Tornion kaupungin liikenneturvallisuustyön koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma Tornion kaupunki 2009

Tornion kaupungin liikenneturvallisuustyön koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma

Tornion kaupungin liikenneturvallisuustyön koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma Tornion kaupunki 2009

Piirrokset Raumon koulun oppilaat Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 95400 Tornio

ALKUSANAT Tornion kaupunki käynnisti elokuussa 2008 Tornion kaupungin liikenneturvallisuustyön koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelman laatimisen. Työssä laadittiin turvallisen liikennekäyttäytymisen edistämiseen tähtäävä liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman päivitys. Torniossa on päivitetty vuonna 2007 tieverkko- ja liikenneympäristösuunnitelma, jolla pyritään luomaan liikenneympäristölliset puitteet turvalliselle liikkumiselle. Tämän koulutus-, valistus ja tiedotussuunnitelman laatimiseen osallistuivat kaikkia ikäluokkia edustavat organisaatiot ja yhteistyötahot. Suunnitelma laadittiin Tornion kaupungin tapaturmien ehkäisy ja liikenneturvallisuustyöryhmässä, jossa olivat mukana: Riitta Keloneva pj. Päivähoito Tuula Mikkola Neuvola Marja Mathlein Kv-palvelut Markus Kannala Tekninen toimi Pentti Alamäki Tekninen toimi Jorma Väänänen Koulutoimi Auli Pietikäinen Nuorisotoimi Ilkka Häkkinen Työsuojelu Elli Hautalampi koulutoimi Tarmo Posti Tiehallinto Heikki Laitinen Lapin pelastuslaitos Petri Niska Liikenneturva Jari Seppälä Poliisi Kasvatussuunnitelman kokoamisen koordinoi Insinööritoimisto Liidea Oy:stä Jyrki Suorsa

Sisältö 1 JOHDANTO 6 2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 7 2.1 Aiemmin tehdyt suunnitelmat 7 2.2 Liikenneonnettomuudet Torniossa 7 2.2.1 Onnettomuustilastot 7 2.2.2 Onnettomuuksien kustannukset 9 2.2.3 Liikenneturvallisuustyön kohdentaminen onnettomuusanalyysin perusteella 10 2.3 Liikenneympäristö Torniossa 11 2.4 Liikennekasvatustyöryhmän näkemyksiä nykytilasta 11 2.4.1 Terveystoimi 12 2.4.2 Päivähoito 12 2.4.3 Peruskoulut 13 2.5 Liikenneympäristösuunnitelman kysely 14 3 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 15 3.1 Valtakunnalliset ja läänikohtaiset liikenneturvallisuustavoitteet 15 3.1.1 Lapin läänin tavoite 15 3.2 Tavoitteet Torniossa 15 3.2.1 Liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelman (koulutus-, valistus- ja tiedotustyön) tavoitteet 16 4 TOIMINTASUUNNITELMAT 18 4.1 Alle 6-vuotiaat: Neuvola, päivähoito 18 4.2 6-19 vuotiaat: Peruskoulu, lukio ja nuorisotoimi 19 4.3 18-64-vuotiaat työikäiset 22 4.4 Ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset 23 5 TEEMAVUODET 24 6 JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA 26 7 LIITTEET 27

6 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma JOHDANTO 1 JOHDANTO Valtakunnan tasolla on tavoitteena parantaa liikenneturvallisuutta ja saada liikennekuolemien määrä vähennettyä siten, että vuoden 2025 paikkeilla vuosittainen liikennekuolemien määrä on koko maassa enintään 100. Tavoitteeseen pääseminen vaatii entistä enemmän resursseja ja voimakkaampaa panostusta sekä liikenneympäristösuunnittelun että liikenneturvallisuustyön sektoreilla. Liikenneturvallisuustyön (koulutus-, valistus ja tiedotustyö) toimintasuunnitelmassa kartoitettiin liikenneturvallisuustyön nykytila Torniossa. Tämän kartoituksen ja nykytilan tarpeiden pohjalta laadittiin toimintasuunnitelma ikäryhmittäisine toteuttamisohjelmineen. Näiden avulla pyritään tukemaan liikenneturvallisuustyön keskeistä tavoitetta, joka on liikenneonnettomuuksien vähentäminen. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on, että jokapäiväiset käyttäytymismallit edistävät ja vahvistavat liikenneturvallisuutta. Näin turvataan liikenneturvallisuustyön omatoiminen jatkuvuus kuntatasolla. Toimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteet, niiden toteuttamistapa sekä toteutuksen vastuuhenkilöt. Tämän ohella määriteltiin koulutuksen, valistuksen ja tiedotuksen painopistealueet sekä toimenpiteet eri väestöryhmien tavoittamiseksi ja liikenneturvallisuustietouden parantamiseksi. Toimintasuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa keskeisessä roolissa ovat henkilöt, jotka päivittäisessä työssään ovat tekemisissä eri-ikäisten kaupunkilaisten kanssa. Tällä varmistetaan, että toiminta on osa päivittäistä työtä toteutus on taloudellisesti, ajallisesti ja henkilöresurssien perusteella mahdollista toiminta on mielekästä ja se kiinnostaa kohderyhmää toteuttajat hallitsevat asiansa

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 7 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.1 Aiemmin tehdyt suunnitelmat Vuonna 2007 valmistui Tornion kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys, joka ei sisältänyt liikenneturvallisuustyön koulutus-, valistus- ja tiedotusosiota. Tornion kaupungissa on vuosille 2000-2002 laadittu liikennekasvatussuunnitelma, joka on sekä ajallisesti että sisällöllisesti vanhentunut. Tässä suunnitelmassa kartoitettiin, kuinka Torniossa tehdään käytännössä liikenneturvallisuustyötä. Kartoituksen perusteella laadittiin toimintasuunnitelma, jonka avulla pyritään yhtenäistämään osin hyviä toimintamalleja luotiin uusia nykyisiä tarpeita vastaavia liikenneturvallisuustyön toimintamalleja. 2.2 Liikenneonnettomuudet Torniossa 2.2.1 Onnettomuustilastot Tornion liikenneympäristösuunnitelmassa on esitetty suhteellisen kattava onnettomuusanalyysi, joka perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Tässä suunnitelmassa on lisäksi käsitelty Liikennevakuutuskeskuksen onnettomuusaineistoa. Liikennevakuutuskeskuksen mukaan onnettomuuskehitys Torniossa on ollut lievässä nousussa koko 2000-luvun. Liikennevahinkoja vakuutusyhtiöille ilmoitetaan noin 500 vuodessa. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on 2000-luvulla vakiintunut runsaaseen kahdeksaankymmeneen onnettomuuteen vuodessa. Onnettomuuksien määrä kasvaa aikalailla käsi kädessä väestön kasvun kanssa. Myös Tilastokeskuksen mukaan (poliisin tietoon tulleet onnettomuudet) onnettomuuksien määrä on Torniossa ollut kasvava. Kokonaismäärä on noussut 2000-luvulla noin 40 onnettomuudesta noin 100 onnettomuuteen vuodessa. Henkilövahinko-onnettomuuksia sattuu vuodessa noin 25. Erot Tilastokeskuksen ja Liikennevakuutuskeskusten onnettomuustilastojen välillä johtuvat siitä, että tilastokeskus tilastoi vain poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet, tämän vuoksi läheskään kaikkia vain aineellisia vahinkoja aiheuttaneita onnettomuuksia ei tilastoida ja henkilövahinkoon johtaneistakin onnettomuuksista osa jää virallisen tilastoinnin ulkopuolelle.

