VUOSIKIRJA 2011. TEEMANA Perheiden tukeminen. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA Oy

VUOSIKIRJA 2011 TEEMANA Perheiden tukeminen KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA Oy

Vuosikirja 2011 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja 2011 - KVPS Tukena Oy 1 Sisältö Johdanto Osaathan asettua kehitysvammaisen nuoren asemaan... 1 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tilapäishoidossa kunnioitetaan perhettä arjen asiantuntijana Kehittämistoiminta kuuntelee ja osallistaa perheitä...... 3 5 KVPS Tukena Oy Koivu ja tähti suunnannäyttäjinä... 6 Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre: Ray nostaa ihmisen toiminnan keskiöön... 8 Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä: Lähiyhteisön palveluja kehittämällä normaaliin arkeen... 10 Miikka Heikkinen viihtyy ryhmälomituksessa Ryhmälomitus palvelee hyvin ylöjärveläisiä perheitä... 12 Keskusteluista potkua itsenäistymisprosessiin Läheisten osallisuus kehittämistyössä tärkeää Citytulppaani tarjoaa tilapäishoitoa ja henkilökohtaista apua Citytulppaanin väki kuuntelee perheitä Työhönvalmennuskeskus sopii Tukenan palveluvalikkoon Juha Jalonen haluaa pysyä liikkeellä Yhteystiedot............ 14 16 18 20 Elina Leinonen JYRKI PINOMAA KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO PUHEENJOHTAJA KVPS TUKENA OY HALLITUKSEN JÄSEN INCLUSION EUROPE BOARD MEMBER Tämän Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n yhteisen Vuosikirjan 2011 tarkoituksena on antaa yleiskuva KVPS-konsernin ajankohtaisista haasteista, tämän päivän toiminnasta ja tulevaisuuden tavoitteista. ELINA LEINONEN, JULKAISUN TOIMITUS JA ULKOASUN SUUNNITTELU MIKA KANERVA, KANNEN VALOKUVA KANSI: Anne ja Miikka Heikkinen katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen. Äiti Anne saa viikonlopun mittaisen hengähdystauon hoitotyöstään, kun Miikka osallistuu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämälle ryhmälomitusjaksolle Nummikodissa Ylöjärvellä. FORSSA PRINT 2011 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. Osaathan asettua KEHITYSVAMMAISEN NUOREN ASEMAAN KUN KEHITYSVAMMAINEN PERHEENJÄSEN ON MUUTTAMASSA lapsuuden kodistaan, on vanhempien huoli suunnaton. En tarkoita, etteivätkö vanhemmat luottaisi vammaisen pärjäävän omassa tulevassa kodissaan ilman heidän jatkuvaa huolenpitoaan. Tarkoitan erityisesti sitä, että yhteiskunnassamme on monissa kunnissa omaksuttu kehitysvammaisen nuoren itsenäisestä asumisesta sellainen yleisesti hyväksytty käsitys, että muuttava kehitysvammainen nuori on hoivaobjekti, jota voidaan kohdella kuin mitä tahansa kauppatavaraa.

2 Vuosikirja 2011 - KVPS Tukena Oy Vuosikirja 2011 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 3 Jyrki Pinomaa 50 vuotta täyttäneen Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja Jyrki Pinomaa juhlaseminaarissa Tampereella Koulutukseltaan ekonomi Työskentelee Kuntokallio-Säätiön talouspäällikkönä Kahden paljon erityistä tukea tarvitsevan aikuisen pojan isä Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja vuodesta 2010 Inclusion Europen hallituksen jäsen vuodesta 2011. Tämä on kansalaisjärjestö, jolla on 71 jäsenjärjestöä 36 Euroopan maassa. Järjestö edustaa kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheitään. KVPS Tukena Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2007 Sirpa Ryyppö-Himanen Perhe on oman arkensa asiantuntija tilapäishoitopalveluita suunniteltaessa. Kuvassa Asta, Juho ja Seppo Jaakkola. Nuorelle tässä, kenties yhdessä hänen elämänsä tärkeimmässä taitekohdassa, yhteiskuntamme antaa mykän kauppatavaran aseman. Hänen tulevaisuutensa tarpeista muodostuu kansainvälisiä pääomasijoittajia kiinnostavaa suurten rahavirtojen kaupallista toimintaa, jonka järjestämisestä voidaan määrävälein järjestää kilpailuja aivan samaan tapaan kuin oltaisiin hankkimassa kopiopaperia konttoriin toimintaa, josta nähdään tehokkaasti järjestämällä voitavan saada suuria voittoja. Kuntien talouden yhä kurjistuessa on helppoa ymmärtää, että asumispalvelut saa toteuttaakseen halvimman tarjouksen