Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017, luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017, luonnos Helmikuu 2014

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät... 2 3. Etelä-Karjalassa toteutettujen ohjelmien vaikuttavuus... 10 4. Etelä-Karjala Suomen menestyvin maakunta 2030... 11 menestyksen eväät... 11 5. Maakuntaohjelman toimintalinjat... 14 5.1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala... 14 5.2. Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta... 16 5.3. Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä... 21 5.4. Välitön ja välittävä Etelä-Karjala... 24 6. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta... 26 6.1 Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen... 27 6.2. Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi 28 7. Kansallisen ja EU-politiikan yhteensovitus ja työnjako... 29 7.1 Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma kaupunkipolitiikan toteuttajana... 29 7.2 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma... 30 7.3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020... 30 7.4 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020... 31 8. Suunnitelma maakuntaohjelman rahoituksesta... 31 9. Seuranta ja arviointi... 32 10. Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet... 33 LIITTEET... 35 Liite 1. Muuttujakuvaajia teemoittain... 35 Liite 2. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneet tahot... 42

1 1. Johdanto Etelä-Karjalan maakuntaohjelma linjaa maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvan kehittämisen yhteisesti sovitut tavoitteet sekä sovittaa yhteen alueen tahtotilan että kansallisen ja EU-politiikan työnjaon. Maakuntaohjelmaa laaditaan kunnallisvaalikausittain neljäksi vuodeksi. Koska Etelä-Karjalassa ei laadita erillistä maakuntasuunnitelmaa, maakuntaohjelma sisältää vuoteen 2030 ulottuvan vision maakunnan kehittymisestä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto, kesällä 2014. Maakuntaohjelmalla on keskeinen asema valtion alueviranomaisten strategisten tulossopimusten laadinnassa ja toteuttamisessa. Maakuntaohjelmat muodostavat tausta-aineistoa maan uuden hallituksen aluekehittämisen linjauksiin sekä niistä johdettuihin valtion aluehallinnon strategia-asiakirjoihin. Etelä-Karjala menestyy globaalissa työpaikoista ja hyvinvoinnista käytävässä kilpailussa hyödyntämällä maakunnan vahvuuksia. Maakuntaohjelmaan sisältyy älykkään erikoistumisen näkökulma 1, jota on linjattu Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelmatyössä. Sen lisäksi maakuntaohjelman sisällöissä on huomioitu kasvusopimusvalmistelu, Etelä-Karjalan elinkeinostrategia sekä kuntien ja oppilaitosten strategiat ja muut teemakohtaiset ohjelmat, kuten Kaakkois-Suomen maaseutuohjelma. Resursseja kohdistetaan rajattuihin kehittämistoimenpiteisiin älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaisesti. Maakunnan tulevaisuuden visiointiin ja maakuntaohjelman valmisteluun on osallistunut aiempaa laajempi joukko toimijoita: kuntien luottamus- ja virkamiesjohtoa, oppilaitoksia, järjestöjä, elinkeinoelämän edustajia ja muita kehittämistahoja sekä eteläkarjalaisia lapsista eläkeläisiin. Valmistelutyön muotoina on käytetty kyselyjä, seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja haastatteluja. Maakuntaohjelman pohjalta laaditaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jossa osoitetaan maakuntaohjelmaa toteuttavia hankkeita ja toimenpiteitä. Maakuntaohjelman toimeenpanoa maakunnan sisällä edistetään lisäämällä Etelä-Karjalan liiton ja hanketoimijoiden vuorovaikutusta. Maakuntaohjelma sovittaa yhteen tavoitteita ja viestii Etelä-Karjalan kehittämisen painopisteistä. 1 Älykäs erikoistuminen tarkoittaa erikoistumista omilla vahvuusalueilla hyödyntämällä kasvavia teollisuusaloja ja uusia innovaatioita ja kestävää kasvua sekä kilpailukyvyn vahvistamista elinkeinoelämän, yliopistojen ja julkisen hallinnon välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla. Euroopan Unioni on asettanut älykkään erikoistumisen strategiat ennakkoehdoksi EU-ohjelmavarojen täysimääräiselle hyödyntämiselle kaudella 2014 2020. 1

Kartta Eksote. 2 2. Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Etelä-Karjala elää muun Suomen, Euroopan ja koko maailman lailla murroksessa. Maakunnan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on paljon ja vaikutusmahdollisuudet niihin vaihtelevat merkittävästi. Muutostekijöitä on koottu oheiseen kuvaan. Suomen ja Etelä-Karjalan aluerakenne on muuttumassa entistä kaksijakoisemmaksi: väestö keskittyy yliopistokaupunkeihin ja maaseudun hajaasutusalueet tyhjenevät. Etelä-Karjalassa väestö- ja työpaikkakehitys on suotuisin Lappeenrannassa ja sen kehyskunnissa. Imatran seutukunnalla kehitys on hieman heikompaa eikä Lappeenrantakaan yllä muuttovetovoimalla mitattuna Suomen suurimpien yliopistopaikkakuntien kasvuvauhtiin. Kahdentoista suurimman kaupunkiseudun kilpailukykyanalyysissä 2 Lappeenranta sijoittuu kahdeksannelle sijalle. Väestö ja muuttoliike Maakunnan väestökehityksen trendi on vähenevä ja ikääntyvä väkiluku on vähentynyt 20 vuodessa 8 000 hengellä, työikäisten määrä ja työvoiman osuus on pienentynyt ja asukkaiden keskiikä on noussut. Syntyvyys on kuolleisuutta pienempi. Etelä-Karjalasta muutetaan muualle Suomeen, mutta muuttoliikkeen vuotuiset erot ovat huomattavia. Etelä-Karjala menetti asukkaita muihin maakuntiin vuosina 1990 2012 keskimäärin 351 asukasta/vuosi. 2 Kilpailukykymuuttajina analyysissä ovat työllisyysaste, korkea-asteen koulutettujen osuus väestöstä, teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus, yritysdynamiikka sekä muuttovetovoima. Muuttovetovoiman tilastotiedot ovat vuodelta 2011, muiden muuttujien indeksiarvot ovat vuodelta 2010. Lähde: Timo Aro ja Anne Leino: Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013. 2

Maahanmuutto on parantanut tilannetta. Etelä-Karjalaan muutti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vuosittain noin 200 ihmistä enemmän, kuin mitä maakunnasta muutti ulkomaille. Vuodesta 2007 lähtien maahanmuuton enemmyys on ollut vuodessa noin 400 henkeä. Kokonaisväestönmuutoksen keskiarvo Etelä-Karjalassa oli -348 asukasta vuosina 2007 2012. Imatran seutukunnalla väestö vähenee, mutta Lappeenrannan seutukunnalla väkimäärä alkaa ennusteen mukaan kasvaa pitkälti maahanmuuton ansiosta. Maakunnan väestön vähenemisen trendi hidastui vuonna 2013. Vuoden lopussa Etelä-Karjalassa asui 132 248 henkeä. 3 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Etelä-Karjalan väestön vähenevä kehitys jatkuu tulevina vuosina hieman hidastuen. Elinkeinorakenne ja kilpailukyky Etelä-Karjala elää vahvasti teollisuudesta. Maakunnassa sijaitsee Euroopan toiseksi suurin kemiallisen metsäteollisuuden keskittymä, ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on selkeästi suurin koko maassa. Metsäteollisuuden uusiutuminen ja sen kilpailukyvyn säilyttäminen ovat maakunnan tulevaisuudelle tärkeitä asioita. Sitä tukevat metsäyhtiöiden tutkimusresurssit, joista merkittävä osa sijaitsee Etelä-Karjalassa. Rakennemuutos on vienyt Etelä-Karjalasta tuhansia työpaikkoja, mutta maakunta on selvinnyt murroksesta kohtuullisesti, koska kaupan ja palveluiden pariin on syntynyt erityisesti Lappeenrannan seutukunnalle uusia työpaikkoja. Matkailualan kasvun odotetaan näkyvän erityisesti Imatran kehityksessä. Energia- ja ympäristöteknologian kehittyminen avaa mahdollisuuksia metalliteollisuudelle. Venäjän läheisyys sekä lähi- ja luomuruokatrendi luo pohjaa maataloustuotannolle ja elintarviketeollisuudelle Eteläkarjalaisista työllisistä 58 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, 23 kunnissa, kuusi valtiolla ja kaksi valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä. Työllisistä 11 prosenttia toimii yrittäjinä. 3 3 Liitteessä yksi on kuvaajat työpaikkojen jakaumista yksityisen ja julkisen sektorin sekä kolmen suurimman toimialan mukaan. 3

4 Etelä-Karjalan työpaikoista suurin osa on teollisuudessa ja voimakkaimmin kasvaa palvelualan työpaikkojen määrä. Bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna Etelä-Karjalassa on mennyt hyvin. Kasvun vauhdittajana ovat olleet selluloosan kysyntä- ja hintakehitys sekä Venäjän kasvavat markkinat palvelu- ja kaupan aloilla. ETLA ennustaa Etelä-Karjalaan vuoteen 2017 saakka koko Suomea hieman ripeämpää kasvua. Etelä-Karjalan bruttokansantuotteen kasvu oli ylivoimaisesti suurinta ja yli kolminkertaista koko maan keskiarvoon mitattuna vuonna 2011. 4

5 Etelä-Karjalan bruttokansantuotteen kehitys noudattelee koko maan trendiä. Maakunnan yritysten liikevaihto kääntyi vuonna 2009 kasvuun. Uusia yrityksiä perustetaan enenevässä määrin, mutta samaan aikaan vanhoja yrityksiä poistuu markkinoilta. Etelä-Karjalalle on tyypillistä maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaisten yritysten keskimääräistä suurempi määrä. Kasvuyritysten määrä ja liikevaihto on ollut viime vuosina Kaakkois-Suomessa valtakunnallista keskiarvoa parempaa, mutta niiden volyymit ovat edelleen pieniä. 4 Työllisyys Etelä-Karjalassa oli vuonna 2013 työnvälitystilaston mukaan työttömänä 7 787 henkeä eli 12,8 prosenttia työvoimasta. Muiden maakuntien kanssa vertailukelpoisen työvoimatutkimuksen mukaan maakunnan työttömyysprosentti oli edellisen vuoden 2012 lopussa 6,8. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodesta 2009 lähtien ja vuoden 2013 lopussa Etelä-Karjalan työttömistä 1 956 oli ollut työttömänä yli vuoden. Myös nuorten työttömyys on viime vuosina kasvanut, ja vuoden 2013 lopussa työttömänä oli 1 044 nuorta. Työttömyyden kehitys seuraa suhdannevaihteluita ja on ollut vuosina 2012 2013 kasvussa. Työttömyys on Imatran seutukunnalla Lappeenrantaa suurempaa. Kataisen hallituksen ohjelmassa Suomen tavoitetyöllisyysasteeksi määriteltiin vaalikauden loppuun mennessä 72 prosenttia. Vuonna 2012 Etelä-Karjalan työllisyysaste oli 64 prosenttia. Työllisten eli 4 Liitteessä yksi on lisää kuvaajia BKT:n, Etelä-Karjalan yritysten liikevaihdon ja yrityskannan kehityksestä sekä viennin osuudesta väestön tulotasosta. 5

työssä käyvien määrä vähenee ennusteen mukaan maakunnan kaikissa kunnissa. Se johtuu suurten ikäluokkien eläköitymisestä, ikäluokkien pienenemisestä ja edelleen jatkuvasta rakennemuutoksesta. Etelä-Karjalassa oli vuoden 2011 lopussa 52 380 työpaikkaa: kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 789 työpaikkaa. Eniten lisääntyvät palvelualojen työpaikat. 5 6 Koko maan työllisyysaste oli vuonna 2012 Etelä-Karjalaa noin viisi prosenttia korkeampi. Maakunnan tilanne oli viime vuosina huonontunut. Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien kehitys kulkee hieman eri suuntaan. Osaaminen ja hyvinvointi Etelä-Karjala on vahva koulutusmaakunta, jossa on suhteellisen pienestä väestömäärästä huolimatta yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä monipuolista toisen asteen koulutusta. Koulutus- ja tutkimussektoriin kohdistuu kansallisen koulutusjärjestelmän murroksen vuoksi kasvavia muutosja kehittämistarpeita, jotka johtuvat ikäluokkien pienenemisestä ja julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemisestä. Toisaalta samaan aikaan globaali kilpailu edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä valmiutta uudelleenkouluttautumiseen, mikä korostaa saatavilla olevan koulutuksen merkitystä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Etelä-Karjalassa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maata pienempi. Persuskoulun jälkeisen tutkinnon oli vuonna 2012 suorittanut 65,7 prosenttia maakunnan asukkaista, kun koko maan vastaava osuus oli 68,5 prosenttia. 6 Koulutuksella on merkitystä sekä työllistymisen että elämänlaadun näkökulmasta. Matalasti koulutetut kokevat terveytensä yleensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut ja joka viides heistä katsoo työkykynsä heikentyneen. 7, mutta eteläkarjalaiset arvioivat jaksavansa työelämässä vanhuuseläkkeeseen asti eteläsavolaisia ja kymenlaaksolaisia useammin. 8 5 Liitteessä yksi on lisää kuvaajia pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä, työllisyysasteesta ja työpaikkojen määrästä. 6 Tilastokeskus/Koulutus. 7 Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) -tutkimus 2012. 8 Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) -tutkimus 2013. 6