8 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 600 24000 asukasta 500 20000 Kaikki onnettomuudet 400 16000 Henkilövahinkoon johtaneet kpl 300 12000 Väkiluku 200 8000 Trendi kaikki onnettomuudet Trendi henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 100 4000 0 2003 2004 2005 2006 2007 0 Kuva 1. Liikenneonnettomuuksien määrän ja väkiluvun kehitys Torniossa 2003 2007, Lähde: Liikennevakuutuskeskus ja Tilastokeskus 25 % 20 % omaisuusvahinko henkilövahinko osuus väestöstä (2007) 15 % 10 % 5 % 0 % alle 16 16-17 18-19 20-21 22-25 26-30 31-40 41-50 51-60 61-70 yli 70 Kuva 2. Liikenneonnettomuuksien aiheuttajien ikäjakauma vuonna 2007 ja väestön ikäjakauma 2007, Lähde: Tilastokeskus ja Liikennevakuutuskeskus Tornion väkilukuun suhteutettuna eniten liikenneonnettomuuksia aiheuttavat nuoret aikuiset. Huomattavaa on myös 16 17-vuotiaiden ikäluokkien osuus, etenkin henkilövahinko-onnettomuuksien aiheuttajana. Myös yli 50- vuotiaiden osuus erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksien aiheuttajana on Torniossa suuri. Sen sijaan iäkkäät yli 60-vuotiaat aiheuttavat Torniossa suhteellisen vähän onnettomuuksia. (kuva 2). Vakuutusyhtiöiden tietoon tulleista Torniossa sattuneista onnettomuuksista suuri osa tapahtuu pysäköintialueilla (37 % kaikista ilmoitetuista vahingoista), yleensä ne eivät johda henkilövahinkoihin. Toiseksi yleisin tapahtumapaikka on suora tie ja seuraavina tulevat etuajo-oikeutettujen teiden risteykset ja tasa-arvoiset risteykset. Henkilövahinkoja sattuu eniten suorilla tie-

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 9 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA osuuksilla ja etuajo-oikeutetun tien risteyksissä. Kaduilla ja pysäköintialueilla sattuneet peltikolarit jätetään hyvin usein ilmoittamatta poliisille, vakuutusyhtiöiden tietoon niistä kuitenkin tulee suurin osa. Yli kahdessa kolmasosassa liikenneonnettomuudessa (72%) onnettomuuden aiheuttaja on mies. Miehet aiheuttavat myös hieman naisia enemmän henkilövahinkoja, Kolme neljästä (76 %) henkilövahinkoon johtaneesta onnettomuudesta on miesten aiheuttamia. Liikenteessä loukkaantuneista on myös yli kaksi kolmasosaa (72 % )miehiä. Sen sijaan miesten ja naisten aiheuttamat vahingot ovat keskimäärin vakavuudeltaan samansuuruisia, sekä miesten että naisten aiheuttamista vahingoista noin viidennes (naiset 21 % ja miehet 22 %) on johtanut henkilövahinkoon. Lasten ja nuorten alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä on Torniossa suhteellisen korkea. Lapset ja nuoret ovat suuri kevyen liikenteen käyttäjäryhmä, mutta voidaan sanoa, että onneksi kevyen liikenteen onnettomuuksien määrä Torniossa on ollut hyvin vähäinen, kuitenkin lähes joka vuosi muutama jalankulkija tai pyöräilijä jää auton alle ja loukkaantuu tai pahimmassa tapauksessa kuolee. Pyöräilyonnettomuudet, erityisesti sellaiset, joissa ei ole toista osapuolta tai onnettomuudet ovat kevyen liikenteen välisiä jäävät usein onnettomuustilastoinnin ulkopuolelle. Niistä aiheutuvat kustannukset sen sijaan tulevat suurelta osin kunnan terveydenhuollon maksettaviksi. Pyöräilytapaturmista aiheutuu hoitokustannuksia kunnalle ja työnantajille työkyvyttömyydestä johtuen. Sen sijaan mopo-onnettomuudet tulevat selvemmin tilastoihin ja viime vuonna poliisin tietoon tuli Torniossa 12 loukkaantunutta mopoilijaa. 2.2.2 Onnettomuuksien kustannukset Liikenneonnettomuudet ovat osallisille ja heidän omaisilleen aina henkilökohtainen tragedia. Sen lisäksi niiden yhteiskunnalliset kustannukset ovat suuret. Vakuusyhtiöiden korvausmäärät vahingoille, jotka ovat sattuneet vuosina 2005-2007 ja joissa vahingon aiheuttaneen ajoneuvon (yksityiskäyttöinen henkilöauto) omistaja on ollut Torniolainen olivat yli 2,8 miljoonaa euroa, jotka jakaantuivat melko tasan henkilövahinkojen ja omaisuusvahinkojen kesken. Henkilövahinko-onnettomuudet tulevat kuitenkin koko yhteiskunnalle vielä huomattavasti kalliimmiksi, sillä esimerkiksi yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden keskimääräiseksi kustannukseksi lasketaan 2,2 miljoonaa euroa ja loukkaantumisen kustannuskin on keskimäärin 330 000 euroa. Kunnan osuus näistä kustannuksista on noin 20%. Kunnille liikennevahingoista aiheutuu kustannuksia pääosin samoista syistä kuin osallisille itselleen ja yhteiskunnalle kokonaisuutena. Välittömiä kustannuksia liikennevahingon yhteydessä aiheutuu tavallisesti seuraavista tekijöistä: - palo- ja pelastustoimen menot onnettomuuden uhrien kuljetuksessa ja liikenneväylän raivauksessa, - terveydenhuollon menot onnettomuuden uhrien hoidosta ja kuntoutuksesta, - toimeentulotuen tarpeen lisäys onnettomuuden uhrien tulomenetysten ja menolisäysten takia, - sosiaalihuollon menot vammaispalveluiden ja suojatyön järjestelyistä invalidisoituneille, - liikenneympäristölle aiheutuneiden vaurioiden korjaaminen