tehnyt. Kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut nuoren omasta mielipiteestä. Jokainen, joka uhraa pienintäkään aitoa ajatusta aiheelle, ymmärtää, että kilpailuttaminen ei lainkaan kuulu tällaisen palvelun järjestämiseen varsinkaan silloin, kun kilpailuttamisen ainoana motivaationa on mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla selviäminen. Enkä ole vielä sellaiseen kilpailutukseen törmännyt, jossa raha ei olisi merkittävässä roolissa puhutaanpa sitten suurista säästöistä tai suurista voitoista. Suuruuden logiikka on jostain syystä juurtunut maailmaamme. Kehitysvammaisen ihmisen asumiseen sellainen logiikka soveltuu kehnosti. Ajatuksenkulun kun tulisi olla täysin päinvastainen. Puhumme yksilöistä ja heidän henkilökohtaisista tarpeistaan, itsemääräämisoikeudesta ja yksilöllisistä ratkaisuista, yksityisyydestä ja oman näköisestä elämästä: Miten tällaista tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti? Miten tällaiseen voidaan kuvitella kytkettävän massatuotanto? Miten ihmisen yksityisistä yksityisin, ihmisen oma koti ja yksityiselämä, voitaisiin tuotteistaa? Mitä me vanhemmat mahdamme odottaa nuortemme asumispalveluilta, jotta huolemme olisi vähäisempi. Totean tähän, niin kuin olen useasti aiemminkin jo todennut: Riittäisiköhän, että nuorillemme asumisen yhteydessä järjestettävä yksilöllinen tuki olisi sellaista, jota kukin meistä voisi omalla kohdallaan osakseen toivoa. Ei se ole sen monimutkaisempaa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tilapäishoidossa kunnioitetaan perhettä arjen asiantuntijana KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ on perustamisestaan asti korostanut perheitä kunnioittavaa toimintatapaa. Perheiden elämä on monimuotoista, arvokasta ja ainutlaatuista. Perhekeskeisyyden periaate on paras lähtökohta myös tilapäishoitopalveluita kehitettäessä. Perheiden kokemusten mukaan toimiva tilapäishoito vahvistaa koko perheen hyvää arkea, hyvinvointia ja elämänhallintaa; se on läheistään hoitavien tärkein tukimuoto ja perheiden eniten kaipaamaa palvelua. Tilapäishoidon keskeisin tavoite on tukea ja vahvistaa perheen omia voimavaroja ja arjen asiantuntijuutta. Perheiden osallisuus ja asiantuntemus on palveluidemme perusta. Tilapäishoito tukee osaltaan omaishoitajien yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Oikea-aikaisilla ja perheiden tarpeisiin vastaavilla palveluilla saavutetaan myös yhteiskunnallista hyötyä: tilapäishoitoon panostaminen vähentää korjaavan ja kuntouttavan työn kuluja. Tilapäishoito mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisen vapaan, vakinaisen hoitajan vapaapäivien tai harkinnanvaraisen tilapäishoidon järjestämisen. Tavoitteenamme on valtakunnallinen, monipuolinen ja joustava palvelukokonaisuus, joka soveltuu perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin: Kotiin vietävässä perhelomituksessa työntekijä tulee hoidettavan kotiin ja hoitaa vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen lisäksi muut kotiin jäävät sisarukset. Lomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Hoitoapu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille. Perhehoito on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joita perhehoitaja hoitaa omassa kodissaan. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää päivästä 14 vuorokauteen. Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa lapselle kokopäiväisen kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden, jota omien vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät mahdollista. Nuorelle tai aikuiselle perhehoito on yksilöllinen asumisvaihtoehto. Ryhmälomitus on kunnan kanssa yhteistyössä suunniteltavaa tilapäishoitoa. Turvallinen ympärivuorokautinen huolenpito ja ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä, sosiaalista kanssakäymistä sekä uusien elämysten ja kokemusten saamista. Teema- ja harrastekurssit ohjaavat erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin. Palvelu järjestetään leirimuotoisena lomaaikaan. Leirit sisältävät monipuolista ohjattua toimintaa, täysihoidon ja ympärivuorokautisen huolenpidon.

