Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Samankaltaiset tiedostot
Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

YMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista. Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Opiskelijan kommenttipuheenvuoro. Marika Vainio Energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Lahden ammattikorkeakoulu

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Miten Eurooppa sopeutuu ja kuinka selviydymme muutoksessa? Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet

Bio- ja ympäristökysymykset

Kuinka vihreä on viherkatto?

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Terveys muuttuvassa ympäristössä. TERVE! s

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Kohti kestävän kulutuksen mallintamista onko Suomen ekologinen jalanjälki numeroa liian suuri?

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

EU:n elinkaariarviointia koskevat aloitteet tavoitteet ja jatkosuunnitelmat

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Miten viestiä ympäristöasioista painotuotteen arvoketjussa?

Jaana Sorvari Suomen ympäristökeskus

Keha-hanke Elinkaariajattelu

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

Transkriptio:

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi

Megatrendit - lähtökohdat Ihmiskunnan lisääntyminen - 1800-luvun alussa 1 miljardi, nyt lähes7 miljardia, 2050 yli 9 miljardia Luonnonvarojen lisääntyvä käyttö - yhä suurempi määrä maapallon väestöstä havittelee länsimaista elintasoa - maapallon pitää pystyä ruokkimaan entistä suurempi väestömäärä (vaikka tuottava pinta-ala pienenee)

Ympäristömegatrendit Ilmastonmuutos - Ilmakehän CO2 pitoisuuden nousu fossiilisten polttoaineiden käytön maankäytön (erit. sademetsien tuhoutuminen) seurauksena - Ilmastokriisin vaara Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen - Maan- ja vesienkäyttö luonnonvarojen hyödyntämisen seurauksena (mm. kalakantojen liikapyynti, viljelymaiden köyhtyminen) - Ilman ja veden pilaantuminen + ilmastonmuutos myös merkittäviä muutoksen aiheuttajia - Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Luonnonvarojen väheneminen - Riittävyysnäkökulma: tuleville sukupolville mahdollisuus hyödyntämiseen - Uusiutumattomat (metallit, fossiiliset polttoaineet, fosfori) - Uusiutuvat (metsät, kalakannat, laidun- ja viljelymaat)

Ympäristömegatrendit Vesi Ilmastonmuutos: vettä sataa väärässä paikassa, juoma- ja talousvedestä pulaa Vesien pilaantuminen (myrkyt, rehevöityminen, happikadot) Makean veden pilaantuminen (pinta- ja pohjavedet) Laajoja kuolleita rannikkovesialueita Ilman pilaantuminen kehittyvissä ja kehitysmaissa vakavia ongelmia, muun muassa kaupunkialueiden terveysvaikutukset ja happamoituminen - EU:ssa tilanne parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana,. Ongelman edelleen pienhiukkaset ja alailmakehän otsonin muodostuminen (typen oksidit ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet) Kemikalisoituminen - Maailmassa jo 100 000 kemikaalia käytössä, vain murto-osan vaikutukset tiedossa - Suuri kysymysmerkki muuntumistuotteet, ja yhteisvaikutukset - Pysyvät ja kertyvät aineet erityisenä ongelmana: mm. palonesto-j a pintakäsittelyaineet - Akuutit ja krooniset toksisuusvaikutukset

Ilmastonmuutos

Onko ilmastonmuutos uskon asia? Vuosi 2010 lämpimin ja sateisin vuoden 1880 jälkeen Ilmastonmuutoksen etenemiseen sisältyy valtavat riskit Jäätiköiden sulaminen ja meriveden nousu (jopa 1 m 2100 mennessä) -> satoja miljoonien ihmisten elinalueiden häviäminen, ruuantuotantoalueen pieneneminen -> nälänhätää Muutokset lämpötiloissa ja sateisuudessa -> alueiden elinkelpoisuus kapenee -> ilmastopakolaisuus yhteiskunnalliset levottomuudet - Ekosysteemipalvelujen valtava heikkeneminen -> ihmiskunnan selviytymiskyky vaikeutuu - Hallitsematon päästöjen vapautuminen merestä ja maaperästä (2 asteen turvarajan tieteellinen perusta?, ei käytännössä enää saavuteta) - Mikä on maailma esim. 30 vuoden ja 100 vuoden kuluttua ja sen jälkeen

Viljelymaa hupenee

Maailman metsien muutos 1981-2000

Resurssitehokkuus (energia ja luonnonvarat) lähtökohdaksi Oman toiminnan kulujen vähentäminen, samalla saavutetaan ympäristöhyötyjä Kestävä kulutus oman tuote/palvelutoiminnan kehittämisen näkökulmaksi Mitä kestävä kulutus tarkoittaa pitkällä juoksulla?

Elinkaariajattelu yrityksen ympäristöasioiden lähtökohdaksi

Oman tuotteen/palvelun asemointi elinkaarinäkökulmasta, mikä tärkeää Olemassa oleva kirjallisuus/ selvitystyöt Oma analyysi/benchmarkkaus Tiede / markkinat / lainsäädäntö Mitä havainnot merkitsevät oman toiminnan suuntaamisen kannalta? -> tieto yrityksen strategiseen päätöksentekoon -> tavoitteet, toimeenpano (esim. ecodesign), seuranta, korjaavat toimet

Robèrt et al., 2002

Elinkaariarviointitekniikalla voidaan osoittaa koko tuoteketjun Hiilijalanjälki Vesijalanjälki Energiankäyttö Luonnonvarojen käyttö Uusiutuvien energialähteiden käyttö Kemikaalijalanjälki

Vaikeutena luonnon monimuotoisuusasioista viestiminen Maankäyttömuodot ja määrät, toiminnan sijainti Ekologinen jalanjälki Perusosa kertoo uusiutuvien luonnonvarojen käytön globaalihehtaareina Aggregoidaan fossiilisten polttoaineiden CO2- päästöjen kanssa - vaikea tulkita sen jälkeen Etuna hyvä tunnettavuus kansainvälisesti Ei korvaa muita indikaattoreita

Elinkaariarvioinnin (full ja simplified LCA) tekemisen valmiudet parantuneet huimasti (tietopankit, laskentaohjelmat, oppaat) Muitakin menetelmiä on mutta niiden vaikeutena tulosten tulkinta ja viestiminen Materiaalivirtatarkastelut Erilaiset luonnonvarat ja materiaalivirrat yhteen kiloina Eivät kerro vaikutuksista Eivät sovellu tuotteiden välisiin vertailuihin

Ympäristömegatrendit haasteena ja mahdollisuutena Ympäristötoimenpiteiden myyminen pitkin tuoteketjun ylä- ja alavirran suuntaan Tavoitteena oman tuotteen/palvelun edun osoittaminen asiakkaalle siten, että sekä ympäristö ja asiakas hyötyvät