Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup!

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan liitto Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

2 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Esipuhe Johdanto Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Etelä-Karjalassa toteutettujen ohjelmien vaikuttavuus Etelä-Karjala Suomen menestyvin maakunta 2030 menestyksen eväät Maakuntaohjelman toimintalinjat Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousalueeksi Kansallisen ja EU-politiikan yhteensovitus ja työnjako Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma kaupunkipolitiikan toteuttajana Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Suunnitelma maakuntaohjelman rahoituksesta Seuranta ja arviointi Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet...53 LIITTEET...55 Liite 1. Etelä-Karjalan EU-rahoitus vuosina Liite 2. Muuttujakuvaajia teemoittain...56 Liite 3. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneet tahot...63 Kannen kuvat: Purjevene Mikko Nikkinen. Rajajono Juha Pietiläinen. Tutkijat Juha Pietiläinen. Leikkitelineessä seikkailija Juha Pietiläinen.

3 Pienestä tulee suurta yhdessä tekemällä Kuva Mikko Nikkinen. Edellisen maakuntaohjelmakauden arvioinnissa esille noussut alueellisen yhteistyön, laajan yhteisen tahtotilan ja kehittämisilmapiirin vahvistuminen antavat maakunnan tulevaisuudelle vankan kivijalan myös uudella maakuntaohjelmakaudella. Yhdessä olemme enemmän ja voimme tehdä pienestä suurta. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa on tehty yhdessä ja valintoja tehden. Koska julkinen aluekehitysrahoitus on vähenemässä, on vähemmällä saatava enemmän aikaan ja mahdolliset käyttökohteet on määriteltävä aiempaa tarkemmin, mutta kunnianhimoisesti. Maalina siintää vuosi 2030, jolloin Etelä-Karjala on visiomme mukaisesti Suomen menestyvin maakunta. Vuonna 2030 Etelä-Karjalassa väestökehitys on tasapainossa, työllisyysaste korkea ja keskisuurien kasvuyritysten määrä nykyistä suurempi. Maalia kohti edetään askel kerrallaan. Tulevan neljän vuoden painopisteet on määritelty maakuntaohjelman toimintalinjoina: Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala, Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta, Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä sekä Välitön ja välittävä Etelä-Karjala. Kymenlaakson kanssa yhteisiä kehittämisen kärkiä ovat Venäjän ja biotalouden kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen. Maakuntaohjelma on koko maakunnan ohjelma. Maakunnan erikoistumisaloja ovat vihreä teknologia ja energia sekä hyvinvointipalvelut. Niihin liittyvä osaaminen ja liiketoimintapotentiaali tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä kaupunki- että maaseutualueille. Etelä-Karjalan korkeakoulut ja oppilaitokset tuottavat osaamista ja osaavaa työvoimaa, jotka tulisi kotimaakunnassa hyödyntää entistä paremmin. Maakunnan sijainti avaa kasvavia mahdollisuuksia kansainvälistymiselle, johon karjalaisuuteen liittyvä sujuva ihmisten kohtaaminen antaa erinomaiset edellytykset. Maailmanpoliittisen tilanteen viimeaikaiset muutokset ovat aiheuttaneet epävarmuutta maakunnan tulevaisuuden näkymiin. Korkeakoulut, osaaminen, teollisuus, sijainti ja järviluonto ovat vahvuuksiamme, joiden varaan maakuntaa rakennetaan pitkäjänteisesti tuleville sukupolville. Mennään positiivisina karjalaisina eteenpäin! Matti Viialainen Maakuntajohtaja Jukka Kopra Maakuntahallituksen puheenjohtaja

4 4 Kuva Mikko Nikkinen. Kuva Arto Hämäläinen. 1. Johdanto Vuonna 2030 Etelä-Karjala on mainio paikka asua, vanheta, kasvattaa lapsia ja elää onnellista elämää, sillä Etelä- Karjala on rauhallista ja kehittyvää seutua. Lainaus Imatran yhteislukion opiskelijan aineesta Etelä-Karjalan maakuntaohjelma linjaa maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvan kehittämisen yhteisesti sovitut tavoitteet sekä sovittaa yhteen alueen tahtotilan että kansallisen ja EU-politiikan työnjaon. Maakuntaohjelmaa laaditaan kunnallisvaalikausittain neljäksi vuodeksi. Koska Etelä-Karjalassa ei laadita erillistä maakuntasuunnitelmaa, maakuntaohjelma sisältää vuoteen 2030 ulottuvan vision maakunnan kehittymisestä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto, kesällä Maakuntaohjelmalla on keskeinen asema valtion alueviranomaisten strategisten tulossopimusten laadinnassa ja toteuttamisessa. Maakuntaohjelmat muodostavat tausta-aineistoa maan uuden hallituksen aluekehittämisen linjauksiin sekä niistä johdettuihin valtion aluehallinnon strategia-asiakirjoihin. Etelä-Karjala menestyy globaalissa työpaikoista ja hyvinvoinnista käytävässä kilpailussa hyödyntämällä maakunnan vahvuuksia. Maakuntaohjelmaan sisältyy älykkään erikoistumisen näkökulma 1, jota on linjattu Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelma työssä. Sen lisäksi maakuntaohjelman sisällöissä on huomioitu kasvusopimusvalmistelu, Etelä-Karjalan elinkeinostrategia, kuntien ja oppilaitosten strategiat sekä muut teemakohtaiset ohjelmat, kuten Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämisstrategia ja -suunnitelma sekä maakunnallinen hyvinvointistrategia. Kansallisista ohjelmista on otettu huomioon etenkin valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ja valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman Venäjää käsittelevä osio. Resursseja kohdistetaan rajattuihin kehittämistoimenpiteisiin älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaisesti. 1 Älykäs erikoistuminen tarkoittaa erikoistumista omilla vahvuusalueilla hyödyntämällä kasvavia teollisuusaloja ja uusia innovaatioita ja kestävää kasvua sekä kilpailukyvyn vahvistamista elinkeinoelämän, yliopistojen ja julkisen hallinnon välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla. Euroopan Unioni on asettanut älykkään erikoistumisen strategiat ennakkoehdoksi EU-ohjelmavarojen täysimääräiselle hyödyntämiselle kaudella

5 Maankäyttö- ja rakennuslaki MAAKUNTAKAAVA Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista MAAKUNTAOHJELMA 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet TOTEUTTAMINEN Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Valtionhallinnon aloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Maakunnan tulevaisuuden visiointiin ja maakuntaohjelman valmisteluun on osallistunut aiempaa laajempi joukko toimijoita: kuntien luottamus- ja virkamiesjohtoa, oppilaitoksia, järjestöjä, elinkeinoelämän edustajia ja muita kehittämistahoja sekä eteläkarjalaisia lapsista eläkeläisiin. Valmistelutyön muotoina on käytetty kyselyjä, seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja haastatteluja. Kouluyhteistyön tuloksena saatiin eteläkarjalaisten lasten ja nuorten aineita, jotka kertovat heidän ajatuksiaan siitä, millainen maakunta on vuonna Niitä on nostettu lainauksina maakuntaohjelmaan. Maakuntaohjelman pohjalta laaditaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jossa osoitetaan maakuntaohjelmaa toteuttavia hankkeita ja toimenpiteitä. Maakuntaohjelman toimeenpanoa maakunnan sisällä edistetään lisäämällä Etelä-Karjalan liiton ja hanketoimijoiden vuorovaikutusta. Alueen tahtotila Maakuntaohjelma Kaakkois-Suomen tavoitteet Kansalliset tavoitteet Etelä-Karjalan tavoitteet Eurooppa strategia Maakuntaohjelma sovittaa yhteen tavoitteita ja viestii Etelä-Karjalan kehittämisen painopisteistä.

6 6 Kuva Seppo Pelkonen. Kuva Imatran kaupunki. 2. Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Monta onnellista ihmistä käveli kaduilla, työpaikkoja tuli vain lisää ja työttömien määrä oli vähäinen. Vehkataipaleen koulun alakoululainen Etelä-Karjala elää muun Suomen, Euroopan ja koko maailman lailla murroksessa. Maakunnan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on paljon ja vaikutusmahdollisuudet niihin vaihtelevat merkittävästi. Muutostekijöitä on koottu oheiseen kuvaan. Muutokset työn tekemisen tavoissa Vahva koulutusmaakunta Työllisyyskehitys Julkisen talouden kestävyysvaje Euroalueen talousongelmat Väestön ikä- ja työvoimarakenne Kuntarakenne- ja soteuudistus Elinkeinorakenteen muutos ja osaamisen uusiutumistarve Kansainvälistyminen (Tieto)liikenneinfra Hyvinvoinnin polarisoituminen Venäjän taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset Ilmasto-, ympäristö- ja energiakysymykset vaikutukset Keskittymis- ja kaupungistumiskehitys Suomen ja Etelä-Karjalan aluerakenne on muuttumassa entistä kaksijakoisemmaksi: väestö keskittyy yliopistokaupunkeihin ja maaseudun haja-asutusalueet tyhjenevät. Etelä-Karjalassa väestö- ja työpaikkakehitys on suotuisin Lappeenrannassa ja sen kehyskunnissa. Imatran seutukunnalla kehitys on hieman heikompaa eikä Lappeenrantakaan yllä muuttovetovoimalla mitattuna Suomen suurimpien yliopistopaikkakuntien kasvuvauhtiin. Kahdentoista suurimman kaupunkiseudun kilpailukykyanalyysissä 2 Lappeenranta sijoittuu kahdeksannelle sijalle. 2 Kilpailukykymuuttajina analyysissä ovat työllisyysaste, korkea-asteen koulutettujen osuus väestöstä, teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus, yritysdynamiikka sekä muuttovetovoima. Muuttovetovoiman tilastotiedot ovat vuodelta 2011, muiden muuttujien indeksiarvot ovat vuodelta Aro, Timo ja Leino, Anne, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013.

7 Väestö ja muuttoliike Väestönkehitys on haaste maakunnan tulevaisuudelle, sillä sen trendi on vähenevä ja ikääntyvä väkiluku on vähentynyt 20 vuodessa hengellä, työikäisten määrä ja työvoiman osuus on pienentynyt ja asukkaiden keski-ikä on noussut. Syntyvyys on kuolleisuutta pienempi. Etelä-Karjalasta muutetaan muualle Suomeen, mutta muuttoliikkeen vuotuiset erot ovat huomattavia. Etelä-Karjala menetti asukkaita muihin maakuntiin vuosina keskimäärin 351 asukasta vuodessa. Meidän on siis pystyttävä houkuttelemaan joko kotimaista tai ulkomaista työvoimaa, jotta voimme tulevaisuudessakin tarjota itsenäisesti asiakkaillemme julkisia palveluita kuten julkista terveydenhuoltoa. Imatran yhteislukion opiskelija 7 Maahanmuutto on parantanut väestönkehityksen tilannetta. Etelä-Karjalaan muutti 1990-luvulla ja aivan 2000-luvun alussa vuosittain noin 200 ihmistä enemmän, kuin mitä maakunnasta muutti ulkomaille. Vuodesta 2007 lähtien maahanmuuton enemmyys on ollut vuodessa noin 400 henkeä. Kokonaisväestönmuutoksen keskiarvo Etelä-Karjalassa oli -348 asukasta vuosina Väestön väheneminen näkyy erityisesti Imatran seutukunnalla. Sen sijaan Lappeenrannan seutukunnalla väkiluku alkaa maahanmuuton ansiosta kasvaa. Maakunnan väestön väheneminen hidastui vuonna Etelä-Karjalassa asui vuoden 2013 lopussa henkeä. Etelä-Karjalan väkiluku , ennuste vuoteen 2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Etelä-Karjalan väestön väheneminen hidastuu tulevina vuosina. Elinkeinorakenne ja kilpailukyky Etelä-Karjala elää vahvasti teollisuudesta. Kaakkois-Suomi on Euroopan suurin metsäteollisuuden keskittymä, ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on suurinta koko Suomessa. Metsäteollisuuden uusiutuminen ja sen kilpailukyvyn säilyttäminen ovat maakunnan tulevaisuudelle tärkeitä asioita. Sitä tukevat metsäyhtiöiden tutkimusresurssit, joista merkittävä osa sijaitsee Etelä-Karjalassa. Rakennemuutos on vienyt Etelä-Karjalasta tuhansia työpaikkoja, mutta maakunta on selvinnyt murroksesta kohtuullisesti, koska kaupan ja palveluiden pariin on syntynyt uusia työpaikkoja. Niitä on tuonut myös matkailu, jonka kasvun odotetaan jatkuvan. Rajamaakunnan elinkeinoelämään merkittävästi vaikuttava tekijä on naapurimaa Venäjä, johon liittyvä epävarmuus on noussut keväällä 2014 varsin voimakkaasti näkyviin: Venäjän pitkään hitaana jatkunut talouskasvu hidastui poliittisen tilanteen muututtua entisestään.

8 8 Energia- ja ympäristöteknologian kehittyminen avaa mahdollisuuksia metalliteollisuudelle. Venäjän läheisyys sekä lähi- ja luomuruokatrendi luo pohjaa elintarviketuotannolle ja -teollisuudelle. Maatalouden rakennemuutoksessa tilojen määrä on vähentynyt rajusti, muta maatilojen koko on kasvanut ja tuotantosuunnat muuttuneet. Maaseudun yrityskannan painopiste on siirtynyt palveluyrityksiin. Hyvää potkua tänne suunnalle saataisiin mielettömästi jo paremmilla palveluilla vapaa-ajanviettomahdollisuudet, ostosmahdollisuudet ja kulkuneuvojen kehittäminen veisi mainetta huimasti eteenpäin. Imatran yhteislukion opiskelija Työpaikkojen kehitys toimialoittain Etelä-Karjalassa Työpaikkojen lukumäärä Muutos Muutos Toimiala Teollisuus % -1 Terveys- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Rakentaminen Koulutus Hallinto ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja varastointi Ju kinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muu palvelutoiminta Informaatio ja viestintä Taiteet, viihde ja virkistys Toimiala tuntematon Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Kaivostoiminta ja louhinta Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palveluiden tuottamiseksi omaan käyttöön Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Toimialat yhteensä ,5 Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti, päivitetty Etelä-Karjalan työpaikoista suurin osa on teollisuudessa ja voimakkaimmin kasvaa palvelualan työpaikkojen määrä. Bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna Etelä-Karjalassa on mennyt hyvin. Kasvun vauhdittajana ovat olleet selluloosan kysyntä- ja hintakehitys sekä Venäjän kasvavat markkinat palvelu- ja kaupan aloilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ennustaa Etelä-Karjalaan vuoteen 2017 saakka koko Suomea hieman ripeämpää kasvua. Eteläkarjalaisista työllisistä 11 prosenttia toimii yrittäjinä, 58 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, 23 prosenttia kunnissa, kuusi prosenttia valtiolla ja kaksi prosenttia valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä. 3 3 Liitteessä kaksi on kuvaajat työpaikkojen jakaumista yksityisen ja julkisen sektorin sekä kolmen suurimman toimialan mukaan.

9 BKT/asukas, muutosprosentti maakunnittain 9 Etelä-Karjalan bruttokansantuotteen kasvu oli ylivoimaisesti suurinta ja yli kolminkertaista koko maan keskiarvoon mitattuna vuonna Etelä-Karjalan ja koko Suomen BKT vuoden 2000 hinnoin, Etlan BKT ennusteet vuoteen 2017 Etelä-Karjalan bruttokansantuotteen kehitys noudattelee koko maan trendiä. Maakunnan yritysten liikevaihto kääntyi vuonna 2009 kasvuun. Uusia yrityksiä perustetaan enenevässä määrin, mutta samaan aikaan vanhoja yrityksiä poistuu markkinoilta. Etelä-Karjalalle on osin historiallisten syiden vuoksi tyypillistä yritystoiminnan painottuminen pienyrityksiin ja suurteollisuuteen. Keskisuuria yrityksiä maakunnassa on vähän. Yrityksistä keskimääräistä useamman taustalla on maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustainen yrittäjä. Kasvuyritysten 4 määrä ja liikevaihto on ollut viime vuosina Kaakkois-Suomessa valtakunnallista keskiarvoa parempaa, mutta niiden volyymit ovat edelleen pieniä. 5 Työllisyys Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tulee olla tasapainossa, jotta työttömyyttä saadaan alennettua ja työllisyyttä nostettua. Etelä-Karjalassa oli vuonna 2013 työnvälitystilaston mukaan työttömänä henkeä eli keskimäärin 12,8 prosenttia työvoimasta. Työvoimatutkimuksen mukaan maakunnan työttömyysprosentti oli vuo- 4 OECD:n määrittelyn mukaan kasvuyritys työllistää lähtötilanteessa vähintään kymmenen henkilöä ja henkilöstö lisääntyy seuraavan kolmen vuoden aikana vähintään 20 prosenttia keskimäärin. 5 Liitteessä kaksi on lisää kuvaajia BKT:n, Etelä-Karjalan yritysten liikevaihdon ja yrityskannan kehityksestä sekä viennin osuudesta väestön tulotasosta.

10 10 den 2013 lopussa 7,9. 6 Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut Etelä-Karjalassa vuodesta 2009 lähtien ja vuoden 2013 lopussa Etelä-Karjalan työttömistä oli ollut työttömänä yli vuoden. Myös nuorten työttömyys on viime vuosina kasvanut, ja vuoden 2013 lopussa työttömänä oli nuorta. Etelä-Karjalan työtttömyysaste keskiarvoina v (prosenttia) Tilasto/lähteet: TEM/Työnvälitystilasto, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot /tem.fi; K-S ELY-keskus/kk/2014 työllisyyskatsaukset/ely-keskus.fi Työttömyyden kehitys seuraa suhdannevaihteluita ja on ollut vuosina kasvussa. Työttömyys on Imatran seutukunnalla Lappeenrantaa suurempaa. Minulla on oma yritys, joka tekee robotteja esimerkiksi hotelleihin, sairaaloihin, palvelutaloihin jne. Menen yleensä töihin klo 7.00 sähköautollani. En käy enää kovin usein kaupassa, koska melkein kaiken voi tilata nettikaupoista. Nykyään joka paikassa on 6Gverkko. Vehkataipaleen koulun alakoululainen Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa Suomen työllisyyden tavoitteeksi asetettiin 72 prosenttia vuonna Etelä-Karjalan työllisyysaste oli 64 prosenttia vuonna 2013 ja noin neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Työllisten eli työssä käyvien määrä vähenee ennusteen mukaan maakunnan kaikissa kunnissa. Se johtuu suurten ikäluokkien eläköitymisestä, ikäluokkien pienenemisestä ja edelleen jatkuvasta rakennemuutoksesta. Etelä-Karjalassa oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa: kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 789 työpaikkaa. Eniten lisääntyvät palvelualojen työpaikat. 7 Lappeenrannan seutukunta: työvoima ja työlliset v Imatran seutukunta: työvoima ja työlliset v Tilasto/lähteet: TEM/Työnvälitystilasto, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot /tem.fi; K-S ELY-keskus/kk/2014 työllisyyskatsaukset/ely-keskus.fi Tilasto/lähteet: TEM/Työnvälitystilasto, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot /tem.fi; K-S ELY-keskus/kk/2014 työllisyyskatsaukset/ely-keskus.fi Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien kehitys kulkee työvoiman ja työllisten määrän suhteen hieman eri suuntaan. 6 Työnvälitystilasto antaa työttömyyden kehityksestä työvoimatutkimusta paremman kuvan. 7 Liitteessä kaksi on lisää kuvaajia pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä, työllisyysasteesta ja työpaikkojen määrästä.