Vuosikirja 2011 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 5 Kehitysvammaisen ihmisen ja hänen läheistensä äänen kuuleminen on tärkeää kaikessa toiminnassamme. Lamminrannan ohjaaja Satu Ronkainen kuuntelee, mitä Juho Jaakkola sanoo. Kuvat: Sirpa Ryyppö-Himanen Kehittämistoiminta kuuntelee ja osallistaa perheitä Asta ja Seppo Jaakkola ovat tyytyväisiä muuttovalmennukseen, johon he osallistuivat yhdessä. Juho Jaakkolan elämässä alkoi hyvä aika hänen muutettuaan laitoksesta Lamminrantaan. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminta luo yksilökeskeisiä, laadukkaita ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan ihmisen ja hänen läheistensä erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Erityisesti haluamme olla mukana edistämässä yksilöllisiä asumisratkaisuja. Oman kodin hankinnan tuettuun tai itsenäiseen asumiseen haluaville ihmisille mahdollistaa saamamme Raha-automaattiyhdistyksen avustus. Haluamme tarjota mahdollisuuden oman kodin perustamiseen ja itsenäistymiseen. Samalla edistämme ihmisen itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta lähiyhteisön toimintaan. Muuttovalmennus tukee muuttajaa ja hänen läheisiään elämänmuutoksessa ja muutossa. Läheisten kanssa käydään läpi ajatuksia, tunteita ja käytännön asioita liittyen heidän omaan elämänmuutokseensa ja siihen, miten he voivat olla muuttajan voimavarana muutossa, uuteen kotiin kotiutumisessa ja hyvän elämän toteutumisessa. Henkilökohtainen avustajatoiminta luo henkilökohtaisen avun malleja, järjestää koulutusta, tuottaa selkokielistä materiaalia ja vaikuttaa aktiivisesti toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Toiminta mahdollistaa läheisten turvallisuuden tunteen ja luottamuksen päämiesten itsenäiseen selviytymiseen luomalla toimintamalleja, joilla voidaan turvata kehitysvammaiselle ihmiselle hänen tarvitsemansa tuki. Ikäperhetoiminta tukee perheitä, joissa kehitysvammainen tai erityistä tukea tarvitseva aikuinen asuu yhdessä ikääntyvien vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tarjota tietoa itsenäistymisestä, palveluista ja tukitoimista. Toimintamuotoina ovat perhetapaamiset, seminaarit ja perheiden elämänhallintaan liittyvät kurssit. Yksi naapureista laitosten lakkauttaminen Suomessa -hankkeen lähtökohtana on kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä osallisuus laitosten lakkauttamisen prosessissa ja uusien lähiyhteisön palvelujen luomisessa. Hankkeessa rakennetaan yhteistyötä erityishuoltopiirien, kuntien, palveluntuottajien, läheisten ja kehitysvammaisten ihmisten välille sekä mallinnetaan hyvän muuton polkuja laitoksista lähiyhteisöihin. Asumisen yksilölliset tukimallit -hankkeessa läheiset ovat merkittävässä asiantuntijaroolissa tukemassa päämiesten yksilöllistä asumista ja elämää. Läheisten panos on tärkeä teemakeskustelutilaisuuksissa, yksilökeskeisessä suunnittelussa ja tukiyhdistyksen kanssa tehtävässä alueellisessa yhteistyössä. Läheisten ääni on tullut kuuluviin myös erilaisissa asumista koskevissa kyselykartoituksissa ja kuulemistilaisuuksissa. Tiedän mitä tahdon! -hankkeessa kehitetään Suomeen soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia ja kokeillaan toimintamalleja eri puolilla maata yhteistyössä kuntien, kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä kanssa. Toiminnan perustana on yksilökeskeinen suunnittelu, joka voidaan henkilökohtaisen budjetoinnin avulla viedä käytäntöön. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Tasokasta koulutusta ja kehittyvää asumista -hankkeessa ja päivätoiminnan kehittämisessä otetaan kehittämistyöhön mukaan kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä. Koulutuspäivissä rohkaistaan asumisyksiköiden sekä päivä- ja työtoimintayksiköiden henkilökuntaa läheisyhteistyön ja toimivan vuorovaikutussuhteen rakentamiseen.

