnistui hyvin, ja aluksen vakavuus, vesitiiviys ja ympärikääntyvyysominaisuudet vastasivat odotuksia. 4. TALOUS 4.1 Rahoitus Raha-automaattiyhdistys on Meripelastusseuran toiminnan päärahoittaja. RAY:n avustukset ovat olleet sen pidemmän aikavälin suunnitelman mukaisia. Vuonna 2008 RAY:n avustukset olivat yhteensä 2 821 940 euroa. Näillä tuettiin Seuran hallintoa, koulutusta, viestintää, alusinvestointeja, Bågaskärin toimintakeskuksen rakennushanketta sekä alusten ylläpitoa, huoltoa ja korjaamista. Tilinpäätöksessä RAY-avustukset näkyvät sen vuoden tuottoina, jolloin vastaava kulu on syntynyt, eli ei siis välttämättä avustuksen myöntämisvuonna. Tulopuolella on huomattava lisäksi Merenkulkulaitoksen myöntämä avustus lästimaksuista 225 500 euroa sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston 150 000 euron apuraha Bågaskärin toimintakeskuksen rakennushankkeeseen. Bågaskärin rakennushanketta tukivat myös useat yhteisöt mm. Rettig Capital Oy Ab yhteensä n.83.00 :n raha- ja tarvikelahjoituksella sekä Vaisala Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Raimo Voipio merkittävällä rahalahjoituksella. Lisäksi Meripelastusseuran sai lahjoituksia Bågaskärin rakennushankkeeseen H&E Grönqvistin säätiöltä 50 000 euroa, Frenckellin säätiöltä 30 000 euroa, Urlus- säätiöltä 20 000 euroa, Sanoma-WSOY 6 000 euroa, Paulig Oy:ltä 10 000 euroa, Algol Oy:ltä 10 000 euroa ja Antti Herliniltä 2 000 euroa. Kiitoksen ansaitsevat myös laivameklarit, jotka keräävät aluksilta puolestamme ns. vapaaehtoisia pelastusvenemaksuja, vuonna 2008 yhteensä 64 075 euroa. Meripelastusseura sai Euroopan aluekehitysrahastolta avustusta Kotkan PV5-luokan alushankintaan 210 000 euroa. Lisäksi useat muut yhteisöt ja yksityishenkilöt tukivat toimintaamme merkkipäivä-, raha- ja tavaralahjoituksin. Meripelastusseuran projektihakemus Viron vapaaehtoisen meripelastuksen kehittämiseksi 2008 2011 VOMARE hyväksyttiin Euroopan Unionin Central Baltic Interreg IVA ohjelmaan rahoitettavaksi. Hankkeen arvo on n. 1,0 M. Rahoitus oli toimintakauden aikana vakaata ja kulut pystyttiin pääsääntöisesti pitämään tiukassa budjetissa. Kulut esitetään tilinpäätöksessä toiminnoittain: alukset ja asemat, koulutus, Bågaskärin toimintakeskus, viestintä ja hallinto. Meripelastusseuralla on vararahasto, jonka tarkoituksena on tuotollaan tukea Seuran toimintaa sekä poikkeuksellisen vaikeissa oloissa mahdollistaa toiminnan jatkuminen. Omaisuus koostuu osakehuoneistosta ja sijoituksista. Seuran varainhankintaa on markkinoitu esitteellä, Merkkipäiväluettelossa sekä Seuran nettisivuilla. Varainhankinnan tueksi toteutettiin jo kolmannen kerran vuosikirja. Lisäksi markkinoidaan ulkoisen toimittajan ylläpitämää verkkokauppaa, jonka tuotto ohjataan Seuralle. Jäsenyhdistyksiä tuettiin alushankkeiden käynnistämisessä ja edistämisessä mm. tapaamalla kuntien päättäjiä sekä mahdollisia rahoittajia. 8