11 Osaaminen ja hyvinvointi Etelä-Karjala on vahva koulutusmaakunta, jossa on suhteellisen pienestä väestömäärästä huolimatta yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä monipuolista toisen asteen koulutusta. Koulutus- ja tutkimussektoriin kohdistuu kansallisen koulutusjärjestelmän murroksen vuoksi kasvavia muutos- ja kehittämistarpeita, jotka johtuvat ikäluokkien pienenemisestä ja julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemisestä. Sairaaloita ei ole vaan jokaisessa talossa on oma sairaanhoitaja. Eikä hammaslääkäritkään hoitaneet potilaita itse vaan he laittoivat potilaat koppiin ja robotit hoitivat hampaat. Vehkataipaleen koulun alakoululainen 11 Etelä-Karjalan osaamisprofiilissa korostuu maakunnan oppilaitosten kansainvälisyys. Muilla sektoreilla on vielä parantamisen varaa. Globaali kilpailu edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä valmiutta uudelleenkouluttautumiseen, mitkä korostavat saatavilla olevan koulutuksen merkitystä. Elinikäisen oppimisen tavoitteiden mukaisesti tarvitaan monipuolista koulutusta niin ammatinvaihtoa, lisäpätevöitymistä kuin hyvinvoinnin ylläpitämistä ajatellen. Korkeakoulujen ja ammattiopiston rinnalla koulutusta järjestävillä kansalais- ja työväenopistoilla sekä kesäyliopistolla on oma roolinsa lähellä olevan koulutuksen tarjoajina. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Etelä-Karjalassa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maata pienempi. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli vuonna 2012 suorittanut 65,7 prosenttia maakunnan asukkaista, kun koko maan vastaava osuus oli 68,5 prosenttia. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat (prosenttia ikäluokasta) Tutkintoa vailla olevia vuotiaita on maakunnassa 14,4 prosenttia eli noin tuhat nuorta aikuista. Heidän määränsä kasvaa erityisesti Imatran seutukunnalla.

12 12 Koulutuksella on merkitystä sekä työllistymisen että elämänlaadun näkökulmasta. Matalasti koulutetut kokevat terveytensä yleensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut ja Etelä-Karjalassa joka viides heistä katsoo työkykynsä heikentyneen. 8 Viimeisimmän Alueellinen terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan eteläkarjalaiset arvioivat kuitenkin jaksavansa työelämässä vanhuuseläkkeeseen asti naapurimaakuntalaisia paremmin. 9 Kun olin tulossa puistosta, satuin näkemään Etelä-Karjalan suurimman opiskelukeskuksen. Siellä opiskellaan terveysalalle, jotta ihmisistä tulisi kotilääkäreitä. Vehkataipaleen koulun alakoululainen Etelä-Karjalan hy vinvointistrategia määrittelee hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihmisten on mahdollisuus saada keskeiset hyvinvointitarpeensa 10 tyydytetyiksi ja jossa ihmisillä on käytössään hyvinvoinnin uusin ta misen voimavarat ja mahdollisuudet. Meneillään oleva julkisten palvelujen murros on haaste hyvinvoinnille. Keskeinen kysymys on, ovatko tarvittavat palvelut riittävän sujuvasti maakunnan asukkaiden saatavilla riippumatta heidän asuinpaikastaan. Kuntatalous Etelä-Karjalan kuntien vuosikatteet olivat vuonna 2012 selvästi maakuntien keskiarvon yläpuolella. Asukaskohtaisen vuosikatteen vuotuiset vaihtelut ovat olleet 2000-luvulla suurimmillaan satoja euroja 11, mutta kunnat ovat olleet koko ajan selvästi plussan puolella. Uusi piirre valtakunnan ja maakunnan aluekehityksessä on keskuskaupungin talouden kiristyminen. Huoltosuhteen heikkeneminen, heikko työllisyysaste, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu, yleinen taloustilanne ja elinkeinorakenteen murros aiheuttavat kuntataloudelle paineita, minkä vuoksi moni kunta nosti veroprosenttiaan vuonna Kuntien vuosikate /asukas keskimäärin maakunnittain v Etelä-Karjalan kunnissa toteutetaan syksyllä 2014 valmistuva kuntarakennelain mukainen selvitys lähtökohtana yhden ja kahden kunnan mallit. Maakunnallisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) talouden sopeuttamistoimissa haetaan säästöjä ensisijaisesti palvelurakennetta uudistamalla. Hallitus ja oppositiopuolueet ovat yhdessä sopineet sosiaali- ja terveyspalveluiden kansallisesta uudistamisesta, jossa viisi alueellista 8 Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) -tutkimus Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) -tutkimus Hyvinvoinnin katsotaan kattavan yksilön terveyden, elinolot ja toimeentulon sekä sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen ja onnellisuuden. Hyvinvointi toteutuu yksilötasolla: ihminen voi hyvin tai huonosti hyvin erilaisissa olosuhteissa. 11 Kuvaaja on liitteessä kaksi.

13 toimijaa järjestävät kaikki sote-palvelut. Alueet raken tuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Lähitulevaisuudessa epävarmuutta aiheuttavat kansainväliset talousnäkymät sekä Venäjän ja euroalueen talous. Talouskasvun ennakoidaan olevan pitkään hidasta. Yleinen talouskehitys lisää kuntatalouden paineita. 13 Valtion menot /asukas maakunnittain v Valtion asukaskohtaiset menot eteläkarjalaista kohti ovat varsin maltilliset. Alueen sisäiset erot Etelä-Karjalassa asutus, työpaikat ja palvelut keskittyvät Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ympärille. Lappeenranta ja sen kehyskunnat Lemi ja Taipalsaari muodostavat monilla mittareilla mitattuna maakunnan vahvimmin kehittyvän alueen. Imatra on kärsinyt teollisuuden murroksesta Lappeenrantaa enemmän. Maa- Etelä-Karjalan asutus ja toiminnot keskittyvät Valtatie 6:n ja Karjalan radan varteen muodostuneelle laatukäytävälle.

14 kunnan maaseutualueilla rakennemuutos on näkynyt erityisesti maatalouden ja teollisuuden työpaikkojen vähenemisenä sekä palveluelinkeinojen työllistävän merkityksen kasvuna. 14 Taipalsaarella ja Lemillä tulokertymä asukasta kohti (tulomuuttajien tulot lähtömuuttajien tuloilla vähennettynä) on erittäin korkea verrattuna esimerkiksi Tampereen tai Oulun kehyskuntiin. 12 Ruokolahti on luonteeltaan Taipalsaaren ja Lemin tyyppinen kunta. Ihmiset asuvat ja työskentelevät yhä useammin eri kunnissa. Myös Lappeenrannan ja Imatran välinen pendelöinti on lisääntynyt. Maakuntaan onkin muovautunut Valtatie kuuden ja Karjalan radan yhteyteen muodostuneen kasvukäytävän varteen yhteiset työmarkkinat. Pendelöintiin liittyy yleisesti kaksi piirrettä, joiden merkitys on 2010-luvun vaihteessa kasvanut. Pendelöivän väestön tulot ovat keskimääräistä korkeammat ja ne ovat kasvaneet nopeammin kuin kotikunnassaan työskentelevien tulot. 13 Valtionveronalaiset vuositulot keskimäärin kunnittain ( /tulonsaaja) Kuntakohtaiset erot valtionveronalaisissa vuosituloissa ovat melko suuret. Maakunnan veturialueen kehitys näkyy etenkin Taipalsaarella, jonne on muuttanut hyvätuloista työikäistä väestöä. Etelä-Karjalassa pendelöinti kehyskunnista kaupunkeihin ja kaupunkien välillä on yleistä. 12 Aro, Timo ja Leino, Anne, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, Aro, Timo ja Leino, Anne, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013.

15 Digitalisoitumisen ja nopeasti kehittyvän teknologian ansiosta työtä voidaan tehdä ja yritystoimintaa harjoittaa lähes missä tahansa. Ne mahdollistavat etätyön sekä liikkuvan ja monipaikkaisen työn tekemisen. Monet tekevät töitä osaksi vapaa-ajan asunnollaan. Vapaa-ajan asukkaat ovat maakunnan kehitykselle tärkeitä toimijoita, sillä he lisäävät alueen ostovoimaa. 15 Haja-asutusalueiden puutteelliset tietoliikenneyhteydet sekä alemman tieverkon kunnon huononeminen lisäävät alueiden välisiä kehityseroja. Vilkkaan rajaliikenteen ja runsaan raskaan liikenteen maakunnassa infrastruktuuri voi pahimmillaan toimia pullonkaulana maakunnan tasapainoisen aluerakenteen ja elinvoimaisuuden kehitykselle. Kaupunki maaseutu-luokitus määrittelee maakunnan jakautumisen erilaisiin maaseutu- ja kaupunkialueisiin. Etelä-Karjalasta enemmistö on maaseutualuetta: kaupungista on lyhyt matka maaseudulle ja luontoon. Nykyään Venäjältä Etelä-Karjalaan pääsee autolla viittä eri reittiä ja veneellä kahta. Vehkataipaleen koulun alakoululainen Kuva Arto Hämäläinen. Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen.

16 16 Kuva Juha Pietiläinen. Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. 3. Etelä-Karjalassa toteutettujen ohjelmien vaikuttavuus Jos tulen joskus katsomaan vanhempiani, Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa tärkeimmät luulen että Etelä-Karjalassa on kaikki strategiset tavoitteet olivat uudet yritykset ja työpaikat, jotta aivan hyvin. maakunnan negatiivinen väestönkehitys saataisiin positiiviseksi. Ohjelman toteutumista arvioitiin vuonna Strategisiin Itä-Suomen koulun yläkoululainen tavoitteisiin oli vastattu kokonaisuudessaan melko hyvin maakunnallisilla kehittämistoimenpiteillä ja hankkeilla, joita oli toteutettu pääasiassa EAKR-, ESR- ja ENPI-ohjelmilla. Onnistumisiksi arvioinnissa nostettiin toimiva alueellinen yhteistyö, laaja tahtotila ja maakunnan kehittämisilmapiirin vahvistuminen. Etelä-Karjalaan syntyi EAKR-ohjelman hankkeiden vaikutuksesta rakennerahastokauden aikana 601 uutta työpaikkaa ja 47 uutta yritystä 14. Luvuissa ei ole mukana välillisiä työpaikka- tai yritysvaikutuksia esimerkiksi Rauha Tiuru-alueen kehittämisen myötä maakuntaan on saatu useampi sata uutta työpaikkaa. Uusien yritysten syntymisen kustannus oli koko maan vertailussa kolmanneksi tehokkainta tasoa, mutta Etelä-Karjalaan saatiin EAKR-rahoituksella uusia työpaikkoja hieman koko maan keskimääräistä tulosta vähemmän ja yksittäisen työpaikan hinta oli korkea. 15 ESR-rahoituksella Kaakkois-Suomeen saatiin päättyneellä ohjelmakaudella 494 uutta työpaikkaa ja 242 uutta yritystä 16. Indikaattoritietoja ei ole saatavilla maakunnittain. Kaakkois-Suomen ESR-toiminnalla syntyneet tulokset ovat kansallisesti arvioituna melko vaatimattomia, mutta käytettävissä olleeseen rahoitukseen nähden Kaakkois-Suomi pärjäsi varsin hyvin. 14 Kaakkois-Suomen ELY-keskus; EURA-järjestelmä. 15 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien arviointi EURA-järjestelmä.

17 Kaakkois-Suomi kilpaili menestyksellisesti ylimaakunnallisesta EAKR-rahoituksesta päättyvällä ohjelmakaudella. Rahoitus oli Kaakkois-Suomessa 14,4 miljoonaa euroa, josta 7,4 miljoonan euron hankkeissa oli eteläkarjalainen päätoteuttaja. Merkittävin hanketoteuttaja oli Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka toteutti hankkeista euroissa tarkasteltuna noin puolet. Maakunnan liiton rahoittamat hankkeet painottuivat maakuntaohjelman painopisteille. Kaiken kaikkiaan EAKR-rahoitusta on kohdennettu edelleen maakuntaohjelman painotusten mukaisesti, muun muassa matkailua tukeviin hankkeisiin sekä energia- ja ympäristötekniikkaan. Yritystukia ohjattiin eri toimialoille ilman painopisteitä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella, johon luetaan mukaan myös Leader-rahoitus, on ohjelmakaudella saatu Kaakkois-Suomen maaseutualueille aikaan noin 260 uutta työpaikkaa. Huomattava osa maaseuturahoituksesta käytettiin yrittäjien koulutukseen ja neuvontaan sekä yrittäjille ja maaseudun asukkaille tärkeisiin laajakaista-, vesihuolto- ja tiehankkeisiin. Leader-rahoituksella tuettiin maaseutukylien elinvoimaisuutta muun muassa aktivoimalla kylien asukkaita ja rahoittamalla asukkaiden kokoontumis- ja harrastuspaikkojen kunnostusta. Maaseutuohjelman rahoituksen turvin on tuettu Etelä-Karjalassa myös maaseudun järjestötoiminnan edellytysten kehittämistä, kulttuurin saavutettavuutta sekä alueen kulttuuriperinnön esille nostamista. Rajaliikenteen sujuvuuden, palvelutarjonnan kehittämisen, yritystoiminnan lisäämisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamisen näkökulmasta alueella tarvitaan rahoitusvälineitä eri toimijoiden hankkeiden toteuttamiseen. Ensiarvoisen tärkeä rahoitusväline hankkeiden rahoittamiseksi oli päättyvällä ohjelmakaudella Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI -ohjelma, jonka rahoitusta kohdennettiin 37,7 miljoonaa euroa seuraaviin rajaliikenteen sujuvuutta parantaviin toimiin: Imatran rajanylityspaikan kehittäminen Nuijamaan rajanylityspaikan kehittäminen Vainikkala Simola-tien parantaminen Ikhala Raivio-tie Imatra Svetogorsk-rajanylityspaikan tiet Svetogorskin rajanylityspaikan kehittäminen Kuva Arto Hämäläinen. 17 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien arviointi 2013.

18 18 Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. 4. Etelä-Karjala Suomen menestyvin maakunta 2030 menestyksen eväät Uudet lomakeskukset houkuttelevat nuoria tulemaan töihin Etelä- Karjalaan, joka on todella tervetullutta. Imatran yhteislukion opiskelija Maakuntaohjelman kanssa samanaikaisesti valmisteltiin Etelä-Karjalaan uutta elinkeinostrategiaa. Molemmissa tavoitteeksi asetettiin Etelä-Karjalan nostaminen Suomen menestyvimmäksi maakunnaksi. Se edellyttää sekä maakunnan veturialueen Lappeenrannan kilpailukykyä lisääviä että kehityseroja tasaavia toimenpiteitä kuin yleisesti laatukäytävän kehittämistä. Edellisen maakuntaohjelman arvioinnissa myönteisenä asiana esille noussut alueellisen yhteistyön, laajan tahtotilan ja kehittämisilmapiirin vahvistuminen antaa menestymiselle hyvän kivijalan. Kehittämistyössä tartutaan älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti olemassa oleviin vahvuuksiin ja potentiaaliin. Niitä vahvistetaan ja hyödynnetään innovatiivisesti sekä entistä tehokkaammin taloudellisesti, eettisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja aluerakenteen kannalta kestävillä periaatteilla. 18 Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2013 linjaa maakunnan elinkeinoelämän näkemyksen maakunnan menestyksen eväistä ja vahvuuksista seuraavan sivun kuvaajan mukaisesti. Vahvuuksien lomaan asettuvat menestyksen eväät, joista vahvuuksien hyödyntäminen kumpuaa. Haistelin ilmaa, se oli raikasta, koska ympäristö oli puhtaampi kuin koskaan, sillä kaikki tehtaat ja autot käyvät sähköllä, jota tuotetaan salamaenergialla. Vehkataipaleen koulun alakoululainen 18 Antti Hautamäen mukaan kestävä innovointi sisältää seuraavat periaatteet: Kestävä kehitys eli innovointi kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Osallistuva innovointi eli innovointi henkilökunnan, asiakkaiden, käyttäjien ja kansalaisten kanssa ihmisten osaamisen kehittäminen ja kunnioitus huomioiden. Jatkuva innovointi eli kyky jatkuvasti uudistua ja rikkoa rajoja. Globaali innovointi eli innovointi globaalissa yhteistyössä hyödyntäen kaikkialle levittäytynyttä osaamista. Innovatiivinen johtaminen eli innovaatioita mahdollistava ja kannustava johtaminen yrityksissä, organisaatioissa ja yhteiskunnassa sekä uusien johtamistapojen kehittäminen.