7 Tutkintoa vailla olevia 25 29-vuotiaita on maakunnassa 14,4 prosenttia eli noin tuhat nuorta aikuista. Heidän määränsä kasvaa erityisesti Imatran seutukunnalla. Kuntatalous Etelä-Karjalan kuntien vuosikatteet olivat vuonna 2012 selvästi maakuntien keskiarvon yläpuolella. Asukaskohtaisen vuosikatteen vuotuiset vaihtelut ovat olleet 2000-luvulla suurimmillaan satoja euroja 9, mutta kunnat ovat olleet koko ajan selvästi plussan puolella. Moni kunta nosti veroprosenttiaan vuonna 2014. Uusi piirre valtakunnan ja maakunnan aluekehityksessä on keskuskaupungin talouden kiristyminen Lappeenrannan taloutta rasittaa erityisesti suuri lainakanta. Huoltosuhteen heikkeneminen, heikko työllisyysaste, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu, yleinen taloustilanne ja elinkeinorakenteen murros aiheuttavat kuntataloudelle paineita. Kuntien vuosikate Etelä-Karjalassa oli vuonna 2012 maan neljänneksi suurin. Etelä-Karjalan kunnissa toteutetaan syksyllä 2014 valmistuva kuntarakennelain mukainen selvitys lähtökohtana yhden ja kahden kunnan mallit. Etelä-Karjalan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) talouden sopeuttamistoimissa haetaan säästöjä ensisijaisesti palvelurakennetta uudistamalla. Pienet kunnat pelkäävät palvelujen katoamista, joka yleisen keskittymiskehityksen mukaisesti lisää hyvinvoinnin alueittaista ja väestöryhmittäistä polarisoitumista. Hallituksen sote-uudistus rakentuu Eksoten varsin toimivaksi havaitusta mallista poiketen vastuukuntamallille, ja sen pelätään pahimmillaan estävän nykymuotoisen toiminnan jatkumisen. 9 Kuvaaja on liitteessä yksi. 7

Lähitulevaisuudessa epävarmuutta aiheuttavat kansainväliset talousnäkymät ja etenkin euroalueen talous. Elpymisestä on pieniä merkkejä, mutta talouskasvun ennakoidaan olevan pitkään hidasta. Näkymät ovat Venäjän talouskehityksessä samansuuntaiset, mutta Pietarissa tilanne on muuta Venäjää parempi, ja Pietarissa vahvan venäläisen keskiluokan elämäntavassa painottuu kuluttaminen. Sen toivotaan ylläpitävän Etelä-Karjalaan suuntautuvaa ostosmatkailua ja avaavan mahdollisuuksia matkailun kehittämiselle. 8 Alueen sisäiset erot Etelä-Karjala on valtion kannalta edullinen maakunta tarkasteltaessa valtion asukaskohtaisia menoja. Etelä-Karjalassa asutus, työpaikat ja palvelut keskittyvät Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ympärille. Lappeenranta ja sen kehyskunnat Lemi ja Taipalsaari muodostavat monilla mittareilla mitattuna maakunnan vahvimmin kehittyvän alueen. Imatra on kärsinyt teollisuuden murroksesta Lappeenrantaa enemmän, ja maakunnan maaseutualueilla rakennemurros näkyy erityisesti maatalouden ja teollisuuden merkityksen vähenemisenä. Etelä-Karjalan asutus ja toiminnot keskittyvät Valtatie 6:n ja Karjalan radan varteen muodostuneelle laatukäytävälle. 8

9 Kuntakohtaiset erot valtionveronalaisissa vuosituloissa ovat melko suuret. Maakunnan veturialueen kehitys näkyy etenkin Taipalsaarella, johon on muuttanut hyvätuloista työikäistä väestöä. Lappeenrannan kehyskunnissa tulokertymä asukasta kohti (tulomuuttajien tulot lähtömuuttajien tuloilla vähennettynä) on erittäin korkea verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkiseutuihin, esimerkiksi Tampereeseen tai Ouluun. 10 Imatran naapurikunta Ruokolahti on luonteeltaan Lappeenrannan kehyskuntien kaltainen. Etelä-Karjalassa pendelöinti kehyskunnista kaupunkeihin ja kaupunkien välillä on yleistä. 10 Timo Aro ja Anne Leino, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013. 9

Lappeenrannan ja Imatran välinen pendelöinti on lisääntynyt ja maakuntaan on muovautunut valtatie kuuden ja Karjalan radan yhteyteen muodostuneen kasvukäytävän varteen maakunnan yhteiset työmarkkinat. Pendelöintiin yleensä liittyy kaksi erityispiirrettä, joiden merkitys on 2010-luvun vaihteessa kasvanut: pendelöivän väestön tulot ovat keskimääräistä korkeammat ja ne ovat kasvaneet nopeammin kuin omassa kunnassa työskentelevien tulot. 11 Digitalisoituminen ja nopeasti kehittyvä teknologia mahdollistavat paikkariippumattomuuden, joka tarkoittaa työn tekemistä ja yritystoiminnan harjoittamista missä tahansa. Se mahdollistaa etätyön lisäksi liikkuvan ja monipaikkaisen työn tekeminen. Haja-asutusalueiden puutteelliset tietoliikenneyhteydet lisäävät alueiden välisiä kehityseroja. Vilkkaan rajaliikenteen ja runsaan raskaan liikenteen maakunnassa liikenneinfrastruktuuri voi pahimmillaan toimia pullonkaulana maakunnan tasapainoisen aluerakenteen ja elinvoimaisuuden kehitykselle. 10 3. Etelä-Karjalassa toteutettujen ohjelmien vaikuttavuus Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2011 2014 tärkeimmäksi strategiseksi päämääräksi oli asetettu yritystoiminnan ja työpaikkojen saaminen alueelle, jotta maakunnan negatiivinen väestönkehitys saataisiin käännettyä positiiviseksi. Maakuntaohjelman toteutumista arvioitiin kahden ohjelmavuoden jälkeen vuoden 2013 alussa. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa ja erityisesti sen toteuttamissuunnitelmissa mainittuihin strategisiin tavoitteisiin on vastattu kokonaisuudessaan melko hyvin maakunnallisella hankkeistuksella ja kehittämistoimenpiteillä. Hankkeita on toteutettu pääasiassa EAKR-, ESR- ja ENPI-ohjelmilla. Arvioinnissa onnistuneina asioina pidettiin toimivaa alueellista yhteistyötä, laajaa tahtotilaa ja maakunnan kehittämisilmapiirin vahvistumista. SEURAAVAT TIEDOT PÄIVITETÄÄN VIELÄ JA TÄHÄN LISÄTÄÄN TULOKSIA RR-OHJELMIEN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA Etelä-Karjalaan syntyi EAKR-ohjelman hankkeiden vaikutuksesta rakennerahastokauden 2007 2013 aikana noin 300 uutta työpaikkaa ja yli 200 uutta yritystä. Tulokset ovat kohtalaiset, kun otetaan huomioon niiden synnyttämiseen käytetyt varat. On muistettava, että välillisiä työpaikkavaikutuksia ei ole rekisteröity näihin lukemiin esimerkiksi Rauha Tiuru-alueen kehittämisen myötä on saatu noin 300 uutta työpaikkaa. Etelä-Karjalassa syntyi uusia työpaikkoja EAKRrahoituksella suhteellisesti tarkasteltuna toiseksi vähiten Etelä-Suomessa, koko maan vertailussa uudet työpaikkatulokset olivat hieman keskimääräistä heikompia ja yksittäisen työpaikan hinta nousi korkeaksi. Sen sijaan uuden yrityksen syntymisen kustannus vastaavalla mittarilla laskettuna oli koko maan vertailussa kolmanneksi tehokkainta tasoa. ESR-rahoituksen myötävaikutuksella Kaakkois-Suomeen saatiin 460 uutta työpaikkaa ja 223 uutta yritystä vuoden 2012 loppuun mennessä. ESR-rahoituksesta on vastannut kokonaisuudessaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja indikaattoritietoja ei ole työ- ja elinkeinoministeriön aineistossa maakunnittain. Kaakkois-Suomen ESR-toiminnalla syntyneet tulokset ovat melko vaatimattomia, mutta rahallinen panostus oli suhteellisen pieni. joten tehokkuustarkastelussa Kaakkois-Suomi pärjää varsin hyvin. Kaakkois-Suomi pärjäsi hyvin kilpailtaessa ylimaakunnallisesta EAKR-rahoituksessa. Rahoituspäätöksillä alueelle myönnetty ja varattu rahoitus oli noin 14,4 miljoonaa euroa, josta noin 7,4 miljoonaa euroa toteutui eteläkarjalaisten päätoteuttajien kautta. Eteläkarjalaisia toimijoita oli osatoteuttajina kymenlaaksolaisten päätoteuttajien hankkeissa. Keskeisin hanketoteuttaja oli Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jonka toteuttamia näistä hankkeista oli euroissa tarkasteltuna reilut puolet. Maakunnan liiton rahoittamat hankkeet ovat painottuneet vahvasti maakuntaohjelman painopisteille. 11 Timo Aro ja Anne Leino, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013. 10

11 4. Etelä-Karjala Suomen menestyvin maakunta 2030 menestyksen eväät Maakuntaohjelman kanssa samanaikaisesti valmisteltiin Etelä-Karjalaan uutta elinkeinostrategiaa. Molemmissa strategiatöissä tavoitteeksi asetettiin Etelä-Karjalan nostaminen menestyvimmäksi maakunnaksi. Se edellyttää sekä maakunnan veturialueen kilpailukykyä lisääviä että kehityseroja tasaavia toimenpiteitä. Edellisen maakuntaohjelman arvioinnissa myönteisenä asiana esille noussut alueellisen yhteistyön, laajan tahtotilan ja kehittämisilmapiirin vahvistuminen antaa menestymiselle hyvän kivijalan. Kissanhännänvedosta on siirrytty yhdessä tekemiseen. Kehittämistyössä tartutaan älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti olemassa oleviin vahvuuksiin ja potentiaaliin. Niitä vahvistetaan ja hyödynnetään innovatiivisesti sekä entistä tehokkaammin taloudellisesti, eettisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja aluerakenteen kannalta kestävillä periaatteilla. 12 Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2013 linjaa maakunnan elinkeinoelämän näkemyksen maakunnan menestyksen eväistä ja vahvuuksista seuraavasti: Maakunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia ovat ympäristö, teknologia ja kansainvälisyys. Elinkeinostrategiassa nostettujen painopisteiden lisäksi Etelä-Karjalan vahvuus ja menestykseen olennaisesti vaikuttava tekijä on maakunnan metsäteollisuus ja sen kyky uudistua unohtamatta muuta teollisuutta sekä palveluelinkeinoja. Maakunnan menestymiseksi tarvitaan talouskasvua, joka on väline perimmäiselle tavoitteelle eli ihmisten hyvinvoinnille ja elämän laadulle. Inhimillisen kasvuperiaatteen mukaisesti Etelä-Karjalan kehittämisessä otetaan huomioon kaikki, toistaiseksi osin hyödyntämättömät pääoman muodot: 12 Antti Hautamäen mukaan kestävä innovointi sisältää seuraavat periaatteet: Kestävä kehitys eli innovointi kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Osallistuva innovointi eli innovointi henkilökunnan, asiakkaiden, käyttäjien ja kansalaisten kanssa ihmisten osaamisen kehittäminen ja kunnioitus huomioiden. Jatkuva innovointi eli kyky jatkuvasti uudistua ja rikkoa rajoja. Globaali innovointi eli innovointi globaalissa yhteistyössä hyödyntäen kaikkialle levittäytynyttä osaamista. Innovatiivinen johtaminen eli innovaatioita mahdollistava ja kannustava johtaminen yrityksissä, organisaatioissa ja yhteiskunnassa sekä uusien johtamistapojen kehittäminen. 11