Seuran taloudellinen tilanne tiukkeni vuoden aikana johtuen Bågaskärin rakennuskustannusten huomattavasta noususta, mitä katettiin n. 1 M :n lainarahoituksella. Lisäksi Porkkalan PV5-luokan aluksen hankintaa rahoitettiin kauden aikana tilapäisellä lainanotolla. Selvitys laiva-avustuksista ja muista lahjoituksista on esitetty liitteessä 4. 4.2 Tilintarkastajat Seuran tilintarkastajana toimi diplomiekonomi KHT Wilhelm Holmberg ja KHT Heidi Vierros sekä heille varamiehinä KHT Henrik Kullberg ja KHT Jari Härmälä kaikki tilintarkastusyhteisö KPMG Oy:stä. 4.3 Veroasiat Alle kymmenmetristen pelastusalusten arvonlisäverovapautta koskevat neuvottelut jatkuivat edelleen valtionvarainministeriön kanssa. 5. VARAINHANKINTA 5.1 Varainhankinnan kehittäminen Varainhankinnan kehittämissuunnitelmien tekoa jatkettiin. Trossin markkinoinnin kehittämistä ja kuluttajamarkkinoinnin edellytysten rakentamista jatkettiin. Järjestettiin arpajaiset, joiden tuotto oli n. 36 000. Arpajaisten kautta aloitettiin myös lahjoittajarekisterin tietojen kerääminen. 5.2 Yritysyhteistyö ja sponsorointi Yritysyhteistyön osalta jatkettiin palvelupakettien rakentamista ja edellytysten luomista Bågaskärin tulevan toimintakeskuksen hyödyntämiseksi. Yamaha Centerin kanssa tehtiin sopimus Trossin liittämisestä kuhunkin myytyyn veneeseen. NRJ:n radioaseman kanssa tehtiin yhteistyösopimus. 5.3 Verkkokaupat Internetissä toimi Seuran kannatustuotteiden verkkokauppa ja Messissä miehistötuoteverkkokauppa. Molempien ylläpidosta vastasi T. M. Palojoki Oy:n / Seripa. Verkkokauppojen tuotto Seuralle oli vuoden loppuun mennessä yhteensä 680 euroa. 6. KOULUTUS 6.1 Koulutustoiminta ja meripelastusharjoitukset Meripelastusseuran kurssitoiminta jatkui edellisvuoden tapaan alueille painottuen oman koulutuskeskuksen puuttuessa. Vaikka kaikkia suunniteltuja kursseja ei kyetty järjestämään, onnistuivat alueelliset kurssit täyttämään valtakunnan kurssitarpeen kohtuullisesti. Totuttuun tapaan tutkakoulutukset hankittiin Aboa Mareksi nimensä muuttaneesta Turun merenkulkuoppilaitoksesta. Uutena kurssiohjelmaan tullut perusturvakurssin kouluttajakurssi toteutettiin yhdessä Valtion meriturvallisuuskoulutuskeskus Meriturvan kanssa. Koululaivan käyttö valtakunnallisen koulutuksen tukemisessa rajoittui muutamalla kurssilla olleisiin tukialustehtäviin. Näiden lisäksi alus osallistui keväällä Baltic Sarex meripelastusharjoitukseen Tanskan Bornholmissa. Seuran kurssivalikoimaan lisättiin pelastustekniikkakurssi, vastaavasti apuvene (RIB) kurssia ei järjestetty sopivan koulutuspaikan ja kaluston puutteen vuoksi. Syksyn koulutustilaisuuksista kuusi järjestettiin yhteistyössä OK opintokeskuksen kanssa. Koulutuskausi alkoi keväällä Tampereella, Varalan urheiluopistolla järjestetyillä kouluttajapäivillä, joihin osallistui nelisenkymmentä yhdistysten koulutustoiminnasta kiinnostunutta. Päivillä mietittiin muun muassa meripelastajan terveysvaatimuksia, rekrytoinnin ongelmia sekä pelastusvenemiehistön koostumusta ja laadukasta koulutustoimintaa. 9