10 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA - kunnan verotulon alentuminen onnettomuuden uhrien määräaikaisen tai pysyvän ansiotulomenetyksen menetyksen takia. - kotihoidon tukipalvelut vammautuneille kuntoutusvaiheessa ja invalideille pysyvästi. Välillisiä kustannuksia koituu puolestaan ainakin seuraavista tekijöistä: - osuus hallinnon yleiskustannuksista, - kunnan palvelukapasiteetin sopeuttaminen käyttäjämäärän muutokseen, - onnettomuuden uhrien ostovoiman alentumisesta tuleva kulutuskysynnän alentuminen, - kunnan maineen heikkeneminen turvallisena asuinympäristönä. Lapsille ja nuorille sattuneet vahingot tulevat kunnille erityisen kalliiksi, sillä kunta joutuu esim. nuoren vammauduttua pysyvästi työkyvyttömäksi maksamaan erilaisia tukia useita kymmeniä vuosia. Lisäksi koulutukseen sijoitettuja verorahoja ei onnettomuuden uhri tule ehkä koskaan veroina takaisin maksamaan. Näistä kunnille aiheutuneista välillisistä kustannuksista on tehty laskelmia esimerkiksi 10-vuotiaan lapsen vakava loukkaantuminen, josta aiheutuu 75 % invaliditeetti liikuntavammasta johtuen maksaa kunnalle keskimäärin yli 200 000 euroa, eikä laskelmassa ole edes huomioitu mahdollisia verotulojen menetyksiä. Vastaavasti kaksilapsisen perheen 35-vuotiaan isän kuolema liikenteessä aiheuttaa kunnalle samaa suuruusluokkaa olevan kustannuksen. Täytyy muista myös se, ettei onnettomuuksista aiheutuvia inhimillisiä kärsimyksiä ei voi edes mitata rahassa. 2.2.3 Liikenneturvallisuustyön kohdentaminen onnettomuusanalyysin perusteella Onnettomuustilastojen perusteella riskiryhmä Tornion liikenteessä ovat nuoret aikuiset (miehet), joiden käyttäytymisessä on eniten parannettavaa. Tämä on kohderyhmä, joka on ehkä perinteisen valistuksen ja tiedottamisen avulla vaikein tavoittaa. Usein tällä ryhmällä on ongelmia muuallakin kuin pelkästään liikenteessä, joten ainoastaan liikenneturvallisuustyöllä ryhmän liikennekäyttäytymistä ei saada muutettua. Lisäksi huolestuttavaa on myös yli 50-vuotiaiden ikäluokan suuri osuus erityisesti henkilövahinko-onnettomuuksien aiheuttajana. Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, on runsaan kymmenen vuoden kuluttua liikennevalistuksen painopistettä suunnattava yhä enemmän ikääntyneisiin autoilijoihin. Liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus ja tiedotustyötä on viime vuosina kohdennettu nuoriin ikäluokkiin vanhempien ikäluokkien jäädessä vähemmälle. Torniossa lasten ja työikäisten osuus on suurta ja jatkossakin liikennekasvatuksen painopiste kannattaa pitää nuorissa ikäluokissa. Tärkeää on myös saada lisättyä turvavälineiden kuten pyöräilykypärän käyttöä ja vähentää tällä tavalla kevyen liikenteen onnettomuuksien vakavuutta. Myös mopoonnettomuuksien kasvu olisi syytä saada taittumaan. Liikenneonnettomuustilastojen perusteella esiin nousevat voimakkaasti nuoret aikuiset (miehet), joihin tulee kiinnittää huomiota liikenneturvallisuustyötä

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 11 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA suunniteltaessa. Ryhmää on vaikea tavoittaa kuitenkin perinteillä kunnan liikenneturvallisuustyöllä, joten tarvitaan laaja-alaisempaa yhteistyötä esim. toisen asteen oppilaitosten kanssa. Myös yleisellä tiedotuksella tätäkin ryhmää saadaan tavoitettua. Tulevaisuudessa kuitenkin Torniossakin ikääntyneiden henkilöiden osuus väestöstä kasvaa ja lähitulevaisuuden iäkkäät myös autoilevat ja liikkuvat liikenteessä entistä enemmän, joten liikenneturvallisuustyötä tulee jatkossa suunnata myös vanhempiin ikäluokkiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Torniossa suurimmat liikenneturvallisuusongelmat ovat: - Nuorten aikuisten miesten riskikäyttäytyminen, mikä näkyy selvästi onnettomuustilastoissa - Lasten ja Nuorten kevyen liikenteen onnettomuusriski, erityisesti mopo-onnettomuudet, jotka näkyvät selvästi tilastoissa - Ikääntyvien autoilijoiden osuuden kasvu lähitulevaisuudessa Tämän vuoksi liikenneturvallisuustyötä tulee kohdistaa erityisesti: - nuoriin aikuisiin - lapsiin, nuoriin ja heidän vanhempiinsa - iäkkäisiin Liikenneturvallisuustyössä on erittäin tärkeää saada yleinen ilmapiiri säilymään sellaisena, että suuri osa tienkäyttäjistä kokee säännöt ja niiden noudattamisen mielekkääksi. Erityisen tärkeää on, että yleinen ilmapiiri pysyy kielteisenä alkoholiin ja muihin päihteisiin liikenteessä. 2.3 Liikenneympäristö Torniossa Tornion tärkeimmät liikenneväylät ovat valtatie 29 (Kemi-Tornio moottoritie) ja Torniosta alkava valtatie 21. Muita merkittäviä väyliä ovat seututie 922 (Röytän satamatie), seututie 921 Tornion ja Kemin välillä sekä seututie 927 Ala-Vojakkalasta Arpelaan. Tornion liikenneympäristöä käsitellään tarkemmin valmistuneessa liikenneympäristösuunnitelmassa. Suunnitelmassa on kartoitettu liikenneympäristön ongelmakohteita ja mietitty niiden parantamiseksi toimenpiteitä. Lisäksi suunnitelmassa todetaan myös, että liikenneturvallisuudessa on huomioitava useat kymmenet rautateiden tasoristeykset Tornion kaupungin alueella. 2.4 Liikennekasvatustyöryhmän näkemyksiä nykytilasta Liikenneturvallisuustyöryhmän jäsenten edustamille toimialoille jaettiin kysely, jolla kartoitettiin liikennekasvatuksen nykytilaa. Tässä kysyttiin, kuinka liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus-, ja tiedottamistyötä on järjestetty toimialalla, koetaanko sen määrä riittäväksi, millaisia puutteita sen järjestämisessä on ja kuinka sitä tulisi kehittää. Kyselyyn saatiin vastaukset terveysneuvonnasta sekä koulu ja opiskelijaterveydenhuollosta, päivähoidosta ja koulutoimesta.