19 Ympäristö Erityisesti Saimaa 19 Eteläkarjalainen kulttuuri Hyvinvointi Osaaminen/ resurssit Infra Logistiikka Uudet innovaatiot Kansainvälisyys Erityisesti Venäjä Yrittäjyys Teknologia Erityisesti LUT ja Saimia Lähde: Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2013 Maakunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia ovat ympäristö, teknologia ja kansainvälisyys. Elinkeinostrategiassa nostettujen painopisteiden lisäksi Etelä-Karjalan vahvuus ja menestykseen olennaisesti vaikuttava tekijä on maakunnan metsäteollisuus ja sen kyky uudistua unohtamatta muuta teollisuutta sekä palveluelinkeinoja. Maakunnan menestymiseksi tarvitaan talouskasvua, joka on väline perimmäiselle tavoitteelle eli ihmisten hyvinvoinnille ja elämän laadulle. Inhimillisen kasvuperiaatteen mukaisesti Etelä-Karjalan kehittämisessä otetaan huomioon kaikki, toistaiseksi osin hyödyntämättömät pääoman muodot: Teollinen/fyysinen pääoma on ihmisten luoma rakennusten, laitteiden ja tuotantoprosessien kokonaisuus. Inhimillinen pääoma on ihmisten omaama koulutus, taidot, tiedot ja kulttuuri. Luontopääoma muodostuu luonnon kaikista voimavaroista. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma muodostuu tiedoista ja normeista, jotka on upotettu kulttuuriin ja instituutioihin. Myös ihmisten keskinäisten verkostojen ja yhteistyön kokonaisuus kuuluu tähän. 19 Menestyvän maakunnan on houkuteltava uusia asukkaita, yrityksiä, investointeja ja matkailijoita. Alueiden vetovoima perustuu usean tekijän yhteisvaikutukseen, josta on mahdollista erottaa kovat tekijät, kuten työpaikkakehitys, ansaintamahdollisuudet ja koulutusmahdollisuudet, sekä pehmeät tekijät, joita ovat muun muassa sijainti, ilmapiiri, tunnelma, mainekuva ja elämäntyyli. Niiden yhteisvaikutuksesta muodostuu alueen ilmapiiri ja vetovoimaisuus. 20 Maakuntaohjelmalla pyritään myös Etelä-Karjalan vetovoimaisuuden ja eteläkarjalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. 19 Hautamäki, Antti, Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä, niiden lomaan asettuvat menestyksen eväät, joista vahvuuksien hyödyntäminen kumpuaa, Sitran raportteja Aro, Timo ja Leino, Anne, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013.

20 20 Maakuntaohjelmaan liittyen tehtiin kansalaiskysely 21, jossa ennakoitiin Etelä-Karjalaa vuonna Sen tuloksista on koostettu oheinen kuva. Eräs kansalaiskyselyn vastaajista tiivistää maakunnan menestyksen eväät oivallisesti: Ei tarvita suuria visioita, mahtavaa budjettia ja miljoonalainaa vaan pieniä yrityksiä, jotka auttavat pari ihmistä kerrallaan leivän syrjään. Kun maakunta pitää itsestään ja ihmiset toisistaan huolta, menestyneisyys on tunne hyvästä elämästä täällä eikä käyriä ja prosentteja kvartaalikatekismuksessa. Luonto ympärillämme on ainutlaatuista ja siitä on pidettävä todella hyvää huolta. Kansalaiskyselyn tulokset: Etelä-Karjala vuonna 2030 terveet ja aktiiviset eläkeläiset paljon palvelujen käyttäjiä toimiva infrastruktuuri asutus keskittyy vapaa-ajanviettomahdollisuudet yhteiset työmarkkinat Venäjän lähialueen kanssa julkisen talouden tasapaino elämäänsä tyytyväiset asukkaat väestön kasvu osaaminen toimivat peruspalvelut puhdas ympäristö yrittäjyyttä positiivinen ilmapiiri yritysten ja organisaatioiden uudistumiskyky vähähiilinen yhdyskunta Venäjän talouskasvu EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueiden integroituminen LUT laajat koulutusmahdollisuudet Saimia kansainvälisyys monipuolinen kulttuurielämä alempi tieverkko heikkenee kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet venäjän kielen opiskelu sujuvat liikenneyhteydet turvallisuus Saimaa on todella puhdas ja siinä voi uida. Muukin luonto on todella siisti. Se on hienoa. Itä-Suomen koulun yläkoululainen 21 Vastaajia oli 122. Vastaajista suunnilleen kolmannes oli kuntapäättäjiä, kolmannes koulu- ja lukioikäisiä nuoria ja kolmannes aktiivisia eteläkarjalaisia, jotka omaehtoisesti antoivat mielipiteensä maakuntaohjelmatyöhön.

21 Väkiluvun väheneminen on pysähtynyt asukkaaseen, mikä tarkoittaa voimakasta muuttovoittoa. Etelä-Karjala on hyödyntänyt asemansa Pietarin ja Helsingin metropolien vaikutusalueella ja maakunnan elinkeinorakenne on monipuolistunut. Liikenneyhteydet ovat sujuvat niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin maakunnan sisällä. 21 Osaamispohjaisia työpaikkoja on syntynyt etenkin uudistuvaan biotalouteen, energiaja ympäristöaloille sekä hyvinvointi-, liikunta-, terveys- ja kulttuurimatkailuun. Erityisesti Saimaan ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattiopisto Sampo tuottavat työvoimaa uudistuneen elinkeinorakenteen tarpeisiin muun muassa kaupan ja palvelusektorin kehittyminen huomioiden. Etelä-Karjalassa on hyvät ja kustannustehokkaat julkiset palvelut. Etelä-Karjala on Suomen kuuden suurimman korkeakoulumaakunnan joukossa opiskelijamäärillä ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrällä mitattuna. Maakunnan oppilaitokset hyödyntävät koulutusviennin kasvumahdollisuudet. Etelä-Karjala on terveellisen ja turvallisen elinympäristön, puhtaiden vesistöjen ja vihreän teknologian edelläkävijämaakunta. Etelä-Karjala on osallistuvien, aktiivisten ja liikkuvien ihmisten maakunta. Eteläkarjalainen elämäntapa pitää sisällään kulttuurien kirjon sekä suvaitsevaisuuden. Etelä-Karjala on puhtain ja siistein kestävää kehitystä hyödyntävä matkailumaakunta. Työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat korkeassa työllisyysasteessa. Kulttuurien monimuotoisuus on maakunnan rikkaus. Alueella on uusi kansainvälistä kauppaa käyvien kasvuhaluisten pk-yritysten sukupolvi. Keskisuurien ja kasvuyritysten lukumäärä on lisääntynyt. Etelä-Karjala vuonna 2030 Suomen menestyvin maakunta Etelä-Karjalan pitkän aikavälin visio on nousta Suomen menestyneimmäksi maakunnaksi, jossa maakunnan asukkaille rakennetaan hyvän elämän perustuksia tämän sivun tavoitteiden kautta.

22 Kohti menestyvintä maakuntaa edetään seuraavilla Etelä-Karjalan maakuntaohjelman visiolla ja toimintalinjoilla: 22 RAJATTOMIA MAHDOLLISUUKSIA JA UUSIA TUULIA RAJAMAAKUNNASSA Maakunnan osaamis- ja innovaatiopotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti Osaamispohjaisia työpaikkoja ja yrityksiä Opiskelijoiden integroituminen 1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Osaamiseltaan, elinkeinotoiminnanltaan ja sijainniltaan kilpailukykyinen maakunta 2. Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Kansainvälinen toimintaympäristö Kansainvälinen osaaminen ja elinkeinotoiminta Kulttuurien monimuotoisuus Positiivisina eteläkarjalaisina eteenpäin Osallisuus Yhteistyö 4. Välitön ja välittävä Etelä-Karjala 3. Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä Puhtaan elinympäristön ja vihreän tekniikan älykkäästi erikoistuva edelläkävijämaakunta Biotalous Energia-, sähkö- ja ympäristötekniikka Puhdas elinympäristö ja vastuullinen kuluttaminen Vihreä hyvinvointi Lähiruoka Kullekin maakuntaohjelman toimintalinjalle on määritelty erikseen mittarit, joita seurataan. Seuraavassa taulukossa on maakunnan yleistä kehitystä kuvaavia mittareita, joille on asetettu maakuntavaltuuston seminaarissa tavoitteet vuodelle Niiden lisäksi kullekin maakuntaohjelman toimintalinjalle on asetettu omat indikaattorit, jotka on jaoteltu hanketoiminnan määrällisiä tuotoksia mittaaviin tuotosindikaattoreihin ja sen laajempia laadullisia vaikutuksia mittaaviin tulosindikaattoreihin. Viimeisin tilastotieto Tavoite 2017 Väkiluku henkilöä (2013) henkilöä BKT/asukas (2011) Kasvuyritysten määrä Kaakkois-Suomi 32 kappaletta 40 Viennin osuus tuotannosta 11,8 % (2011) 15 % Työttömyysaste 12,8 % (2013) 9 % Työllisyysaste 64,1 % (2013) 67 % Nuorten työttömyys henkilöä (2013) 700 henkilöä Pitkäaikaistyöttömyys henkilöä (2013) henkilöä Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 14,4 % (2012) 12 % vuotiasta

23 23 Kuva LUT Laser. 5. Maakuntaohjelman toimintalinjat 5.1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Vähäst paljo tulloo, kipinäst tuli syttyy. Etelä-Karjala tarvitsee teollisuuden rakennemuutoksessa kadonneiden työpaikkojen tilalle uusia osaamispohjaisia työpaikkoja niin uudistuvaan teol- elinkeinoksi nousee yrittäjyys. Etelä-Karjalan tärkeimmäksi lisuuteen kuin muille toimialoille. Sen lisäksi on pystyttävä turvaamaan Imatran yhteislukion opiskelija osaavan työvoiman saatavuus kasvaville aloille matkailuun ja palveluihin. Yrittäjien osuus työllisistä on Etelä-Karjalassa hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, mutta uusia yrittäjiä tarvitaan. Yli tuhat eteläkarjalaista pk-yritystä on vailla jatkajaa tai jo elämänkaarensa loppupuolella. Etelä-Karjalan menestymiselle olennaista on yrityskannan uudistumiskyky. Maakunta, jossa syn tyy paljon uusia yrityksiä ja samanaikaisesti heikompia yrityksiä poistuu markkinoilta, kykenee vastaamaan toimintaympäristön muutoksen aiheuttamiin sopeutuspaineisiin. Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten lisäämiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia tapoja tukea uusien yritysten käynnistymistä, olemassa olevien yritysten uudistumista ja uuden tiedon hyödyntämistä yrityksissä niin maakunnan kaupungeissa kuin maaseudulla. Eri toimijoiden välille tarvitaan tiivistä kumppanuutta, jotta maakunnan korkeakoulujen osaamisesta saadaan luotua uutta yrittäjyyttä ja olemassa oleviin yrityksiin uutta liiketoimintaa. Toimialojen, siilojen ja sektorien välisten rajojen häivyttäminen tukee teknis-taloudellisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden syntyä. Epätyypilliset kohtaamiset ja positiivinen ilmapiiri tuovat eri alojen osaajat ja yrittäjät yhteen löytämään uusia yhteistyön muotoja. Keskeistä on rohkeus kokeilla ja yrittää sekä tehdä koko maakunnan elinvoimaisuutta tukevia päätöksiä ja valintoja.

24 24 Kuva Juha Pietiläinen. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa, Saimaan ammattikorkeakoulussa ja Saimaan ammattiopisto Sampossa opiskelijaa. Viimeksi mainituista opiskelee nuorten puolella. Niiden lisäksi maakunnassa toimii Maasotakoulu, joka on maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu, sekä kaksi kansanopistoa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-keskus, joka järjestää kulttuurialan aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutusta tarjoaa myös Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Maakunnan suurimmat oppilaitokset ovat viime vuosina uusiutuneet ja tehostaneet toimintaansa koulutuskentän ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Tästä on esimerkkinä Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimian) Lappeenrannan toimintojen siirtyminen Skinnarilan kampukselle Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) yhteyteen vuonna Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on osaamiskeskittymässä yhteisiä oppimisympäristöjä, tutkimuslaboratorioita, tukitoimintoja ja enenevässä määrin TKI-hankkeita. Lisäksi maakunnallinen ammattiopisto ja aikuiskoulutuskeskus ovat muodostaneet yhden toimivan koulutusorganisaation, joka antaa oppilaitokselle aiempaa sujuvammat mahdollisuudet vastata ammattikoulutuksen haasteisiin. Biomateriaali lisääntyy ja tulee biorakenteinen auto. Se toimii niin, että auto on rakenteeltaan biomateriaalia, jonka päällä on kalvo, joka suojaa sateelta ja auringon säteiltä. Kalvo on tummennettu ja auttaa ajajaa ajaessa. Vehkataipaleen koulun alakoululainen Mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse, sitä useammin opiskelijat tulevat maakunnan ulkopuolelta ja sitä harvemmin he jäävät Etelä-Karjalaan opintojen jälkeen. LUT:n opiskelijoista alueelle jää noin 20 prosenttia ja Saimian opiskelijoista noin puolet. Maakunnan oppilaitoksissa on siten osaamis- ja opiskelijapotentiaalia enemmän, kuin mitä sen elinkeinoelämä on toistaiseksi hyödyntänyt. Po tentiaali pyritään saamaan aiempaa paremmin käyttöön tukemalla monipuolisesti oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisäämistä. Visio: MAAKUNNAN OSAAMIS- JA INNOVAATIOPOTENTIAALI HYÖDYNNETÄÄN TÄYSIMÄÄRÄISESTI Tavoitteet: 1. Osaamispohjaisia työpaikkoja ja yrityksiä uudistuvaan elinkeinorakenteeseen Yrityspohjan vahvistamiseksi tuetaan sellaisia sekä aloittavien että toimivien yritysten investointi- ja kehittämishankkeita, joissa yritys kasvattaa merkittävästi uuteen innovaatioon perustuvaa liiketoimintaa. Oppilaitosten välistä yhteistyötä parannetaan uusien innovaatioiden syntyyn ja kaupallistamiseen perustuvassa kehittämistyössä, joka nojaa vahvasti yritysten tarpeisiin. Innovaatioille luodaan kokeiluympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita ohjaamalla julkisen sektorin investointeja uuden teknologian

25 ja osaamisen hyödyntämistä tukevaksi. Erikoistumisaloina Suunnittelen uutta ovat vihreä teknologia ja energia sekä hyvinvointipalvelut. Yrityksiä ja oppilaitoksia kannustetaan yhdistämään vedenpuhdistamoa, joka puhdistaisi paremmin vedet. Kotona avasin nettikaupan, sillä monialaista ja epätyypillistä osaamista ohi vakiintuneiden olin päättänyt ostaa uuden toimintatapojen ja -kumppaneiden. kännykän. Klikkasin linkistä, Oppilaitokset ja elinkeinoelämä hakevat parhaita strategisia ja 3D tulostin alkoi tulostaa sitä. kumppanuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimus- Vehkataipaleen koulun alakoululainen ja osaamiskeskittymää vahvistetaan erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen avulla. Etelä-Karjalan ilmapiiriä kehitetään yhteisvoimin entistä yritysystävällisemmäksi. Matalan kynnyksen yrityskummi- ja yrityshautomotoiminta tavoittaa potentiaaliset yrittäjät, tukee yksilöllisesti heidän valmiuksiaan ryhtyä yrittäjiksi ja parantaa olemassa olevien yritysten edellytyksiä menestyvään yritystoimintaan. Avoimet verkostot auttavat toiminnalleen jatkajaa etsiviä yrittäjiä kohtaamaan potentiaaliset jatkajat. Tässäkin keskeistä on yhteistyö oppilaitosten, elinkeinoelämän ja elinkeinoyhtiöiden välillä. Yrityskannan uudistumiskykyä kaupungeissa ja maaseutualueilla edistetään yritystukipalveluja ja rahoitusvälineitä hyödyntämällä ja kehittämällä huomioiden uuden ohjelmakauden avaamat mahdollisuudet, esimerkkinä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Maaseutualueiden yritystoiminnan monipuolistamisen mahdollisuuksia tarjoavat osa-aika yrittä jyys, verkkokauppa ja luovat alat. Maaseutuyrittäjyyden kehittämisen painopisteitä ovat matkailu-, hyvinvointi- ja elintarvikeyrittäjyys, vapaa-ajan asukkaiden palvelut, bioenergiaan liittyvä yritystoiminta, puun jatkojalostus ja puutuotteiden valmistus sekä metsäpalveluyrittäjyys Opiskelijoiden integroituminen Etelä-Karjalaan Vahvistetaan oppilaitosten alueellista vaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, ja opiskelijoiden kiinnittymistä Etelä-Karjalaan ja alueen yrityksiin opiskelijoiden ensimmäisistä kesätöistä lähtien. Alueen ulkopuolelta tulevat koti- ja ulkomaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat ja nuori väestö tunnistetaan alueen voimavaraksi ja tuetaan heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja eteläkarjalaisiksi. º º Kannustetaan maakunnan yrityksiä työllistämään koti- ja ulkomaisia opiskelijoita harjoittelijoiksi ja työntekijöiksi. He tuovat pk-yrityksiin osaamista, uudenlaisia näkökulmia ja kansainvälisiä kontakteja. Eri kouluasteiden yhteistyö peruskoulusta korkeakouluun toimii saumattomasti ja mutkattomasti. Etelä-Karjala tarjoaa laadukkaan koulutuspolun varhaiskasvatuksesta jatko-opintoihin. º º Oppilaitosten opetustarjontaa kehitetään siten, että nuorilla on valinnan mahdollisuuksia ja kiinnostusta jäädä ja tulla Etelä-Karjalaan opiskelemaan. Toivon, että tulevaisuudessa º º Etelä-Karjalan urheiluakatemia mahdollistaa tavoitteellisen urheilun ja toisen asteen koulutuksen yhdistämisen. koulutusmahdollisuuksiin, panostettaisiin monipuolisiin Turvataan maakunnan oppilaitosten strategisia toimintaedellytyksiä, esimerkiksi Saimaan ammattiopisto Sampon koulutus- jotta Etelä-Karjalassa on osaavaa työvoimaa. Imatran yhteislukion opiskelija tarjonnan säilyminen maakunnan painopistealoilla sekä Maasotakoulun tarvitsema Taipalsaaren ampuma-alue. Yrittäjyysmyönteinen koulu tukee ja kannustaa lapsia ja nuoria yrittäjyyteen kasvamisessa esimerkiksi Yrityskylä-konseptia hyödyntäen. Opiskelijoille ja nuorille aikuisille annetaan vaikuttamismahdollisuuksia, jotta maakunnasta saadaan entistä viihtyisämpi ja vetovoimaisempi opiskelu- ja työssäkäyntialue.