6 Vuosikirja 2011 - KVPS Tukena Oy Vuosikirja 2011 - KVPS Tukena Oy 7 KVPS Tukena Oy Koivu ja tähti suunnannäyttäjinä PÄIVI KARI, TOIMITUSJOHTAJA JERE METSÄHONKALA, PALVELUJOHTAJA KVPS TUKENA OY Tukenan palveluyksiköt VISIOMME on Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Sen tausta-ajatuksena ja kehittyvän työyhteisön vertauskuvana käytämme Topeliuksen kirjoittamaa Koivu ja tähti -satua, joka kertoo unelman ja vision voimasta. Satu muistuttaa myös voimavarojen tärkeydestä ja vakuuttaa, että voimavaroja löytyy, kunhan päämäärä pysyy kirkkaana. LÄHEISYHTEISTYÖN PAINOTTAMINEN strategisena valintanamme näkyy arjen kohtaamisissa sekä palvelutoimintamme suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Me tukenalaiset, kuten KVPS Tukena Oy:n henkilöstöä tuttavallisesti kutsutaan, haluamme olla ja näkyä osana Tukiliitto-perhettä. Tiedostamalla omaisjärjestötaustamme ja sen myönteisen velvoittavuuden haluamme erottautua positiivisella tavalla muista toimijoista. Viime vuonna aloittamallamme Toimiva läheisyhteistyö hyvän elämän tukena -koulutushankkeella kehitämme edelleen yhteistyötä läheisten asiantuntijuuden ja aseman korostamiseksi. Tavoitteenamme on kirkastaa yhtiön taustan merkitystä ja kehittää sen tukemiseksi toimintatapoja ja -välineitä vahvistaen samalla oppivan organisaation elementtejä. Koulutushankkeella vahvistamme myös KVPS-konsernin sisäisen kehittämisen rakenteita ja yhteistyötä omistajamme Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. LIIKETOIMINNALLISTUNEILLE SOSIAALIPALVELUJEN markkinoille on hakeutunut aktiivisesti uusia toimijoita, jotka tarjoavat palveluita myös kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Kuvaavaa näille toimijoille on varsin vähäinen kokemus palvelualamme erityisistä osaamisvaatimuksista sekä halu vallata palvelumarkkinoita usein valitettavasti asiakkaan kustannuksella. Kiristyneestä kilpailusta huolimatta Tukena on kyennyt vahvistamaan asemiaan kehitysvammaisten palveluiden edelläkävijänä. Vuoden 2010 aikana liiketoimintamme kasvu jatkui edellisten vuosien tapaan. Toimintojen ja palvelujen lisääminen sekä uudenlaisten palvelumallien kehittäminen ovat edelleen keskeisenä strategisena tavoitteenamme. Asumispalvelut ja päivätoiminta Menninkäinen, Lehmo Päivänsäde, Jyväskylä Neliapila, Raisio Pohjantähti, Kemi Hirvinummi, Kurikka Poutapilvi, Imatra Kaislaranta, Pyhäjärvi Lounatuuli, Hyvinkää Kesäheinä, Kajaani Hopeanuoli, Harjavalta Pikkutulppaani, Kauhava Kultakuusi, Kuhmo Asumispalvelut Aarlanmarkki, Lapua Lamminranta, Forssa Metsälinna, Masku Päivätoiminta Sinikello, Tampere Tilapäishoitokodit Tulppaanikoti, Tampere Citytulppaani, Helsinki Tunnuslukuja vuodelta 2010 Liikevaihto Liikevaihdon kehitys Henkilötyövuodet Asiakkaat Kunta-asiakkaat Työhönvalmennus Harjavalta Kankaanpää 15,7 milj. + 20,3 % 284 495 90 Kuvat: Tiiu Kaitalo Palvelujen laadun ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen panostamme yhdessä asiakkaidemme, heidän läheistensä sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tulevaisuudessakin haemme Tukenan kasvun kehitysvammaisuuteen liittyvästä osaamisesta. Ylläpitämistämme asumispalveluyksiköistä vanhin, Menninkäisen palvelukoti, täytti vuoden 2011 keväällä 20 vuotta ja on monella tapaa ollut suunnannäyttäjänä avohuollon asumispalveluiden kehittämiselle. VAIHTOEHTOJEN KEHITTÄMINEN sekä alueelliset ja yksilölliset palvelutarpeet huomioivien palveluiden tuottaminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun kehitysvammaisten ihmisten palvelut ovat rakennemuutoksessa laitoshoitoa hajautettaessa. Kehitysvammaisten ihmisten asuminen on Suomessa järjestetty suurelta osin ryhmämuotoisissa asunnoissa Tukenan asumispalveluiden tapaan. Yksilölliset asumisratkaisut edellyttävät uudenlaista palveluiden suunnittelun kulttuuria. Tukenan arvot välittyvät arjen kohtaamisissa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden kunnioittamisena ja hänen toiveidensa kuulemisena. Sisko Vainio nauttii voimistelusta palvelukotiohjaaja Johanna Ristikankaan kanssa Lounatuulen palvelukodissa. Tulevaisuudessa tarvitaan edelleen ryhmämuotoisia asumispalveluita asiakkaiden ja heidän läheistensä toiveiden mukaisesti, mutta palveluiden tulee perustua yksilökeskeiseen ja kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Ryhmämuotoisten asumispalveluiden kehittämisen rinnalla teemme työtä myös aiempaa itsenäisempien asumismahdollisuuksien lisäämiseksi sekä riittävän henkilökohtaisen avun järjestämiseksi. MONISSA ASIAKASKUNNISSAMME on menossa kuntaja palvelurakenneuudistus, joka edellyttää kuntien välistä alueellista yhteistyötä. Kuntaliitosten syntymisellä on ollut vaikutuksia sekä Tukenan olemassa oleviin palveluyksiköihin että uusiin hankkeisiin. Olemme mukana muutoksessa vahvistamalla edelleen strategisia kumppanuuksiamme kuntien kanssa. Uskomme pitkäjänteisen, avoimen ja luottamuksellisen yhteistyömme tuottavan kunnille mahdollisuuden kustannushallintaan kestävällä ja vuosia eteenpäin ennakoitavalla tavalla.