12 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.4.1 Terveystoimi Terveystoimen rooli liikenneturvallisuustyössä alkaa jo äitiysneuvolasta, jossa kerrotaan vauvan turvallisesta kuljettamisesta turvakaukalossa ja jaetaan materiaalia perheille. Työ jatkuu lastenneuvolassa, jossa paneudutaan samoihin asioihin ja jaetaan materiaalia perheille ja lapsille. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa esim. tapaturmien hoidon yhteydessä mietitään myös keinoja, joilla tapaturma olisi mahdollisesti voitu ehkäistä. Toisaalta toimialalla on myös ajateltu, että asia kuulee enemmän muille kuten poliisille ja kouluille. Puutetta on myös resursseista ja materiaalista liikennevalistuksen hoitamiseen esim. 4-vuotiaille tarkoitettu Kulkunen on ollut käytössä vuosikausia ja vanhemmat toivovat jo uutta materiaalia. Neuvolahenkilöstö toivoo myös, että äiteyspakkauksen mukana jaettaisiin materiaalia pienten lasten turvallisesta kuljettamisesta autoissa. Lisäksi toivottaisiin erillistä ohjetta pienten vauvojen (6kk) ikäisten lasten vanhemmille. Viimeisen vuoden aikana liikenneturvallisuutta on tuotu esille mm. seuraavissa yhteyksissä: - Koulun henkilökunnalle jaettu tietoa tapaturmista - Opiskelijaterveydenhuollossa ensiapu, sairaanhoito - Alakouluissa: ohjeita kypärän käytöstä, heijastimen käytöstä, suojatien käytöstä - Ammatillisissa oppilaitoksissa poliisien vierailu - Hyvinvointipäivien yhteydessä tiedotusta - Päihteistä puhuttaessa, erityisesti kun tehdään Audit - Terveyskyselyissä tiedustellaan asiaa Tärkeimpinä kohderyhmänä pidettiin: - kouluun lähteviä lapsia ja heidän vanhempiaan - nuorisoa kokonaisuudessaan ja erityisesti mopoikäisiä - lasten januorten vanhempia, joiden asentiin pitäisi pystyä vaikuttamaan 2.4.2 Päivähoito Lapsiryhmien toiminnassa koko vuoden ajan liikennekasvatusta toteutetaan läpäisyperiaatteella. Esim. kävelyretkillä tutkitaan liikennemerkkejä ja opetellaan kulkemista liikenteessä. Päiväkodeissa on ollut mm. heijastinliivikampanja ja lapsille on jaettu heijastimia. Perhekeskuksessa on järjestetty liikennetapahtuma perheille. Liikennekasvatuksen määrää pidetään riittävänä ja ongelmia kasvatuksen järjestämisessä ei koettu. Toiminnan tueksi kaivataan kuitenkin jatkuvasti uutta ja mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia sekä varhaiskasvattajille että perheille. Liikennekasvusta tulisi kohdentaa erityisesti yksin kulkeville esikoululaisille ja lasten vanhemmille. Tärkeänä pidettiin myös Liikenneturvan roolia liikennekasvatustyön tukemisessa ja toteuttamisessa.

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 13 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.4.3 Peruskoulut Liikennekasvatus on osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Liikennekasvatus sisältyy alaluokilla ympäristö- ja luonnontieto-oppiaineen sisältöihin sisältöalueella ihminen ja terveys otsikolla turvallisuus ja liikenne. sekä ympäristön aineita ja ilmiöitä. Yläluokilla terveystieto-oppiaineen sisällöissä on sisältöalueella terveys arkielämän valintatilanteissa kohta liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu. 1-2. luokilla käsitellään seuraavat aiheet: 1. Käyttäytyminen julkisissa kulkuneuvoissa 2. Jalankulkijan liikennekäyttäytyminen; heijastin, liikennevalot, jalankulkijan liikennemerkit 3. Polkupyöräilijän liikennekäyttäytyminen; polkupyöräilijän liikennemerkit 3-4. luokilla em. lisäksi 1. Polkupyöräilijän varusteet; kypärä, heijastime,valo, sopittokello 2. Polkupyörän huolto, taitoajo polkupyörällä 3. Liikennemerkit 5-6. luokilla em. lisäksi 1. Oikealla asenteella liikenteessä 7-9. luokilla Turvallisuus ja liikenneturvallisuus aihesisällössä 1. Koulumatkan ja kouluympäristön vaarapaikat /kevyen liikenteen säännöt 2. Turvallisesti mopolla 3. Päihteet ja liikenne 4. Toiminta suuronnettomuuden aikana/liikenneonnettomuus Lisäksi poliisi pitää vuosittain yläkoululaisille oppitunteja sekä liikenne- että laillisuuskasvatuksen aiheesta. Vaikka liikennekasvatus koulussa on aika kattava, niin annettavan valistuksen ja tiedottamisen määrä ei aina ole riittävä. Erityisesti liikenneympäristön muutoksista pitäisi tiedottaa enemmän. Koulu pyrkii tiedottamaan liikenneasioista myös vanhempainilloissa ja vanhemmille jaettavilla tiedotteilla. Myös tiedottamista median kautta erityisesti lukuvuoden alussa olisi syytä lisätä. Lisäksi opettajille (erityisesti Terveystiedon) kaivattaisiin liikenneturvallisuuteen liittyvää päivityskoulutusta muutaman vuoden välein. Oppilaiden kiinnostus on suhteellisen korkealla tasolla erityisesti pyöräily ja mopoiässä. Myöskään kouluautojen kuljettajien roolia liikennekasvattajina ei voida korostaa liikaa. Liikennekasvatuksen kohderyhmänä on oppilaiden lisäksi myös vanhemmat: Kaikista nuorimpien oppilaiden kohdalla vanhemmat on tärkein liikennekasvatuksen kohderyhmä. Oppilaan iän mukana myös hänen vastuunsa ja sitä kautta tärkeytensä liikennekasvatuksen kohteena kasvaa.

14 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.5 Liikenneympäristösuunnitelman kysely Vuonna 2007 tehdyssä liikenneympäristösuunnitelmassa tehtiin sidosryhmäkysely, jolla etsittiin liikenneturvallisuuden kannalta hankalia kohteita. Ympäristön sijasta pahimmiksi liikenneturvallisuutta heikentäviksi tekijöiksi nousivat asenteelliset seikat kuten piittaamattomuus ja liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen. Ongelmien ratkaisuksi kyselyn perusteella esitettiin enemmän liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä kuin liikennekasvatuksellisia keinoja. Tulee kuitenkin pitää mielessä, että oikealla asenteella pärjää huonommassakin liikenneympäristössä ja millään rakenteellisilla ratkaisuilla ei voida estää onnettomuuksia, mikäli asenteet ovat pielessä. Kyselyn perusteella tärkeimmäksi liikennekasvatuspaikaksi nostettiin koulu ja koulut, jotka totesivat kuitenkin tässäkin kyselyssä, että ongelmia liikennekasvatukseen aiheuttaa esim. ajan puute.

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 15 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 3 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 3.1 Valtakunnalliset ja läänikohtaiset liikenneturvallisuustavoitteet Suomen liikenneturvallisuusvisio on määritetty vuosille 2001 2005 laaditussa valta-kunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa sekä vahvistettu suunnitelmassa vuosille 2006 2010. Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuoden 2025 paikkeilla vuosittainen liikennekuolemien määrä on enintään 100. 3.1.1 Lapin läänin tavoite Valtakunnallisen vision pohjalta on määritetty Lapin läänin liikenneturvallisuuden yhteinen tahtotila, jonka halutaan toteutuvan liikenteessä pitkällä aikavälillä. Tahtotilaa kuvaa läänin liikenneturvallisuusvisio: Kenenkään Lapin teillä liikkuvan ei tarvitse joutua vakavan liikenneonnettomuuden uhriksi. Tavoitteiden pohjalta on laadittu toimenpideohjelma, jonka avulla pyritään tavoitteen saavuttamiseen. Toimenpiteitä on mm seuraavissa aihepiireissä: - liikenneturvallisuusanalyysit - koulutustilaisuudet - tiedotustilaisuudet - kansainväliset liikenneturvallisuushankkeet - maaherran liikenneturvallisuuspalkinto - kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksien vähentäminen - rattijuopumuksiin vaikuttaminen - tasoristeysturvallisuus - mopot ja kevyet nelipyörät - hirvieläinonnettomuudet - moottorikelkkailu 3.2 Tavoitteet Torniossa Liikenneturvallisuusvisiot merkitsevät liikenneturvallisuustyölle ajatusmallia, joka perustuu elämän säilyttämisen periaatteelle. Alueellisesti ja paikallisesti (esim. seutukunnittain tai kunnittain) on mahdollista saavuttaa vision mukainen tavoitetila jo lähitulevaisuudessa. Tärkeää onkin, että kaikki liikenneturvallisuustavoitteita asettavat ottavat vision toimintansa lähtökohdaksi.