Loppukesästä uusi koulutussuunnittelija kiersi kentällä ja tapasi yhteensä 40 yhdistyksen koulutusvastaavat joko yhdistysten asemapaikoilla tai erilaisissa aluetapaamisissa. Kierroksen tuloksena voitiin koulutusjärjestelmän todeta lähteneen toteutumaan yhdistyksissä suunnitellulla tavalla. Tehokkaan koulutuksen toteuttamista ovat haitanneet innokkaiden kouluttajien vähyys ja keinojen puute vanhan miehistön osaamisen päivittämiseksi ja todentamiseksi. Loppusyksystä kurssitoimintaan osallistuneet kouluttajat kokoontuivat summaamaan kulunutta vuotta sekä suunnittelemaan kauden 2009 toiminnan linjoja. Uuden koulutuskeskuksen käyttöönotto tulee lisäämään kurssitoimintaa huomattavasti. Kouluttajat perustivat meripelastuskouluttajat ryhmän, jolla pyritään turvaamaan jatkossakin riittävät kouluttajaresurssit kaikille Seuran kursseille. Tulevaisuudessa ryhmän jäsenien työpanosta voidaan käyttää myös yhdistysten koulutustoiminnan tukena laajemmin. Tällaisesta työstä yksi esimerkki saatiin jo kuluneella kaudella, kun kaksi meripelastuskouluttajaa perehdytti perustetun Pyhäjärven järvipelastajien miehistöä pelastustoimintaan. Uusien alusten luovutusten yhteydessä pidettiin perehdytyskoulutukset alusten miehistöille. Seuran 43. koulutuspäivät pidettiin MS Gabriellalla maaliskuun alussa. Meripelastusseuran yksiköt osallistuivat kauden aikana useisiin alueellisiin meripelastus- ja yhteistoimintaharjoituksiin niin merialueilla kuin sisävesilläkin. Miehistöjen koulutuksen perusrungon muodostivat kunkin yhdistyksen järjestämät koulutustilaisuudet pelastusasemilla. Toteutunut koulutus on esitetty liitteessä 5. 6.2 Meripelastustaitokilpailut Järjestyksessä 23. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut pidettiin Valkeakoskella 30. elokuuta. Kilpailurata muodostui kuudesta tehtävärastista: merimiestaito, navigointi, vedestä pelastaminen, viestiliikenne ja ensiapu sekä ajankohtaisrastina uhrin pelastaminen alhaalta aluksen konehuoneesta. Kaikki tehtävät olivat sellaisia, joihin meripelastajat voivat tositilanteessa joutua. Kilpailujen tärkein tavoite onkin kehittää miehistöjen pelastustaitoja sekä lisätä motivaatiota ja oppimishalua. Kilpailuihin osallistui 22 joukkuetta, joista 17 tuli meri- ja järvipelastusyhdistyksistä ympäri maata, ja viisi edusti meripelastusviranomaisia ja muita vapaaehtoisjärjestöjä. Meripelastustaitokilpailut voitti helsinkiläinen Meripelastusasema 1:den I joukkue, jonka muodostivat Joonas Lahelma (26) joukkueen johtajana, Johan Rehnström (24) ja Henrik Rehnström (26). Toiseksi tämän vuoden kilpailuissa sijoittui Suomenlahden Merivartioston joukkue, jossa kilpailivat Jukka-Pekka Lumilahti, Ville Hytönen ja Jere Purhonen ja kolmanneksi Tampereen yhdistyksen joukkue kilpailijoinaan Rami Siren, Kalle Hakonen ja Mari Zakrzewsko. Jokavuotisten meripelastustaitokilpailujen tarkoituksena on lisätä vapaaehtoisten meripelastajien taitoja, oppimishalua ja motivaatiota, sekä mitata jo opittuja taitoja. 6.3 Koulutuksen kehittäminen Merkittävin koulutustoiminnan kehitysaskel vuonna 2008 oli sähköisen materiaalikansion, SARin valmistuminen ja julkaisu talvella 2008. Ensimmäinen päivitys tuli vielä saman vuoden aikana, joulukuun alussa 2008. SARiin tuotetaan pikkuhiljaa meripelastuskoulutuksessa kursseilla ja yhdistysten koulutustilaisuuksissa tarvittavaa materiaalia. Ensimmäisen käyttövuoden jälkeen SARin sisältäviä USBmuistitikkuja oli toimitettu yhdistyksiin jo 55 