26 Indikaattorit: 26 Tuotosindikaattorit: Rakennerahasto- ja maaseutuohjelman tuella aikaansaadut uudet yritykset ja uudet työpaikat Rakennerahastovaroin rahoitettaviin TKI-hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä Maakunnan oppilaitosten yhteistyöhankkeiden määrä mukaan lukien ylimaakunnalliset hankkeet Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhankkeiden määrä Oppilaitosten työelämäyhteyksiä mitataan opetushenkilökunnan työelämäjaksojen määrällä Tulosindikaattorit: Pk-yritystoimipaikkojen lukumäärä sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kasvuyritysten lukumäärä Yrittäjien osuus työllisistä Maaseutukunnissa toimivien yritysten määrä Etelä-Karjalaan asettuvien osuus LUT:n ja Saimian valmistuvista opiskelijoista 5.2. Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Ei vieras talloo hävitä, vieras tuop onne tullessaase. Katselen ympärilleni, joka puolella Etelä-Karjalas sa eletään päivittäin todeksi parhaillaan toteutettavassa hallitusohjelmassa mainittua kansainvälisesti ak- pyörii ihmisiä, lentokoneita ja muuta henkilökuntaa. tiivista, eurooppalaista Suomea. Venäjän ja Euroopan Unionin ulkorajalla sijaitsevasta maakunnasta on yhtä pitkä matka Vehkataipaleen koulun alakoululainen Helsinkiin ja Pietariin sekä vilkkaita yhteistyösuhteita ympäri maailman. Rajanylityspaikkoja on maantie-, raide- ja vesiliikenteelle. Saimaan kanavaa pitkin pääsee Itämerelle, ja Lappeenrannasta pääsee lentäen useampaan Euroopan kohteeseen. Houkutteleva alue, toimiva infrastruktuuri sekä opiskelija- ja osaamispotentiaali yhdistettynä uudistuvaan yrityskantaan tukevat kansainvälistymistä, joka näkyy vahvasti matkailussa, mutta on hyödynnettävissä nykyistä monipuolisemmin myös muussa elinkeinotoiminnassa. Etelä-Karjala on vanhaa Viipurin ja Pietarin vaikutusaluetta. Viipurin kautta avautuivat vuosisatojen ajan maailmanmarkkinat, ja 1700-luvun alusta Suomen itsenäistymiseen asti hengitettiin Pietarin tahtiin. Tulevaisuudessa Venäjän lähialue ja erityisesti Viipuri avaavat mahdollisuuksia rajat ylittävälle talouden integroitumiselle. Meneillään oleva kehitys muistuttaa sadan vuoden takaista, vilkasta rajan ylittävää taloudellista ja kulttuurista toimintaa. Lisäpontta kansainvälistymiselle antavat karjalaisuuteen perinteisesti liitetty kyky tilanteeseen sopeutumiseen sekä avoimeen ihmisten kohtaamiseen. Viipuri oli aikanaan Suomen kansainvälisin kaupunki Etelä-Karjala voi olla Suomen kansainvälisin maakunta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopisto Sampon ulkomaalaiset opiskelijat edustavat 80 eri kansalaisuutta, ja maakunnassa asuu 114 eri kansalaisuutta. LUT ja Saimia ovat menestyneet kansainvälisyysvertailuissa. 22 Etelä-Karjalan korkeakoulut olivat vuonna 2012 ak- 22 Talouselämä 33/2013.

27 27 Kuva Juha Pietiläinen. Kuva Arto Hämäläinen. tiivisimpia opiskelijoita ulkomaanjaksoille lähettäviä ja vastaanottavia korkeakouluja Suomessa. 23 Korkeakoulut ovat kansainvälisen yhteistyön ja koulutuksen lisäämisen edelläkävijöitä, mutta samaa työtä tehdään myös ammatillisessa opetuksessa, lukioissa ja perusopetuksessa. Itä-Suomen koulussa voi opiskella painotetusti venäjää esikoulusta lukioon. Perus- ja lukio-opetusta on saatavilla myös englanniksi. Venäjän kielen opiskelu maakunnan peruskouluissa lisääntyy vuosi vuodelta, ja muiden kielten opiskelu on lisännyt suosiotaan. Etelä-Karjalan peruskoulu- ja lukioikäiset osallistuvat Suomessa suhteellisesti eniten erilaisiin vaihto-ohjelmiin. 24 Korkeakoulujen ulkomaanjaksot suhteessa opiskelijamääriin maakunnittain Lähtevät yli 5 % Lähtevät 3 5 % Lähtevät alle 3 % Tulevat yli 5 % Tulevat 3 5 % Tulevat alle 3 % 2,3 3,1 1,8 *Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien opiskelijoiden ja vaihtoon lähtevien sekä saapuvien suhde on laskettu yhdistämällä maakunnat, sillä Itä-Suomen yliopistolla on kampukset molemmissa maakunnissa. (Kuopion kampus ja Joensuun kampus) Korkeakoulusektorilla aktiivisin on Etelä-Karjala. 4,3 2,8 3,2 2,2 3,1 2,8 2,6 2,8 2,3 3,6 3,5 3,6 Pohjanmaa 2,9 Satakunta Varsina sinais-suomi 2,9 3,6 3,1 2,3 Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Keski- Pohjanmaa a Pohjois- Pohjanmaa Kanta- Häme Uusimaa Etelä- Karjala Kymen- laakso Keski- Suomi Päijät- Häme 3,5 3,1 Lappi 5,2 2,9 Kainuu Pohjois- Savo* Etelä-Savo 4,2 Pohjois- Karjala* 5,6 4,6 3,5 2,6 3,6 2,0 2,8 3,2 3,3 Koko maassa aktiivisimman vaihto-ohjelmiin osallistuvat vuonna 2012 Etelä-Karjalan korkeakoulujen opiskelijat. Maakuntien välillä on suuria eroja siinä, miten aktiivisesti opiskelijat niistä ulkomaanjaksoille lähtevät ja niihin tulevat. Ammattiin opiskelevista lähti ulkomaille 4,7 prosenttia ja korkeakouluopiskelijoista 3,3 prosenttia. Tulijoiden osuudet vastasivat 1,8 prosenttia opiskelijoiden määrästä ammatillisessa koulutuksessa ja 3,1 prosenttia korkeakouluissa. Kuva Cimo. Jos panostamme ulkomaalaisten opiskelijoiden viihtyvyyteen ja koulutukseen tulevaisuudessakin, saatamme saada yhä enemmän ulkomaalaisia ammattilaisia ja asiantuntijoita maakuntaamme. Imatran yhteislukion opiskelija 23 Käytetty Helsingin Sanomat , Saksa on suomalaiskoulujen suosituin kumppanimaa.

28 28 Kuva Juha Pietiläinen. Kaakkois-Suomi on venäläismatkailijoiden portti Suomeen. Sen rajanylityspaikkojen kautta kulkee noin 80 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä liikenteestä. Raja ylitettiin Etelä-Karjalassa vuonna 2013 noin seitsemän miljoonaa kertaa. Raja-asemien parannustoimilla rajanylityskapasiteetti nousee miljoonaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Rajaliikenteen sujuvuudesta hyötyy koko Suomi, ja se on tärkeää myös Venäjälle. Rajanylityspaikkojen kapasiteettia tulee kehittää siten, että se mahdollistaa rajaliikenteen kaksin- tai jopa kolmikertaistumisen. Matkailun ja rajanylitysten odotetaan viime kuukausien vähenemisestä huolimatta kasvavan pidemmällä aikavälillä riippumatta siitä, tuleeko EU:n ja Venäjän välille viisumivapaus. Venäläiset jättivät maakuntaan vuonna 2013 tuote- ja palveluostoina 361 miljoonaa euroa 25. Työpaikkavaikutus on työpaikkaa ja verotuloja maakunnan kunnille kertyy vuosittain 7,3 miljoonaa euroa 26. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ovat koko Suomelle tärkeitä. Sujuva rajaliikenne tukee Etelä-Karjalan elinkeinoelämän ja palvelujen kehittymistä, kilpailukyvyn voimistumista ja liikenneturvallisuuden parantumista. Maakunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää turvata myös lentoliikenteen jatkuvuus. Lappeenrannan kansainvälisen lentokentän matkustajamäärät ovat kasvussa, ja kenttää voidaan käyttää varsin laajalta maantieteelliseltä alueelta Itä-Suomessa. Lentoliikenne yhdistää maakuntaa muuhun Eurooppaan, joka on tärkeä yhteistyösuunta maakunnalle sekä sen yrityksille ja oppilaitoksille. Etelä-Karjala kansainvälistyy kaikkiin ilmansuuntiin. 25 TAK Rajatutkimus Venäläisten matkailijoiden verotulovaikutukset -selvitys 2013.

29 Matkustajamäärät rajanylityspaikoin v Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla raja ylitettiin vuonna 2013 yli kymmenen miljoonaa kertaa. Etelä-Karjala on osa Pohjoista kasvuvyöhykettä (Oslo Tukholma Helsinki Pietari), jossa liikenteeseen suunnatut investoinnit halutaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti lisäämällä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Pohjoinen kasvuvyöhyke on määritelty kansallisesti yhdeksi elinkeinoelämän kehittämisen painopisteistä, jota kehitetään kiinnostavaksi investointien, sijoittumisen sekä liiketoiminnan ja viennin näkökulmasta. Maakuntaohjelman toteutuksessa otetaan huomioon valtakunnallinen ALLI-työ eli aluerakenne- ja liikennesuunnittelu sekä meneillään oleva Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmätyö, jonka visiossa määritellään kehittämistyön tavoitteet seuraavasti: Henkilöliikenteen matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat sujuvia ja turvallisia. Liikenneyhteydet tukevat ihmisten hyvinvointia, työssäkäyntiä, matkailua, yritysten kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. Liikennejärjestelmä mahdollistaa Suomen kansantaloudelle tärkeiden ulkomaan kaupan toimialojen kustannustehokkaat ja luotettavat yhteydet. Liikennejärjestelmän palvelutasoa kehittämällä ylläpidetään Suomen kautta kulkevien sekä sisäisten kuljetusreittien kilpailukykyä Itämeren alueen toimintaympäristössä. Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmä on kestävällä tavalla kilpailukykyinen. Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. Matkailijoiden rinnalla kasvaa maahanmuuttajien määrä. Etelä-Karjalassa vuonna 2013 asuneista noin ulkomaan kansalaisesta venäläisiä oli 55 prosenttia. Maakunnan asukkaista maahanmuuttajataustaisia oli kaikkiaan 4,8 prosenttia. 27 Kansainvälisyys näkyy myös yritystoiminnassa. Vuosina eteläkarjalaisten 27 Tilastokeskus, Väestötilasto 2013.

30 30 osakeyhtiöiden perustajista 27 prosenttia oli taustaltaan ulkomaalaisia ja Kaakkois-Suomen uusista yrittäjistä joka kuudes oli venäläistaustainen. 28 Suomessa toimivista venäläistaustaisista yrityksistä 15 prosenttia sijaitsee Etelä-Karjalassa. 29 Lisäksi monet kansainväliset ketjut ovat etabloituneet Etelä-Karjalaan. Maakunta on turvallinen ja vakaa ympäristö harjoittaa myös Venäjälle suuntautuvaa elinkeinotoimintaa. Vuonna 2011 viennin arvon kasvu oli Suomessa suurinta Etelä-Karjalassa, mutta vuodesta 2009 lähtien jatkunut kasvu taittui vuonna Hallituksen syksyn 2013 rakennepoliittinen ohjelma antaa Etelä-Karjalan kehitykselle keskeisten Venäjä-toimintojen kehittämiseen työkaluja. Venäjä-kokonaisuuden kehittäminen on yksi, joskin keskeinen osa Etelä-Karjalan kansainvälistymistä. Yksityinen kysyntä muodostaa Venäjällä merkittävän osan talouskasvusta. Sähköinen kaupankäynti ja verkkokauppa avaavat liiketoimintamahdollisuuksia toimituslogistiikkaan ja verkkokauppaan, mutta ne voivat tulevaisuudessa vähentää venäläisten Etelä-Karjalaan suuntautuvaa ostosmatkailua. Visio: OSAAMISELTAAN, ELINKEINOTOIMINNALTAAN JA SIJAIN- NILTAAN KILPAILUKYKYINEN MAAKUNTA Tavoitteet 1. Kehittyvä toimintaympäristö kannustaa kansainvälistymään I. Rajanylityspaikkojen, sujuvan rajanylityksen ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Nuijamaan Brusnitšnojen rajanylityspaikan ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Osa kokonaisuutta on Saimaan kanavan useita kieliä arkielämässäni, Voin olla varma, että käytän huoltotien parantaminen ja uuden Venäjän puoleisen tieyhteyden rakentaminen rajalta Viipurin ohitustielle. Venäjä vastaa enimmäkseen venäjää ja englantia, ehkä myös ruotsia ja ranskaa. tien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Itä-Suomen koulun yläkoululainen Imatran Svetogorskin rajanylityspaikan sekä sinne johtavien tie- ja raideyhteyksien kehittäminen. Venäjän puolella on käynnistettävä Viipuri Svetogorsk-tien parantaminen Viipurin kehätielle. Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan avaaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi viimeistään vuonna Venäjän puolella liikenneyhteydet valmistuvat kesällä Päätös kansainvälistämisestä tulisi tehdä pian, jotta suunnittelutoimenpiteet voidaan käynnistää. II. Rajalle johtavien raideliikenneyhteyksien kehittäminen Luumäki Imatra-kaksoisraiteen ja Imatra Imatrankoski-kolmioraiteen rakentaminen Imatra Svetogorsk-rajalle ja raideyhteyden kansainvälistäminen tavara- ja henkilöliikenteelle. Yleissuunnitelma on tehty ja sisällön uudelleen arviointi valmistuu maalis huhti kuussa Sen jälkeen voidaan aloittaa ratasuunnittelu. Imatran rajanylityspaikan raideliikennestatus tulee muuttaa kansainväliseksi. Se mahdollistaa vienti- ja tuontikuljetukset sekä henkilöliikenteen. 28 Etelä-Saimaa , Käytetty Etelä-Saimaa , Kuljetusala pyörii venäläisvoimin. 30 Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012.

31 Luumäki Vainikkala-lisäraiteen rakentaminen sekä Vainikkalan aseman kehittäminen ja asema-alueen turvallisuuden parantaminen. Vainikkalan radalla on kasvavan Allegro-henkilöliikenteen lisäksi paljon vaarallisia kemikaalikuljetuksia ja riskit kasvavat yhden raiteen kapasiteetilla. Osa kokonaisuutta on Vainikkalan matkustajaterminaalin laajentaminen ja kehittäminen. Aseman tulisi mahdollistaa yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen sekä sisältää terminaalit palvelemaan auto-, juna-, ja tavaraliikenteen kuljetustarpeita. 31 III. Rajalle johtavien valtateiden parantaminen Valtatie 6:n, maakunnan päätieyhteyden, sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen. Taavetti Lap - peen ranta-välin rakentamisen aloittaminen vuonna 2014 tiesuunnitelman mukaisesti. Tulevaisuuden tavoitteena tieyhteyden parantaminen Imatralta pohjoiseen. Nuijamaan rajalle johtavan Valtatie 13 parantaminen rajaliikenteen kasvun mukaiseksi. Tavoitteena on aloittaa meneil- tulevaisuudessa myös julkinen Uskoisin ja toivoisinkin, että lään olevan YVA-menettelyn jälkeen yleissuunnittelu ja edelleen tiesuunnitelman käynnistäminen vuosina liikenne ja sen käyttö lisääntyisi tulevaisuudessa, sillä ympäristön ajattelu ja pienet ympäristöteot ovat tärkeitä. Kantatie 62 Imatra Svetogorsk rajanylityspaikalle johtavan pääväylän parantaminen rajanylitysten kasvun edellyttämäksi turvalliseksi ja sujuvaksi liikenneväyläksi. Tavoitteena Imatran yhteislukion opiskelija kehittämisselvityksen käynnistäminen vuosina Valtatie 26 Taavetti Hamina parantaminen toimenpideohjelman ja käynnistymässä olevan tiesuunnitelman mukaisesti, jotta pahimmat kohteet saadaan kuntoon. Kapea ja vaarallinen tie on rajaliikenteen sekä teollisuuden satamaliikenteen käyttämä väylä, jolla on suuri onnettomuusriski. Valtatie 13 Lappeenranta Mikkelin ja Kantatie 62 Imatra Puumala Mikkeli kehittäminen raskaan liikenteen ja matkailun sekä paikallisen liikenteen tarpeita ajatellen. IV. Lappeenrannan lentokentän kehittäminen Kansainvälisten lentoliikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeä strateginen tavoite. Edulliset ja nopeat lentoyhteydet Lappeenrannasta Eurooppaan palvelevat elinkeinoelämää sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen asukkaita. Suorat charter-lennot ovat mahdollisuus Saimaan matkailulle. Pietarissa ja lähialueilla Venäjällä on kysyntää helposti saavutettavan Lappeenrannan lentoaseman palveluille. Maakunnassa Finavialle on esitetty, että se luopuisi Lappeenrannan lentoaseman omistuksesta ja vastuu kentästä siirtyisi maakunnalliselle toimijalle. V. Saimaan kanavan ja vesiliikenneväylien kehittäminen Kaupallisen matkustaja- ja rahtiliikenteen sekä Saimaan virkistyskäytön toimintaedellytysten turvaaminen. VI. Muun infrastruktuurin kehittäminen Maankäytön suunnittelu ja ennakointi huomioiden elinkeinoelämän, asumisen ja liikenteen tarpeet, kustannuskehitys ja kulttuuriarvot. º º Tarvitaan vahva tonttivaranto sekä ajantasainen ja mahdollistava kaavoitus. º º Maankäytön ja liikenteen suunnittelun vuorovaikutuksen lisääminen huomioiden muun muassa liikenneturvallisuuden parantamisen edellytykset.