16 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Tornion oma tavoitetila, johon pyritään pitkällä tähtäimellä, on: Tornion liikenteessä kukaan ei kuole liikenneonnettomuuksissa ja loukkaantuneiden vuosittainen määrä saadaan laskemaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää suunnitelmallisen ja jatkuvan koulutus-, valistus- ja tiedotustyön toteuttamista. Lisäksi liikenneympäristöä pitää parantaa sellaiseksi, että se vaikeuttaa riskinottoa ja rohkaisee turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. 3.2.1 Liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelman (koulutus-, valistus- ja tiedotustyön) tavoitteet Liikennekasvatussuunnitelman tarkoitus on antaa liikenneturvallisuustyötä tekeville ja siitä vastuussa oleville tahoille tietoa liikenneturvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä antaa ohjeita liikenneturvallisuustyön toteuttamiseen. Liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus-, ja tiedotustyön tulee olla jatkuvaa, johdonmukaista ja kaikki tienkäyttäjäryhmät tavoittavaa. Suunnitelman avulla parannetaan kunnan henkilöstön jatkuvaa sitoutumista liikenneturvallisuustyöhön. Suunnitelmalla pyritään saavuttamaan seuraavat konkreettiset osin läänin tavoitteista johdetut tavoitteet: Tavoite 1. Lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen turvavälineiden käytön merkityksen korostaminen (turvaistuimet, turvavyöt ja niiden oikea käyttö) liikennekäyttäytymisen merkityksen korostaminen erityisesti ryhmässä liikuttaessa joukossa tyhmyys tiivistyy koulukuljetusten turvallisuuden parantaminen ottamalla käyttöön liikenneturvallisuuden osalta erilliset laatukriteerit (mm. alkolukkovaatimus kuljetuksien kilpailutuksissa ja kuljettajakoulutus) Tavoite 2. Nuorten aikuisten liikenneturvallisuuden parantaminen liikennevalistusta kohdennetaan erityisesti toisen asteen oppilaitoksiin nuoret pyritään itse saamaan suunnittelemaan ja toteuttamaan liikenneturvallisuuskampanjoita Tavoite 3. Turvallinen pyöräily ja pimeän ajan liikkuminen kypärä saatava pysymään alakoululaisten päässä aikuisväestön kypärän käytön lisääminen (esimerkki) heijastimien ja heijastinliivien käytön lisääminen Polkupyörän valojen käytön lisääminen Tavoite 4. Päihteiden käytön vähentäminen liikenteessä tiedottamisen avulla pyritään pitämään yleinen ilmapiiri rattijuoppovastaisena nuorten (15 19 v.) tehovalistus päihteistä liikenteessä

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 17 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Tavoite 5. Iäkkäiden liikenneturvallisuuden parantaminen ikäihmisten ajokyvyn itsearvioinnin lisääminen liikenneympäristön esteettömyyden ja turvallisuuden huomiointi jo suunnitteluvaiheessa Tavoite 6. Liikenneympäristön muutoksista tiedottaminen liikenneympäristössä tapahtuvista muutoksista tiedotetaan laajasti kuntalaisia sekä paikallisen lehditön että kotiehin jaettavien tiedotteiden avulla tasoristeyksien vaarallisuudesta tiedottaminen (vaikka tasoristeyksien määrää vähennetään, niin kokonaan niitä ei saada poistettua ja toisaalta lisääntyvä junaliikenne lisää onnettomuusriskiä) Tavoite 7. Moottorikelkkailun ja mönkijöiden turvallisuuden parantaminen Tuoda kelkkailijoiden ja mönkijäkuljettajien tietoisuuteen asiaan liittyvät riskit Korostetaan erityisesti ikärajoja ja ajokorttivaatimuksia vanhempien vastuuta niiden noudattamisessa

18 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAT 4 TOIMINTASUUNNITELMAT Liikennekäyttäytymistä pyritään parantamaan koulutuksella, valistuksella ja tiedottamisella, missä apuna on tämä toimintasuunnitelma. Liikennekasvatustyötä ja liikenneympäristön parantamista tehdään yhtäaikaisesti ja vuorovaikutteisesti. Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Torniossa annettavaa liikennekasvatustyötä. Liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotustyön toimintasuunnitelma perustuu hyvin pitkälle Torniossa nykyiselläänkin toteutettaviin liikenneturvallisuutta edistäviin toimintamalleihin. Kunnan henkilöstölle ja muille liikenneturvallisuustyötä tekeville annetaan liikennekasvatustyössä tarvittavaa koulutusta. Koulutuksen toteuttajana voi toimia Liikenneturva ja muut mahdolliset asiantuntijatahot. Seuraavissa taulukoissa esitellään Tornion kaupungin liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotusohjelmat eri ikäryhmille. 4.1 Alle 6-vuotiaat: Neuvola, päivähoito Lapsi oppii turvalliset liikkumistavat jo pienenä, jos aikuiset opastaen ja tukien antavat siihen mahdollisuuden. Tärkeimmässä roolissa tässä ovat luonnollisesti lasten vanhemmat, mutta kaikki lasten kanssa tekemisissä olevat voivat myös osallistua tähän tärkeään työhön sekä antamalla varsinaista liikennekasvatusta että olemalla itse liikenteessä hyvänä esimerkkinä mm. käyttämällä itse autoillessa turvavöitä ja pyöräillessä kypärää. Myös lasten vanhemmille korostetaan esimerkin merkitystä lasten liikenneasenteiden muodostumisessa. Etenkin nuoret vanhemmat alkavat monesti pohtia omaa liikennekäyttämistään ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä ja tässä vaiheessa esim. neuvolassa asia on hyvä tuoda esille. Taulukko 1. toimintasuunnitelma 0-6-vuotiaille Tavoitteet ja teemat Keinot / Toimenpiteet Toteutus Yhteyshenkilöt: Tuula Mikkola ja Riitta Keloneva 0-2-vuotiaat Lasten turvallinen kuljettaminen autoissa ja yleinen liikennekäyttäytyminen 2-6 vuotiaat Lasten turvallinen kuljettaminen autoissa ja muissa liikennevälineissä 2-6 vuotiaat Turvallinen kevyt liikenne yhdessä aikuisten kanssa Internet-linkkejä päiväkoti-ikäisille: www.liikenneturva.fi www.turvapupu.net Tietoa pienten lasten kuljettamisesta autoissa nuorille vanhemmille. Tietoa ja esitteitä lasten oikeasta kuljettamisesta autoissa sekä aikuisten esimerkin merkityksen korostaminen Heijastinliivit liikuttaessa ryhmänä ja jalankulkijoiden liikennesäännöt Neuvola/Päivähoito Neuvola/Päivähoito Päivähoito