kappaletta. Koulutusjärjestelmäkansiot ja koulutuskortit ovat olleet edelleen jaossa perämiehen koulutustasolle saakka. Päällikön ja konemestarin koulutusjärjestelmien julkaisemiseksi tehtiin vuosi töitä ja puuttuva materiaali julkaistaan vuonna 2009. Jo kuluneen vuoden aikana tuli selväksi, että siirtyminen uuteen koulutusjärjestelmään tulee olemaan huomattavasti ennakoitua vaikeampi ja enemmän aikaa vaativa asia. Yhdistyksissä kerrattiin 2008 syksyllä pääasiassa kansimiehen koulutussuunnitelman mukaisia asioita. 10

6.4 Vapaaehtoisen meripelastajan terveysvaatimukset Vapaaehtoisen meripelastajan tulee olla terveydentilaltaan sekä fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva. Terveyden sekä fyysisen ja psyykkisen kunnon vaatimukset on hyväksytty 22.3.2004. Asiaa tuodaan esille kaikilla Seuran kursseilla. Kouluttajapäivillä asiasta pidettiin gallup, joka osoitti, ette terveysilmoitusmenettely ole vielä läheskään kaikkialla käytössä. 6.5 Bågaskärin toimintakeskushanke Hankkeen ensimmäinen vaihe, elementtitoimitus saatiin päätökseen ja rakennukset lopulliseen hahmoonsa huhtikuussa. Uuden tarjouskilpailun myötä loput urakoitsijat valittiin ja pääurakkavaihe käynnistyi heinäkuussa. Pääurakoitsijaksi valittiin kokonaistaloudellisin perustein Mijorak Oy ja LVIurakoitsijaksi talotekniikka Mijorak Oy. Sähköurakoitsijana toimi Jorvaksen Sähkö Oy. Pääosa jäljellä olleista ulkotöistä valmistui vuoden loppuun mennessä. Sisätöitä jatketaan keväällä ja keskus luovutetaan Seuralle huhtikuun alussa. Sen jälkeen jatkuu vielä keskuksen varustelu koulutus- ja meripelastusvarusteiden osalta. Keskus vihitään käyttöön 19.5.2009. Hankkeen kokonaiskustannukset tullevat nousemaan yli 3,7 M :n. Kustannusten kasvu johtuu elementtitoimitusten viivästymisestä ja yleisten rakennuskustannusten huomattavasta noususta. 6.6. Nuorisotoiminta Nuorisotoiminnan ohjausryhmä on nuorisotoiminnan aktiiveista koostuva ryhmä, jonka tavoitteena on kehittää Meripelastusseuran nuorisotoimintaa sekä tukea yhdistysten nuorisotoimintaa järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutuksia ja tuottamalla koulutusmateriaalia. Nuorisotoiminnan ohjausryhmä kokoontui SUH:n järjestämän Junior Life Saver koulutuksen yhteydessä Pajulahden urheiluopistossa Nastolassa. Seuran valtakunnallisilla koulutuspäivillä ohjausryhmä julkaisi nuorisotoiminnan tueksi tuotetun materiaalin, Kladin sekä nuorisotoiminnan turvallisuusohjeet. Nuorisopaitojen tilaus saatiin verkkokauppaan. Nuorisotoimintaa on nykyään seitsemässä jäsenyhdistyksessä. Nuorisotoiminnan ohjausryhmän järjestämä valtakunnallinen nuorisoleiri pidettiin Tampereen Teiskossa 23.-27.6.2008. Leirin teemana oli henkilökohtainen pelastautuminen ja tavoitteena oli tutustuttaa 9-13 - vuotiaita nuoria meripelastuksen perusasioihin ja antaa elämyksellistä koulutusta yhden kesäviikon ajan. Leirille osallistui kaikkiaan 12 nuorta ja 7 ohjaajaa, jotka olivat saapuneet leirille eri puolelta Suomea, niin rannikolta kuin sisävesiltäkin. Leirin aikana nuoret harjoittelivat mm. ensiapua, vedestä pelastautumista, navigointia ja merimiestaitoja. Merivahteja harjoiteltiin päiväretkillä Isosaari -aluksella. Odotettuja tapahtumia olivat Tampereen yhdistyksen alusten PV Siilinkarin ja AV Särkän vierailu sekä Teiskon VPK:n opetuksellinen vierailukäynti. Lisäksi leiriläiset osallistuivat melontaretkeen. 