12 Teollinen/fyysinen pääoma on ihmisten luoma rakennusten, laitteiden ja tuotantoprosessien kokonaisuus. Inhimillinen pääoma on ihmisten omaama koulutus, taidot, tiedot ja kulttuuri. Luontopääoma muodostuu luonnon kaikista voimavaroista. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma muodostuu tiedoista ja normeista, jotka on upotettu kulttuuriin ja instituutioihin. Myös ihmisten keskinäisten verkostojen ja yhteistyön kokonaisuus kuuluu tähän. 13 Menestyvän maakunnan on houkuteltava uusia asukkaita, yrityksiä, investointeja ja matkailijoita. Alueiden vetovoima perustuu usean tekijän yhteisvaikutukseen, josta on mahdollista erottaa kovat tekijät, kuten työpaikkakehitys, ansaintamahdollisuudet ja koulutusmahdollisuudet, sekä pehmeät tekijät, joita ovat muun muassa sijainti, ilmapiiri, tunnelma, mainekuva ja elämäntyyli. Kovien ja pehmeiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta muodostuu alueen ilmapiiri ja vetovoimaisuus. 14 Maakuntaohjelmalla pyritään alueen vetovoiman ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Maakuntaohjelmaan liittyen tehtiin kansalaiskysely 15, jossa ennakoitiin Etelä-Karjalaa vuonna 2030. Sen tuloksista on koostettu oheinen pilvi. Eräs vastaajista tiivistää maakunnan menestyksen eväät oivallisesti: Ei tarvita suuria visioita, mahtavaa budjettia ja miljoonalainaa vaan pieniä yrityksiä, jotka auttavat pari ihmistä kerrallaan leivän syrjään. Kun maakunta pitää itsestään ja ihmiset toisistaan huolta, menestyneisyys on tunne hyvästä elämästä täällä eikä käyriä ja prosentteja kvartaalikatekismuksessa. Luonto ympärillämme on ainutlaatuista ja siitä on pidettävä todella hyvää huolta. Kansalaiskyselyn tulokset: Etelä-Karjala vuonna 2030 13 Antti Hautamäki, Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Sitran raportteja 76. 14 Timo Aro & Anne Leino, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013. 15 Vastaajia oli 122. Vastaajista suunnilleen kolmannes oli kuntapäättäjiä, kolmannes koulu- ja lukioikäisiä nuoria ja kolmannes aktiivisia eteläkarjalaisia, jotka omaehtoisesti antoivat mielipiteensä maakuntaohjelmatyöhön. 12

13 Kohti menestyvintä maakuntaa edetään seuraavilla Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2014 2017 visiolla ja toimintalinjoilla: RAJATTOMIA MAHDOLLISUUKSIA JA UUSIA TUULIA RAJAMAAKUNNASSA Kullekin maakuntaohjelman toimintalinjalle on määritelty erikseen mittarit, joita seurataan. Seuraavassa taulukossa on maakunnan yleistä kehitystä kuvaavia mittareita, joille on asetettu tavoitteet vuodelle 2017. Lopputuloksena vuonna 2030 on Suomen menestyvin maakunta. Kriteerit on koottu oheiseen taulukkoon. Viimeisin tilastotieto Tavoite 2017 Väkiluku 132 355 132 000 BKT/asukas 35 382 45 000 Kasvuyritysten määrä 16 E-K + K-laakso 32 kpl 40 Viennin osuus tuotannosta 11,8 % 15 % Työttömyysaste 12,3 % 9 % Työllisyysaste 64 % 67 % Nuorten työttömyys 1 034 hlöä 700 hlöä Pitkäaikaistyöttömyys 1 944 hlöä 1 300 hlöä Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaista 14,3 % 12 % 16 OECD:n määritelmän mukaan kasvuyritys työllistää lähtötilanteessa vähintään kymmenen henkilöä ja henkilöstö lisääntyy kolmen seuraavan vuoden aikana keskimäärin vähintään 20 prosenttia. 13

14 Etelä-Karjalan tavoitetila vuonna 2030 Suomen menestyvin maakunta: Väkiluvun väheneminen on pysähtynyt 132 000 asukkaaseen, mikä tarkoittaa voimakasta muuttovoittoa. Etelä-Karjala on hyödyntänyt asemansa Pietarin ja Helsingin metropolien vaikutusalueella ja maakunnan elinkeinorakenne on monipuolistunut. Alueella on uusi kansainvälistä kauppaa käyvien kasvuhaluisten pk-yritysten sukupolvi. Keskisuurien ja kasvuyritysten lukumäärä on lisääntynyt. Osaamispohjaisia työpaikkoja on syntynyt etenkin uudistuvaan metsäklusteriin, energia- ja ympäristöaloille sekä hyvinvointi- ja terveysmatkailuun. Etelä-Karjala on Suomen kuuden suurimman korkeakoulumaakunnan joukossa opiskelijamäärillä ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrällä mitattuna. Työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat sekä erityisesti Saimia ja Sampo tuottavat työvoimaa uudistuneen elinkeinorakenteen tarpeisiin. Etelä-Karjala on osallistuvien ja aktiivisten ihmisten maakunta. Etelä-Karjala on terveellisen ja turvallisen elinympäristön, puhtaiden vesistöjen ja vihreän teknologian edelläkävijämaakunta. Etelä-Karjala on puhtain ja siistein matkailumaakunta Kulttuurien monimuotoisuus on maakunnan rikkaus ja eteläkarjalainen elämäntapa pitää sisällään kulttuurien kirjon. 5. Maakuntaohjelman toimintalinjat 5.1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Vähäst paljo tulloo, kipinäst tuli syttyy Etelä-Karjala tarvitsee teollisuuden rakennemuutoksessa kadonneiden työpaikkojen tilalle osaamispohjaisia, korkean arvonlisän työpaikkoja niin uudistuvaan teollisuuteen kuin muille toimialoille. Yrittäjien osuus työllisistä on Etelä-Karjalassa hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, mutta maakunnassa on vähän korkeakoulutettuja työllistäviä keskisuuria kasvuyrityksiä. Myös uusia yrittäjiä tarvitaan. Yli tuhat eteläkarjalaista pk-yritystä on lähivuosina vaihtamassa omistajaa. Moni niistä on vailla jatkajaa tai jo elämänkaarensa loppupuolella. Etelä-Karjalan menestymisen kannalta olennaista on yrityskannan uudistumiskyky. Maakunta, jossa syntyy paljon uusia yrityksiä ja samanaikaisesti heikompia yrityksiä poistuu markkinoilta, kykenee vastaamaan toimintaympäristön muutoksen aiheuttamiin sopeutuspaineisiin. Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten lisäämiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia tapoja tukea uusien yritysten käynnistymistä, yritysten uudistumista ja uuden tiedon hyödyntämistä yrityksissä. Eri toimijoiden välille tarvitaan tiivistä kumppanuutta, jotta maakunnan korkeakoulujen osaamisesta saadaan luotua uutta yrittäjyyttä ja olemassa oleviin yrityksiin uutta liiketoimintaa. Toimialojen, siilojen ja sektorien välisten rajojen häivyttäminen tukee teknis-taloudellisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden syntyä. Epätyypilliset kohtaamiset ja positiivinen ilmapiiri tuovat eri alojen osaajat ja yrittäjät yhteen löytämään uusia yhteistyön muotoja. Keskeistä on rohkeus kokeilla ja yrittää sekä tehdä maakunnan elinvoimaisuutta tukevia päätöksiä ja valintoja. 14

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on 4 800 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa, Saimaan ammattikorkeakoulussa (Saimia) 3 200 ja Saimaan ammattiopisto Sampossa 4 550 opiskelijaa. Viimeksi mainituista 3 000 opiskelee nuorten puolella. Niiden lisäksi maakunnassa toimii Maasotakoulu, joka on maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu, sekä kaksi kansanopistoa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-keskus, joka järjestää kulttuurialan aikuiskoulutusta. Maakunnan suurimmat oppilaitokset, LUT, Saimia ja Sampo, ovat viime vuosina uusiutuneet ja tehostaneet toimintaansa koulutuskentän ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Tästä on esimerkkinä Saimian Lappeenrannan toimintojen siirtyminen Skinnarilan kampukselle LUT:n yhteyteen vuonna 2011. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on osaamiskeskittymässä yhteisiä oppimisympäristöjä, tutkimuslaboratorioita, tukitoimintoja ja enenevässä määrin T&K-hankkeita. Mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse, sitä useammin opiskelijat tulevat maakunnan ulkopuolelta ja sitä harvemmin he jäävät Etelä-Karjalaan opintojen jälkeen. LUT:n opiskelijoista alueelle jää noin 20 prosenttia ja Saimian opiskelijoista noin puolet. Maakunnan oppilaitoksissa on siten osaamis- ja opiskelijapotentiaalia enemmän, kuin mitä sen elinkeinoelämä on toistaiseksi hyödyntänyt. Potentiaali pyritään saamaan aiempaa paremmin käyttöön tukemalla monipuolisesti oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisäämistä. 15 Visio: MAAKUNNAN OSAAMIS- JA INNOVAATIOPOTENTIAALI HYÖDYNNETÄÄN TÄYSI- MÄÄRÄISESTI Tavoitteet: 1. Osaamispohjaisia työpaikkoja ja yrityksiä uudistuvaan elinkeinorakenteeseen Oppilaitosten välistä yhteistyötä parannetaan uusien innovaatioiden syntyyn ja kaupallistamiseen perustuvassa kehittämistyössä, joka nojaa vahvasti yritysten tarpeisiin. Innovaatioille luodaan testiympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita ohjaamalla julkisen sektorin investointeja uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämistä tukevaksi. Erikoistumisaloina ovat vihreä teknologia ja energia sekä hyvinvointipalvelut. Oppilaitokset ja elinkeinoelämä hakevat parhaita strategisia kumppanuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimus- ja osaamiskeskittymää vahvistetaan erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen avulla. Etelä-Karjalan ilmapiiriä kehitetään entistä yritysystävällisemmäksi. Matalan kynnyksen yrityskummi- ja yrityshautomotoiminta tavoittaa potentiaaliset yrittäjät, tukee yksilöllisesti heidän valmiuksiaan ryhtyä yrittäjiksi ja parantaa edellytyksiä menestyvään yritystoimintaan. Avoimet verkostot auttavat toiminnalleen jatkajaa etsiviä yrittäjiä kohtaamaan potentiaaliset jatkajat. Tässäkin keskeistä on yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Yrityskannan uudistumiskykyä kaupungeissa ja maaseutualueilla parannetaan kehittämällä yritystukipalveluja ja rahoitusvälineitä huomioiden uuden ohjelmakauden avaamat mahdollisuudet, esimerkkinä Manner-Suomen maaseutuohjelma. Maaseutualueiden yritystoiminnan monipuolistamiselle mahdollisuuksia tarjoavat osa-aikayrittäjyys, verkkokaupan kasvu ja luovat alat. Maaseudun yritystoiminnan kehittämisen painopisteitä ovat matkailu- ja hyvinvointiyrittäjyys, bioenergiaan liittyvä yritystoiminta, puun jatkojalostus ja puutuotteiden valmistus sekä metsäpalveluyrittäjyys. 2. Opiskelijoiden integroituminen Etelä-Karjalaan Vahvistetaan oppilaitosten alueellista vaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, ja opiskelijoiden kiinnittymistä Etelä-Karjalaan ja alueen yrityksiin opiskelijoiden ensimmäisistä kesätöistä lähtien. Alueen ulkopuolelta tulevat koti- ja ulkomaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat ja nuori väestö tunnistetaan alueen voimavaraksi ja tuetaan heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja eteläkarjalaisiksi. 15

16 o Kannustetaan yrityksiä työllistämään koti- ja ulkomaisia opiskelijoita harjoittelijoiksi ja työntekijöiksi. He tuovat pk-yrityksiin osaamista, uudenlaisia näkökulmia ja kansainvälisiä kontakteja. Eri kouluasteiden yhteistyö peruskoulusta korkeakouluun toimii saumattomasti ja mutkattomasti. Etelä-Karjala tarjoaa laadukkaan koulutuspolun varhaiskasvatuksesta jatkoopintoihin. Oppilaitosten opetustarjontaa kehitetään siten, että nuorilla on valinnan mahdollisuuksia ja kiinnostusta jäädä ja tulla Etelä-Karjalaan opiskelemaan. Turvataan maakunnan oppilaitosten strategisia toimintaedellytyksiä, esimerkkinä Maasotakoulun tarvitsema Taipalsaaren ampuma-alue. Opiskelijoille ja nuorille aikuisille annetaan vaikuttamismahdollisuuksia, jotta maakunnasta saadaan entistä viihtyisämpi ja vetovoimaisempi opiskelu- ja työssäkäyntialue. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: Rakennerahasto- ja maaseutuohjelman tuella aikaansaadut uudet yritykset ja uudet työpaikat Rakennerahastovaroin rahoitettaviin T&K&I-hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä Maakunnan oppilaitosten välisten yhteistyöhankkeiden määrä Kokeiluympäristökokonaisuuksien määrä Oppilaitosten työelämäyhteyksiä mitataan opetushenkilökunnan työelämäjaksojen määrällä Tulosindikaattorit: Pk-yritystoimipaikkojen lukumäärä, aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kasvuyritysten lukumäärä Yrittäjien osuus työllisistä Etelä-Karjalaan asettuvien osuus LUT:n ja Saimian valmistuvista opiskelijoista 5.2. Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Ei vieras talloo hävitä, vieras tuop onne tullessaase Etelä-Karjalassa eletään päivittäin todeksi Kataisen hallitusohjelmassa mainittua kansainvälisesti aktiivista, eurooppalaista Suomea. Venäjän ja Euroopan Unionin ulkorajalla sijaitsevasta maakunnasta on yhtä pitkä matka Helsinkiin ja Pietariin. Maakunta toimii matkailijoiden porttina Venäjältä koko Suomeen. Rajanylityspaikkoja on maantie-, raide- sekä vesiliikenteelle, ja Lappeenrannasta pääsee lentäen useampaan Euroopan kohteeseen ja Saimaan kanavaa pitkin Itämerelle. Houkutteleva alue, toimiva infrastruktuuri sekä opiskelija- ja osaamispotentiaali yhdistettynä uudistuvaan yrityskantaan tukevat kansainvälistymistä, joka näkyy vahvasti matkailussa, mutta on hyödynnettävissä nykyistä monipuolisemmin myös muussa elinkeinotoiminnassa. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kulkee noin 80 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä liikenteestä. Raja ylitettiin Etelä-Karjalassa vuonna 2013 noin seitsemän miljoonaa kertaa. Pian käynnistyvillä raja-asemien parannustoimilla rajanylityskapasiteetti nousee 14 18 miljoonaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Nykyisellä liikenteen kasvulla lisäkapasiteetti tulee käyttöön jo lähivuosina. Rajaliikenteen sujuvuudesta hyötyy koko Suomi, ja se on tärkeätä myös Venäjälle ja venäläisille. Sujuva ja turvallinen rajaliikenne tukee elinkeinoelämän ja palvelujen kehittymistä, kilpailukyvyn voimistumista ja liikenneturvallisuuden parantumista. 16