32 32 Toimivat laajakaistayhteydet maakunnan maaseutualueille ja taajamiin. º º Viennin logistiikka ja sähköinen kaupankäynti Venäjälle toimii ja avaa uusia myyntikanavia maakunnan yrityksille myös maaseutualueilla. Ne luovat edellytyksiä rajan ylittävän sähköisen kaupankäynnin kasvulle sekä jakeluterminaalien ja kauppojen perustamiselle. º º Toimivat yhteydet kansainväliseen tietoliikennejärjestelmään mahdollistavat sen varaan rakentuvan liiketoiminnan, kuten kansainväliset palvelin- ja datakeskukset, sekä luovat edellytyksiä peli- ja ohjelmistoalan kehittymiselle. 2. Kansainvälisesti menestyvän osaamisen ja elinkeinotoiminnan edistäminen Kaakkois-Suomen erityisasema EU:n ja Venäjän sarana-alueena. Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä huippuosaamista niiden strategisilla painopistealoilla ja koulutusviennissä. Maakunnan pk-yrityksiä kannustetaan hyödyntämään kansainvälistymistä tukevia tuki- ja apu - järjestelmiä, kuten Team Finland, Business Team for Russia, FinnCham ja Finnpro. Rahoitetaan kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevien yritysten kehittämishankkeita. Paikalliset elinkeinoyhtiöt ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä muut alueelliset ja paikalliset toimijat, kuten Etelä-Karjalan kauppakamari, yrittäjäjärjestöt ja oppilaitokset, madaltavat omalla toiminnallaan yritysten kansainvälistymisen kynnystä. Kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneita yrityksiä kannustetaan tekemään laaja-alaisesti yhteistyötä ohi toimialarajojen ja siirtymään kyräilystä kumppanuuteen. Yhteistyötä lisätään myös tukiorganisaatioissa ja asiantuntijoiden keskuudessa. Elinkeinoyhtiöt tehostavat kansainvälistymispalveluja, sijoittautumismarkkinointia ja erityises ti Invest In -toimintaa. Ne etsivät Etelä-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa yhteisiä työkaluja kansainvälistaustaisten yritysten palvelemiseksi ja ulkomaisten investointien lisäämiseksi sekä tukevat maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä. Menestyksellistä GoSaimaa-yhteistyötä jatketaan ja sen positiiviset kokemukset laajennetaan myös muuhun maakuntamarkkinointiin. Luodaan yhteinen tarina ja selkeä viesti, jonka varaan maakunnan markkinointi rakentuu. 3. Kulttuurien monimuotoisuus on maakunnan rikkaus Positiivisen ja avarakatseisen ilmapiirin vahvistaminen lisää maakunnan vetovoimaisuutta. Välineenä muun muassa työelämän tarpeista ja yleisestä kiinnostuksesta nouseva kieli- ja kulttuurikoulutus sekä perusopetuksessa suvaitsevaisuuden lisäämiseksi tehtävä työ esimerkiksi KiVa Koulu -ohjelmaa 31 soveltaen. Venäjän rajan ylittävän kanssakäymisen tukeminen ja aiemmin toteutetuista kehittämishankkeista saatujen hyvien käytäntöjen levittäminen. 32 Edistetään oppilaitosten, kuntien, yritysten, järjestöjen ja asukkaiden voimin maahanmuuttajien kotouttamista ja kansainvälisten opiskelijoiden sitouttamista Etelä-Karjalaan, esimerkiksi hyödyntämällä toiminnallista kielikoulutusta ja vertaistukea työhön perehdytyksessä. 31 KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka on kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Sen käyttäjiksi on Suomessa rekisteröitynyt noin koulua. Tämä vastaa noin 90 prosenttia Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista. 32 Esimerkiksi ENPI-ohjelman Step Up -hanke on lisännyt rajan ylittävää vuorovaikutusta kulttuurin ja liikunnan parissa sekä nuorten kesken. Hyviä kokemuksia on myös Imatran kulttuurisilta -hankkeesta, jossa kulttuurin rinnalla kulkee liiketoimintaan ja yhteiskuntasuhteisiin liittyvän yhteistyön tukeminen.

33 Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: Infran parantamiseen liittyvien hankkeiden toteutuminen: Valtatie 6, kaksoisraide, Imatran rajan ylittävä raideyhteys Rajanylityksen sujuvuus Maakuntaohjelmakaudella rakennettujen laajakaistayhteyksien tavoittamat asiakkaat Tulosindikaattorit: Liikenneturvallisuuden paraneminen Matkustajamäärät, henkilöliikenne ja raskas liikenne maakunnan raja-asemilla Maakunnan matkailutulon ja siihen liittyvien työpaikkojen määrän kehitys (tax free ja invoice-myynti, majoitustulot ja matkailua tukevien palveluiden tulot, henkilötyövuodet/työpaikat matkailupalveluissa: majoitus ja ravintolat sekä palvelut) Maahanmuuttajataustaisten tai ulkomaisten perustamien yritysten määrä Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väestöstä maakunnassa Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Ulkomaisten investointien määrä Viennin osuus tuotannosta Maahanmuuttajien työttömyysaste Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä Tee sie mitä ossaat, mie teen mitä tahon. Etelä-Karjalalla on edellytykset nousta savupiipputeollisuuden ja heikon ympäristön tilan maakunnasta edelläkävijäksi toteuttamaan Eurooppa strategian ja Suomen tavoitteita kestävästä kasvusta. Puhdas ympäristö, monimuotoinen luonto, kestävä luonnonvarojen käyttö, biotalouden mahdollisuudet ja vähäpäästöiset toimintatavat sekä uuden, ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto muodostavat pohjan ihmisten hyvinvoinnille ja menestyvälle yritystoiminnalle Etelä-Karjalassa. Vihreässä Etelä-Karjalassa kestävä kasvu tapahtuu niin kaupungeissa kuin maaseutualueilla. Kaupunkeihin keskittyy tekniikkaosaamista sekä vähähiilisyyteen perustuvaa liiketoimintaa ja kaupungeilla on suurin rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maaseutualueilla vähähiilistä liiketoimintaa syntyy etenkin paikallisiin raaka-aineisiin ja energiavaroihin sekä ympäristön- ja luonnonhoitoon perustuen. Puhtaiden ja alkuperältään tunnettujen elintarvikkeiden kulutuskysyntä kasvaa. Elintarviketuotannon perustan muodostavat kannattavat maatilat sekä toimi- Kuva Mikko Nikkinen.

34 34 Energiatuotantoon kiinnitetään huomiota ja ilmastonmuutosta pyritään hidastamaan. Tuulivoimaloiden määrä kasvaa ja myös aurinkoa käytetään hyödyksi energian tuotannossa. Imatran yhteislukion opiskelija va ja asiakkaiden tarpeet tunnistava elintarvikeketju. Tarjontaa on myös luomutuotteissa ja etenkin lähiruuassa. Elinvoimaiset tilat ja peltojen pysyminen viljelyksessä pitää maaseutuympäristön viihtyisänä ja hoidettuna. Maa- ja metsätilat, metsäpalvelu-, logistiikka-, kunnossapito- ja teollisuusyritykset ovat avainasemassa biotalouden raaka-aineketjussa. Vihreä kasvu vaatii luonnonvarojen käytössä älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja, joita Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhdessä muiden oppilaitosten, kasvavan yrityskannan ja julkisen sektorin kanssa kehittävät. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on Suomen monipuolisin energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan yliopistollinen tutkija ja kouluttaja. Teknillisen tiedekunnan painopistealoja ovat energiatehokkuus ja energiateknologia, metalli- ja prosessiteollisuus sekä tieteellinen laskenta ja ilmiöiden mallintaminen. Kemian tutkimuksen puolella on vahvaa osaamista vedenkäsittelyyn, materiaalitehokkuuteen ja erotustekniikkaan liittyen. Etelä-Karjalan prosessiteollisuuden perinteitä jatkaa joukko maailmanlaajuista liiketoimintaa harjoittavia pk-yrityksiä muun muassa kaivos- ja mineraaliteollisuuden sekä energia- ja ympäristöteollisuuden aloilla. Maakunnan teollisuus uudistuu ja säilyttää kilpailukykynsä sekä merkityksensä merkittävänä työllistäjänä Etelä-Karjalassa. Maakunnallisen ilmastostrategian toteuttamisella pyritään ennaltaehkäisemään teollisuuden ilmastovaikutuksia. Metsäteollisuuden murroksessa uusia mahdollisuuksia syntyy biopohjaisten tuotteiden kysynnästä vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden vaatimusten kasvaessa. Esimerkkinä tästä UPM käynnistää vuonna 2014 Lappeenrannassa biojalostamotoiminnan uusiutuvan liikennepolttoaineen tuottamiseksi mäntyöljystä. Uusiutuvan energiankulutuksen osuus koko energiankulutuksesta Etelä-Karjalassa (prosenttia) Etelä-Karjalan uusiutuvan energian osuus on 77,2 prosenttia, mikä on maan huippua. Energiaomavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden osuutta energian tuotannossa tulee edelleen lisätä koko maakunnassa. Uusiutuvien energialähteiden käytöstä suuri osa muodostuu edelleen selluteollisuudessa mustalipeän hyödyntämisestä, mutta 2000-luvulla maakaasun käyttö on laskenut voimakkaasti ja bioenergian käyttö lisääntynyt. Bioenergian käytön lisääminen edistää vähähiiliseen talouteen siirtymistä, mutta samalla luo paineita metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Lappeenrannan Muukkoon on rakentunut yksi Suomen suurimmista sisämaan tuulipuistoista. Puiston kokonaisteho on 21 MW. Myös aurinkoenergian käyttö lisääntyy: lukuisat kotitaloudet ovat hankkineet aurinkosähköjärjestelmiä, jotka on voitu kytkeä sähköverkkoon. Lappeenrannan teknillinen yliopisto vahvistaa aurinkoenergiaan liittyvää osaamistaan professuurilla,

35 35 Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. Kuva Juha Pietiläinen. joka keskittyy aurinkotalouteen liittyvien markkinamekanismien tutkimukseen ja opetukseen. Professuuri on ensimmäinen alallaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Maaseudulla energiaomavaraisuuteen linkittyy vahvasti hakkeen ja yleensä pienpuun käyttö. Etelä-Karjalan ympäristöhaasteena ovat vesistöt, joiden Etelä-Karjala panostaa luonnon puhtaana ekologinen tila on monin paikoin heikko. 33 Fosfori- ja pitämiseen. Puhdas luonto on houkutteleva matkailijoille ja se myös typpikuormitus vesistöihin kasvaa. 34 Vesistöjä rasittaa lisää asukkaiden viihtyvyyttä. etenkin hajakuormitus ja niiden tilan parantaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Pien-Saimaan kunnostaminen on Imatran yhteislukion opiskelija aloitettu, mutta muutokset eivät tapahdu hetkessä. Vesistöjen tilan parantaminen ennaltaehkäisevästi on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin vesistöjen kunnostaminen. Monimuotoisen luonnon ja puhtaan ympäristön tarjoamien hyötyjen merkitys on kasvamassa. Aineellisen käytön lisäksi luonnonvaroja on mahdollisuus hyödyntää monipuolisemmin luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten kautta. Kasvavan sairastavuusindeksin 35 maakunnassa luontolähtöisiä palveluja on mahdollista kehittää niin hoito- ja hoiva-aloille kuin matkailun tarpeisiin. Matkailun kehittämisessä ollaan siirtymässä infrastruktuurin rakentamisesta liikunta-, hyvinvointi-, terveys- ja kulttuurimatkailun palvelutuotantoon. Matkailupalveluja on tarve jalostaa ostosmatkailua pidemmälle. Potentiaalia on esimerkiksi terveys- ja hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämisessä venäläisille asiakkaille. Myös venäläisten sijoittajien ja toimijoiden on todettu olleen kiinnostuneita investoimaan seudulle ja käynnistämään alan yritystoimintaa yhteistyössä alueen yritysten kanssa Käytetty Kuvaajat typpi- ja fosforikuormituksesta ovat liitteessä. 35 Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan, joita ovat kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Etelä-Karjalan indeksi oli 102,8 vuonna 2011, kun koko maan indeksiluku on 100. Kaakkois-Suomen ekotehokkuus 2013 raportin tiedot perustuvat Kelan terveyspuntarin tietoihin. 36 Etelä-Karjalan hyvinvointikeskittymän suunnittelun konsulttityö , Wirma Lappeenranta Oy.

36 36 Visio: PUHTAAN ELINYMPÄRISTÖN JA VIHREÄN TEKNOLOGIAN ÄLYKKÄÄSTI ERIKOISTUVA EDELLÄKÄVIJÄMAAKUNTA Tavoitteet: 1. Biotalouteen uutta liiketoimintaa Lappeenranta Imatra-seudulle on rakentumassa maailmanluokan biojalostuskeskittymä, jonka ympärille synnytetään teollisia biojalostamoavauksia sekä kehitetään erotustekniikkaan perustuvia laitteistoja, prosessipalveluita ja liiketoiminnan tukipalveluita. Metsien tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysipainoisesti kestävän kehityksen mukaisesti liiketoimintaa monipuolistamalla ja tuotannon arvoa kasvattamalla. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään metsien virkistyskäytöstä ja aineettomista palveluista. Puuraaka-aineen saatavuutta ja metsäpalveluyrittäjyyttä sekä perinteistä puun hyödyntämistapaa eli puurakentamista kehitetään. Metsien kestävän käytön turvaamisessa ratkaiseva tekijä on alemman tieverkon kunto. Valtion perustienpidon määrärahojen ja yksityisteitä koskevan avustusrahoituksen tason tulee olla sellainen, että se turvaa tiestön kunnossapidon myös alemmalla tieverkolla. Se on kaiken maaseudun menestyksekkään yritystoiminnan edellytys. Tuulivoimaloita on tullut lisää melko paljon. Autot toimivat sähköllä ja on keksitty ensimmäisiä lentäviä autoja. Itä-Suomen koulun yläkoululainen 2. Energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan hyödyntäminen puhtaan elinympäristön ratkaisuissa Etelä-Karjala erikoistuu älykkäästi innovatiivista kasvua luovaan puhtaaseen elinympäristöön ja jätteettömään maailmaan. Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen strategia pohjautuu Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelmaan. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu osallistuu kumppanina Vaasan johtamaan teemaan Kestävät energiaratkaisut. Siinä kehitetään julkisin toimenpitein innovaatiojärjestelmää, korkeakouluverkostoa ja demonstraatiokohteita. INKA-ohjelman painopisteet pohjautuvat pitkälti Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen ja ovat: º º Smart Grid- eli tulevaisuuden sähköverkot energiavarastointiratkaisuineen. º º Green Campus kokeilu- ja testausalustana INKA-ohjelman toimijoiden tuotteille ja tuoteaihioille sekä tavoite saada muut julkisen sektorin investoinnit uuden teknologian kehitysalustoiksi. º º Yhdyskuntien jäteketjun toimivuus ja jätteiden hyötykäyttö. Uutta osaamista demonstroidaan osana julkisen sektorin investointeja, joiden avulla saadaan ensimarkkinoita ja referenssejä yrityksille. INKA-ohjelman mukaista edelläkävijyyttä haetaan muun muassa Parikkalassa uuden membraanitekniikkaa hyödyntävän jätevedenpuhdistamon suunnittelussa. Jätevesiratkaisut ovat maakuntaohjelmakaudella ajankohtaisia myös Lappeenrannassa, Imatran Meltolassa ja Savitaipaleella. Hajautetun uusiutuvan energian käytöllä lisätään energiaomavaraisuutta ja -varmuutta. Samalla edistetään vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Lähienergiantuotantoon etsitään uusia liiketoimintamalleja ja energian saatavuus esimerkiksi poikkeuksellisten sääolosuhteiden jälkeen pyritään turvaamaan.

37 Energiatehokkaita ja energiaa säästäviä ratkaisuja otetaan käyttöön yrityksissä, julkisissa tiloissa ja kodeissa. Etelä-Karjala kehittyy EU:n ja Venäjän välille välittäjäksi, kun Venäjän teollisuuteen kehitetään nykyistä tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja tuottavampia ratkaisuja. 37 Aurinkoenergiaa hyödynnetään esimerkiksi siten, että talojen katolla on aurinkopaneeleita. Ja siten, että myös autojenkin katolla on aurinkopaneeleita. Tämä mahdollistaa sen, että sähköautojen akut ladataan helpommin ja nopeammin. Vehkataipaleen koulun alakoululainen 3. Puhtaan elinympäristön ja vastuullisen kuluttamisen edistäminen Vesistöjen tilaa parannetaan ennaltaehkäisevästi siten, että vesistöt huomioidaan kaikessa toiminnassa kaavoituksesta ja maankäytöstä yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja virkistystoimintaan. Pk-yritysten ympäristöosaamista ja -vastuullisuutta nostetaan liittyen muun muassa materiaali- ja energiatehokkuuteen sekä puhtaisiin teknologioihin. Julkisten toimijoiden ja järjestöjen toteuttamalla energianeuvonnalla ja ympäristökasvatuksella edistetään vastuullista kuluttamista ja ympäristötietoisuutta sekä kasvatetaan luonnon lukutaitoa. Kuluttajien tietoisuutta mahdollisuuksista siirtyä sähkönkuluttajasta tuottajaksi lisätään. Oman ympäristön ja lähimaiseman arvo, hoidon tarpeet ja riskit tunnistetaan ja niihin reagoidaan. Lappeenrannan vedenhankinnan toimintavarmuutta ja vesilähteiden laatua parannetaan. Pien-Saimaasta otettavan raakaveden sijaan uusia pohjavesilähteitä on haettu Taipalsaaren Pönniälänkankaalta sekä Joutsenon Haukilahdesta, joissa koepumppaukset on tehty. Vedenottamohankkeiden myötä harkitaan yhdistettäväksi Lappeenrannan ja Joutsenon vesijohtoverkostot. Kestävää liikkumista edistetään yhdyskuntarakennetta kehittämällä. Joukkoliikenteen käyttäjämääriä kasvatetaan toimivia yhteyksiä, palvelutasoa ja matkalipputuotteita kehittämällä sekä pyöräily- ja kävelyolosuhteita ja liityntäyhteyksiä parantamalla. Tarkemmat toimenpiteet todetaan valmisteilla olevassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. 4. Vihreän hyvinvoinnin rakentaminen Etelä-Karjalan monipuolisen ja ainutlaatuisen järvi- ja jokiluonnon (esimerkiksi Saimaa, Kuolimo, Kivijärvi ja Simpeleenjärvi sekä Vuoksi ja Hiitolanjoki) sekä muun luonnon hyödyntäminen palveluissa ja elinympäristöjen suunnittelussa siten, että ihmisten hyvinvointi ja terveys kohentuvat. º º GeoPark-statuksen hankkiminen Saimaalle sekä luontoon, kulttuuriin ja geologiaan perustuvan tietokeskuksen suunnittelu ja toteutus. Keskuksessa esitellään Saimaan lisäksi geologisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää Vuoksea. º º Luonnon aineettomien arvojen tuotteistaminen: uusia tuotteita luontoa, moniaistisia palvelukokemuksia ja teknologiaa yhdistämällä. º º Luonnon hyödyntäminen taiteessa ja kulttuurintuotannossa. º º Maaseutuympäristön hyödyntäminen green care ja green health -palveluiden kehittämisessä. Maaseutualueiden palvelutarjonnan laajentaminen esimerkiksi järvi-, kalastus-, metsästys- ja marjastus/sienestysmatkailussa mukaan lukien eläinten tarkkailu. º º Virkistys- ja retkeilyinfran täydentäminen, reittiverkoston kehittäminen opasteineen sekä ylläpidon varmistaminen. Alueen vahvuuksiin perustuvan luonto-, hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuurimatkailupalveluja tarjoavien palveluyritysten kehittäminen, jossa huomioidaan luontoarvot sekä hyödynnetään kokeilevan kehittämisen toimintatapaa.