7. VIESTINTÄ Meripelastusseuran viestinnän tehtävänä on tukea operatiivista toimintaa, varainhankintaa ja jäsenrekrytointia ylläpitämällä ja kehittämällä Seuran positiivista julkisuuskuvaa sekä sitouttamalla omaa jäsenistöä. Vuoden 2008 viestinnässä hyödynnettyjä teemoja olivat mm. Bågaskärin toimintakeskushanke, toista kautta valtakunnallisesti käytössä ollut uusi koulutusjärjestelmä, nuorisotoiminta, SAREX 08 -harjoitus sekä Helsingin uusi pelastusalus ja sille tehty kääntökoe. 7.1 Sisäinen viestintä Jäsenyhdistyksille tiedotettiin Messissä julkaistuilla ja Messin sähköpostijakeluilla lähetetyillä sisäisillä tiedotteilla kaikista Seuran toimintaan liittyvistä asioista ja ohjeista. Sisäisiä tiedotteita julkaistiin Messissä yhteensä 86 kappaletta (sisältäen kaikkien toimialojen tiedotteet). Yhdistysten tiedotusvastaaviin pidettiin aktiivisesti yhteyttä ja Seuran koulutuspäivien yhteydessä järjestettiin viestinnän kysymyksiin keskittyvä foorumi. 11

7.2 Ulkoinen viestintä ja tapahtumat Joukkoviestimiin pidettiin yhteyttä säännöllisillä mediatiedotteilla ja juttutarjouksilla. Viestimien käyttöön tarjottiin myös taustatietoa ja muuta materiaalia vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta. Lisäksi järjestettiin erilaisia tiedotustilaisuuksia ja toimittajatapaamisia. Seuran internetsivuilla julkaistiin kaudella 41 tiedotetta. Seura osallistui Vene 08 Båt näyttelyyn Helsingin messukeskuksessa helmikuussa ja Helsingin uivaan venenäyttelyyn Lauttasaaressa elokuussa. Seura oli mukana myös RAY:n 70-vuotiskiertueen päätapahtumassa Porissa heinäkuussa Pori Jazzien aikana, missä oli näytteillä Espoon Meripelastajien uusi PV3-luokan alus. Lisäksi Seura esittäytyi Lahden Järvipelastajien ylläpitämällä osastolla Turvallisuus ja puolustus messuilla Lahdessa syyskuussa. Meripelastusseura sai vuoden aikana hyvin näkyvyyttä sekä valtakunnallisessa että alueellisessa yleismediassa ja veneilyalan julkaisuissa. Valkeakosken meripelastustaitokilpailuista uutisoitiin näyttävästi alueellisessa mediassa. 7.3 Julkaisutoiminta Meripelastusseuran järjestyksessä neljäs vuosikirja julkaistiin kesäkuun alussa. Kirjan painosmäärä oli 15 000 ja se jaettiin jäsenille, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajille sekä veneilytoimittajille. Suurelle yleisölle kirjaa jaettiin messuilla ja muissa tapahtumissa. Vuosikirjan julkaisemisen mahdollisti Seuran neuvottelukunnan tuki. Julkaisun ilmoitustuotot olivat 32 000 ja tulos kulujen jälkeen 6 904, mikä ohjattiin Bågaskärin toimintakeskushankkeeseen. Lisäksi toteutettiin ja kehitettiin Vapaaehtoinen meripelastaja -lehteä toimituspolitiikan suuntaviivojen mukaisesti. Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa ja lehden toimitusneuvosto kokoontui viisi kertaa. Julkaisu on Aikakauslehtien liiton jäsen. 