8 Vuosikirja 2011 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja 2011 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 9 Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre: Raha-automaattiyhdistys nostaa ihmisen toiminnan keskiöön ELINA LEINONEN, HAASTATTELU RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS, VALOKUVA RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSELLÄ on perinteisesti ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien auttajana. Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre katsoo, että RAY tukee kehitysvammaisen ihmisen hyvää elämää ennen kaikkea edistämällä järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Hänen mukaansa tavoitteena on kehitysvammaisen ihmisen elämisen tarpeiden ja toiveiden toteuttaminen. Tärkeää on mahdollistaa esimerkiksi asuminen sopivassa asunnossa, harrastustoiminta ja osallisuus yhteiskunnassa. Miten Raha-automaattiyhdistys tukee kehitysvammaista perheenjäsentä hoitavien läheisten ja omaishoitajien hyvinvointia ja arjessa jaksamista? Kehitysvammaista perheenjäsentä hoitavien läheisten ja omaishoitajien hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen edistäminen sopii hyvin RAY:n vuosien 2012 2015 avustusstrategiaan. Avustuksia voidaan myöntää hankkeille, joissa tuetaan arjen selviytymistä, asumisvalmennusta sekä niitä väliinputoajaryhmiä, jotka jäävät julkisen tuen ulkopuolelle. Kehitysvammaisille ihmisille ja Kuinka Raha-automaattiyhdistys tukee kehitysvamma-alan järjestöjä? ^ ^ 18,6 milj. Kehitysvamma-alan järjestöt 3 milj. Tukiasuntojen hankinta 5 milj. Erilaiset kehittämisprojektit, kuten asumisturvallisuus, arjenhallintataidot ja syrjäytymisen ehkäiseminen Lähde: Sinikka Mönkäre 2011 heidän perheenjäsenilleen avustuksilla voidaan tarjota vertaistoimintaa, edunvalvontaa, koulutusta, neuvontaa ja ohjausta palveluja hankittaessa. Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pieni osa kaikista omaishoitajista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Kuntien tilapäishoidon järjestämisvelvollisuus rajoittuu omaishoitajastatuksen omaaviin perheisiin, joita on noin 20 % kaikista. Tilapäishoidolla tuetaan läheistään hoitavien omaisten jaksamista sekä autetaan koko perhettä selviytymään arjessa. Tilapäishoidon tarkoituksena on läheisen hoivan lisäksi antaa hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle levähdystauko. Tärkeää on huomata, että palveluihin liittyvässä kehittämistoiminnassa edistetään soveltuvilta osin järjestöjen ja kuntien välistä yhteistoimintaa. Raha-automaattiavustusten turvin toteutettava järjestölähtöinen työ ei kuitenkaan voi olla paikkaamassa mahdollisia julkisen palvelujärjestelmän aukkoja. Mitkä ovat kehitysvammaista perheenjäsentä kotona hoitaville perheille suunnattujen tilapäishoitopalveluiden kehittämisen suurimmat haasteet? Tilapäishoidon suurin haaste on yksilöllisten tilapäishoitomuotojen kehittäminen. Tilapäishoito voidaan jakaa ryhmämuotoisiin ja kotiin vietäviin palveluihin. Perhelomitus on tarkoitettu tilapäishoidon palveluksi niille vanhemmille tai muille huoltajille, joiden vammainen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi, nuori tai aikuinen hoidettava asuu kotona. Palvelun tavoitteena on auttaa huoltajia jaksamaan tarjoamalla heille mahdollisuus levähtää päivittäisistä tehtävistään lähtemällä lomalle tai vapaalle kodin ulkopuolelle lomitusjakson ajaksi. Perhelomitus on kunnan ja kolmannen sektorin rajapinnassa tapahtuvaa toimintaa. Kunnan lakisääteinen velvollisuus kohdistuu vain niihin perheisiin, jotka ovat omaishoitosopimuksen piirissä. Laki ei määrää omaishoitajuuden kriteereitä, vaan kunnat päättävät niistä itsenäisesti. Kaikki tilapäishoitoa tarvitsevat perheet eivät pääse omaishoidon tuen piiriin, eikä kunnilla ole resursseja kehittää tilapäishoidon palveluja sopimuksen ulkopuolelle jäävien perheiden tarpeisiin. Väliinputoajaryhmän tukeminen soveltuukin luontevasti RAY:n avustusstrategian kolmanteen päälinjaan, ongelmia kohdanneiden auttamiseen. Kaikki Raha-automaattiyhdistyksen tukema toiminta on muistettava kohdentaa niin, että ihmistä kuullaan ja ihminen itse on mahdollisimman aktiivinen toimija, Sinikka Mönkäre korostaa. Millaisia ovat Raha-automaattiyhdistyksen tulevien vuosien avustuksia koskevat linjaukset? Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on tulevien vuosien avustusstrategiamme kolmen päälinjan muodostama kokonaisuus: Ensimmäiseen päälinjaan sisältyvät toiminnot, joilla vahvistetaan hyvinvoinnin, normaalin arkielämän, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumista. Toisella päälinjalla ehkäistään erilaisia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia tai riskejä. Kolmannessa päälinjassa on kyse ihmisten auttamisesta ja tukemisesta tilanteissa, joista selviämisessä tarvitaan erityisesti kanssaihmisten apua ja tukea. Uudessa avustusstrategiassa korostetaan toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnassa tapahtuvan keskustelun seuraamista. Järjestöjen ja muiden tahojen on syytä pohtia toiminnan kohdentamista erityisesti sosioekonomisiin terveys- ja hyvinvointieroihin. RAY korostaa järjestöjen toiminnassa erityisesti viittä menestystekijää: tavoitteellisuutta, ajassa mukana elämistä, yhteistyöhakuisuutta, varojen taloudellista käyttöä sekä sitä, että ihminen on aidosti toiminnan keskiössä. Avustusstrategia 2012 2015 antaa hyvät lähtökohdat erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien ja omaishoitajien arjen tukemiseen. Millainen on Teidän visionne kehitysvammaista lasta kotona hoitavien perheiden hyvästä elämästä? Mielestäni hyvä elämä toteutuu, kun ihmisten yksilöllisyys ja erilaiset perhetilanteet otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Perheen elämää helpottaa olennaisesti, että kulloinkin tarvittavat palvelut ovat aidosti ja oikea-aikaisesti saatavilla. Lisäksi perheellä tulisi olla ympärillään läheisten muodostama tukiverkosto ja mahdollisuus tavoittaa samassa tilanteessa eläviä perheitä. Lasten kannalta on erityisen tärkeää, että he löytävät ikäistään seuraa ja pääsevät mukaan samoihin harrastuksiin ja toimintoihin kuin muutkin. Lapsen hyvinvointi vaikuttaa selkeästi myös perheen hyvinvointiin. Lasten harrastaminen on pystyttävä toteuttamaan siten, että vanhemmat ovat silloin vapaina hoitovastuusta ja saavat myös omaa aikaa. Kehitysvammaisuus ei saa enää nykymaailmassa erotella ihmisiä heidän tekemisissään tai osallistumisessaan.