17 Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ovat koko Suomelle tärkeitä. Venäläiset jättivät vuonna 2012 maakuntaan tuote- ja palveluostoina 356 miljoonaa euroa 17. Työpaikkavaikutus on 1 350 työpaikkaa ja verotuloja maakunnan kunnille kertyy vuosittain 7,3 miljoonaa euroa 18. Matkailun ja rajanylitysten odotetaan kasvavan riippumatta siitä, tuleeko EU:n ja Venäjän välille viisumivapaus. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla raja ylitettiin vuonna 2013 yli kymmen miljoonaa kertaa. Rajanylityspaikoilla ollaan nyt kapasiteetin ylärajoilla ja kasvun odotetaan jatkuvan. Raja-asemien ja liikenneväylien kapasiteettia tulee lähimmän viiden vuoden aikana kehittää siten, että se mahdollistaa rajaliikenteen kaksin- tai jopa kolminkertaistumisen. 17 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, Kaavaselostusehdotus. 18 Venäläisten matkailijoiden verotulovaikutukset -selvitys 2013. 17

18 Toimivat ja tehokkaat liikenneyhteydet sekä sujuva rajaliikenne ovat Etelä-Karjalan kilpailukyvylle ja kansainväliselle kehitykselle tärkeitä tekijöitä. Etelä-Karjala on osa Pohjoista kasvukäytävää (Oslo Tukholma Helsinki Pietari), jossa liikenteeseen suunnatut investoinnit halutaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti lisäämällä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Maakuntaohjelman toteutuksessa otetaan huomioon valtakunnallinen ALLI-työ eli aluerakenne- ja liikennesuunnittelu, johon toivotaan Venäjää mukaan. Matkailijoiden rinnalla kasvaa venäläistaustaisten maahanmuuttajien määrä. Etelä-Karjalassa vuonna 2012 asuneista noin 4 100 ulkomaan kansalaisesta venäläisiä oli 56 prosenttia. Etelä- Karjalan asukkaista 4,6 prosenttia oli vuonna 2012 maahanmuuttajataustaisia 19, ja uusien osakeyhtiöiden perustajista 27 prosenttia oli vuosina 2011 12 ulkomaalaisia. Kaakkois-Suomen uusista yrittäjistä joka kuudes oli venäläinen. 20 Aloittavien yritysten määrä on kasvanut ja monet kansainväliset ketjut ja venäläiset yritykset ovat etabloituneet Etelä-Karjalaan. Suomessa toimivista venäläistaustaisesta yrityksestä 15 prosenttia sijaitsee Etelä-Karjalassa. Niistä neljänneksellä on jatkuvaa toimintaa ja toimivien yritysten määrä on kasvussa. 21 Maakunta on turvallinen ja vakaa ympäristö harjoittaa Venäjälle suuntautuvaa elinkeinotoimintaa. Vuonna 2011 viennin arvon kasvu oli Suomessa suurinta Etelä-Karjalassa, jossa kasvu on jatkunut vuodesta 2009 lähtien. 22 Venäjällä yksityinen kysyntä muodostaa merkittävän osan talouskasvusta. Sähköinen kaupankäynti ja verkkokauppa avaavat liiketoimintamahdollisuuksia toimituslogistiikkaan ja verkkokauppaan, mutta voi tulevaisuudessa vähentää venäläisten Etelä-Karjalaan suuntautuvaa ostosmatkailua. Toistaiseksi Venäjän postin palvelut eivät pysty vastaamaan kysyntään ja tilatut paketit noudetaan usein eteläkarjalaisista noutopisteistä. LUT:n, Saimian ja Sampon ulkomaalaiset opiskelijat edustavat 80 eri kansalaisuutta, ja maakunnassa asuu 114 eri kansalaisuutta. LUT ja Saimia ovat menestyneet kansainvälisyyden kansallisissa vertailuissa 23, ja vuonna 2010 maakunnan oppilaitoksiin tuli ulkomaisia opiskelijoita suhteellisesti eniten Suomessa. 24 Korkeakoulut toimivat edelläkävijöinä kansainvälisen yhteistyön ja koulutuksen lisäämisessä, mutta maakunnan kansainvälisyys ulottuu perusopetukseen ja lukioihin. Itä-Suomen koulussa voi opiskella painotetusti venäjän kieltä esikoulusta lukioon ja koulun oppilaista noin kolmannes on maahanmuuttajataustaisia. Venäjän kielen opiskelu maakunnan peruskouluissa lisääntyy vuosi vuodelta, ja Etelä-Karjalan peruskoulu- ja lukioikäiset osallistuvat Suomessa suhteellisesti eniten erilaisiin vaihto-ohjelmiin. He suuntaavat usein Venäjälle. 25 Etelä-Karjala on vanhaa Viipurin ja Pietarin vaikutusaluetta. Viipurin kautta avautuivat vuosisatojen ajan maailmanmarkkinat, ja 1700-luvun alusta Suomen itsenäistymiseen asti hengitettiin Pietarin tahtiin. Tulevaisuudessa Venäjän lähialue ja erityisesti Viipuri avaavat mahdollisuuksia rajat ylittävälle talouden integroitumiselle. Meneillään oleva kehitys muistuttaa sadan vuoden takaista, vilkasta rajan ylittävää taloudellista ja kulttuurista toimintaa. Lisäpontta kansainvälistymiselle antavat karjalaisuuteen perinteisesti liitetty kyky tilanteeseen sopeutumiseen sekä avoimeen ihmisten kohtaamiseen. Viipuri oli aikanaan Suomen kansainvälisin kaupunki Etelä-Karjala voi olla Suomen kansainvälisin maakunta. 19 Tilastokeskus, Väestötilasto 2012. 20 Etelä-Saimaa 8.3.2013; http://www.asiakastieto.fi/en/web/guest/ajankohtaista/- /asset_publisher/h9y2/content/id/45143;jsessionid=98efa8a2e49e12f311ff661c80359df5. 21 Etelä-Saimaa 16.11.2013, Kuljetusala pyörii venäläisvoimin. 22 Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011. 23 Talouselämä 33/2013: 24 http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/25799_maakunnittain 2010.pdf 25 Helsingin Sanomat 22.11.2013, Saksa on suomalaiskoulujen suosituin kumppanimaa. 18

19 Visio: OSAAMISELTAAN, ELINKEINOTOIMINNALTAAN JA SIJAINNILTAAN KILPAILUKY- KYINEN MAAKUNTA Tavoitteet 1. Kehittyvä toimintaympäristö kannustaa kansainvälistymään I. Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Nuijamaan Brusnitšnojen rajanylityspaikan ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Osa kokonaisuutta on Saimaan kanavan huoltotien parantaminen ja uuden Venäjän puoleisen tieyhteyden rakentaminen rajalta Viipurin ohitustielle. Venäjä vastaa tien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Imatran Svetogorskin rajanylityspaikan sekä sinne johtavien tie- ja raideyhteyksien kehittäminen. Venäjän puolella on käynnistettävä Viipuri Svetogorsk tien parantaminen Viipurin kehätielle. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan avaaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi viimeistään v. 2017. Venäjän puolella liikenneyhteydet valmistuvat kesällä 2014. Päätös kansainvälistämisestä tulisi tehdä pian, jotta suunnittelutoimenpiteet voidaan käynnistää. II. III. IV. Rajalle johtavien raideliikenneyhteyksien kehittäminen Luumäki Imatra-kaksoisraiteen rakentaminen Imatra Svetogorsk-rajalle ja raideyhteyden kansainvälistäminen. Yleissuunnitelma on tehty ja sisällön uudelleen arviointi valmistuu maalis huhtikuussa 2014. Sen jälkeen voidaan aloittaa ratasuunnittelu. Imatran rajanylityspaikan raideliikennestatus tulee muuttaa kansainväliseksi. Se mahdollistaa vienti- ja tuontikuljetukset sekä henkilöliikenteen. Luumäki Vainikkala-lisäraiteen rakentaminen sekä Vainikkalan aseman kehittäminen ja asema-alueen turvallisuuden parantaminen. Vainikkalan radalla on kasvavan Allegrohenkilöliikenteen lisäksi paljon vaarallisia kemikaalikuljetuksia, ja riskit kasvavat yhden raiteen kapasiteetilla. Osa kokonaisuutta on Vainikkalan matkustajaterminaalin laajentaminen. Aseman tulisi mahdollistaa yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen sekä sisältää terminaalit palvelemaan auto-, juna-, ja tavaraliikenteen kuljetustarpeita. Rajalle johtavien valtateiden parantaminen Valtatie 6:n, maakunnan päätieyhteyden, sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen. Taavetti Lappeenranta-välin rakentamisen aloittaminen vuonna 2015 tiesuunnitelman mukaisesti. Nuijamaan rajalle johtavan Valtatie 13 parantaminen rajaliikenteen kasvun mukaiseksi. Tavoitteena on aloittaa meneillään olevan YVA-menettelyn jälkeen yleissuunnittelu ja edelleen tiesuunnitelman käynnistäminen vuosina 2015 2016. Kantatie 62 Imatra Svetogorsk rajanylityspaikalle johtavan pääväylän parantaminen rajanylitysten kasvun edellyttämäksi turvalliseksi ja sujuvaksi liikenneväyläksi. Tavoitteena kehittämisselvityksen käynnistäminen vuosina 2014 2015. Valtatie 26 Taavetti Hamina parantaminen toimenpideohjelman ja käynnistymässä olevan tiesuunnitelman mukaisesti, jotta pahimmat kohteet saadaan kuntoon. Kapea ja vaarallinen tie on rajaliikenteen sekä teollisuuden satamaliikenteen käyttämä väylä, jolla on suuri onnettomuusriski. Valtatie 13 Lappeenranta Mikkelin ja Kantatie 62 Imatra Puumala Mikkeli kehittäminen raskaan liikenteen ja matkailun sekä paikallisen liikenteen tarpeita ajatellen. Lappeenrannan lentokentän kehittäminen Kansainvälisten lentoliikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeä strateginen tavoite. Edulliset ja nopeat lentoyhteydet Lappeenrannasta Eurooppaan palvelevat alueemme elinkeinoelämää ja Itä- ja Kaakkois-Suomen asukkaita. Suorat charter-lennot ovat tärkeitä myös Saimaan matkailun kannalta. Pietarissa ja lähialueilla Venäjällä on kysyntää lähellä sijaitsevan ja helposti saavutettavan Lappeenrannan lentoaseman palveluille. Maakunnassa esitetään, että Finavia luopuisi Lappeenrannan lentoasemasta omistuksesta ja vastuu siitä siirtyisi maakunnan toimijoille. 19