7.4 Graafisen ilmeen uusiminen Syksyllä käynnistettiin Seuran graafisen ilmeen päivittäminen. Projekti sisältää painotuotteiden, messuilmeen, verkkosivujen sekä sähköisten esitysten tarkistamisen ja tarvittaessa uusimisen. Seuran logo säilyy muuttumattomana. Tarjouskilpailun perusteella ilmeen suunnittelijaksi valittiin mainostoimisto Suhde. 7.5 Verkkoviestintä Jäsenyhdistysten yhtenäisen, Seuran graafisen ilmeen mukaisen internetsivupohjan markkinointia yhdistyksille jatkettiin. Kolme uutta yhdistystä otti käyttöön sivupohjan. Kaikki Seuran sisäiset tiedotteet julkaistiin Messissä ja julkiset tiedotteet internetsivuilla. Lisäksi Messin materiaalipankkiin tuotettiin aineistoa eri toimialoilta. PR Jenny Wihurin miehistön matkapäiväkirjaa SAREX-meripelastusharjoituksesta julkaistiin Seuran nettisivuilla 5.-14.5. Bågaskärin toimintakeskushankkeen nettisivuja ylläpiti edelleen Porkkalan Meripelastajien vapaaehtoisryhmä. Elias-projektille luotiin nettisivut, jotka julkaistiin Seuran palvelimella tammikuussa. 7.6 Elias-projekti Norjan meripelastusseura tarjosi Seuralle mahdollisuutta aloittaa Suomessa Elias-klubitoiminnan Norjan mallin mukaan. Elias-klubi on suunnattu noin 4-10 vuotiaille lapsille ja sen tavoitteena on edistää turvallisuutta vesillä ja ympäristönsuojelua vaikuttamalla asenteisiin ja opettamalla oikeita toimintatapoja jo nuoresta lähtien. Klubin sydän on Elias-pelastusvene. 12

Elias-vene oli lainassa Norjasta helmikuussa Helsingin venemessuilla, missä sillä ajelutettiin lapsia jokaisena näyttelypäivänä. Elias-ajelut saavuttivat suuren suosion ja myös messujärjestäjä oli erittäin tyytyväinen ohjelmaan. Elias-klubin toiminta työllistää Norjassa kolme palkattua henkilöä. Myös Suomessa klubitoiminnalle olisi ollut palkattava päätoiminen vetäjä. Projektille ei löydetty yhteistyökumppania eikä RAY myöntänyt sille haettua projektirahoitusta. Näistä syistä klubitoimintaa ei pystytty käynnistämään. 7.7 Trossi-järjestelmän markkinointi Trossin markkinoinnissa jatkettiin yhteistyötä Lähivakuutus-ryhmän kanssa. Yhteisiä markkinointi- ja jäsentilaisuuksia järjestettiin eri paikkakunnilla. Avainasemassa olivat Seuran paikallisyhdistykset ja paikalliset Lähivakuutusyhdistykset. Yhteistyösopimus päättyi vuoden lopussa. Vuoden 2009 alusta uusi yhteistyökumppani Trossin markkinoinnissa on Alandia Venevakuutus. Trossin markkinointimateriaalia jaettiin valtakunnallisesti messuilla ja muissa yleisötapahtumissa. Materiaalia toimitettiin myös kaikkiin Seuran jäsenyhdistyksiin ja yhdistyksiä kannustettiin jakamaan sitä oman alueensa tiedotusvälineille, pursiseuroihin ja venesatamiin sekä erilaisissa yleisötapahtumissa. Trossia myytiin tarjoushintaan (60 ) Helsingin venenäyttelyssä ja muissa suurimmissa alan yleisötapahtumissa kevään aikana. Lisäksi Trossia markkinoitiin lehti-ilmoituksilla ja tarjoamalla venelehtiin Trossia käsitteleviä artikkeleita. 