10 Vuosikirja 2011 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja 2011 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 11 Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä: Lähiyhteisön palveluita kehittämällä osallisuuteen ja normaaliin arkeen ELINA LEINONEN, HAASTATTELU TIIU KAITALO, VALOKUVAT SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ julkaisee vuoden 2011 aikana valtakunnallisen suunnitelman kehitysvammaisten ihmisten laitoshoitoa korvaavien palvelujen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluosaston apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä on toiminut puheenjohtajana suunnitelmaa valmistelleessa ohjausryhmässä, jonka toimikausi jatkuu 31.12.2012 saakka. Valtakunnallisen suunnitelman valmisteltelussa on kuultu kuntien, erityishuoltopiirien, vammaisjärjestöjen, palveluntuottajien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajia. Suunnitelman jatkovalmistelussa on tarkoitus vertailla kansainvälisiä kokemuksia sekä hyödyntää kotimaisia kokemuksia, joita jo on saatu kehitysvammahuollon rakennemuutoksen toteuttamisesta. Syksyllä päättäjien käsittelyyn tulevista esityksistä osa voi johtaa lainsäädännön muutoksiin. Vammaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä kehittäessään omaa toimintaansa. Kansalaisyhteiskunnan valvova silmä on demokraattisen toiminnan tärkeimpiä edellytyksiä, Reijo Väärälä vakuuttaa. Laitoksista yksilölliseen asumiseen Sosiaali- ja terveysministeriö: Valtakunnallinen suunnitelma laitoshoitoa korvaavien palvelujen kehittämiseksi Valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä Millaisia ovat tulevat suosituksenne pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttamiseksi ja laitoshoitoa korvaavien lähiyhteisön palveluiden kehittämiseksi? Peruslähtökohta on se, että laitoksissa ei järjestetä pitkäaikaista asumista, vaan tarvittavat asunnot ja asumista tukevat palvelut tuotetaan lähiyhteisöissä. Asuminen järjestetään kuten muillekin ihmisille, osana tavallisia asuinalueita ja asunnoissa, jotka vastaavat yleisiä standardeja. Vammaisuus sinänsä ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa, eikä diagnoosi johda siihen, että henkilön tulee asua tietyllä tavalla. Ryhmämuotoisen asumisen lisäksi tulisikin yhä useammin käyttää hyväksi tavallista asuntokantaa silloin, kun kehitysvammaisella henkilöllä ei ole sellaisia hoidon tai tuen tarpeita, joissa paras ratkaisu on ryhmämuotoinen asuminen. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Suunnitelmaan on tarkoitus kirjata toimenpidesuositukset valtioneuvoston periaatepäätöksen ja asumisohjelman toteutumisen kannalta merkittävistä teemoista. Erityistä huolta kannamme siitä, miten varmistetaan lähiyhteisön palvelujen kehittyminen ja miten turvataan erityisosaaminen ja -palvelujen saatavuus. Ratkaistavina on runsaasti kysymyksiä lainsäädännön muutostarpeista, kehittämis- ja tutkimustoiminnasta, lasten asemasta, vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallistamisesta, toimeentuloturvasta sekä terveydenhuollosta. Erityisen tärkeää on pohtia, miten tätä koko järjestelmää ohjataan tulevaisuudessa. Kehitysvammaiset ihmiset asuvat tulevaisuudessa tavallisilla asuinalueilla lähiyhteisöissään ja elävät normaalia arkea täällä muiden ihmisten keskuudessa, Reijo Väärälä tähyää tulevaan. Millaisista aineksista tämän päivän palveluajattelun tulisi mielestänne koostua suunniteltaessa kehitysvammaisten ihmisten asumista ja elämistä? Vammaisten ihmisten aseman ja vammaisuuden historian huomioon ottaen on erityisen tärkeää korostaa ihmisoikeusnäkökulmaa. Siihen kuuluvat asiakaskeskeisyys ja osallisuus kehitysvammapalveluissa myös läheisten mukaan ottaminen, itsemääräämisoikeus, omien valintojen ja päätösten tukeminen sekä oikeus normaaliin arkeen. On