38 38 5. Lähiruoan tuotannon, markkinoinnin, jakelun ja viennin edistäminen Toimivan elintarvikeketjun kehittämisessä yrittäjät reagoivat mahdollisiin kulutustottumusten muutoksiin. Elintarvikeyritykset ottavat käyttöön uutta teknologiaa ja tuotantomenetelmiä sekä erilaistavat tuotteita asiakaslähtöisesti. Kasvavaa kysyntää on esimerkiksi luomutuotteilla ja terveysvaikutteisilla tuotteilla. Tuotekehityksessä hyödynnetään paikallista ruokakulttuuria, perinteitä ja tutkimustietoa. Kalataloutta ja järvikalojen hyödyntämismahdollisuuksia kehitetään monipuolisesti. Tuotteiden markkinoinnissa ja jakelussa hyödynnetään monikanavaisuutta, esimerkiksi verkkokaupan mahdollisuuksia. Vientiin kehitetään uusia toimintamalleja ja yhteistyökuvioita. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: EAKR- ja maaseutuohjelmarahoituksen sekä TEKES-rahoituksen kohdentuminen katolla on aurinkopaneeleita ja Taloni on komposiittia. Taloni Kokeiluympäristöjen määrä takapihalla pieni tuulimylly. Tulosindikaattorit (Ecoreg-aineistosta): Vehkataipaleen koulun alakoululainen Metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä Kasvihuonepäästöt/asukas Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt Polttoaineiden kulutus Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Yhdyskuntien ja teollisuuden typpi- ja fosforikuormitus vesiin Puuston määrän kehitys (kasvu/hakkuut tasapainossa) Yhdyskuntajätteiden läjitysmäärä ja hyödyntämisaste Uusiutuvien energianlähteiden osuus (ilman liikennettä) Sähköntuotannon omavaraisuusaste Luomuviljelyssä oleva pinta-ala Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen määrä 5.4. Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Antaa männä, tie on auk taivasta myöte! Mitä me tavalliset eteläkarjalaiset voimme tehdä maakunnan kehityksen eteen? Kaikki asiat eivät ole kiinni kehittämisresursseista tai hankkeista paljon riippuu myös asenteista. Asenne ratkaisee. Etelä-Karjalasta voi tulla Suomen menestynein maakunta vuonna 2030, kun sen eteen työskentelevät kaikki eteläkarjalaiset, joita kuulee aina välillä moitittavan valittajiksi ja kadehtijoiksi. Positiivisuuden voi valita. Eteläkarjalaisuudesta ammentava Virkkukoukkunen riimittelee osuvasti, että Positiivisille ihmisille tapahtuu positiivisia asioita. Etelä-Karjala on pieni maakunta ja meitä eteläkarjalaisia on vähän, joten maakunnan menestykseen tarvitaan jokaisen eteläkarjalaisen panosta.

39 39 Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. Kuva Juha Pietiläinen. Maakunta tunnetaan Etelä-Karjala on osa historiallista Karjalan maakuntaa. Karjalaisia Vuoksesta, Imatran koskesta pidetään iloisina, puheliaina ja toimeliaina sekä kovina tekemään ja monista muista upeista kauppaa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan, kun maakunta hakeutuu kulttuuri- ja luontonähtävyyksistä. rakennemuutoksessa uusille urille ja suurteollisuudesta siirrytään Imatran yhteislukion opiskelija palveluyhteiskuntaan. Karjalaisuus näkyy Etelä-Karjalassa ihmisten tavassa toimia ja elää: välittömiä ihmisiä on helppo lähestyä. Karjalaisuus on Suomessa myönteinen asia, jota kannattaa vahvistaa. Rajahistoriaan ja karjalaisuuteen nojaavalle kulttuuriperinnölle on leimallista monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Se on maakunnan kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, joilla rakennetaan niin maakunnan sisäistä yhteyttä kuin maakunnan ulkoista kuvaa ja vetovoimaisuutta. Karjalaisuus on positiivinen brändi! Sosiaalinen pääoma on yhteydessä terveyteen. Ihmiset, jotka osallistuvat sosiaaliseen toimintaan aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä vähemmän osallistuvia tyytyväisemmiksi ja terveemmiksi. Aktiivinen osallistuminen ja sen tukeminen, kuten asukkaiden osallistaminen päätöksentekoon kuulemisten ja vuorovaikutteisen suunnittelun avulla, edistävät yhteiskunnan toimintakykyä. Pohjoismaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja hyvinvointivaltiolle on tyypillistä aktiivinen kansalaisosallistuminen ja luottamus kanssaihmisiin. Hyvinvointivaltio turvaverkkoineen lisää yhteiskunnan yleistä sekä talouden luottamusta, mitkä lisäävät riskinottokykyä, joustavuutta ja innovatiivisuutta sekä ylläpitävät talouden dynamiikkaa. 37 Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspiirissä on meneillään sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja palvelurakenneuudistus, mikä tarkoittaa muun muassa laitoshoidon vähentämistä ja ihmisten kotona selviytymisen tukemista sekä palveluverkoston ja palvelujen uudistamista. Muutosta tarvitaan myös eteläkarjalaisten ajatteluun ja elämisen tapoihin; hyvinvointia rakennetaan aktiivisesti yhdessä toimimalla. Eläkkeelle jäämisen jälkeen osaamista ja voimavaroja voi kohdistaa aktiiviseen toimintaan ja osallistumiseen. Järjestöyhteistyön ja vertaistoiminnan vahvistaminen tukee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa sekä terveyden edistämistä ja ylläpitoa että ihmisen hyvän elämän kokemusta. Lapsiin ja nuoriin tehdyt panostukset ovat maakunnan pitkäjänteisimpiä ja hyvätuottoisimpia sijoituksia. Tarjonnan ja sen myötä kasvavan aktiivisuuden lisääminen yhdistys-, kerho- ja harrastustoiminnassa tukee lapsia ja nuoria heidän kasvussaan yhteiskunnan aktiivisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi sekä lisää innostusta ha Käytetty

40 40 vaita oman tekemisen vaikuttavuus ja kannustaa sitä kautta esimerkiksi yrittäjyyteen. Esimerkiksi maakunnassa vakiintuneen nuorten työpajatoiminnan keskeinen tavoite on tukea nuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Etelä-Karjala on kuitenkin omaperäinen ja värikäs historiansa ja kulttuurivinvoinnin parantaminen. Asukkaiden monipuolista osaamis- Tavoitteena on asukkaiden identiteetin vahvistaminen ja hyperintönsä, jota ei varmaankaan ta hyödynnetään kylien ja kaupunginosien kehittämisessä ja haluta hävittää. Haluan omienkin lasteni tuntevan juurensa ja tietävän, asukkaiden osaamista kehitetään huomioiden asukkaiden ja mistä heidän sukunsa on lähtöisin. yhteisöjen erityispiirteet. Maaseutuväestön ikääntyessä tarvitaan kylissä yhä enemmän hoivapalveluja, joita voivat tuottaa Imatran yhteislukion opiskelija yritykset ja järjestöt työllistäen esimerkiksi maaseudun nuoria aikuisia. Yleisenä eteläkarjalaisena periaatteena on, että pidämme huolta toisistamme emmekä ummista silmiämme kanssaihmistemme avuntarpeelta. Eteläkarjalaisuus, avoimuus, yhteisöllisyys, välittömyys ja välittäminen sekä osallisuus ja osallistuminen edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja luovat hyvinvointia, ylläpitävät turvallisuuden tunnetta sekä kerryttävät maakunnan menestymisessä tarvittavaa sosiaalista pääomaa. Visio: POSITIIVISINA KARJALAISINA ETEENPÄIN Tavoitteet: 1. Etelä-Karjalassa kaikki osallistuvat Olemme ylpeitä kotimaakunnastamme. Maakunnan sisäisen yhteisöllisyyden ja karjalaisuuden vahvistaminen tukee eteläkarjalaisten halua tehdä ja menestyä yhdessä. Karjalaisuuden vahvistamiseen kuuluu olennaisesti maakunnan kulttuurin, kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön merkityksen tiedostaminen. Ne lisäävät Etelä-Karjalan vetovoimaisuutta. º º Nostetaan lähikulttuuri näkyväksi vetovoimatekijäksi ja kannustetaan ihmisiä osallistumaan kulttuuritarjontaan. º º Tavoitteena on rakennetun, henkisen ja sosiaalisen kulttuurin kestävä kehitys, joka voidaan huomioida esimerkiksi ihmisten kanssakäymisessä, rakentamisessa ja kulttuurimatkailupalvelujen tuottamisessa. º º Vahvistetaan rakennetun ympäristön esteettisiä arvoja ja ihmisten hyvinvointia hyödyntämällä kokeilevan kehittämisen hengessä prosenttiperiaatetta 38 esimerkiksi ympäristösuunnittelussa ja julkisessa rakentamisessa. Kunnat ja järjestöt kannustavat maakunnan asukkaita osallistumaan ja kehittävät vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kunnat edistävät lähidemokratian toimintaedellytyksiä alueellaan, jotta asukkaat tulevat kuulluksi esimerkiksi palveluja uudelleen järjestettäessä. Etelä-Karjalan kulttuuri- ja hyvinvointistrategiaprosesseja jatketaan konkreettisilla toimenpideohjelmilla. 38 Prosenttiperiaatteella tarkoitetaan, että noin sadasosa rakennushankkeen kustannuksista käytetään taidehankintoihin. Periaatetta voivat toteuttaa kunnat, valtio, yhteisöt ja yritykset omissa rakennus- ja korjaushankkeissaan. Prosenttitaidetta löytyy rakennusten sisä- ja ulkotiloista sekä piha-alueilta, puistoista sekä katujen ja teiden varsilta.

41 Järjestöt työskentelevät itselleen asettamiensa päämääriensä eteen edistäen ja rikastuttaen toiminnallaan lähiympäristöään, esimerkiksi asukas- ja kyläyhdistykset osallistuvat aktiivisesti lähiympäristönsä kehittämiseen. Julkisten palvelujen painopistettä siirretään omaa aktiivisuutta tukeviin, ennalta ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukemiseen. Kannustetaan jokaista ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä liikkumalla ja osallistumaan kolmannen sektorin toimintaan Tehdään asioita yhdessä Julkiset toimijat sitoutuvat kehittämään ja kokeilemaan uusia ja innovatiivisia toimintatapoja yli organisaatio- tai toimialarajojen ja yhteistyössä kolmannen sektorin kumppaneiden kanssa. Palveluja muotoillaan käyttäjälähtöisesti sovittamalla yhteen asiakkaan ja palveluntuottajan tavoitteet sekä kaupungeissa että maaseudulla. º º Ihmisten osallistumista lisääviä, aktiivisia ja perinteiset toiminta- ja sektorirajat ylittäviä yhteistoimintaverkostoja luodaan muun muassa järjestöjen yhteisillä toimitilaratkaisuilla. º º Hyvinvointipalvelujen saatavuutta parannetaan kehittämällä uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseksi joko yritys- tai järjestölähtöisesti. Julkiset toimijat toteuttavat yhdessä järjestöjen kanssa matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja toimintaa, joiden avulla tuetaan esimerkiksi lasten ja nuorten yrittäjyyttä ja työllistymistä sekä nuorten ja eläkeläisten aktiivista elämänotetta. º º Nuorten oman elämän suunnan löytämistä tuetaan järjestötoimintaan kannustamisella sekä työpajatoiminnalla (esimerkkinä Laptuotesäätiön työpajat ja Eksoten TaidePaja), joka luo kokonaisvaltaista tukea nuoren elämäntilanteen selvittelemiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentamiseen. Nuoren tilannetta ratkotaan monialaisessa yhteistyössä, jota kehitetään avoimen ammattiopiston suuntaan. Nuoren paikka voi löytyä oppisopimuskoulutuksesta tai harjoittelupaikasta, joita tarjoavat yritysten lisäksi myös järjestöt. Näillä keinoin vastataan nuorisotakuun tavoitteisiin. º º Eläkeläisiä kannustetaan osallistumaan järjestö- ja vertaistoimintaan. Aktiivinen elämä ei pääty työuran loppumiseen. Eri alojen järjestöt lisäävät yhteistyötä ja selvittävät yhteistyöjärjestön perustamistarpeen. Yhteinen yhdistys toimisi järjestöjen yhteistyöelimenä ja edustajana esimerkiksi julkisen sektorin suuntaan. Samalla selvitetään tarvetta maakunnalliselle järjestöstrategialle. Maakunnan yleinen asenneilmasto on myönteinen sekä kehittämiseen ja kokeilemiseen kannustava. Uuden ja perinteisen luova dialogi voi tuottaa mielenkiintoisia kokeiluja, jossa järjestöt ovat aktiivisesti mukana. Epäonnistuminenkin on sallittua ja siitä voi oppia. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: ESR-hankkeisiin osallistuneiden alle 30-vuotiaiden työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien määrä Kansalaisjärjestöjen täysin tai osin toteuttamien ESR-hankkeiden määrä Lähidemokratian käytänteiden määrä kunnissa Kolmannen sektorin ja kuntien välisten uusien yhteistyökäytänteiden määrä Tulosindikaattorit: Nuorten työllisyyden ja nuorisotyöttömyyden kehitys Sairastavuusindeksin kehitys Elämänlaadun kokemus ATH-tutkimuksesta Aktiivisesti osallistuvien osuus ATH-tutkimuksesta

42 42 Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. 6. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta Vuonna 2030 ulkomaalaisia asuu Maakuntien tulee aluekehityslain mukaan hoitaa yhteistoiminnassa tehtäviä, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta paljon, minä puhun englantia, venäjää ja suomea. Etelä-Karjalan merkittäviä ja jotka koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. tärkeimmät elinkeinot ovat ympäristö, Kaakkois-Suomessa kehittämisen yhteiset painopisteet ovat Venäjän väestönkasvu ja talouden tasapaino. naapuruuden tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ja metsäteollisuuden uusiutuminen. On yhteinen etu, jos Itä-Suomen koulun yläkoululainen Etelä-Karjala ja Kymeenlaakso esiintyvät yhtenäisenä alueena ja toimijana esimerkiksi Pietarin seudun suuntaan. Lakisääteisen yhteistoiminta-alueen rinnalla maakunnilla on yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. 39 Venäjä-painopisteen taustalla on vuonna 2013 Kaakkois-Suomen kaupunkien, ELY-keskuksen ja maakuntien liittojen yhteisesti ministeriöille valmistelema Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvuso pi musehdotus, jonka teemat on pitkälti kirjattu hallituksen syksyllä 2013 antamaan rakennepoliittiseen ohjelmaan. Se asettaa tavoitteeksi toimenpidekokonaisuuden, jolla vahvistetaan edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa. Ohjelma tukee matkailun, kaupan ja palveluiden tulojen ja työllisyyden kasvua sekä Suomeen suuntautuvien investointien ja yritysten välisen kaupankäynnin lisäämistä. 6.1 Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen 1. Yritystoiminnan kehittäminen sekä Venäjä-liiketoiminnan työllistävän vaikutuksen edistäminen Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Toimenpiteinä edistetään: Venäläisten ja muiden ulkomaisten yritysten sijoittumista. Venäläis-suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kaakkois-Suomeen. 39 Etelä-Karjalalla on naapurimaakuntien kanssa yhteisiä intressejä esimerkiksi Saimaan matkailun markkinoinnissa, Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen edistämisessä sekä yleensä Venäjä-potentiaaliin liittyen.

43 Venäjä-verkostojen yhteistä kehittämistä ja pk-yritysten kansainvälistymistä. Kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta. 2. Venäjä-osaamisen ja kansainvälisen koulutustoiminnan laajentaminen Kaakkois-Suomessa kehitetään Venäjä-osaamista, kansainvälistä koulutusta sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Kaakkois-Suomen korkeakoulut muodostavat yhteistyössä valtakunnallisesti merkittävän Venäjä-osaamisen klusterin. Korkeakoulut edistävät toisiaan täydentäen alueen kilpailukykyä ja kasvua toimenpiteinään: Yhteisesti sovittujen Venäjä-toiminnan painopisteiden ja linjauksien toteuttaminen. Edelläkävijyys kansainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen. 43 Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää monipuolista Venäjä-osaamista ja riittävästi venäjänkielentaitoisia eri alojen ammattilaisia. Venäjän kielen opiskelua tulee lisätä peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelijavaihdon ja opiskelijoiden työharjoittelun sekä tutkimusyhteistyön lisääminen Venäjällä on tärkeää. Jo työelämässä oleville tulisi järjestää venäjän kieli- ja kulttuurikoulutusta kurssi- ja verkko-opetuksena. Venäjänkielisen väestön osaamista tulee hyödyntää entistä paremmin. Moni saattaa vierastaa venäläisturistien määrän kasvua, mutta itse pidän sitä todella hyvänä asiana, joka tuo rahaa maakuntaan sekä työllistää ihmisiä. Ehkä itsekin saatan saada hyvän työpaikan juuri venäläisten takia. Imatran yhteislukion opiskelija Koulutusvientiä kansainvälisille markkinoille rakennetaan yhteistyössä huolellisesti ja vastaanottajien tarpeisiin räätälöidysti. 3. Rajanylitys sekä liikenne- ja kasvukäytävät Rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen, johon E18- ja Salpausselän kehityskäytävät sisältyvät, kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan edistämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Suomen ja Venäjän välisen rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja transiton sekä matkailun kasvulle. Edunvalvonnan painopisteenä on Kaakkois-Suomen kannalta merkittävien liikenneväylien kehittäminen. Rajanylityspaikoille ja niille johtaville liikenneväylille Suomessa ja Venäjällä pyritään saamaan muun muassa ENI-ohjelman rahoitusta. Tavoitteena on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen liikenneyhteyksien kilpailukyvyn parantaminen sisältäen kokonaisuutena merenkulun ja satamien toimintaedellytykset sekä rautatie- ja maantieyhteydet satamista rajanylityspaikkojen kautta Venäjälle. Yhteisesti tulee varautua mahdollisen viisumivapauden vaikutuksiin. 6.2 Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousalueeksi Metsäklusterin uusiutuminen on Kaakkois-Suomelle keskeinen kysymys. Prosessin nopeuttaminen on tärkeää ja koko maan etu. Suuret metsäteollisuusyritykset toimivat globaalisti ja tekevät strategiset päätökset välittä-