7.8 Sidosryhmäviestintä Meripelastusseuran neuvottelukunta pidettiin ajan tasalla Seuran toiminnasta ja ajankohtaisista hankkeista. Neuvottelukunnan tarjoamaa verkostoa hyödynnettiin varainhankinnassa vuosikirjan kannatusilmoitusten avulla. Neuvottelukunnan kokous pidettiin syyskuussa MS Viking Xpressillä. Kaudella pidettiin aktiivisesti yhteyttä sidosryhmien edustajiin ja järjestettiin alueellisia viranomais- ja sidosryhmätilaisuuksia. Rahoittajia, muita tukijoita ja yhteistyökumppaneita sitoutettiin toimimaan Meripelastusseuran toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kaikki Seuran tiedotteet lähetettiin myös sidosryhmien julkaisujen toimituksiin. 8. VERKOSTOITUMINEN 8.1 Viranomaiset Keväällä Meripelastusseura antoi pelastuslain uudistamisesta Sisäasiainministeriön lakiuudistustyöryhmälle lausunnon, jossa korostettiin vapaaehtoisten meripelastusyksiköiden huomioimista laissa. Syksyllä neuvottelut meripelastusyksiköiden huomioimisesta poliisin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhteistoimintaohjeessa etenivät ja uusi yhteistoimintaohje valmistuu kaudelle 2009. Ohjeessa Meripelastusseuran aluksille taataan poliisijohtoisista tehtävistä Rajavartiolaitoksen esikunnan määrittelemät korvaukset. Sisävesien yhdistyksistä 19 on solminut yhteistoimintasopimuksen alueensa pelastuslaitoksen kanssa. Pohjois-Savon alueen yhdistykset (pl. Nilakka) allekirjoittivat sopimuksen 18.12. Merialueilla vain neljällä yhdistyksellä oli sopimus pelastuslaitoksen kanssa. Läntisen Suomenlahden yhdistykset neuvottelivat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen allekirjoittamisesta. Rajavartiolaitoksen ja muiden pelastusviranomaisten sekä Vapepan kanssa järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia ja harjoituksia. 8.2 Kampanjat Meripelastusseura osallistui yhteistyökumppanina kansalliseen Viisaasti vesillä kampanjaan ja veneilyjärjestöjen Suomi vesille kampanjaan. 13

8.3 Yhteistyö Seura toi vapaaehtoisen meripelastuksen näkökulmaa esille seuraavissa yhteistyöelimissä: Veneilyasiain neuvottelukunta, Meripelastustoimien neuvottelukunta, Suomenlahden meripelastuslohkon johtoryhmä, Meriseurantaryhmä, Vapepan keskustoimikunta ja työvaliokunta sekä Veneilyjärjestöjen neuvottelukunta. Myös Hengenpelastusmitalilautakunnassa ja Suomen Merimuseon tuki ry:ssä oli Seuran edustus. Seuran paikallisyhdistykset ovat edustettuina useissa alueellisissa ja paikallisissa toimikunnissa. Meripelastusseura on Raha-automaattiyhdistyksen perustajajäsen. Seuran toimitusjohtaja toimii RAY:n hallituksen 2. varapuheenjohtajana. 8.4 Kansainvälinen yhteistyö Viron vapaaehtoisen meripelastustoimen kehittämishankkeelle, VOMARE:lle myönnettiin EU:n rahoitus vuoden 2008 lopussa. Hanke elvyttää Viron vapaaehtoista meripelastustoimintaa Suomenlahden itäpäässä ja Peipsi järvellä sekä luo edellytykset Suomen ja Viron vapaaehtoisten meripelastusjärjestelmien yhteistyölle. VOMARE -hankkeen tärkein osa on neljän täysin varustellun pelastusaluksen luovuttaminen Suomesta Viroon sekä vastaavien uusien alusten hankinta Suomen Meripelastusseuralle. Hanke toteutetaan 2009-2011. PR Jenny Wihuri osallistui kansainväliseen SAREX -meripelastusharjoitukseen 5.-10.5. Tanskan Bornholmissa. Toimitusjohtaja osallistui Euroopan meripelastusjohtajien kokoukseen Varnassa 30.10.