Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on suunnitellut vero- ja kustannusvaikutusten analyysikehikon. Kustannuslaskelmien pohjana on kaupan toimialan tilinpäätöstiedot 29. Tarkasteltavat alatoimialat: Vähittäiskauppa (pl. autojen vähittäiskauppa), päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa (TK:n luokitus 474-477) ja tukkukauppa. Tarkastelussa Kokoomuksen, n ja :n vero-ohjelmat sekä Hetemäen verotyöryhmän veroehdotukset. Vero-ohjelmien yksityiskohtainen tulkinta on tehty Kaupan liitossa ja PTT:ssa. Tulkinnat pohjautuvat kirjoitettuihin vero-ohjelmiin ja ohjelmien epämääräisyydestä johtuen puolueiden edustajien puheisiin ja kirjoituksiin. Puolueiden verotavoitteet vaikuttavat kauppaan mm. ostovoiman ja suorien kustannusten kautta. Työnantaja- ja palkansaajamaksujen kiristys on mukana kaikissa laskelmissa PTT:n arvioimalla suuruudella.
Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Ostovoimaan ja liikevaihtoon vaikuttavat verot: Ansiotuloverotus. Arvonlisäverotus. Kiinteistövero. Pääomatulovero. Energiaverotus. Muut ympäristö- ja valmisteverot (mm. alkoholi-, makeis-, pakkaus- ja jäteverot). Yritysten kustannuksiin vaikuttavat verot: Energiaverotus. Muut ympäristö- ja valmisteverot (mm. alkoholi-, makeis-, pakkaus- ja jäteverot). Kiinteistövero. Yritysten voittoihin vaikuttavat verot: Yritysverotus. Innovaatiokannustimet. Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Kokoomuksen vero-ohjelman kauppaan kohdistuvien verojen julkistaloudellinen vaikutus on 1,1 mrd. euroa: Kevennyksiä 1,9 mrd. euroa (ansiotuloverotus, yritysverotus ja innovaatiovähennys). Kiristyksiä 3 mrd. euroa (mm. arvonlisävero, pääomavero, valmiste-, ympäristö- ja energiaverot, kiinteistöverotus). n vero-ohjelman kauppaan kohdistuvien verojen julkistaloudellinen vaikutus on 1,2 mrd. euroa: Kevennyksiä,5 mrd. euroa (yritysverotus ja innovaatiokannustin). Kiristyksiä 1,7 mrd. euroa (mm. arvonlisävero, pääomavero, valmiste-, ympäristö- ja kiinteistöverotus). :n vero-ohjelman kauppaan kohdistuvien verojen julkistaloudellinen vaikutus on 1,1 mrd. euroa: Kevennyksiä (perusvähennys henkilötuloverotuksessa 5 milj. euroa). Kiristyksiä 1,15 mrd. euroa (pääomavero, valmiste-, ympäristö- ja kiinteistöverotus pl. oman asunnon kiinteistövero). Kiristyksissä ei ole mukana harmaan talouden torjuntaa 2 milj. euroa, pääoma- ja varallisuusverojen yht. 8 milj. euron kiristyksestä 3 milj. euroa eikä Windfall-veroa.
Vähittäiskaupan nettotulos 26-29 1 9 8 7 6 1 26 27 28 29 Lähde: Tilastokeskus, Yritysten tilinpäätöstilastot. Vähittäiskaupan nettotuloksen muutos puolueiden vero-ohjelmien mukaan % -19,3-18,3-16,5-21,2-1 -8-6 -4-2
Vähittäiskaupan nettotulos puolueiden veroohjelmien mukaan 48 46 44 42 442979 Nettotulos 38 36 34 348894 37 36326135731 32 29 212-215* Päivittäistavarakaupan nettotulos 26-29 1 9 8 7 6 1 26 27 28 29 Lähde: Tilastokeskus, Yritysten tilinpäätöstilastot.
Päivittäistavarakaupan nettotuloksen muutos puolueiden vero-ohjelmien mukaan % -18, -18, -15, -17, -1-8 -6-4 -2 Päivittäistavarakaupan nettotulos puolueiden vero-ohjelmien mukaan 28 26 24 22 229433 Nettotulos 18 16 19521 19564 188123188125 14 12 1 29 212-215*
1 9 8 7 6 1 Erikoistavarakaupan nettotulos 26-29 26 27 28 29 Lähde: Tilastokeskus, Yritysten tilinpäätöstilastot. Erikoiskaupan nettotuloksen muutos puolueiden vero-ohjelmien mukaan % -49,6-42,7-46,7-71,4-1 -8-6 -4-2
8 Erikoiskaupan nettotulos puolueiden veroohjelmien mukaan 7 6 5 4 51566 Nettotulos 3 2 14754 27499 29571 25967 1 29 212-215* 18 16 1 1 1 8 6 Tukkukaupan nettotulos 26-29 26 27 28 29 Lähde: Tilastokeskus, Yritysten tilinpäätöstilastot.
Tukkukaupan nettotuloksen muutos puolueiden vero-ohjelmien mukaan % -4,7-8,1-6,5-11,9-1 -8-6 -4-2 11 Tukkukaupan nettotulos puolueiden veroohjelmien mukaan 1 9 8 925541 822495 866676 852543 881874 Nettotulos 7 6 29 212-215*
Kauppa on vero-ohjelmien maksumies Veronkiristykset syövät kaupan toimintaedellytyksiä monella rintamalla: Työnantajamaksujen kiristyminen lisää kaupan kustannuksia työllistävänä toimialana. Palkansaajamaksujen kiristyminen syö ostovoimaa. Arvonlisäverotus syö ostovoimaa. Valmisteverojen, energiaverojen, ympäristöverojen ja kiinteistöverojen kiristykset syövät ostovoimaa ja lisäävät kaupan kustannuksia. Kiristykset lisäävät inflaatiota, mitä ei ole huomioitu laskelmissa. Vero-ohjelmissa luvatut kevennykset eivät riitä kompensoimaan kiristyksiä. Kauppa sopeutuu veropolitiikkaan mm. Työllisyydellä. Toimipaikkojen ja yritysten määrällä. Kuluttajat sopeutuvat veropolitiikkaan mm. Kulutuksen määrällä. Siirtymällä ulkomaisiin verkkokauppoihin (suurta jo nyt erikoiskaupan alalla). Kuluttamalla mm. Virossa. Kauppa on vero-ohjelmien maksumies Veronkiristykset vaikuttavat kaupan eri alatoimialoille eri tavoin, koska toimialoilla on mm. erilainen kustannusrakenne: Esim. erikoiskaupan nettotulos on vain 22 prosenttia päivittäistavarakaupan tuloksesta, mutta rahoituskustannukset lähes 26 prosenttia päivittäistavarakaupan kustannuksista. Samansuuruiset vaikutukset miljoonina euroina syövät suhteessa enemmän erikoiskaupan tulosta, koska erikoiskaupan nettotulos on päivittäistavarakauppaa selvästi pienempi. Jos päätöksenteossa ei ymmärretä veropolitiikan erilaisia vaikutuksia elinkeinoelämän eri sektoreille, politiikka voi johtaa ei-toivottuihin tuloksiin: Työllisyys ei kasva odotetusti, kun työllistävät alat maksavat veropolitiikan kustannukset. Kilpailu vähenee; pienten on vaikea toimia. 199-luvun laman jälkeen talouskasvua haettiin verotusta keventämällä, nyt sitä haetaan verotusta kiristämällä.