2. Kansainvälisesti menestyvän osaamisen ja elinkeinotoiminnan edistäminen Kaakkois-Suomen erityisasema EU:n ja Venäjän sarana-alueena. Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä huippuosaamista niiden strategisilla painopistealoilla. Pk-yrityksiä kannustetaan hyödyntämään kansainvälistymistä tukevia tuki- ja apujärjestelmiä, kuten Team Finland, Business Team for Russia, FinnCham ja Finnpro. Paikalliset elinkeinoyhtiöt ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä muut alueelliset ja paikalliset toimijat, kuten Etelä-Karjalan kauppakamari, yrittäjäjärjestöt ja oppilaitokset, madaltavat omalla toiminnallaan yritysten kansainvälistymisen kynnystä. Kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneita yrityksiä kannustetaan tekemään laaja-alaisesti yhteistyötä ohi toimialarajojen ja siirtymään kyräilystä kumppanuuteen. Yhteistyötä lisätään myös tukiorganisaatioissa ja asiantuntijoiden keskuudessa. Elinkeinoyhtiöt tehostavat kansainvälistymispalveluja, sijoittautumismarkkinointia ja erityisesti Invest In -toimintaa sekä etsivät Etelä-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa yhteisiä työkaluja venäläistaustaisten yritysten palvelemiseksi ja venäläisten investointien lisäämiseksi. Menestyksellistä GoSaimaa-yhteistyötä jatketaan ja sen positiiviset kokemukset laajennetaan myös muuhun maakuntamarkkinointiin. Luodaan yhteinen tarina ja selkeä viesti, jonka varaan maakunnan markkinointi rakentuu. 3. Kulttuurien monimuotoisuus on maakunnan rikkaus Positiivisen ja avarakatseisen ilmapiirin vahvistaminen tukee myönteistä yrittäjyysilmapiiriä ja lisää maakunnan vetovoimaisuutta. Venäjän rajan ylittävän kanssakäymisen tukeminen ja aiemmin toteutetuista kehittämishankkeista saatujen hyvien käytäntöjen levittäminen. 26 Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kansainvälisten opiskelijoiden sitouttaminen Etelä- Karjalaan. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: Infran parantamiseen liittyvien hankkeiden toteutuminen: VT 6, kaksoisraide, Imatran rajan ylittävä raideyhteys Rajanylityksen sujuvuus Maakuntaohjelmakaudella rakennettujen valokaistayhteyksien tavoittamat asiakkaat Tulosindikaattorit: Liikenneturvallisuuden paraneminen Matkustajamäärät, henkilöliikenne ja raskas liikenne maakunnan raja-asemilla Maakunnan matkailutulon ja siihen liittyvien työpaikkojen määrän kehitys (tax free ja invoice-myynti, majoitustulot ja matkailua tukevien palveluiden tulot, henkilötyövuodet/työpaikat matkailupalveluissa: majoitus ja ravintolat sekä palvelut) Maahanmuuttajataustaisten tai ulkomaisten perustamien yritysten määrä Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väestöstä maakunnassa Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Ulkomaisten investointien määrä Viennin osuus tuotannosta Maahanmuuttajien työttömyysaste 20 26 Esimerkiksi ENPI ohjelman Step Up -hanke on lisännyt rajan ylittävää vuorovaikutusta kulttuurin ja liikunnan parissa sekä nuorten kesken. Hyviä kokemuksia on myös Imatran kulttuurisilta-hankkeesta, jossa kulttuurin rinnalla kulkee liiketoimintaan ja yhteiskuntasuhteisiin liittyvän yhteistyön tukeminen. 20

21 5.3. Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä Tee sie mitä ossaat, mie teen mitä tahon Etelä-Karjalalla on edellytykset nousta savupiipputeollisuuden ja heikon ympäristön tilan maakunnasta edelläkävijäksi toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian ja Suomen tavoitteita kestävästä kasvusta. Puhdas ympäristö, monimuotoinen luonto, kestävä luonnonvarojen käyttö, biotalouden mahdollisuudet ja vähäpäästöiset toimintatavat sekä uuden, ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto muodostavat pohjan niin ihmisten hyvinvoinnille kuin menestyvälle yritystoiminnalle Etelä-Karjalassa. Vihreässä Etelä-Karjalassa kestävä kasvu tapahtuu niin kaupungeissa kuin maaseutualueilla. Kaupunkeihin keskittyy tekniikkaosaamista sekä vähähiilisyyteen perustuvaa liiketoimintaa ja kaupungeilla on suurin rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maaseutualueilla vähähiilistä liiketoimintaa syntyy etenkin paikallisiin raaka-aineisiin ja energiavaroihin sekä ympäristön- ja luonnonhoitoon perustuen. Puhtaiden ja alkuperältään tunnettujen elintarvikkeiden kulutuskysyntä on kasvussa. Elintarviketuotannon perustana ovat kannattavat maatilat ja toimiva, asiakkaiden tarpeet tunnistava elintarvikeketju, jossa on tarjontaa myös luomutuotteissa ja lähiruuassa. Maa- ja metsätilat, metsäpalvelu-, logistiikka-, kunnossapito- ja teollisuusyritykset ovat avainasemassa biotalouden raaka-aineketjussa. Vihreä kasvu vaatii luonnonvarojen käytössä älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja, joita Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhdessä muiden oppilaitosten, kasvavan yrityskannan ja julkisen sektorin kanssa kehittävät. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on Suomen monipuolisin energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan yliopistollinen tutkija ja kouluttaja. Teknillisen tiedekunnan painopistealoja ovat energiatehokkuus ja energiateknologia, metalli- ja prosessiteollisuus sekä tieteellinen laskenta ja ilmiöiden mallintaminen. Kemian tutkimuksen puolella on vahvaa osaamista vedenkäsittelyyn, materiaalitehokkuuteen ja erotustekniikkaan liittyen. Etelä-Karjalan prosessiteollisuuden perinteitä jatkaa joukko maailmanlaajuista liiketoimintaa harjoittavia pk-yrityksiä muun muassa kaivos- ja mineraaliteollisuuden sekä energia- ja ympäristöteollisuuden aloilla. Maakunnan teollisuus uudistuu ja säilyttää kilpailukykynsä sekä merkityksensä merkittävänä työllistäjänä Etelä-Karjalassa. Maakunnallisen ilmastostrategian toteuttamisella pyritään ennaltaehkäisemään teollisuuden ilmastovaikutuksia. Metsäteollisuuden murroksessa uusia mahdollisuuksia syntyy biopohjaisten tuotteiden kysynnästä vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden vaatimusten kasvaessa. Esimerkkinä tästä UPM käynnistää vuonna 2014 Lappeenrannassa biojalostamotoiminnan uusiutuvan liikennepolttoaineen tuottamiseksi mäntyöljystä. Etelä-Karjalassa uusiutuvan energian osuus, 72,9 prosenttia, on maan huippua. 21

Energiaomavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden osuutta energian tuotannossa tulee edelleen lisätä koko maakunnassa. Uusiutuvien energialähteiden käytöstä suuri osa muodostuu edelleen selluteollisuudessa mustalipeän hyödyntämisestä, mutta 2000-luvulla maakaasun käyttö on laskenut voimakkaasti ja bioenergian käyttö lisääntynyt. Bioenergian käytön lisääminen edistää vähähiiliseen talouteen siirtymistä, mutta samalla luo paineita metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Lappeenrannan Muukkoon on rakentunut yksi Suomen suurimmista sisämaan tuulipuistoista. Puiston kokonaisteho on 21 MW. Myös aurinkoenergian käyttö lisääntyy: lukuisat kotitaloudet ovat hankkineet aurinkosähköjärjestelmiä, jotka on voitu kytkeä sähköverkkoon. LUT vahvistaa aurinkoenergiaan liittyvää osaamistaan professuurilla, joka keskittyy aurinkotalouteen liittyvien markkinamekanismien tutkimukseen ja opetukseen. Professuuri on ensimmäinen alallaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Etelä-Karjalan ympäristöhaasteena ovat vesistöt, joiden ekologinen tila on monin paikoin heikko. 27 Fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin on kasvussa. 28 Vesistöjä rasittaa etenkin hajakuormitus ja niiden tilan parantaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Pien-Saimaan kunnostaminen on aloitettu, mutta muutokset eivät tapahdu hetkessä. Vesistöjen tilan parantaminen ennaltaehkäisevästi on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin vesistöjen kunnostaminen. Monimuotoisen luonnon ja puhtaan ympäristön tarjoamien hyötyjen merkitys on kasvamassa. Aineellisen käytön lisäksi luonnonvaroja on mahdollisuus hyödyntää monipuolisemmin luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten kautta. Kasvavan sairastavuusindeksin 29 maakunnassa luontolähtöisiä palvelukonsepteja on mahdollisuus kehittää niin hoito- ja hoiva-aloille kuin matkailun tarpeisiin. Maakunnan matkailun kehittämisen painopiste on siirtymässä kokonaisuudessaan liikunta-, hyvinvointi- ja terveysmatkailuun. Matkailupalveluja on tarve jalostaa ostosmatkailua pidemmälle ja potentiaalia on todettu olevan terveys- ja hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämisessä etenkin venäläisille asiakkaille. Myös venäläisten sijoittajien ja toimijoiden on todettu olleen kiinnostuneita investoimaan seudulle ja käynnistämään alan yritystoimintaa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. 30 22 Visio: PUHTAAN ELINYMPÄRISTÖN JA VIHREÄN TEKNOLOGIAN ÄLYKKÄÄSTI ERIKOIS- TUVA EDELLÄKÄVIJÄMAAKUNTA Tavoitteet: 1. Metsäklusteriin uutta liiketoimintaa Lappeenranta-Imatra seudulle on rakentumassa maailmanluokan biojalostuskeskittymä, jonka ympärille pyritään synnyttämään uusia pk-mittakaavan teollisia biojalostamoavauksia sekä kehittämään erotustekniikkaan perustuvia laitteistoja, prosessipalveluita ja liiketoiminnan tukipalveluita. Metsien tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysipainoisesti kestävän kehityksen mukaisesti liiketoimintaa monipuolistamalla ja tuotannon arvoa kasvattamalla. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään myös metsien virkistyskäytöstä ja muista aineettomista palveluista. Puuraaka-aineen saatavuutta ja metsäpalveluyrittäjyyttä kehitetään sekä perinteistä puun hyödyntämistapaa eli puurakentamista jatketaan. 27 http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/vesien-tila-arvioitu-entista-kattavammin-missa-kunnossa-oma-mokkijarvesi-onkaakkois-suomen-ely-keskus- 2.10.2013 28 Kuvaajat typpi- ja fosforikuormituksesta ovat liitteessä. 29 Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan, joita ovat kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Etelä-Karjalan indeksi oli 102,8 vuonna 2011, kun koko maan indeksiluku on 100. Kaakkois-Suomen ekotehokkuus 2013 raportin tiedot perustuvat Kelan terveyspuntarin tietoihin. 30 Etelä-Karjalan hyvinvointikeskittymän suunnittelun konsulttityö 23.9.2013, Wirma Lappeenranta Oy. 22

Metsien kestävän käytön turvaamisessa ratkaiseva tekijä on alemman tieverkon kunto. Valtion perustienpidon määrärahojen ja yksityisteitä koskevan avustusrahoituksen taso tulee olla sellainen, että se turvaa tiestön kunnossapidon myös alemmalla tieverkolla. 2. Energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan hyödyntäminen puhtaan elinympäristön ratkaisuissa Etelä-Karjalan erikoistuu älykkäästi innovatiivista kasvua luovaan puhtaaseen elinympäristöön ja jätteettömään maailmaan. Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen strategia pohjautuu Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelmaan. Lappeenranta-Imatra-seutu osallistuu kumppanina Vaasan johtamaan ohjelmaan teemalla kestävät energiaratkaisut. Kestävät energiaratkaisut -INKA:ssa kehitetään julkisin toimenpitein innovaatiojärjestelmää, korkeakouluverkostoa ja demonstraatiokohteita. Etelä-Karjalan painopisteet INKA-ohjelmassa pohjautuvat pitkälti Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen ja ovat: o Smart Grid- eli tulevaisuuden sähköverkot energiavarastointiratkaisuineen. o Green Campus kokeilu- ja testausalustana INKA-ohjelman toimijoiden tuotteille ja tuoteaihioille sekä tavoite saada muut julkisen sektorin investoinnit uuden teknologian kehitysalustoiksi. o Yhdyskuntien jäteketjun toimivuus ja jätteiden hyötykäyttö. Uutta osaamista demonstroidaan nopeasti osana julkisen sektorin investointeja luoden ensimarkkinaa ja referenssejä yrityksille. INKA-ohjelman mukaista edelläkävijyyttä haetaan muun muassa Parikkalassa uuden membraanitekniikkaa hyödyntävän jätevedenpuhdistamon suunnittelussa. Jätevesiratkaisut ovat maakuntaohjelmakaudella ajankohtaisia myös Lappeenrannassa, Imatran Meltolassa ja Savitaipaleella. Hajautetun uusiutuvan energian käytöllä lisätään energiaomavaraisuutta ja -varmuutta ja edistetään samalla vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Lähienergiantuotantoon etsitään uusia liiketoimintamalleja ja energian saatavuus esimerkiksi poikkeuksellisten sääolosuhteiden jälkeen pyritään turvaamaan. Etsitään energiatehokkaita ja energiaa säästäviä ratkaisuja yrityksissä, julkisissa tiloissa ja kodeissa. Etelä-Karjala kehittyy EU:n ja Venäjän välille välittäjäksi, kun Venäjän teollisuuteen kehitetään nykyistä tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja tuottavampia ratkaisuja. 3. Puhtaan elinympäristön ja vastuullisen kuluttamisen edistäminen Vesistöjen tilaa parannetaan ennaltaehkäisevästi siten, että vesistöt otetaan huomioon kaikessa toiminnassa, kaavoituksesta ja maankäytöstä yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja virkistystoimintaan. Pk-yritysten ympäristöosaamista ja -vastuullisuutta nostetaan liittyen muun muassa materiaali- ja energiatehokkuuteen sekä puhtaisiin teknologioihin. Energianeuvonnalla ja ympäristökasvatuksella edistetään vastuullista kuluttamista, ympäristötietoisuutta ja kasvatetaan luonnonlukutaitoa. Kuluttajien tietoisuutta lisätään mahdollisuuksista siirtyä sähkönkuluttajasta tuottajaksi. Oman ympäristön ja lähimaiseman arvo, hoidon tarpeet ja riskit tunnistetaan ja niihin reagoidaan. Lappeenrannan vedenhankinnan toimintavarmuutta ja vesilähteiden laatua parannetaan. Pien-Saimaasta otettavan raakaveden sijaan uusia pohjavesilähteitä on haettu Taipalsaaren Pönniälänkankaalta sekä Joutsenon Haukilahdesta, joissa koepumppaukset on tehty. Vedenottamohankkeiden myötä harkitaan yhdistettäväksi Lappeenrannan ja Joutsenon vesijohtoverkostot. Joukkoliikenteen käyttäjämääriä kasvatetaan, esimerkiksi matkalipputuotteita kehittämällä, sekä pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamalla. Toimenpiteet tarkemmin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jota päivitetään parhaillaan. 23 23