nostettava esille, että vammaisillakin on oikeus asua normaaleissa asuinympäristöissä ja valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja se, kenen kanssa asuu. Tärkeätä on turvata yksilöllinen apu ja tuki myös vaikeimmin vammaisille sekä vaativa, erityistason palvelu ja osaaminen lähellä ihmistä. Miksi on tärkeää kuunnella kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään palveluita kehitettäessä? Lähtökohdaksi on asetettu, että kehitysvammaiset voivat elää kuten muutkin ihmiset omassa lähiyhteisössään. Tämän toteutumiseksi on aidosti kuultava kehitysvammaisia ihmisiä itseään ja heidän läheisiään. On tärkeää pohtia, eristävätkö palvelurakenne ja palvelujen sisältö edelleen kehitysvammaiset pois normaalista arjesta vai toteutuuko todella tavoite intergroida heidät siihen arkeen, mitä muutkin kuntalaiset elävät. Aikaisempi ja osin edelleen vallitseva palveluiden järjestämistapa on järjestelmäkeskeinen eikä ota riittävästi huomioon kehitysvammaisen ihmisen omia lähtökohtia ja niiden tukemista. Kuinka kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden laatu voidaan tulevaisuudessa turvata? Palveluiden laadun turvaaminen on yhteinen asiamme. Olemme tärkeässä käännekohdassa, sillä kehitysvammaisten asemaa ja oikeuksia koskevat kysymykset ovat nyt näkyvästi esillä. Palveluiden ja niiden laadun turvaaminen on hyvin syvällisesti myös eettinen kysymys: Miten pidämme huolta apua tarvitsevista läheisistämme? Miten turvaamme heille mahdollisimman normaalin osallisuuden yhteisössämme? Palvelujen laadun kannalta meillä on normaalit ohjauskeinot. Sosiaalihuoltolakia ollaan muuttamassa. Vammaislait ovat uudistumassa ja yhdistymässä. Tarvittaessa voimme kehittää muuta ohjeistusta. Palveluiden ohjauksen tärkeä elementti on myös valvonta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa on tarkoitus vahvistaa alkaneella hallituskaudella.

12 Vuosikirja 2011 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja 2011 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 13 Miikka Heikkinen lähtee ulos Ylöjärven ryhmälomituksessa. Äiti Anne Heikkinen on auttanut kengät pojalle ja ohjaaja Mona Jaari pukee Miikalle takkia. Taustalla ovat ohjaaja Eila Toppinen ja Suvi Lehtonen. Lattialla tilannetta seuraa Roni Hyötynen. Miikka Heikkinen viihtyy ryhmälomituksessa PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTI MIKA KANERVA, VALOKUVA ERÄÄNÄ PERJANTAIAAMUNA viime lokakuussa Anne Heikkistä jännitti. Hänen tarkoituksenaan oli samana iltana viedä 16-vuotias Miikka ensimmäistä kertaa Ylöjärvellä järjestettävään ryhmälomitukseen. Aiemmin äidin omaishoitajien vapaalla tuuraajana oli toiminut Miikan oma täysi-ikäinen sisko. Miikka tietysti vaistosi jännitykseni ja saikin epilepsiakohtauksia jo aamusta. Soitin sitten Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ohjaaja Eila Toppiselle, ettei Miikka varmaan voikaan tulla illalla Nummikotiin. Ohjaaja rauhoitteli äitiä ja ilmoitti, että Miikka voi saapua paikalle vaikka myöhemmin. Anne veikin hänet lomitukseen vasta ennen perjantaista nukkumaanmenoa. Puhelinta äiti piti käden ulottuvilla koko viikonlopun ajan. Sunnuntai-iltana, kun hän meni poikaansa noutamaan, Miikka hymyili tyytyväisenä. Kaikesta näki, että viikonloppu oli sujunut hienosti. Nuori mies tarvitsee arjessa jatkuvaa apua, sillä hän on neliraajahalvaantunut. Hänellä on kehitysvamman lisäksi näkövamma ja epilepsia. Miikka nauttii osittain ravintonsa vatsaan laitetun PEG-napin kautta. Ryhmälomituksessa Miikka kuitenkin viihtyy niin, että syö mielellään ohjaajien syöttämää ruokaa suun kautta. Myös unirytmit ovat lomitusten aikana kohdallaan. Seuraavien omaishoitajan viikonloppuvapaiden myötä äidin jännitys laantui. Nyt hän osaa jo odottaa ansaitsemiaan hengähdyshetkiä. Yhä Miikan tavaroiden pakkaaminen