- 2.11. Kauden aikana toimitusjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja osallistuivat myös neuvotteluihin Pietarin ja Kronstadtin kaupunkien edustajien kanssa Venäjän vapaaehtoisen meripelastustoiminnan kehittämiseksi. Meripelastusseura on IMRF:n jäsenjärjestö. 9. HALLINTO 9.1 Valtuusto ja neuvottelukunta Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 26.4.2008 ja syyskokoukseen 23.11.2008. Valtuuston strategiaseminaari pidettiin 22.11.2008. Neuvottelukunta kokoontui 8.9.2008 MS XPRS:llä Viking Linen vieraana. 9.2 Hallitus Hallitus kokoontui vuoden 2008 aikana 12 kertaa. Hallituksen strategiaseminaari pidettiin 7.6.2008 RAY:n Meripotissa Kirkkonummella. Hallintoelinten, henkilöstön sekä työryhmien ja toimikuntien kokoonpanot on esitetty liitteessä 6. 9.3 Messi Meripelastusseuran intranet, Messi oli käytössä viidettä vuotta. Ennen kauden alkua päivitettiin Messiin sen perustamisen yhteydessä siirretty tapahtumaraportointijärjestelmä, joka sisällöllisesti vastasi jo vuonna 2002 käyttöönotettua sähköistä raportointijärjestelmää. Alustietoihin liitettiin myös katsastusrekisteri, johon voidaan kirjata merenkulkuviranomaisen ja Meripelastusseuran vapaaehtoisen katsastajan kullekin meripelastusalukselle tekemät katsastukset. Messi toimii kaikkien Meripelastusseuran jäsenyhdistysten jäsenrekisterinä. Vuoden 2008 lopulla viimeisetkin yhdistykset liittyivät myös yhteislaskutukseen. Näin jokaisen Meripelastusseuran tai sen jäsenyhdistyksen jäsenen jäsenmaksulasku tulee keskitetysti Messin kautta. Messi palvelee myös muun muassa Trossi -palveluiden laskutuksessa. Laskutusominaisuuksien kehittäminen jatkui myös vuonna 2008. 14

Messi on Meripelastusseuran ja sen jäsenyhdistysten yhteinen työkalu ja toiminnanohjausjärjestelmä. Se toimii erilaisten rekistereiden lisäksi tiedotuskanavana, materiaalipankkina ja Messiin on liitetty myös miehistölle suunnattu verkkokauppa, jossa myydään erilaisia miehistötuotteita. Messissä on tiedot myös alusten päälliköistä, yhdistysten hallituksista sekä toimihenkilöistä. Toimiston työtä helpottamaan Messiin lisättiin raportointityökalu, jolla Messin rekistereistä saa ulos erilaisia tulosteita. Uuden alusrekisterin määrittelytyö jatkui ja rekisteri valmistuu keväällä 2009. Messiin kirjauduttiin vuonna 2008 yhteensä 39 990 kertaa, joka tarkoittaa 110 käyntiä vuorokaudessa. Palvelua ylläpitää W-Create Oy. 9.4 Toimitilat Seuran toimitiloihin kuuluvat Bågaskärin toimintakeskus ja toimisto Kalliolinnantie 4:ssä. Lisäksi Seuran omistuksessa on Asunto-osakeyhtiö Hafnian huoneisto Unioninkadulla. 10. HUOMIONOSOITUKSET JA PALKITSEMISET 10.1 Vuoden meripelastaja Meripelastusseura nimitti vuoden 2007 meripelastajaksi pelastusvene Rankin miehistön Kotkan Meripelastusyhdistyksestä. Miehistö esti todennäköisesti suuronnettomuuden nopealla ja ammattitaitoisella toiminnallaan Kotkassa 18. heinäkuuta, kun Tall Ships Races -tapahtumaan osallistuneiden alusten laituri irtosi ankkuroinnistaan kovassa tuulessa. PV Rankin päällikkönä toimi Petteri Myllynen ja miehistönä Vesa Ihalainen, Jussi Saarinen ja Mikko Vaulamaa. Muut huomionosoitukset ja palkitsemiset on esitetty liitteessä 7. 11. TILINPÄÄTÖSTIEDOT Tuloslaskelma ja tase on esitetty liitteessä 8. 15