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 19 TOIMINTASUUNNITELMAT 4.2 6-19 vuotiaat: Peruskoulu, lukio ja nuorisotoimi Perusopetuksen opetussuunnitelmassa liikenneturvallisuus tulee nykyisellään esille eri oppiaineiden oppisisällöissä sekä opetuksen eheyttämiseen tähtäävissä aihekokonaisuuksissa. Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään liikenteen lainalaisuuksia liikenteeseen liittyvien tehtävien avulla. Samalla pyritään ohjaamaan oppilasta toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä eri kulkumuodoilla liikuttaessa. Liikenneympäristössä liikkuminen jalkaisin tai erilaisin kulkuvälinein on jokaisen ihmisen, niin vanhan kuin nuoren arkipäivää, joten turvallisen liikennekäyttäytymisen omaksuminen jo lapsena on erityisen tärkeää. Ei riitä, että tietyt liikenneturvallisuuden asiat opetetaan vain tietyllä vuosiluokalla. Toimintasuunnitelmassa onkin lähtökohtana, että liikenneturvallisuus on koko koulussa yksi lukuvuoden läpäisevä teema. Nuorten liikennekäyttäytymiseen on koko valtakunnan tasolla viime vuosina aikoina kiinnitetty erityistä huomiota. Vaikka liikenneturvallisuustyöllä onkin saatu vähennettyä onnettomuuksia, ovat nuoret silti yliedustettuna onnettomuuksien aiheuttajina. Usein onnettomuuksissa osasyynä ovat alkoholi ja muut päihteet. Riski nuorella rattijuopolla joutua onnettomuuteen on erityisen suuri. Nuorilla ajokokemusta on yleensäkin vähän, ja vähäisen ajokokemuksen tuoma riski yhdistettynä päihteiden tuomaan riskiin on erittäin vaarallinen yhdistelmä. Nuoret eivät myöskään kunnostaudu heijastimien tai muiden turvavälineiden käyttäjinä. Tornion kaupungilla on liikennepuisto, jota ylläpitää nuorisotoimi. Liikennepuiston toiminnalla tuetaan kotien kasvatustyötä liikennepuistossa tapahtuvan neuvonnan, opastuksen sekä perheille ja lapsille suunnattujen tapahtumien ja turvallisuuteen liittyvien teemapäivien ja tietoiskujen avulla. Puistossa on erikokoisia polkuautoja, potkulautoja ja polkupyöriä. Lapsille opetetaan liikennesääntöjä järjestämällä ajo-opetusta, jonka jälkeen he voivat suorittaa liikennepuiston ajokortin. Myös poliisit vierailevat puistossa. Toiminta on tarkoitettu pääasiassa alle 10-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen.

20 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAT Taulukko 2. Toimintasuunnitelma esikoulu- ja kouluikäisille Tavoitteet ja teemat Keinot / Toimenpiteet Toteutus Yhteyshenkilö: Jorma Väänänen 0-6 lk. Turvalliset koulukuljetukset (Kuljettajien ja kuljetettavien oikeudet ja velvollisuudet) Esikoulu Pimeällä liikkuminen ja heijastimen ja heijastinliivien käyttö Koululaisautojen kuljettajien koulutus ja pelisääntöjen selvittämien koululaisille Alkolukko koulukuljetusautoihin Heijastimen toiminnan havainnollistaminen esim. pimeänäyttöjen avulla Koulutoimi yhdessä kanssa mahdollisesti Liikenneturvan Varhaiskasvatus, päivähoito, koulutoimi, iltapäiväkerhot ja vanhemmat 0-2 lk. Turvallinen liikkuminen lähiympäristössä koulumatka, erityisesti tien ylitykset jalankulkijana/matkustajana vaaranpaikat Jalankulkijan liikennesäännöt ja lähiympäristön liikennemerkit Opettajat, Ip-kerhon ohjaajat, Vanhemmat Koulukyytikuljettajat Liikennepuisto 3-4 lk. Liikenteessä jalkaisin ja pyörällä koulumatka, erityisesti tien ylitykset pyörän ja pyöräilijän turvavälineet pyöräilijän liikennesäännöt ja pyöräilykypärän käyttö Pyöräilykortin suorittaminen (materiaali Liikenneturvalta) yleisimmät liikennemerkit (Liikennepuiston ajokortti) Opettajat, Vanhemmat, Liikennepuisto Poliisi 5-6 lk. 1-4 luokilla käytyjen asioiden kertaaminen ja laajentaminen. Eri tienkäyttäjien liikennesääntöjä Muiden tiellä liikkujien huomioiminen Olosuhteisiin liittyvät turvallisuustekijät heijastimen, polkupyörän valojen tarpeellisuus pimeällä liikuttaessa talviolosuhteiden vaikutus liikkumiseen (jalankulku, pyöräily ja autoilu) Liikenneturmien seurantaa lehdistöstä: mahdollisia onnettomuuksien syitä, joihin olisi voinut vaikuttaa turvavälineiden käyttö Opettajat, Vanhemmat, Poliisi

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 21 TOIMINTASUUNNITELMAT Taulukko 3. Toimintasuunnitelma nuorisolle Tavoitteet ja teemat Keinot / Toimenpiteet Toteutus Yhteyshenkilöt: Jorma Väänänen ja Auli Pietikäinen 7-9 lk. Turvalliset koulukuljetukset (Kuljettajien ja kuljetettavien oikeudet ja velvollisuudet) 7-9 lk. Ryhmässä ja ryhmänä liikkuminen sekä muiden huomioon ottaminen. 8-9 lk. Liikenteessä mopolla, mönkijällä ja moottorikelkalla Koululaisautojen kuljettajien koulutus ja pelisääntöjen selvittämien koululaisille Alkolukko koulukuljetusautoihin Kiinnitetään erityisesti liikenteessä muiden liikkujien huomioon ottamiseen. Esim. ikäihmisten edustajat voivat vierailla kouluissa kertomassa, kuinka iäkkäät tulee huomioida kevyen liikenteen väylillä. mopoilijan liikennesääntöjen opetus järjestetään mopoteemapäivä Liikkuminen maastossa ja liikenteessä temppupyörät Koulutoimi mahdollisesti yhdessä Liikenneturvan kanssa Vanhemmat, opettajat ja poliisi Opettajat, Poliisi yhdessä Liikenneturvan kanssa, Vanhemmat 16-19 vuotiaat Päihteet ja liikenne Turvavälineet Tietoa päihteiden käytön vaaroista liikenteessä sekä turvavyön ja muiden turvavälineiden merkityksestä Nuorten itsensä toteuttama liikennevalistuskampanja Nuorisotoimi yhdessä poliisin ja Liikenneturvan kanssa Koulutoimi, Nuorisotoimi ja tosienasteen oppilaitokset yhdessä lapin liikenneturvallisuustoimijan kanssa Internet-linkkejä peruskoululaisille: www2.ake.fi/mopo/ www.mopokaytos.fi www.health.fi/liikenneraittius/ Lisäksi kouluopetuksessa voidaan hyödyntää kolhuitta kouluun I (alaluokat) ja II (yläluokat) aineistoja: http://www.liikenneturva.fi/tyokalupakki/liikennekasvatus/toimintavinkkeja/kol huitta_kouluun/index.php http://www.liikenneturva.fi/tyokalupakki/liikennekasvatus/toimintavinkkeja/kol huitta_kouluunii/index.php