perjantaina tuntuu kuitenkin vähän haikealta. Arjessa Annen ja Miikan yhteiselo onkin todella tiivistä, sillä he asuvat kaksin ja viettävät paljon iltoja ja vapaapäiviä kotona rauhallisesti oleskellen. Miikan kaksi vanhempaa sisarta ovat jo aikuisia, ja he ovat muuttaneet omilleen. Sisaret ovat kannustaneet minua viemään veljeä ryhmälomitukseen, sillä siellä Miikka tapaa muita nuoria ja pääsee tekemään asioita ilman äitiä. Myös koulusta lomitusta suositeltiin Miikalle, Anne kertoo. Pienessä ryhmässä on leppoisaa Ryhmälomituksessa lapset ja nuoret ovat paljon Nummikodin Huiskeen päivätoimintatilan yhteisessä oleskelutilassa. Tarjolla on esimerkiksi kullekin sopivia pieniä puuhia, jutustelua, musiikkia ja lukuhetkiä. Iltapäivälevolle pääsee, kun siltä tuntuu. Lapsiryhmä on sopivan pieni ja siellä on aina tietty rauha, Anne-äiti iloitsee. Ryhmälomituksessa on mukana myös liikkuvia lapsia ja Miikan yhteiselo heidän kanssaan on sujunut hienosti. Vaikka suuri osa ajasta ollaan yhdessä, välillä jakaudutaan kahtia ja osa lähtee esimerkiksi Nummikotia vastapäätä sijaitsevan kirjastoon. Miikka Heikkinen lähtee ryhmälomitukseen mielellään ja on aina iloinen myös sieltä tullessaan. Äiti puolestaan on päässyt viikonloppuisin tekemään itselleen pieniä tärkeitä asioita. Jo kaupassa käynti kaikessa rauhassa on luksusta. Anne on päässyt myös elokuviin ja jääkiekkomatsiin. Kovin tarkkoja suunnitelmia äiti ei koskaan viikonloppuvapaakseen tee, mutta aika hurahtaa ohi vaikka vain levätessä. Anne Heikkinen kiittelee ryhmälomitusmahdollisuutta hyvin toimivaksi ja henkilökuntaa osaavaksi. Oma jaksaminen on välillä koetuksella, joten pieni kuukausittainen loma on ollut todella tarpeellinen sekä äidille että Miikalle. Ryhmälomitusta uusille paikkakunnille Kehitysvammaisten Palvelusäätiön on mahdollista aloittaa ryhmälomitus uusilla paikkakunnilla. Toimintaa käynnistäessämme olemme avoimia palveluntilaajan ajatuksille ja toiveille. Tavoitteenamme on tuottaa paikalliseen tarpeeseen vastaavaa ja asiakaslähtöistä tilapäishoitopalvelua. Lisätietoja Markku Vellas, ts. tilapäishoidon johtaja puh. 0207 713 557, markku.vellas@kvps.fi Ylöjärven kotihoitopäällikkö Anu Kallio arvioi, että ryhmälomitus kiinnostaa jatkossa entistä useampia perheitä. Ryhmälomitus palvelee hyvin ylöjärveläisiä perheitä Ylöjärven kaupunki on järjestänyt ryhmälomitusta yhteistyössä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa syksystä 2010 lähtien. Ylöjärven kotihoitopäällikkö Anu Kallio tiesi Palvelusäätiön toiminnan laadun jo entuudestaan, joten hänen oli helppo lähteä neuvottelemaan lomituksen tilaamisesta. Ennen neuvotteluja ylöjärveläiset erityislasten ja -nuorten vanhemmat olivat saaneet kotiinsa tiedustelun siitä, haluaisivatko he käyttää omaishoitajan vapaansa tuomalla lapsensa ryhmälomitukseen. Kiinnostusta ilmeni ja toiminta alkoi syksyn kestävänä kokeiluna. Perheiden hyvän palautteen ansiosta lomitukselle järjestettiin heti vuoden jatko. Ryhmä toimii kaupungin omistamassa Nummikodissa Huiskeen päivätoimintatiloissa. Kun perheet tuovat lapsensa ryhmälomitukseen, heillä itsellään on mahdollisuus lomailla kotona, Anu Kallio kertoo. Ryhmälomitukset järjestetään kerran kuussa tiettynä viikonloppuna ja perheet voivat varata ne viimeistään kuukautta ennen. Lomitus toteutuu, jos ryhmän koko on vähintään neljä lasta. Enimmillään mukaan mahtuu kuusi lasta. Paikalla on kaksi ohjaajaa, jotka järjestävät lapsille ja nuorille sopivan leppoisaa toimintaa perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Kotihoitopäällikkö sanoo, että samat perheet ovat käyttäneet palvelua säännöllisesti. Kaupunki on voinut tilaajana luottaa siihen, että lomituksen sisältö on kullekin tulijalle sopiva ja että lapset saavat lomansa aikana ammattitaitoista huolenpitoa. Pia Kirkkomäki