4. Vihreän hyvinvoinnin rakentaminen Etelä-Karjalan monipuolisen ja ainutlaatuisen järviluonnon (esimerkiksi Saimaa, Kuolimo ja Jukajärvi sekä joet) ja yleensä luonnon hyödyntäminen ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä osana nykyisiä ja uusia palveluja sekä arjen ympäristöjä. o GeoPark-statuksen hankkiminen Saimaalle, vesistöihin ja luontoon perustuvan tietokeskuksen suunnittelu. o Luonnon aineettomien arvojen tuotteistaminen: uusia tuotteita luontoa, moniaistisia palvelukokemuksia ja teknologiaa yhdistämällä. o Luonnon hyödyntäminen taiteessa ja kulttuurintuotannossa. o Maaseutuympäristön hyödyntäminen Green care ja green health -palveluiden kehittämisessä. Maaseutualueiden palvelutarjonnan laajentaminen esimerkiksi järvi-, kalastus-, metsästys- ja marjastus/sienestysmatkailussa mukaan lukien eläinten tarkkailu ja valokuvaus. Alueen vahvuuksiin perustuvan luonto-, hyvinvointi- ja liikuntamatkailualan yritysten kehittäminen luonnonarvot huomioon ottaen. Lähi- ja luomuruoan tuotannon, monikanavaisen markkinoinnin, jakelun ja viennin edistäminen. o Toimivan elintarvikeketjun kehittämisessä yrittäjät reagoivat muuttuviin kulutustottumuksiin. Elintarvikeyritykset ottavat käyttöön uutta teknologiaa ja tuotantomenetelmiä sekä erilaistavat tuotteita asiakaslähtöisesti. Tuotekehityksessä hyödynnetään paikallista ruokakulttuuria, perinteitä ja tutkimustietoa. Kasvavaa kysyntää on esimerkiksi terveysvaikutteisilla tuotteilla. Tuotteiden markkinoinnissa ja jakelussa pyritään monikanavaisuuteen hyödyntäen esimerkiksi verkkokaupan mahdollisuuksia. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: EAKR- ja maaseutuohjelmarahoituksen sekä TEKES-rahoituksen kohdentuminen Kokeiluympäristöjen määrä Tulosindikaattorit (Ecoreg-aineistosta): Metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt Polttoaineiden kulutus Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Yhdyskuntien ja teollisuuden typpi- ja fosforikuormitus vesiin Puuston määrän kehitys (kasvu/hakkuut tasapainossa) Yhdyskuntajätteiden läjitysmäärä ja hyödyntämisaste Uusiutuvien energianlähteiden osuus (ilman liikennettä) Sähköntuotannon omavaraisuusaste Luomuviljelyssä oleva pinta-ala 24 5.4. Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Antaa männä, tie on auk taivasta myöte! Mitä me tavalliset eteläkarjalaiset voimme tehdä maakunnan kehityksen eteen? Kaikki asiat eivät ole kiinni kehittämisresursseista tai hankkeista paljon riippuu myös asenteista. Asenne ratkaisee. Etelä-Karjalasta voi tulla Suomen menestynein maakunta vuonna 2030, kun sen eteen työskentelevät kaikki eteläkarjalaiset, joita kuulee toistuvasti moitittavan valittajiksi ja kadehtijoiksi. Positiivisuuden voi valita. Eteläkarjalaisuudesta ammentava Virkkukoukkunen riimittelee osuvasti, että Positiivisille ihmisille tapahtuu positiivisia asioita. Etelä-Karjala on pieni maakunta ja meitä eteläkarjalaisia on vähän, joten maakunnan menestykseen tarvitaan jokaisen eteläkarjalaisen panosta. Etelä-Karjala on osa historiallista Karjalan maakuntaa. Karjalaisia pidetään iloisina, puheliaina ja toimeliaina sekä kovina tekemään kauppaa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan, kun maakunta hakeu- 24

tuu rakennemuutoksessa uusille urille ja suurteollisuudesta siirrytään palveluyhteiskuntaan. Karjalaisuus näkyy Etelä-Karjalassa ihmisten tavassa toimia ja elää: välittömiä ihmisiä on helppo lähestyä. Karjalaisuus on Suomessa myönteinen asia, jota kannattaa vahvistaa. Rajahistoriaan ja karjalaisuuteen nojaavalle kulttuuriperinnölle on leimallista monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Se on maakunnan kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, joilla rakennetaan niin maakunnan sisäistä yhteyttä kuin maakunnan ulkoista kuvaa ja vetovoimaisuutta. Karjala on positiivinen brändi! Sosiaalinen pääoma on yhteydessä terveyteen. Ihmiset, jotka osallistuvat sosiaaliseen toimintaan aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä vähemmän osallistuvia tyytyväisemmiksi ja terveemmiksi. Aktiivinen osallistuminen ja sen tukeminen, kuten asukkaiden osallistaminen päätöksentekoon kuulemisten ja vuorovaikutteisen suunnittelun avulla, edistävät yhteiskunnan toimintakykyä. Pohjoismaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja hyvinvointivaltiolle on tyypillistä aktiivinen kansalaisosallistuminen ja luottamus kanssaihmisiin. Hyvinvointivaltio turvaverkkoineen lisää yhteiskunnan yleistä sekä talouden luottamusta, mitkä lisäävät riskinottokykyä, joustavuutta ja innovatiivisuutta sekä ylläpitävät talouden dynamiikkaa. 31 Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspiirissä on meneillään sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja palvelurakenneuudistus, mikä tarkoittaa muun muassa laitoshoidon vähentämistä ja ihmisten kotona selviytymisen tukemista sekä palveluverkoston ja palvelujen uudistamista. Muutosta tarvitaan myös eteläkarjalaisten ajatteluun ja elämisen tapoihin; hyvinvointia rakennetaan aktiivisesti yhdessä toimimalla. Eläkkeelle jäämisen jälkeen osaamista ja voimavaroja voi kohdistaa aktiiviseen toimintaan ja osallistumiseen. Järjestöyhteistyön ja vertaistoiminnan vahvistaminen tukee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa sekä terveyden edistämistä ja ylläpitoa että ihmisen hyvän elämän kokemusta. Lapsiin ja nuoriin tehdyt panostukset ovat maakunnan pitkäjänteisimpiä ja hyvätuottoisimpia sijoituksia. Tarjonnan ja sen myötä kasvavan aktiivisuuden lisääminen yhdistys-, kerho- ja harrastustoiminnassa tukee lapsia ja nuoria heidän kasvussaan yhteiskunnan aktiivisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi sekä lisää innostusta havaita oman tekemisen vaikuttavuus ja kannustaa sitä kautta esimerkiksi yrittäjyyteen. Esimerkiksi maakunnassa vakiintuneen nuorten työpajatoiminnan keskeinen tavoite on tukea nuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Tavoitteena on asukkaiden identiteetin vahvistaminen ja hyvinvoinnin parantaminen. Erityisenä tavoitteena on parantaa nuorten edellytyksiä asua maaseudulla. Asukkaiden monipuolista osaamista hyödynnetään kylien kehittämisessä ja asukkaiden osaamista kehitetään huomioiden asukkaiden ja yhteisöjen erityispiirteet. Maaseutuväestön ikääntyessä tarvitaan kylissä yhä enemmän hoivapalveluja. Yleisenä eteläkarjalaisena periaatteena on, että pidämme huolta toisistamme emmekä ummista silmiämme kanssaihmistemme avuntarpeelta. Eteläkarjalaisuus, avoimuus, yhteisöllisyys, välittömyys ja välittäminen sekä osallisuus ja osallistuminen edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja luovat hyvinvointia, ylläpitävät turvallisuuden tunnetta sekä kerryttävät maakunnan menestymisessä tarvittavaa sosiaalista pääomaa. 25 Visio: POSITIIVISINA KARJALAISINA ETEENPÄIN Tavoitteet: 1. Etelä-Karjalassa kaikki osallistuvat Olemme ylpeitä kotimaakunnastamme. Maakunnan sisäisen yhteisöllisyyden ja karjalaisuuden vahvistaminen tukee eteläkarjalaisten halua tehdä ja menestyä yhdessä. Karjalaisuuden ja eteläkarjalaisen kulttuuriperinteen vahvistamiseen kuuluu olennaisesti kulttuuriympäristön arvon tiedostaminen. 31 http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/sosiaalinen-paaoma 25

26 Kannustetaan maakunnan asukkaita osallistumaan ja kehitetään vaikuttamisen mahdollisuuksia lähidemokratian hengessä. Kunnat edistävät lähidemokratian toimintaedellytyksiä alueellaan, jotta asukkaat tulevat kuulluksi esimerkiksi, kun palveluja järjestetään uudelleen. Etelä-Karjalan kulttuuri- ja hyvinvointistrategiaprosesseja jatketaan konkreettisilla toimenpideohjelmilla. Palvelurakenteen painopistettä siirretään omaa aktiivisuutta tukeviin, ennalta ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukemiseen. Kannustetaan jokaista ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä sekä osallistumaan kolmannen sektorin toimintaan. 2. Tehdään asioita yhdessä Kokeillaan uusia ja innovatiivisia toimintatapoja yli epätarkoituksenmukaisten organisaatiotai toimialarajojen ja yhteistyössä kolmannen sektorin kumppaneiden kanssa. Palveluja muotoillaan käyttäjälähtöisesti sovittamalla yhteen asiakkaan ja palveluntuottajan tavoitteet sekä kaupungeissa että maaseudulla. o Ihmisten osallistumista lisäävän, aktiivisen ja perinteiset toiminta- ja sektorirajat ylittäviä yhteistoimintaverkostoja luodaan mm. järjestöjen yhteisillä toimitilaratkaisuilla o Hyvinvointipalvelujen saatavuutta parannetaan kehittämällä uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseksi joko yritys- tai yhteisölähtöisesti. Lisätään matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja toimintaa, joiden avulla tuetaan esimerkiksi nuorten yrittäjyyttä ja työllistymistä sekä nuorten ja eläkeläisten aktiivista elämänotetta. o Nuorten oman paikan löytämistä tuetaan erilaisella työpajatoiminnalla (esimerkkinä Laptuotesäätiön työpajat ja Eksoten TaidePaja), joka luo kokonaisvaltaista tukea nuoren elämäntilanteen selvittelemiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentamiseen. Työpajojen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyöllä etsitään polkua niille nuorille, joilla koulutukselliset tavoitteet eivät toteudu niin hyvin tavanomaisessa kouluympäristössä kuin toiminnallisessa työpajassa. Yhteistyötä kehitetään avoimen ammattiopiston suuntaan. Siten vastataan nuorisotakuun tavoitteisiin. Yrittäjyysmyönteinen koulu tukee ja kannustaa lapsia ja nuoria. Maakunnan yleinen asenneilmasto on myönteinen: saa epäonnistua, kun ottaa opiksi. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: ESR-hankkeisiin osallistuneiden alle 30-vuotiaiden työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien määrä Kansalaisjärjestöjen täysin tai osin toteuttamien ESR-hankkeiden määrä Lähidemokratian käytänteiden määrä kunnissa Kolmannen sektorin ja kuntien välisten uusien yhteistyökäytänteiden määrä Tulosindikaattorit: Nuorten työllisyyden ja nuorisotyöttömyyden kehitys Sairastavuusindeksin kehitys 6. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta Maakuntien tulee aluekehityslain mukaan hoitaa yhteistoiminnassa tehtäviä, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä ja jotka koskevat pääosin koko yhteistoimintaaluetta. Kaakkois-Suomessa kehittämisen yhteiset painopisteet ovat Venäjän naapuruuden tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ja metsäteollisuuden uusiutuminen. Venäjä-painopisteen taustalla on vuonna 2013 Kaakkois-Suomen kaupunkien, ELY-keskuksen ja maakuntien liittojen yhteisesti ministeriöille valmistelema Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvusopimusehdotus, joka ei kuitenkaan edennyt keskushallinnon taholta. Kataisen hallituksen syksyn 2013 rakennepoliittinen ohjelma asettaa tavoitteeksi toimenpidekokonaisuuden, jolla vahvistetaan 26

edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa. Se tukee matkailun, kaupan ja palveluiden tulojen ja työllisyyden kasvua sekä Suomeen suuntautuvien investointien ja yritysten välisen kaupankäynnin lisäämistä. 6.1 Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen 1. Yritystoiminnan kehittäminen sekä Venäjä-liiketoiminnan työllistävän vaikutuksen edistäminen Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Toimenpiteinä edistetään: Venäläisten ja muiden ulkomaisten yritysten sijoittumista. Venäläis-suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kaakkois-Suomeen. Venäjä-verkostojen yhteistä kehittämistä ja pk-yritysten kansainvälistymistä. Kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta. 2. Venäjä-osaamisen ja kansainvälisen koulutustoiminnan laajentaminen Kaakkois-Suomessa kehitetään Venäjä-osaamista, kansainvälistä koulutusta sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Kaakkois-Suomen korkeakoulut muodostavat yhteistyössä valtakunnallisesti merkittävän Venäjä-osaamisen klusterin. Korkeakoulut edistävät toisiaan täydentäen alueen kilpailukykyä ja kasvua toimenpiteinään: Yhteisesti sovittujen Venäjä-toiminnan painopisteiden ja linjauksien toteuttaminen. Edelläkävijyys kansainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen. Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää monipuolista Venäjä-osaamista ja riittävästi venäjänkielentaitoisia eri alojen ammattilaisia. Venäjän kielen opiskelua tulee lisätä peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelijavaihdon ja opiskelijoiden työharjoittelun sekä tutkimusyhteistyön lisääminen Venäjällä on tärkeää. Jo työelämässä oleville tulisi järjestää venäjän kieli- ja kulttuurikoulutusta kurssi- ja verkko-opetuksena. Venäjänkielisen väestön osaamista tulee hyödyntää entistä paremmin. Koulutusvientiä kansainvälisille markkinoille rakennetaan yhteistyössä huolellisesti ja vastaanottajien tarpeisiin räätälöidysti. 3. Rajanylitys sekä liikenne- ja kasvukäytävät Rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä Pohjoisen kasvukäytävän, johon E18- ja Salpausselän kehityskäytävät sisältyvät, kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan edistämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Suomen ja Venäjän välisen rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja transiton sekä matkailun kasvulle. Edunvalvonnan painopisteenä on Kaakkois-Suomen kannalta merkittävien liikenneväylien kehittäminen. Rajanylityspaikoille ja niille johtaville liikenneväylille Suomessa ja Venäjällä pyritään saamaan muun muassa ENI-ohjelman rahoitusta. Tavoitteena on Pohjoisen kasvukäytävän liikenne-yhteyksien kilpailukyvyn parantaminen sisältäen kokonaisuutena merenkulun ja satamien toimintaedellytykset sekä rautatie- ja maantieyhteydet satamista rajanylityspaikkojen kautta Venäjälle. Yhteisesti tulee varautua mahdollisen viisumivapauden vaikutuksiin. 27 27

6.2. Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi Metsäklusterin uusiutuminen on Kaakkois-Suomelle keskeinen kysymys. Prosessin nopeuttaminen on tärkeää ja koko maan etu. Suuret metsäteollisuusyritykset toimivat globaalisti ja tekevät strategiset päätökset välittämättä niiden aluekehitysvaikutuksista. Alueella on pidettävä huolta metsäteollisuuden toimintaedellytysten säilymisestä, mutta samalla luotava mahdollisuuksia uudentyyppisen liiketoiminnan kehittymiselle. Metsäklusterin uudistamisessa on kysymys sekä nykyisten liiketoimintojen uudistamisesta että täysin uusien liiketoimintojen synnyttämisestä. Kaakkois-Suomen metsäklusterissa on siirryttävä kohti suuremman yksikköhinnan tuotteita. Niitä valmistavat myös vallitsevan tuotantorakenteen oheen syntyneet uudet, myös pk-mittakaavan, toimijat. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu metsäteollisuuden mahdollisia kehityspolkuja biotalouden jalostusarvopyramidin muodossa. 28 Kaakkois-Suomessa on tähdättävä kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on erityisesti: Puubiomassan saannin tehokkuus. Biomassan jalostamisen prosessien tehokkuus. Biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja -yhdisteet, bioenergia) kehittäminen ja kaupallistaminen. Pakkausteknologian (materiaalit, laiteteknologia, älypakkaukset) kehittäminen. Puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämisen lisääminen. Kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyy kiinteästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen, liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja lisääminen. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa kehittämistyö on kyettävä nostamaan koe-, pilotti- ja demonstraatiolaitostasolle, johon yritystoiminnan on kytkeydyttävä. Liiketoimintapotentiaali tulisi osata erottaa riittävän ajoissa, etsiä kansainvälisiä kontakteja, lisätä benchmarkingia sekä kansainvälisten markkinoiden tuntemusta. Kaakkois-Suomessa on sovellettava nopeasti käytäntöön TKI-toiminnan tuloksia. Liiketoimintamahdollisuuksia on haettava myös biotalousklusterin eri osa-alueiden palveluihin kohdistuvasta kysynnästä, kuten prosessiosaamisesta ja logistiikasta. 28

Metsäteollisuuden menestys Kaakkois-Suomessa on perustunut maailmanluokan osaamiseen. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee pitää huolta myös metsäteollisuuden uusiutumisessa. Koulutuksen tulee ennakoida kehittyvän biotalousklusterin tarpeita. Biotalousklusteria palvelevia koulutusohjelmia tulee kehittää, opiskelijamäärät turvata ja alan vetovoimaa uravaihtoehtona on vahvistettava. 29 7. Kansallisen ja EU-politiikan yhteensovitus ja työnjako 7.1 Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma kaupunkipolitiikan toteuttajana Vuosille 2012 2015 laaditun kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaan valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistetaan sopimuksilla ja muilla kumppanuusjärjestelyillä hallitusohjelman ja sitä tarkentavan tavoitepäätöksen mukaisesti. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä kannustetaan kaupunkeja strategiseen kehittämistyöhön ja strategisiin valintoihin. Sopimusjärjestelyjen tavoitteena ei ole uuden kehittämisrahoituksen ohjaaminen sopimusseuduille vaan valtion ja kuntien käytettävissä olevan kehittämisrahoituksen kohdentaminen strategisesti tärkeille painopistealoille. Lappeenrannan kaupunkiseutu on yksi kahdestatoista suurimmasta kaupunkiseudusta, joka kuuluu kasvusopimusmenettelyn piiriin. Samat kaupunkiseudut 32 ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Menettelyt täydentävät toinen toisiaan: kasvusopimuksiin sisältyvät ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään INKA-ohjelmalla. Kansainvälistä kasvua -kasvusopimuksella Lappeenranta tähtää EU:n ja Venäjän rajalla sijaintinsa tarjoamien kasvunäkymien hyödyntämiseen koko maan kilpailukykyä vahvistavalla tavalla. Sopimusosapuolet 33 edistävät seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: Lappeenrannan elinkeinorakenteen monipuolistaminen osaamisperusteisten työpaikkojen luomisen avulla. Kaupan alan työpaikkojen kasvun varmistaminen Venäjän matkailuvirtojen ydinalueella. Uusien kaupunkivyöhykkeiden kestävä rakentaminen 200 000 kaupungissa asuvan ja asioivan ihmisen edellyttämälle tasolle. ICT-alan liiketoiminnan ja peli- ja ohjelmistoalan kehittäminen sekä koulutuksen ja osaamisen edistäminen. Lappeenrannan lentokentän uuden liiketoimintamallin suunnittelu. Venäjä-osaamisen, kansainvälisen koulutuksen sekä alueen aseman vahvistaminen Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Lappeenrannan seudulle haetaan osaamispohjaisia työpaikkoja, ja kaupunki on mukana Kestävät energiaratkaisut INKA-ohjelmassa. Siinä kehitetään uusia ja menestyviä vientituotteita, jotka perustuvat älykkäiden sähköverkkojen ja jätteiden hyötykäytön tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Skinnarilan Green Campusta ja alueen jätevesi-investointeja sekä muita edelläkävijähankkeita hyödynnetään testaus- ja koeympäristöinä. Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma on sovitettu yhteen maakuntaohjelman valmistelun kanssa. Ne tukevat maakuntaohjelman tavoitteita osaamis- ja innovaatiopotentiaalin hyödyntämi- 32 Helsingin metropolialue, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu ja Lappeenranta. 33 Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö, Lappeenrannan kaupunki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu 29

sestä, kansainvälisestä kilpailukyvystä sekä puhtaan elinympäristön ja vihreän tekniikan älykkäästä erikoistumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää seutukaupungeille tarkoitetun pilottimenettelyn. Pilotin tarkoituksena on luoda kehitettävissä teemoissa kaupunkiseutuja kokoava malli, jossa toimii yhdessä useita kuntia ja alueita. Kehittämisteemoja on neljä, joista yhdestä vastaa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy (Kehy). Vuosina 2014 2015 toteutettavan pilotin teemana on urheilu- ja liikuntamatkailun kehittäminen. Pilottiin osallistuvat Imatra, Kuusamo, Valkeakoski, Kitee, Heinola, Jämsä ja Kannus. Pilottien koordinointia tuetaan maakunnan kehittämisrahalla. Imatran kaupunki on mukana Salon kaupungin vetämässä ja seutupilottimenettelystä alkunsa saaneessa hankkeessa, jonka otsikkona on Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutos seutukaupungeissa. Hankkeen Imatran osion tavoitteena on rakentaa toimintamalli yritysten kasvun tukemiseen. Sen käytännön toteuttajana on Kehy. 7.2 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Etelä-Karjalassa toteutetaan valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Se sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus ohjelmakaudelle on lähes 1,3 miljardia euroa, josta Etelä-Karjalan osuus on noin 18,1 miljoonaa euroa. Kansallisen vastinrahoituksen (sisältää valtion ja kuntien rahoituksen) kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 36,2 miljoonaa euroa vuosille 2014 2020. Rakennerahasto-ohjelmalla tavoitellaan ennen kaikkea uusia työpaikkoja, uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Vähähiilisen talouden edistäminen on läpileikkaava teema, johon tulee suunnata 25 prosenttia kaikista EAKR-varoista. Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ovat: 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Rakennerahasto-ohjelman painotukset tukevat maakuntaohjelman toteutusta etenkin yritysten innovaatiotoiminnan ja maakunnan huippuosaamisen vahvistamisessa, maakunnan yritysten kansainvälistymisen edistämisessä, uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja työelämälähtöisessä oppimisessa. Yhteisöllisyyttä lisäävät kolmannen sektorin hankkeet tukevat maakuntaohjelman neljännen toimintalinjan tavoitteita osallisuuden ja yhteistyön lisäämisestä. Lappeenrannan kasvusopimusta ja INKA-ohjelmaa toteutetaan rakennerahastovaroin niin valtakunnallisten kuin maakunnallisten kehysten puitteissa. Rakennerahasto-ohjelman toteutusta tarkennetaan maakunnissa joka toinen vuosi laadittavassa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, jossa huomioidaan niin rakennerahasto-ohjelman kuin maakuntaohjelman painotukset. 7.3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020 rahoitetaan Euroopan maaseuturahaston ja valtion tuella. Sen toteutusta ohjaa Etelä-Karjalassa Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma, jonka valmistelu jatkuu kevääseen 2014 saakka. Visiona kehittämissuunnitelmassa on, että Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. Suotuisan toimintaympäristön vuoksi maaseudulle kehittyy monipuolista ja kilpailukykyistä matkailu- ja muuta yrittäjyyttä. Alueella hyödynnetään laajasti uusiutuvia energiavaroja kestävän kehityksen mukaisesti. Maakuntaohjelman ja Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painotukset ovat yhteneväiset. Toimiva elintarvikeketju, metsätalous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt, maaseudun infrastruktuuri ja yrittäjyyden vahvistamisen on painopisteinä huomioitu molemmissa ohjelmissa. Maaseutuohjelman kaikessa kehittämistoiminnassa otetaan huomioon rajan 30 30

läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet sekä kestävä kehitys ja ympäristöasiat, mikä tukee erinomaisesti maakuntaohjelman toteuttamista. Uudella EU-ohjelmakaudella huomiota tulee kiinnittää rakennerahastojen ja maaseutuohjelman yhteistyöhön. Rakennerahastoilla voidaan vahvistaa maaseutualueiden innovaatioperustaa ja lisätä yhteyksiä kaupunkien innovaatiokeskittymiin. Innovaatioalustoja ja kokeiluympäristöjä löytyy yhtä hyvin kaupunki- kuin maaseutualueilta. Kaakkois-Suomessa maaseutuohjelman rahoituksen taso säilynee suhteessa paremmin kuin rakennerahastovarojen; se voi myös kasvaa. Arvio Kaakkois-Suomen kokonaisrahoituksesta ohjelmakaudelle 2014 2020 on 41,2 miljoonaa euroa ELYkeskuksen hallinnoiman maaseudun kehittämissuunnitelman osalta ja LEADER-toimintaryhmien osalta 18,5 miljoonaa euroa. 34 Maakunnan LEADER-toimintaryhmät, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry ja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry, toteuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa omilla ohjelmillaan. Toimintaryhmien alustavissa ohjelmissa painotuksina ovat uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, yritysten välisen yhteistyön kehittäminen sekä kylien, kyläyhteisöjen ja ympäristön kehittäminen. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma, LEADER-toimintaryhmien ohjelmat sekä maakuntaohjelma pyrkivät edistämään vuoteen 2015 ulottuvan valtakunnallisen maaseutupoliittisen toimenpideohjelman toteuttamista. 7.4 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020 Ohjelmakausi 2014 2020 tulee jatkamaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa (European Neighbourhood Policy, ENP) ja osoittamaan taloudellista tukea EU:n ulkosuhdetoiminnalle suhteessa Unionin eteläisiin ja itäisiin naapurimaihin. Tavoitteet pohjaavat mahdollisuuksiin parantaa yleistä kiinnostusta lakien, demokratian, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen yhtenäisyyden kehittämiseen. Etelä-Karjalan liitto on hallinnoinut Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelmaa 35 ohjelmakaudella 2007 2013 ja hallinnoi uuden ENI-ohjelman valmistelua kaudelle 2014 2020. Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelma-asiakirjan valmistelu on talvella 2014 vielä kesken. Ohjelman rahoitus pysynee vähintään edellisen ohjelmakauden tasolla. Ohjelmakaudella 2007 2013 budjetti oli 72 miljoonaa euroa. ENPI-ohjelma on ollut ensiarvoisen tärkeä rahoitusväline etenkin rajanylityksen sujuvuutta edistäville hankkeille. Myös uudella ohjelmakaudella rajaliikenteen sujuvuuteen, yritystoiminnan lisäämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamiseen tarvitaan ENI-ohjelman rahoitusta eri toimijoiden hankkeiden toteuttamiseen maakuntaohjelman painotusten mukaisesti. Ohjelman päätöksenteko ei kuitenkaan tapahdu maakunnan sisällä vaan ohjelman omissa päätöksentekoelimissä. 31 8. Suunnitelma maakuntaohjelman rahoituksesta TÄYDENNETÄÄN NÄHTÄVILLÄOLON JÄLKEEN Maakuntaohjelman toteuttamiselle haasteita aiheuttaa yleinen talouden kiristyminen sekä pienenevät kehittämisvarat. Rakennerahastovarojen osalta Etelä-Karjalan osuus EU-rahoituksesta tippuu lähes 35 prosenttia. Myös kansalliset aluekehitysvarat ovat hyvin pienet. Valtion talousarvioehdotuksessa esitetään maakunnan kehittämisrahaa vuodelle 2014 vain noin 5,5 miljoonaa euroa, joka koko maahan tasaisesti jaettuna tarkoittaisi Etelä-Karjalaan noin 130 000 euron rahoitusosuutta. 34 Sisältää sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa käytettävissä olevan rahoituksen. 35 European Neighbourhood Partnership Instrument -ohjelma 31

Maaseutuohjelman rahoituksen taso pysynee paremmin edellisen ohjelmakauden tasolla. Sen myötä säilyvät mahdollisuudet maakunnan sisäisten kehityserojen tasaamiseen, kun kehittämisrahoitusta voidaan kohdentaa myös pienimuotoisempaan, maakunnan reuna-alueita ja niiden pienyrityksiä tukevaan kehittämistoimintaan. 32 KANSALLISTEN JA EU-OHJELMIEN KOHDISTUMINEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTA- LINJOIHIN (TL) Manner-Suomen rakennerahastoohjelma EAKR TL 1. TL 2. TL 3. Manner-Suomen rakennerahastoohjelma ESR TL 1. TL 2. TL 4. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma TL 1. TL 2. TL 3. TL 4. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma TL 1. TL 3. ENI-ohjelman päätöksenteko tapahtuu osittain tai kokonaan alueen ulkopuolella, eikä siksi ole mukana taulukossa. Kasvusopimusmenettelyssä kyse ei ole uusista taloudellisista resursseista ja myös seutukaupunkipilotissa ne ovat hyvin pienet. Edellä mainituilla instrumenteilla voidaan kuitenkin toteuttaa maakuntaohjelman tavoitteita. 9. Seuranta ja arviointi Maakuntaohjelma on väline maakunnan kehittämistyölle, joten sen toteutumisen ja vaikutusten seuranta on tärkeä osa maakuntaohjelmaprosessia, joka kattaa ajanjakson ohjelman valmistelusta ohjelmakauden päättymiseen. Maakuntaohjelman laadinnan aikana arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön, tasa-arvoon, yritystoimintaan ja eri ihmisryhmien asemaan. Lisäksi otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Maakuntaohjelman vaikutuksista on laadittu SOVA-lain mukainen ympäristöselostus, jonka painopiste on SOVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa, mutta jossa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia myös suhteessa edellä lueteltuihin tekijöihin. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa 2014 2017 on määritelty jokaiselle toimintalinjalle tulos- ja tuotosindikaattorit, joista osa on määrällisiä ja osa laadullisia. Kehityskulkua seurataan vuosittain, vaikka tavoitteet on asetettu vuodelle 2017. Toimintalinjakohtaisten indikaattorien lisäksi seurataan yhdeksää keskeistä tilastoindikaattoria, jotka kertovat väestönkehityksen sekä elinkeinojen ja osaamisen kehittymisestä maakunnassa. Maakuntaohjelman seurantatyö toteutuu maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa sekä maakuntaohjelmakaudella ainakin kertaalleen toteutetun toimintalinjakohtaisen seurantaraportoinnin avulla. Maakuntaohjelman vaikutuksia seurataan ja niistä raportoidaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteydessä. Seurannassa hyödynnetään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistä ECOREG-seurantajärjestelmää, joka antaa vuosittain kootusti tiedot alueen ympäristön, talouden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuurin kehittymisestä. 32

Osa seurantaa ovat kahdesti vuodessa ilmestyvät aluekehityskatsaukset, jotka toteutetaan kaupunkiseuduittain ja ELY-keskuksittain. Vastuullisena kokoajana aluekehityskatsauksissa on Kaakkois-Suomen ELY-keskus, mutta Etelä-Karjalan liitto on prosessissa elinkeinoyhtiöiden lailla mukana yhteistyökumppanina. Aluekehityskatsauksissa arvioidaan tulevaa kehitystä tapahtuneen pohjalta, mikä antaa kuvaa siitä, onko maakuntaohjelman yleisenä tavoitteena olevassa maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämisessä ja kehittymisessä edetty toivottuun suuntaan. Ohjelmakauden lopulla Etelä-Karjalan maakuntaohjelma arvioidaan ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Ohjelman valmistelussa on huomioitu vuosien 2011 14 maakuntaohjelman arvioinnista saadut kehittämissuositukset liittyen muun muassa valmisteluprosessin avoimuuteen. 33 10. Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet Etelä-Karjalan maakuntahallitus käynnisti ohjelmatyön marraskuussa 2012. Maakuntaohjelman laatimiseen on osallistunut noin kymmenen henkeä virkatyönään Etelä-Karjalan liitossa. Valmisteluprosessi on pyritty toteuttamaan mahdollisimman avoimesti. Vaikuttamismahdollisuuksia on tarjottu niin asukkaille kuin sidosryhmille. Valmisteluprosessissa mukana olleet tahot on esitetty liitteessä kaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon yhteydessä helmi-maaliskuussa 2013 yleisöllä oli mahdollisuus osallistua maakunnan tulevaisuuden näkymiä käsittelevään kansalaiskyselyyn, johon saatiin 122 vastausta. Maakunnan tilaa avattiin maakuntaohjelmatyön alussa kuntapäättäjille järjestetyssä Maakuntafoorumissa, jonka osallistujien kantoja kansalaiskyselyyn käytettiin keskustelun pohjana. Etelä-Karjalan liiton henkilökunta kokosi ajatuksia ja ideoita viraston seinälle Ideapuuhun. Uutta tiedonhankintaa edusti koululaisyhteistyö. Maakunnan liiton aluekehittämisen erikoissuunnittelijat vierailivat Imatran yhteislukiossa, Itä-Suomen koululla Lappeenrannassa ja Taipalsaaren Vehkataipaleen koululla kertomassa maakunnasta ja sen kehitysnäkymistä, jonka jälkeen oppilaat kirjoittivat aineet teemasta Etelä-Karjala vuonna 2030. Yllättävää oli oppilaiden kyky innostua tulevaisuuden ennustamiseksi kutsutusta työskentelytavasta sekä heidän valmiutensa nostaa esille samoja asioita, joista tutkijat puhuvat. Huhti toukokuussa 2013 toteutettiin Etelä-Karjalan kunnissa yhdessä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen kanssa kuntakierros, jonka tapaamisissa keskusteltiin kyseisen kunnan kannalta tärkeistä kehittämisteemoista ja hankekokonaisuuksista. Samaan aikaan oli meneillään kunnille, elinkeinoyhtiöille, oppilaitoksille, järjestöille ja muille kehittämistoimijoille suunnattu sidosryhmäkysely, jonka tavoitteena oli tunnistaa ajankohtaisia kehittämisasioita sekä maakunnan sisäisiä kehityseroja. Kysely lähti 129 vastaanottajalle ja vastauksia saatiin 31 kappaletta. Syksyllä 2013 järjestettiin avoimet yleisötilaisuudet teemoista Miten mahdolliseen viisumivapauteen tulisi valmistautua?, Onko opiskelijoille elämää Skinnarilan ulkopuolella? ja Eläkeläiset Etelä-Karjalan hyödyntämätön voimavara. Lisäksi järjestettiin kohdennettuja tapaamisia, joissa käsiteltiin kansainvälistymistä, Etelä-Karjalan kehitysnäkymiä, järjestökentän mahdollisuuksia ja opiskelijoiden sitouttamista maakuntaan. Osana valmisteluprosessia toteutettiin loppuvuodesta asiantuntijahaastatteluja, jotka antoivat mahdollisuuden testata tuolloin suunnitelmavaiheessa olleita toimintalinjakokonaisuuksia ja niiden tavoitteita sekä keskustella laajemmin Etelä-Karjalan ja maakuntaan liittyvän elinkeinojen kehityksen näkökulmista. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto ja maakunnan yhteistyöryhmä valjastettiin maakuntaohjelman valmisteluun tammikuussa 2014 järjestetyssä maakuntavaltuustoseminaarissa Jaakkiman opistolla. Ilmapiiri oli käsinkosketeltavan innostunut: Etelä-Karjalan tulevaisuutta tehtiin positiivisella otteella. Sama myönteinen keskustelu jatkui seuraavana päivänä Mistä tulet Etelä-Karjala? - seminaarissa, joka oli samalla liiton uuden kulttuurityöryhmän toiminnan käynnistymistilaisuus. Seminaarissa nostettiin esille maakunnan vetovoimatekijöiden parempaa esille nostamista ja hyödyntämisen tärkeyttä. Eteläkarjalaisuutta ja sen mahdollisuuksia pohdittiin myös toukokuussa 2013 pidetyssä kotiseutuseminaarissa otsikolla Etelä-Karjalan monet kasvot. 33

34 Ohjelmaa on valmisteluvaiheessa esitelty seuraavasti: Etelä-Karjalan kuntajohtajille 17.2.2013 ja 17.1.2014 Etelä-Karjalan MYR:ssä 14.11.2012, 6.5.2013 ja 4.11.2013 Etelä-Karjalan MYRS:issä 24.5.2013, 6.6.2013, 17.2.2014 Maakuntahallituksessa täydennetään Maakuntaohjelman vaikutusten arviointia ohjannut SOVA-ryhmä kokoontui maakuntaohjelman laadintaprosessin aikana neljä kertaa. 34

35 LIITTEET Liite 1. Muuttujakuvaajia teemoittain Väestö ja muuttoliike 35

36 Kilpailukyky 36

37 37

38 Kuntatalous 38

39 Työllisyys, työpaikkarakenne ja osaaminen 39

40 40