22 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma TOIMINTASUUNNITELMAT 4.3 18-64-vuotiaat työikäiset Työikäinen aikuisväestö on haastavana ja moninaisena kohderyhmänä usein jäänyt kuntien KVT-työssä hyvin taka-alalle. Kuitenkin aikuisväestö liikkuu eniten liikenteessä ja on osallisena suurimmassa osassa liikenneonnettomuuksia. Työikäisen aikuisväestön liikennevalistuksesta ja tiedottamisesta vastaavat useat eri tahot. Esimerkiksi kunnan tekninen toimi vastaa osaltaan tiedottamisesta ja valistuksesta. Tekninen toimi tiedottaan mm. liikennejärjestelyissä tapahtuvista muutoksia ja siitä, kuinka muutokset vaikuttavat eri käyttäjäryhmien liikkumiseen. Tietoa aikuisille kulkee myös lasten kautta esim. neuvolan, päivähoidon ja koulun toimesta sekä suoraan tiedotusvälineiden kautta. Erityisenä kohderyhmänä tässä joukossa ovat nuoret aikuiset 18-29-vuotiaat ja erityisesti miehet, jotka näkyvät valitettavasti yliedustettuina myös onnettomuustilastoissa. He liikkuvat paljon, harrastavat autoilua ja panostavat usein autojen varusteluun ja ulkonäköön. Tähän ryhmään pystytään vaikuttamaan mm. toisen asteen oppilaitosten kautta ja lisäksi on tärkeää, että nuoret itse saadaan innostumaan myös liikkumisen turvallisuudesta esim. heidän itsensä toteuttamien kampanjoiden kautta. Taulukko 4. Toimintasuunnitelma työikäisille Tavoitteet ja teemat Keinot / Toimenpiteet Toteutus Yhteyshenkilöt: Auli Pietikäinen, Markus Kannala ja Ilkka Häkkinen Nuoret aikuiset 18-29 vuotiaat Liikennejärjestelyistä ja muista ajankohtaisista liikenteeseen liittyvistä asioista tiedottaminen, erityisesti rautateiden tasoristeyksien vaaroista muistutetaan toistuvasti Esteettömän liikenneympäristön kehittäminen Turvallinen työskentely liikennealueella ja liikenteessä Työssä ja työmatkoilla liikkumisen turvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuustyön jalkauttaminen toisen asteen oppilaitoksiin Nuorten itsensä toteuttamat kampanjat Tiedotus paikallislehdissä ja kuntalaisille jaettavilla tiedotteilla Ympäristön suunnittelun kehittäminen Ennakoivan ajon kurssit esim. kunnan henkilöstölle ja muille, jotka joutuvat työssään käyttämään autoa ja tieturvakurssi I ja II Erilaiset kampanjat ja tiedottaminen Yleisen liikenneturvallisuuden lisääminen yms. Tiedotus, paikallislehdet, Internet-linkkejä aikuisväestölle: www.liikenneturva.fi www.health.fi/liikenneraittius Oppilaitokset ja Liikenneturva Nuorisotoimi Tekninen toimi Tekninen toimi Kansalaisopisto / Liikenneturva Työterveyshuolto ja työsuojelu sekä kaupungilla, että muilla (isoilla) työpaikoilla Liikenneturva, eri järjestöt

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 23 TOIMINTASUUNNITELMAT 4.4 Ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset Ikääntyminen samoin kuin eri sairaudet tai vammat vaikuttavat eri ihmisiin eri tavalla, ja niiden mukanaan tuomat muutokset suorituskyvyssä ovat yksilöllisiä. Ikääntymisestä tai muusta syystä johtuvat liikuntarajoitteet eivät kuitenkaan estä turvallista liikkumista. Kaikilla tulee olla mahdollisuus liikkua itsenäisesti ja muista riippumatta paikasta toiseen. Tukemalla ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten liikkumista edistetään samalla myös heidän terveyttään. Tärkeää on saada myös muut tiellä liikkujat ottamaan paremmin huomioon ne, jotka eivät aina välttämättä liiku liikenteessä yhtä jouheasti kuin valtaosa liikkujista. Taulukko 5. Toimintasuunnitelma ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille Tavoitteet ja teemat Keinot / Toimenpiteet Toteutus Yhteyshenkilö: Marja Mathlein Ikäautoilijoiden itsearvioinnin lisääminen Seniorineuvola, yskeskus Liikenneturvallisuustietoisuuden lisääminen Tiedotusta ja esitteitä ikäihmisille, itsearviointilomakkeen täyttö myös ennen lääkärintarkastusta ajokortin uusintaa varten Ikäihminen ja liikuntarajoitteinen liikenteessä teematilaisuudet Terve- Liikenneturva yhdessä eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen kanssa Tekninen toimi yhdessä ikäihmisten järjestöjen kanssa Ikäihmisten vaaranpaikkakartoitus Tiedottaminen ikääntymisen ja lääkkeiden vaikutuksista liikkumiseen Liikkumisen apuvälineistä tiedottaminen erityisesti liukastumistapaturmien ehkäisy Lääkäri/kotihoidon henkilökunta Internet-linkkejä ikäihmisille: www.liikenneturva.fi http://www.tohtori.fi www.verkkoklinikka.fi

24 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma TEEMAVUODET 5 TEEMAVUODET Edellisessä luvussa käsiteltyjen tavoitteiden ja teemojen lisäksi Torniossa toteutetaan erilliset vuositeemat. Vuosittain liikennekasvatuksen painopistealueeksi otetaan esim. jokin kohderyhmä tai kulkutapa. Teemaa tuodaan esille kaikessa liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotustoiminnassa. Riippumatta vuoden teemasta, joka vuosi kiinnitetään huomio mahdollisiin lainsäädännön tuomiin muutoksiin. 2009 Vuoden 2009 teemana on liikenneturvallisuudesta ja liikenneympäristöstä tiedottaminen. Valmistuneesta KVT-suunnitelmasta tiedotetaan. Lisäksi mahdollisista liikenneympäristön muutoksista tiedotetaan. Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma samoin kuin liikenneympäristösuunnitelma laitetaan Tornion kaupungin sivuille ladattaviksi. 2010 Vuoden 2010 teemaksi otetaan nuorten ja erityisesti nuorten aikuisten liikenneturvallisuus. Teemavuonna keskitytään erityisesti turvavälineiden käytön lisäämiseen. Painopisteeksi otetaan nuorten turvavöiden käyttö ja pyritään saamaan aikaan kampanja asian tiimoilta. 2011 Vuoden 2011 teemana on koulumatkojen turvallisuus. Teemavuonna kiinnitetään huomiota erityisesti koululaisten pyöräilykypärän käyttöön ja koulukuljetusten turvallisuuteen.