44 mättä niiden aluekehitysvaikutuksista. Alueella on pidettävä huolta metsäteollisuuden toimintaedellytysten säilymisestä, mutta samalla luotava mahdollisuuksia uudentyyppisen liiketoiminnan kehittymiselle. 44 Metsäklusterin uudistamisessa on kysymys sekä nykyisten liiketoimintojen uudistamisesta että täysin uusien liiketoimintojen synnyttämisestä. Kaakkois-Suomen metsäklusterissa on siirryttävä kohti suuremman yksikköhinnan tuotteita. Niitä valmistavat myös vallitsevan tuotantorakenteen oheen syntyneet uudet pk-yritykset. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu metsäteollisuuden mahdollisia kehityspolkuja biotalouden jalostusarvoa kuvaavalla pyramidilla. Yksikköhinta kasvaa Määrä kasvaa mm. metsähake, pelletit, bioöljy ja biokaasu Lääkkeet ja kosmetiikka Biomateriaalit Biokemikaalit Biopolttoaineet liikenteeseen Bioenergia lämpö ja sähkö teollisuudelle ja kotitalouksille Sellu, paperi ja kartonkin viestintään, pakkaamiseen ja pehmopapereihin sekä puutuotteet mm. rakentamiseen Uuden osaamisen kerryttäminen Investoinnit uuteen teknologiaan ja liiketoimintoihin Globaali verkostoituminen T&K ja innovaatiot mm. biopolymeerit, erilaiset komposiittituotteet mm. erilaiset suoja-aineet Kustannuskilpailukyky, Rakenteet, Toimintatavat, Investoinnit nykyisten prosessien ja teknologioiden kehittämiseen. Lähde: Metsäteollisuus ry Kaakkois-Suomessa on tähdättävä kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on erityisesti: Puubiomassan saannin tehokkuus. Biomassan jalostamisen prosessien tehokkuus. Biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja -yhdisteet, bioenergia) kehittäminen ja kaupallistaminen. Pakkausteknologian (materiaalit, laiteteknologia, älypakkaukset) kehittäminen. Puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämisen lisääminen. Olisiko mahdollista, että metsäteollisuus työllistäisi enemmän ihmisiä vuonna 2030? Imatran yhteislukion opiskelija Kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyy kiinteästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen, liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja lisääminen. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa kehittämistyö on kyettävä nostamaan koe-, pilotti- ja demonstraatiolaitostasolle, johon yritystoiminnan on kytkeydyttävä. Liiketoimintapotentiaali tulisi osata erottaa riittävän ajoissa, etsiä kansainvälisiä kontakteja, lisätä benchmarkingia sekä kansainvälisten markkinoiden tuntemusta. Kaakkois-Suomessa on sovellettava nopeasti käytäntöön TKI-toiminnan tuloksia. Liiketoimintamahdollisuuksia on haettava myös biotalousklusterin eri osa-alueiden palveluihin kohdistuvasta kysynnästä, kuten prosessiosaamisesta ja logistiikasta. Metsäteollisuuden menestys Kaakkois-Suomessa on perustunut maailmanluokan osaamiseen. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee pitää huolta myös metsäteollisuuden uusiutumisessa. Koulutuksen tulee ennakoida kehittyvän biotalousklusterin tarpeita. Biotalousklusteria palvelevia koulutusohjelmia tulee kehittää, opiskelijamäärät turvata ja alan vetovoimaa uravaihtoehtona on vahvistettava.

45 45 Kuva Juha Pietiläinen. Kuva Juha Pietiläinen. 7. Kansallisen ja EU-politiikan yhteensovitus ja työnjako 7.1 Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma kaupunkipolitiikan toteuttajana Vuosille laaditun kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaan valtion ja kaupunkiseutujen yleistyneet, aurinko-, tuuli- sekä vesivoimaa hyö- Luonnosta on huolehdittu. Sähköautot ovat yhteistyötä vahvistetaan sopimuksilla ja muilla kumppanuusjärjestelyillä hallitusohjelman ja sitä tarkentadynnetään maksimaalisesti, Saimaan tilasta huolehditaan ja se onkin auttanut, sillä vesi on alkanut kirkastua ja saimaannorpat voivat hyvin. van tavoitepäätöksen mukaisesti. Kasvusopimuksilla Itä-Suomen koulun yläkoululainen vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä kannustetaan kaupunkeja strategiseen kehittämistyöhön ja strategisiin valintoihin. Sopimusjärjestelyjen tavoitteena ei ole uuden kehittämisrahoituksen ohjaaminen sopimusseuduille vaan valtion ja kuntien käytettävissä olevan kehittämisrahoituksen kohdentaminen strategisesti tärkeille painopistealoille. Lappeenrannan kaupunkiseutu on yksi kahdestatoista suurimmasta kaupunkiseudusta, joka kuuluu kasvusopimusmenettelyn piiriin. Samat kaupunkiseudut 40 ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Menettelyt täydentävät toinen toisiaan: kasvusopimuksiin sisältyvät ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään INKA-ohjelmalla. Kansainvälistä kasvua -kasvusopimuksella Lappeenranta tähtää EU:n ja Venäjän rajalla sijaintinsa tarjoamien kasvunäkymien hyödyntämiseen koko maan kilpailukykyä vahvistavalla tavalla. Sopimusosapuolet 41 edistävät seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: Lappeenrannan elinkeinorakenteen monipuolistaminen osaamisperusteisten työpaikkojen luomisen avulla. 40 Helsingin metropolialue, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu ja Lappeenranta. 41 Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö, Lappeenrannan kaupunki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu

46 46 Kaupan alan työpaikkojen kasvun varmistaminen Venäjän matkailuvirtojen ydinalueella. Uusien kaupunkivyöhykkeiden kestävä rakentaminen kaupungissa asuvan ja asioivan ihmisen edellyttämälle tasolle. ICT-alan liiketoiminnan ja peli- ja ohjelmistoalan kehittäminen sekä koulutuksen ja osaamisen edistäminen. Lappeenrannan lentokentän uuden liiketoimintamallin suunnittelu. Venäjä-osaamisen, kansainvälisen koulutuksen sekä alueen aseman vahvistaminen Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Erilaiset energiakysymykset ovat tällä hetkellä hyvin pinnassa; kuinka säästetään kuluissa ja kuinka voidaan valjastaa uusia energiavaroja? Imatran yhteislukion opiskelija Lappeenrannan seudulle haetaan osaamispohjaisia työpaikkoja, ja kaupunki on mukana Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut INKA-ohjelmassa. Siinä kehitetään uusia ja menestyviä vientituotteita, jotka perustuvat älykkäiden sähköverkkojen ja jätteiden hyötykäytön tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Skinnarilan Green Campusta ja alueen jätevesi-investointeja sekä muita edelläkävijähankkeita hyödynnetään testaus- ja koeympäristöinä. Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma on sovitettu yhteen maakuntaohjelman valmistelun kanssa. Ne tukevat maakuntaohjelman tavoitteita osaamis- ja innovaatiopotentiaalin hyödyntämisestä, kansainvälisestä kilpailukyvystä sekä puhtaan elinympäristön ja vihreän tekniikan älykkäästä erikoistumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää seutukaupungeille tarkoitetun pilottimenettelyn. Pilotin tarkoituksena on luoda kehitettävissä teemoissa kaupunkiseutuja kokoava malli, jossa toimii yhdessä useita kuntia ja alueita. Kehittämisteemoja on neljä, joista yhdestä vastaa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy (Kehy). Vuosina toteutettavan pilotin teemana on urheilu- ja liikuntamatkailun kehittäminen. Pilottien koordinointia tuetaan maakunnan kehittämisrahalla. Imatran kaupunki on mukana Salon kaupungin vetämässä ja seutupilottimenettelystä alkunsa saaneessa hankkeessa, jonka otsikkona on Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutos seutukaupungeissa. Hankkeen Imatran osion tavoitteena on rakentaa toi min ta mal li yritysten kasvun tukemiseen. Sen käytännön toteuttajana on Kehy. 7.2 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Etelä-Karjalassa toteutetaan valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Se sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus ohjelmakaudelle on lähes 1,3 miljardia euroa, josta Etelä-Karjalan osuus on noin 18,1 miljoonaa euroa. Kansallisen vastinrahoituksen (sisältää valtion ja kuntien rahoituksen) kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 36,2 miljoonaa euroa vuosille Rakennerahasto-ohjelmalla tavoitellaan ennen kaikkea uusia työpaikkoja, uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Vähähiilisen talouden

47 47 Kuva Juha Pietiläinen. edistäminen on läpileikkaava teema, johon tulee suunnata 25 prosenttia kaikista EAKR-varoista. Rakennerahasto-ohjel man toimintalinjat ovat: 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Työkseni pyöritän sijoitusfirmaa. Vapaa-aikana matkustelen. Työssäni käytän päivittäin suomea, venäjää ja englantia. Palveluala on suurin työllistäjä Etelä-Karjalassa. Itä-Suomen koulun yläkoululainen Rakennerahasto-ohjelman painotukset tukevat maakuntaohjelman toteutusta etenkin yritysten innovaatiotoiminnan ja maakunnan huippuosaamisen vahvistamisessa, maakunnan yritysten kansainvälistymisen edistämisessä, uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja työelämälähtöisessä oppimisessa. Yhteisöllisyyttä lisäävät kolmannen sektorin hankkeet tukevat maakuntaohjelman neljännen toimintalinjan tavoitteita osallisuuden ja yhteistyön lisäämisestä. Lappeenrannan kasvusopimusta ja INKA-ohjelmaa toteutetaan rakennerahastovaroin niin valtakunnallisten kuin maakunnallisten kehysten puitteissa. Rakennerahasto-ohjelman toteutusta tarkennetaan maakunnissa joka toinen vuosi laadittavassa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, jossa huomioidaan rakennerahasto-ohjelman ja maakuntaohjelman painotukset. Luontoa säästetään ja suojellaan mahdollisimman paljon, jotta lisääntyneen matkailun ja palveluiden haitat minimoitaisiin. Imatran yhteislukion opiskelija 7.3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa rahoitetaan Euroopan maaseuturahaston ja valtion tuella. Sen toteutusta ohjaa Etelä-Karjalassa Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämisstrategia- ja suunnitelma, jonka valmistelu jatkuu kesään 2014 saakka. Visiona kehittämissuunnitelmassa on, että Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. Suotuisan toimintaympäristön vuoksi maaseudulle kehittyy monipuolista ja kilpailukykyistä matkailuja muuta yrittäjyyttä. Alueella hyödynnetään laajasti uusiutuvia energiavaroja kestävän kehityksen mukaisesti.

48 48 Maakuntaohjelman ja alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman painotukset ovat yhteneväiset. Toimiva elintarvikeketju, metsätalous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt, maaseudun infrastruktuuri sekä yrittäjyyden vahvistaminen on painopisteinä huomioitu molemmissa ohjelmissa. Maaseudun alueellisen kehittämissuunnitelman mukaisessa kaikessa kehittämistoiminnassa otetaan huomioon rajan läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet sekä kestävä kehitys ja ympäristöasiat, mikä tukee erinomaisesti maakuntaohjelman toteuttamista. Maaseudun elinvoimaisuudelle tärkeitä tekijöitä ovat myös tieverkosto sekä toimivat laajakaistayhteydet. Maakunta tunnetaan Lemin perunoista. Uudella EU-ohjelmakaudella huomiota tulee kiinnittää rakennerahastojen ja maaseutuohjelman yhteistyöhön. Raken- Itä-Suomen koulun yläkoululainen nerahastoilla voidaan vahvistaa maaseutualueiden innovaatioperustaa ja lisätä yhteyksiä kaupunkien innovaatiokeskittymiin. Innovaatioalustoja ja kokeiluympäristöjä löytyy yhtä hyvin kaupunki- kuin maaseutualueilta. Kaakkois-Suomessa maaseutuohjelman rahoituksen taso uudella ohjelmakaudella pysynee samansuuruisena kuin kaudella (noin 33 miljoonaa euroa). Samoin LEADER-toimintaryhmien rahoitus säilynee samalla tasolla kuin edellisellä ohjelmakaudella. 42 Maakunnan LEADER-toimintaryhmät, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry ja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry, toteuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa omilla ohjelmillaan. Toimintaryhmien alustavissa ohjelmissa painotuksina ovat uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, yritysten välisen yhteistyön kehittäminen sekä kylien, kyläyhteisöjen ja ympäristön kehittäminen. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma, LEADER-toimintaryhmien ohjelmat sekä maakuntaohjelma pyrkivät edistämään vuoteen 2015 ulottuvan valtakunnallisen maaseutupoliittisen toimenpideohjelman toteuttamista. 7.4 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Ohjelmakausi tulee jatkamaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa (European Neighbourhood Policy, ENP) ja osoittamaan taloudellista tukea EU:n ulkosuhdetoiminnalle suhteessa Unionin eteläisiin ja itäisiin naapurimaihin. Tavoitteet pohjaavat mahdollisuuksiin parantaa yleistä kiinnostusta lakien, demokratian, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen yhtenäisyyden kehittämiseen. Etelä-Karjalan liitto on hallinnoinut Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelmaa 43 ohjelmakaudella ja hallinnoi uuden ENI-ohjelman valmistelua kaudelle Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelma-asiakirjan valmistelu on vielä kesken. Ohjelman rahoitus pysynee vähintään edellisen ohjelmakauden tasolla. Ohjelmakaudella budjetti oli 72 miljoonaa euroa. ENPI-ohjelma on ollut ensiarvoisen tärkeä rahoitusväline etenkin rajanylityksen sujuvuutta edistäville hankkeille. Myös uudella ohjelmakaudella rajaliikenteen sujuvuuteen, yritystoiminnan lisäämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamiseen tarvitaan ENI-ohjelman rahoitusta eri toimijoiden hankkeiden toteuttamiseen maakuntaohjelman painotusten mukaisesti. Ohjelman päätöksenteko ei kuitenkaan tapahdu maakunnan sisällä vaan ohjelman omissa päätöksentekoelimissä. 42 Sisältää sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa käytettävissä olevan rahoituksen. 43 European Neighbourhood Partnership Instrument -ohjelma

49 49 Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. 8. Suunnitelma maakuntaohjelman rahoituksesta Maakuntaohjelman toteuttamiselle haasteita aiheuttaa yleinen talouden kiristyminen sekä pienenevät kehittämisvarat. Rakennerahastovarojen osalta Etelä-Karjalan osuus EU-rahoituksesta tippuu lähes 35 prosenttia. Myös kansalliset aluekehitysvarat ovat hyvin pienet. Kevään 2014 kehysriihen päätöksellä maakunnan kehittämisrahaa ei enää vuodesta 2015 lähtien ole lainkaan. Myös muita ympäristöä säästäviä toimia on mietittävä tarkkaan, sillä maakuntamme arvokasta luontoa on suojeltava. Imatran yhteislukion opiskelija Etelä-Karjalan osuus EU:n rakennerahastovaroista on 18,1 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudella Siitä 13,1 miljoonaa euroa on Euroopan aluekehitysrahaston varoja ja viisi miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahaston varoja. Kun EU:n osuuteen lisätään kansallinen valtion ja kuntien rahoitus, käytettävissä on rakennerahasto-ohjelmakaudella kaikkiaan 36,2 miljoonaa euroa. Rakennerahastovarojen jakautuminen Etelä-Karjalan maakuntaohjelman toimintalinjoille ilmenee liitteestä yksi. Maaseutuohjelman rahoituksen taso pysynee paremmin edellisen ohjelmakauden tasolla. Sen myötä säilyvät mahdollisuudet maakunnan sisäisten kehityserojen tasaamiseen, kun kehittämisrahoitusta voidaan kohdentaa myös pienimuotoisempaan, maakunnan reuna-alueita ja niiden pienyrityksiä tukevaan kehittämistoimintaan. Etelä-Karjalassa toteutetaan myös Euroopan kalatalousrahaston -ohjelman toteuttamista Kaakkois-Suomessa. Sen rahoitus on edellä mainittuja ohjelmia huomattavasti pienempi. Rakennerahasto ja maaseutuohjelmavarojen lisäksi maakuntaohjelman toteuttamisessa voidaan hyödyntää ENI-ohjelmaa, jonka päätöksenteko tapahtuu osittain tai kokonaan alueen ulkopuolella, eikä siksi ole mukana seuraavan sivun kuvassa. INKA-ohjelmaa rahoitetaan rakennerahastovaroilla, kasallisilla varoilla sekä paikallisesti muun muassa Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun määrärahoilla. Kokeiluympäristöihin haetaan osarahoitusta mukanaan tuovia kumppaneita, kuten Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Etelä-Karjalan jätehuolto Oy. Kaiken kaikkiaan INKA-ohjelman toteutukseen tavoitellaan vuosittain euron kansallista rahoitusta ja euron omarahoitusta. Lisäksi haetaan rahoitusta Euroopan Unionin eri rahoitusohjelmista, esimerkiksi jätevesiratkaisuihin Horizon ja Life-ohjelmista.