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 25 TEEMAVUODET 2012 Vuoden 2012 teemana on Vesi- loma- ja vapaa-ajan liikenne. teemavuonna kiinnitetään huomiota mm. oikeaan auton kuormaamiseen, turvavälineiden käyttöön niin maalla kuin vesillä. Lisäksi kiinnitetään huomiota moottorikelkkojen ja mönkijöiden turvalliseen ja oikeaan käyttöön. 2013 Vuonna 2013 on yhteenvedon aika eli keskitytään selvittämään liikennekäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia vuosina 2009 2012. Tehdyn selvityksen perusteella laaditaan jatkosuunnitelma KVT-työn kehittämiseksi. Yhteyshenkilöiden yhteystiedot: nimi asema puhelin sähköposti Tuula Mikkola Osastonhoitaja 040 7531 321 etunimi.sukunimi@tornio.fi Riitta Keloneva Päivähoidon päällikkö 040 753 6231 etunimi.sukunimi@tornio.fi Jorma Väänänen Rehtori, Raumon koulu 040 8464073 etunimi.sukunimi@tornio.fi Auli Pietikäinen Nuorisosihteeri 0400 8677842 etunimi.sukunimi@tornio.fi Markus Kannala Tekninen johtaja 040 583 5980 etunimi.sukunimi@tornio.fi Ilkka Häkkinen Työsuojeluvaltuutettu 0400 696 758 etunimi.sukunimi@tornio.fi Marja Mathlein Sosiaalisihteeri 0400 948040 etunimi.sukunimi@tornio.fi Jari Seppälä Ylikonstaapeli (Peräpohjolan poliisilaitos) 071 876 0331 etunimi.sukunimi@poliisi.fi Pauliina Säkkinen Vanhempi konstaapeli (Peräpohjolan poliisilaitos) 071 876 0331 etunimi.sukunimi@poliisi.fi

26 koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA 6 JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA Tämä raporttiin pyydetään lausunnot sekä Tornion kaupungin lautakunnilta että vanhus- ja vammaisneuvostolta, jonka jälkeen se viedään hyväksyttäväksi kunnanhallitukselle. Raportti saatetaan myös kunnan verkkosivuilta luettavaksi. Raportti jaetaan työryhmän jäsenten lisäksi kaikkiin kouluihin, vanhusten ja vammaisten asumispalveluyksiköihin, kirjastoihin, neuvoloihin ja työterveyshuoltoon. Lisäksi työn valmistumisesta tiedotetaan tiedotusvälineille. Suunnitelman toteutumisesta ja seurannasta vastaa Tornion kaupungin tapaturmien ehkäisy- ja liikenneturvallisuustyöryhmä. Jatkossa ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteisiin palavereihin. Kokoonkutsujana toimii ryhmän puheenjohtaja. Tapaturmien ehkäisy- ja liikenneturvallisuustyöryhmä tarkistaa vuosittain suunnitelmien toteutuneisuuden sekä tekee tarvittavat muutokset. Seurannan avulla arvioidaan myös yleisesti kaupungin liikenneturvallisuustilannetta, vahvistetaan liikenneturvallisuuden KVT-työn asemaa Torniossa ja sitoutetaan eri tahoja liikenneturvallisuustyöhön. Vuonna 2013 on yhteenvedon aika eli keskitytään selvittämään liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja liikennekäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia vuosina 2009 2012. Tehdyn selvityksen perusteella laaditaan jatkosuunnitelma KVT-työn kehittämiseksi.

koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelma 27 LIITTEET 7 LIITTEET Liite 1 Malli lehdistötiedotteesta Liite 2 Malli liikenneturvallisuuden huoneentaulun laatimisesta

LIITE 1 1.9.2009 LEHDISTÖTIEDOTE (MALLI) julkaistavissa 1.9.2009 Tornion liikenneturvallisuutta parannetaan Tornion kaupungin liikennekasvatussuunnitelma valmistuu Torniossa on laadittu turvallisen liikennekäyttäytymisen edistämiseen tähtäävä liikenneturvallisuuden koulutus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman päivitys. Suunnitelmassa on määritelty liikenneturvallisuuden osalta valtakunnallisten ja Lapin läänin tavoitteiden pohjalta Tornion omaksi tavoitetilaksi tilanne, ettei: Tornion liikenteessä kukaan ei kuole liikenneonnettomuuksissa ja loukkaantuneiden vuosittainen määrä saadaan laskemaan liikenteen kasvusta huolimatta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää suunnitelmallisen ja jatkuvan koulutus-, valistus- ja tiedotustyön toteuttamista. Lisäksi liikenneympäristöä pitää parantaa sellaiseksi, että se vaikeuttaa riskinottoa ja rohkaisee turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. Torniossa on päivitetty vuonna 2007 liikenneympäristösuunnitelma, jolla pyritään luomaan liikenneympäristölliset puitteet turvalliselle liikkumiselle. Lisätietoja antavat: Tornion kaupungin tapaturmien ehkäisy ja liikenneturvallisuustyöryhmän pj. Riitta Keloneva p. 040 753 6231 Projektipäällikkö Jyrki Suorsa Insinööritoimisto Liidea p. 050 4660959

LIITE 2 liukkaus hirvet pimeys ylinopeus nukkumatti kypärä kiire turvavyö lumiaura puhelin alkoholi Työmatkat turvallisiksi ottakaa haaste vastaan! Miksi liikenneturvallisuuden huoneentaulu? yhteiset pelisäännöt työ-/koulumatkaliikkumiseen liikenneturvallisuusasenteisiin vaikuttaminen onnettomuuksien ehkäisy työmatkoilla ja työajan asiointimatkoilla Toimintaohjeet liikenneturvallisuusryhmälle työtä varten tulee laatia ideointilomake, joka laitetaan kunnan internet sivustolle. saapuneista ideoista järjestetään äänestys äänestyksen perusteella lopulliseen listaan tulee 5 10 sääntöä. Säännöt voidaan kirjoittaa kirjakielellä, loruina tai vaikka slangina tämän jälkeen lista on valmis julkaistavaksi (voidaan laatia valmiita huoneentaulupohjia) ja sitten kun oma taulu on valmis, siitä tiedotetaan myös liikenneturvallisuusryhmää ja haastetta viedään eteenpäin Tornion kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmä haastaa kaikki kunnan työpaikat ja koulut mukaan tekemään liikenneturvallisuusaiheisen huoneentaulun. Työpaikan tai koululuokan seinälle asetettavan huoneentaulun tarkoituksena on kannustaa turvallisuuden huomioon ottamiseen työmatkoilla ja muutenkin liikenteessä. Mekin olemme mukana! hirvet pimeys ylinopeus nukkumatti kypärä kiire turvavyö lumiaura puhelin alkoholi liukkaus