50 50 Maakuntaohjelman toivotaan ohjaavan kansallista rahoitusta maakunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin. Ohjelmaa toteutetaan myös ministeriöiden Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta kanavoituvalla substanssirahoituksella, jonka kohdistuminen Etelä-Karjalaan ilmenee oheisesta taulukosta. EU-ohjelmien kohdistuminen maakuntaohjelman toimintalinjoihin (TL) Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma, EAKR TL 1. TL 2. TL 3. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma, ESR TL 1. TL 2. TL 4. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma TL 1. TL 2. TL 3. TL 4. Arvio Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Etelä-Karjalaa koskevista substanssimäärärahoista Ministeriö milj Yhteensä STM 1,20 1,20 1,20 1,20 4,80 OPM 3,07 2,84 2,24 0,93 9,08 MMM 10,19 10,37 10,47 10,47 41,50 LVM 15,30 15,49 15,49 15,29 61,57 TEM 16,10 16,03 16,03 16,03 64,19 YM 1,46 1,47 1,47 1,47 5,87 Yhteensä 47,32 47,40 46,90 45,39 187,01 Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

51 51 Kuva Arto Hämäläinen. 9. Seuranta ja arviointi Maakuntaohjelma on väline maakunnan kehittämistyölle, joten sen toteutumisen ja vaikutusten seuranta on tärkeä osa maakuntaohjelmapro- Lappeenrannassa, Etelä-Karjalas- Vuonna 2030 asun edelleen sa. Etelä-Karjala on melkein ihan sessia, joka kattaa ajanjakson ohjelman valmistelusta ohjelmakauden samanlainen kuin nyt. päättymiseen. Maakuntaohjelman laadinnan aikana arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön, tasa-arvoon, yritys- Itä-Suomen koulun yläkoululainen toimintaan ja eri ihmisryhmien asemaan. Lisäksi otetaan huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Maakuntaohjelman vaikutuksista on laadittu SOVA-lain mukainen ympäristöselostus, jonka painopiste on SOVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa, mutta jossa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia myös suhteessa edellä lueteltuihin tekijöihin. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa on määritelty jokaiselle toimintalinjalle tuotos- ja tulosindikaattorit, joista tuotosindikaattorit ovat määrällisiä ja tulosindikaattorit laadullisia. Kehityskulkua seurataan vuosittain, vaikka tavoitteet on asetettu vuodelle Toimintalinjakohtaisten indikaattorien lisäksi seurataan yhdeksää keskeistä tilastoindikaattoria, jotka kertovat väestönkehityksen sekä elinkeinojen ja osaamisen kehittymisestä maakunnassa. Maakuntaohjelman seurantatyö toteutuu maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa sekä maakuntaohjelmakaudella ainakin kertaalleen toteutetun toimintalinjakohtaisen seurantaraportoinnin avulla. Tarvittaessa maakuntaohjelman painotuksia voidaan toimeenpanosuunnitelmassa kohdentaa uudelleen. Seurannassa hyödynnetään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistä ECOREG-seurantajärjestelmää, joka antaa vuosittain kootusti tiedot alueen ympäristön, talouden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuurin kehittymisestä. Osa seurantaa ovat kahdesti vuodessa ilmestyvät Alueelliset kehitysnäkymät -raportit, jotka toteutetaan kaupunkiseuduittain ja ELY-keskuksittain. Niiden vastuullisena kokoajana on Kaakkois-Suomen ELY-keskus, mutta Etelä-Karjalan liitto on prosessissa elinkeinoyhtiöiden lailla mukana yhteistyökumppanina. Alueelliset kehitysnäkymät -raportissa arvioidaan tulevaa kehitystä tapahtuneen pohjalta, mikä antaa kuvaa siitä, onko maakuntaohjelman yleisenä tavoitteena olevassa maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämisessä ja kehittymisessä edetty toivottuun suuntaan.

52 52 Ohjelmakauden lopulla Etelä-Karjalan maakuntaohjelma arvioidaan ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Ohjelman valmistelussa on huomioitu vuosien maakuntaohjelman arvioinnista saadut kehittämissuositukset liittyen muun muassa valmisteluprosessin avoimuuteen. Etelä-Karjalan osuus koko maasta (%) Osa maakuntaohjelman toteutumisen seurantaa on seurata maakunnan asemoitumista Suomen maakuntien kentässä lukemattomilla erilaisilla mittareilla. Kuvassa punainen katkoviiva osoittaa Etelä-Karjalan maakunnan väestömäärän suuruisen osuuden kyseisestä mittarista. Kuva Mikko Nikkinen. Kuva Arto Hämäläinen.

53 53 Kuva Juha Pietiläinen. 10. Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet Etelä-Karjalan maakuntahallitus käynnisti ohjelmatyön marraskuussa Maakuntaohjelman laa timiseen on osallistunut noin kymmenen henkeä virkatyönään Etelä-Karjalan liitossa. Valmistelu prosessi on pyritty toteuttamaan mahdollisimman avoimesti. Vaikuttamismahdollisuuksia on tarjottu niin asukkaille kuin sidosryhmille. Valmisteluprosessissa mukana olleet tahot on liitteessä kolme. Suomalaisista on tullut ympäristöystävällisempiä ja Saimaa koskee muitakin kuin vain Etelä-Karjalaa. Imatran yhteislukion opiskelija Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon yhteydessä helmi maaliskuussa 2013 yleisöllä oli mahdollisuus osallistua maakunnan tulevaisuuden näkymiä käsittelevään kansalaiskyselyyn, johon saatiin 122 vastausta. Maakunnan tilaa avattiin maakuntaohjelmatyön alussa kuntapäättäjille järjestetyssä Maakuntafoorumissa, jossa keskustelun pohjana käytettiin osallistujien kantoja kansalaiskyselyyn. Etelä-Karjalan liiton henkilökunta kokosi ajatuksia ja ideoita viraston seinälle Ideapuuhun. Uutta tiedonhankintaa edusti koululaisyhteistyö. Maakunnan liitto vieraili Imatran yhteislukiossa, Itä-Suomen koululla Lappeenrannassa ja Taipalsaaren Vehkataipaleen koululla kertomassa maakunnasta ja sen kehitysnäkymistä, jonka jälkeen oppilaat kirjoittivat aineet teemasta Etelä-Karjala vuonna Huhti toukokuussa 2013 toteutettiin Etelä-Karjalan kunnissa yhdessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa kuntakierros, jonka tapaamisissa keskusteltiin kyseisen kunnan kannalta tärkeistä kehittämisteemoista ja hankekokonaisuuksista. Samaan aikaan oli meneillään kunnille, elinkeinoyhtiöille, oppilaitoksille, järjestöille ja muille kehittämistoimijoille suunnattu sidosryhmäkysely, jonka tavoitteena oli tunnistaa ajankohtaisia kehittämisasioita sekä maakunnan sisäisiä kehityseroja. Kysely lähti 129 vastaanottajalle ja vastauksia saatiin 31 kappaletta. Syksyllä 2013 järjestettiin avoimet yleisötilaisuudet teemoista Miten mahdolliseen viisumivapauteen tulisi valmistautua?, Onko opiskelijoille elämää Skinnarilan ulkopuolella? ja Eläkeläiset Etelä-Karjalan hyödyntämätön voimavara. Lisäksi järjestettiin kohdennettuja tapaamisia, joissa käsiteltiin kansainvälistymistä, Etelä-Karjalan kehitysnäkymiä, järjestökentän mahdollisuuksia ja opiskelijoiden sitouttamista maakuntaan.

54 Osana valmisteluprosessia toteutettiin loppuvuodesta asiantuntijahaastatteluja, jotka antoivat mahdollisuuden testata tuolloin suunnitelmavaiheessa olleita toimintalinjakokonaisuuksia ja niiden tavoitteita. 54 Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto ja maakunnan yhteistyöryhmä valjastettiin maakuntaohjelman valmisteluun tammikuussa 2014 järjestetyssä maakuntavaltuustoseminaarissa Jaakkiman opistolla. Keskustelu jatkui seuraavana päivänä Mistä tulet Etelä-Karjala? -seminaarissa, joka oli samalla liiton uuden kulttuurityöryhmän toiminnan käynnistymistilaisuus. Seminaarissa korostettiin maakunnan vetovoimatekijöiden paremman esille nostamisen ja hyödyntämisen tärkeyttä. Eteläkarjalaisuutta ja sen mahdollisuuksia pohdittiin myös toukokuussa 2013 pidetyssä kotiseutuseminaarissa otsikolla Etelä-Karjalan monet kasvot. Maakuntaohjelman vaikutusten arviointia ohjannut SOVA-ryhmä kokoontui maakuntaohjelman laadintaprosessin aikana neljä kertaa ja ohjelmaa on valmisteluvaiheessa esitelty seuraavasti: Etelä-Karjalan kuntajohtajille ja Etelä-Karjalan MYR:ssä , , , ja Etelä-Karjalan MYRS:issä , , , ja Maakuntahallituksessa , , ja Lisäksi maakuntaohjelmaa on sen nähtävillä olon aikana esitelty muun muassa Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, Saimaan ammattikorkeakoulussa, Saimaan ammattiopisto Sampon neuvottelukunnassa, Imatran Seututyövaliokunnassa, Länsi-Saimaan yhteistyötoimikunnassa, Lappeenrannan kaupungin tulevaisuusjaostossa ja Kaakkois-Suomen liikennestrategian Etelä-Karjalan työryhmässä. Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta pyydettiin lausuntoja sen nähtävillä oloaikana 125:ltä eri toimijalta. Lausuntoja saatiin 42. Ne huomioitiin työstettäessä maakuntaohjelmaa pidettyyn maakuntahallitukseen ja edelleen olevaan maakuntavaltuuston käsittelyyn. Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. Kuva Juha Pietiläinen.

55 Liite 1. Etelä-Karjalan EU-rahoitus vuosina Arvio EU-rahoituksesta sekä siihen sitoutuvasta valtion ja kuntien rahoituksesta sekä yksityisestä rahoituksesta 55 TL 1 Yritteliäs ja osaava milj Rakennerahastot 1,18 1,36 1,63 1,72 EU-rahoitus yhteensä 1,18 1,36 1,63 1,72 Valtio 0,89 0,99 1,16 1,25 Kunnat 0,24 0,35 0,46 0,43 Yhteensä 2,31 2,70 3,25 3,40 TL2 Kansainvälinen ja kiinnostava milj Rakennerahastot 0,46 0,53 0,64 0,68 EU-rahoitus yhteensä 0,46 0,53 0,64 0,68 Valtio 0,34 0,39 0,45 0,49 Kunnat 0,09 0,14 0,19 0,17 Yhteensä 0,89 1,06 1,28 1,34 TL3 Vihreä ja uusiutuva milj Rakennerahastot 0,40 0,45 0,55 0,58 EU-rahoitus yhteensä 0,40 0,45 0,55 0,58 Valtio 0,29 0,34 0,39 0,42 Kunnat 0,07 0,12 0,17 0,16 Yhteensä 0,76 0,91 1,11 1,16 TL4 Välitön ja välittävä milj Rakennerahastot 0,11 0,13 0,14 0,16 EU-rahoitus yhteensä 0,11 0,13 0,14 0,16 Valtio 0,09 0,10 0,11 0,12 Kunnat 0,04 0,05 0,05 0,06 Yhteensä 0,24 0,28 0,30 0,34 TL:t yhteensä milj Yhteensä Rakennerahastot 2,15 2,47 2,96 3,14 10,72 EU-rahoitus yhteensä 2,15 2,47 2,96 3,14 10,72 Valtio 1,61 1,82 2,11 2,28 7,28 Kunnat 0,44 0,66 0,87 0,82 2,79 Yhteensä 4,20 4,95 5,94 6,24 21,33 EU-rahoitusta kanavoituu maakuntaan myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja Kalatalousrahastosta, joiden rahoituksen määrät selviävät myöhemmin vuonna 2014.

56 Liite 2. Muuttujakuvaajia teemoittain 56 Väestö ja muuttoliike Imatran seutukunnan väkiluku Lappeenrannan seutukunnan väkiluku Etelä-Karjalan väkiluvun kehitys on tilastokeskuksen ennusteen mukaan vahvasti riippuvainen maahanmuutosta. Sen merkitys näkyy erityisesti Lappeenrannan seutukunnalla, jossa väkiluku alkaa muuttoliikkeen ansiosta kasvaa. Etelä-Karjala: kokonaisnettomuutto, väestönmuutos ja luonnollinen väestönlisäys (prosenttia väkiluvusta) Etelä-Karjalan kokonaisnettomuutto nousi 2000-luvun alussa positiiviseksi, ja Etelä-Karjalan väestönkehitys on nettosiirtolaisuuden ansiosta kääntynyt aiempaa parempaan suuntaan. Sen sijaan luonnollisen väestönkehityksen negatiivinen kehitys näyttää voimistuvan.

57 Vanhushuoltosuhde Etelä-Karjalassa Maakunnan väestön ikääntyminen näkyy huoltosuhteessa, joka on maakunnassa koko maan tilannetta huonompi ja Imatran seutukunnalla Lappeenrannan seutukuntaa heikompi. Kilpailukyky BKT/asukas Etelä-Karjalassa (indeksi, koko maa = 100) Etelä-Karjalan bruttokansantuote asukasta kohti on kasvanut viime vuosina ensimmäisen kerran sitten vuosituhannen vaihteen. BKT/asukas Etelä-Karjala ja koko Suomi (viitevuoden 2000 hintaan) Viitevuoden hintaan sidottu bruttokansantuote asukasta kohti osoittaa selvästi vuonna 2009 alkaneen matalasuhdanteen vaikutuksen maakunnan talouteen, mutta vuoden 2011 kohdalla näkyy maakunnan BKT:n poikkeuksellinen kehitys. BKT:n kasvu oli nopeinta koko maassa ja ylitti koko maan keskiarvon.

58 Etelä-Karjalassa toimivien yritysten liikevaihdon kehitys Eteläkarjalaiset yritykset olivat vuonna 2012 saavuttamassa vuoden 2008 tason. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä yrityskanta Etelä-Karjalassa Yritysten määrä on kasvanut Etelä-Karjalassa koko 2000-luvun ajan. Osa kasvusta selittyy ostosmatkailun nopealla kasvulla. Tilasto viennin osuudesta tuotoksesta ei kuvaa täydellisesti Etelä-Karjalan tilannetta, koska merkittävä osa kansainvälisestä kaupasta tapahtuu maakunnassa vähittäiskaupoissa. Venäläiset ostosmatkailijat ovat näkyvässä roolissa maakunnan kansainvälisen kaupan kokonaisuudessa.

59 Kuntatalous Etelä-Karjala, valtionveronalaiset tulot keskimäärin/tulonsaaja 59 Etelä-Karjalasta kertyvät valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti ovat keskimäärin pienempiä kuin koko maan vastaavat tulot. Kuntien vuosikate asukasta kohti keskimäärin Etelä-Karjalassa ja koko maassa Eteläkarjalaisten kuntien asukaskohtainen vuosikate heikkeni nopeasti 2000-luvun alussa, mutta parani vuoden 2010 vaihteessa. Viime vuosien kuntatalouden haasteet ovat kääntäneet katteen jälleen vähenevälle kehitystrendille.

60 Työllisyys, työpaikkarakenne ja osaaminen 60 Etelä-Karjalan ja koko maan työllisyysaste (työllisten osuus koko v. väestöstä) Suomen ja Etelä-Karjalan työllisyysasteen kehitys on lähes identtinen, mutta Etelä-Karjalassa työllisyysaste on pitkälti väestörakenteen vuoksi selvästi alhaisempi ja on säilynyt viime vuosina koko maan kehitystä vakaampana. Nuorten (alle 25-v.) työttömien määrä Etelä-Karjalassa keskiarvot v Tilasto/lähteet: TEM/Työnvälitystilasto, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot /tem.fi; K-S ELY-keskus/kk/2014 työllisyyskatsaukset/ely-keskus.fi Etelä-Karjalan liitto Nuorisotyöttömyys on yksi suurimpia haasteita, koska se saattaa ratkaista nuoren elämän negatiivisen kehityksen. Nuorisotyöttömyyteen etsitään ratkaisuja sekä työhön että koulutukseen ohjaamalla nuorisotakuuseen perustuen. Pitkäaikaistyöttömien määrä Etelä-Karjalassa keskiarvot Tilasto/lähteet: TEM/Työnvälitystilasto, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot /tem.fi; K-S ELY-keskus/kk/2014 työllisyyskatsaukset/ely-keskus.fi Etelä-Karjalan liitto Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys kulkevat usein päinvastaiseen suuntaan, koska kun tukitoimia painotetaan toiseen, toinen kasvaa. Pitkäaikaistyöttömyyttä pyritään vähentämään kuntakokeilulla.

61 Työpaikkojen määrä Etelä-Karjalassa v Etelä-Karjalan työpaikkojen määrä väheni nopeasti vuonna 2009 ja on sen jälkeen kasvanut hitaasti. Maakuntaohjelman valmistumisvaiheessa venäläisten ostosmatkailun vähentymisen vaikutukset eivät vielä näy työpaikkojen määrässä. Etelä-Karjalan työpaikkojen jakautuminen työnantajasektoreille 2011 Etelä-Karjalan työpaikkojen toimialajakauma v Etelä-Karjalassa yksityinen sektori työllistää suurimman osan maakunnan asukkaista. Valtaosa työpaikoista on palvelualoilla. Teollisten työpaikkojen määrä vähenee hieman vuosittain. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat (%-osuus koko ikäluokasta) Imatralla on meneillään huolestuttava kehitys: ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien nuorten määrä on kasvanut jo useamman vuoden ajan.

62 Ympäristö 62 Fosforikuormitus vesiin Etelä-Karjalassa v (t/vuosi) Typpikuormitus vesiin Etelä-Karjalassa v (t/vuosi) Fosfori- ja typpikuormitus vesiin vaihtelee Etelä-Karjalassa vuosittain. Matalasuhdanteen vuosi 2009 erottuu tavanomaista pienempien päästöjen vuonna. Erityisesti fosforikuormituksessa näkyy teollisuuden aiheuttaman kuormituksen väheneminen.

63 Liite 3. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneet tahot 63 AKAVA Elinkeinoelämän keskusliitto EK Etelä-Karjala-instituutti Etelä-Karjalan aluetoimisto/maasotakoulu Etelä-Karjalan kansalaisopisto Etelä-Karjalan kauppakamari Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Karjalan Kylät ry Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmä Etelä-Karjalan maakuntayhdistys ry Etelä-Karjalan Martat ry Etelä-Karjalan museo Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Etelä-Karjalan pelastuslaitos Etelä-Karjalan poliisilaitos Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Etelä-Karjalan yrityskummit Etelä-Saimaa Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Humanistinen ammattikorkeakoulu Imatran kaupunki Imatran kaupunkikeskustat Imitsi ry Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Imatran seututyövaliokunta Imatran yhteislukio Itä-Suomen koulu, Lappeenrannan yksikkö Joutsenon opisto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen liikennestrategia ja Etelä-Karjalan liikennejärjestelmä -työryhmät Kaakkois-Suomen rajavartiosto Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus SOCOM Oy Lappeen Kotiseutuyhdistys Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunkikeskusta LAKES ry Lappeenrannan Kilta ry Lappeenrannan nuorisovaltuusto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu Lauritsala-seura ry Lemin kunta Luumäen kunta Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Länsi-Saimaan seututoimikunta Metsä Fibre Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi MTK Kaakkois-Suomi Museovirasto Osuuskunta Monitoimiseniorit Parikkalan kunta Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö Rautjärven kunta Ruokolahden kunta Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Saimaan ammattiopisto Sampo Saimaan ammattiopisto Sampon oppilaskunta SAK Savitaipaleen kunta Suomen 4H-liitto ry, Etelä-Suomi Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi, Julkiset palvelut STTK Taipalsaaren kunta Taiteen edistämiskeskus, Kaakkois-Suomen ja Hämeen toimipiste Tilasto- ja analysointikeskus TAK Oy Tulli Vammaisneuvosto, Lappeenranta Vanhusneuvosto, Lappeenranta Vehkataipaleen koulu Wirma Lappeenranta Oy Yleisradio, Etelä-Karjala

64 Kuva Arto Hämäläinen. Kuva Arto Hämäläinen. Kuva Juha Pietiläinen. Taitto Graafinen suunnittelu Mao Mao. Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D FI Lappeenranta FINLAND puh./tel