KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

HELSNGN KAUPUNGN TLASTO V KAUPUNGN TEKNLLSET LATOKSET 23 938 VUOSKERTOMUS JULKASSUT HELSNGN KAUPUNGN TEKNLLSTEN LATOSTEN HALLTUS HELSNK 939

STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS V SERVCES TECHNQUES' MUNCPAUX 23 938 RAPPORTS ANNUELS PUBLlES PAR L'\DMNSTR\TON DES SEBVCES TECHNlgUES MUNCP\UX HELSNKl 939, TYÖVÄEN KRJAPANO

"SSÄLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus...,... V Vesijohtolaitos... Kaasulaitos... 7 Sähkölaitos... 33 Siv. TABLE DES MATERES Page Administration des services techniques municipaux..... V Service des eaux...;... Usine a. gaz...... 7 Usine d'electricite...:...-.. 33

Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 938. Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet professori B. Wuolle puheenjohtajana, seppä Yrjö Salo varapuheenjohtajana sekä insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja toimitsija Einar Aittola jäseninä. Kaupunginhallituksen edustajana on ollut teknillinen johtaja, insinööri Einar Moring. Kertomusvuoden aikana on hallitus kokoontunut 8 kertaa ja tällöin käsitellyt kaikkiaan 352 asiaa. Pöytäkirjapykälien lukumäärä oli 387 ja lähetettyjen kirjelmien 29. Teknillisten laitosten toiminta ja niiden saavuttama taloudellinen tulos on yksityiskohtaisesti selostettu tähän liitetyissä vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitosten vuosikertomuksissa. Helsingissä, maaliskuussa 939. B. Wuolle. lmari Nordberg.

Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 938. Uuden painejohdon tunneli Mäkelänkadulta Viipurinkadulle tuli läpilouhituksi huhtikuun 2 p:nä ja valmistui toukokuun 2 p:nä. Sen pituus on 943 m, leveys 3.6 m ja korkeus 2.6 m. Se kallistuu Viipurinkadulle päin : 6. Alemmasta päästä johtaa 3 m pitkä viemäri tunneliin valuvan vähäisen vesimäärän pois. tse painejohto-osa Koskelantien ja Mäkelänkadun kulmasta Alppilanportille (josta vain 72 m laskettiin edellisenä vuonna). ja siten painejohto kokonaisuudessaan, valmistui heinäkuun 23 p:nä, jolloin se pantiin koepaineen alaiseksi. Sittenkuin sitä oli huuhdeltu usea kerta, otettiin se käytäntöön elokuun p:nä klo. Paine Vanhankaupungin pumppulaitoksella aleni silloisen pumppuamisen vallitessa 6.2 atm:stä 5. atm:iin ). Johdon pituus kokonaisuudessaan Vanhankaupungin sillalta Alppilanportin luokse on 4,733 m. - Myöskin uusi vesilinna valmistui kertomusvuonna ja otettiin se käytäntöön joulukuun p:nä klo 4.. Työt suoritti urakalla A. W. Liljeberg OjY. Säiliö, jonka tilavuus on n. 5, m 8, on pyöreä, muodostaen vaakasuorassa leikkauksessa ympyränrenkaan, jonka läpimitat säiliön sisällä ovat 6.2 m ja 7.8 m. Korkein vedenpinta on korkeudella + 56.3 m NN, kuten entisessäkin säiliössä, ja vedensyvyys n. 5.5 m säiliön ollessa täytettynä. Säiliö lepää 44:llä n. 9 m korkeilla rautabetonipilareilla. Säiliötä ja kannattavaa pilariryhmää ympäröi pyöreä tiiliseinä, ja säiliörakennuksen ulkoläpimitta on 65. m. Katolle myöhemmin rakennettavaksi päätetty istutus oli vuoden vaihteessa vielä keskeneräinen. Säiliön katolle, jonka korkeus on n. + 58. m NN, pääsee rakennuksen keskuksessa olevia portaita myöten. Rakennuspiirustukset on tehnyt ins. Emil Holmberg. Julkisivupiirustukset ovat kaupungin rakennustoimiston talorakennusosaston laatimat. - Kertomusvuonna asetettiin Sntasaaren pumppuasemaan uusi, kva muuntajd.jasijoitettiin muuntajakoppiin n:o 2 pohjoisesta päin lukien. Samasta kopista siirrettiin 25 kva muuntaja saostuslaitoksen muuntaja-asemalle entisen ja huonommassa kunnossa olevan 25 kva muuntajan tilalle, joka vuorostaan pantiin varastoon. - Kaksi 28, min antoista matalapainekeskipakoispumppua hankittiin saostuslaitoksen pumppuasemalle, mutta niiden asentaminen siirtyi seuraavaan vuoteen....:... Työpajan laajentamistyö valmistui suurin piirtein kertomusvuonna. Lisäiakennus on. kaksikerroksinen, 2 m pitkä ja m leveä sekä kohtisuora entistä työpajarakennusta vastaan tämän itäpaassa. - Suomenlinnan vesijohtotyöstä oli vuoden vaihteessa saatu valmiiksi johto-osat Länsikaivopuistossa Puistokadulta Länsi Puistotielle sekä Harakan saarella. - Rakennustoimiston rakentamiin katuihin on kuten ennenkin laskettu vesijohtoja, jotka enimmäkseen ovat verraten pientä läpimittaa (kuitenkin vähintään 5"). Myöskin eräitä vanhoja ruostuneita johtoja on uusittu. Laitoksen monivuotinen toimitusjohtaja ins. Albin Skog oli päättänyt erota virastaan marraskuun 27 p:nä, jolloin hän täytti 69 vuotta. Ensimmäisen insinöörin sairauden vuoksi hän kuitenkin jäi.toimeensa vuoden loppuun saakka, jolloin laitoksen entinen ensimmäinen insinööri, tekn. tri John L. W. Lillja, jonka kaupunginvaltuusto joulukuun 2 p:nä oli valinnut uudeksi toimitusjohtajaksi, astui hänen tilalleen. ns. Skog tuli lai-. toksen päälliköksi jo kesäkuun p:nä 94 ja ehti siis olla vastuunalaisessa toimessaan 34 % vuotta. Hänen tarmokkaalla ja määrätietoisella johdollaan laitos on kehittynyt täysin ajanmukaiseksi vesijohtolaitokseksi. - Laitoksen esityksestä kaupunginvaltuusto päätti marraskuun 9 p:nä perustaa vuoden 939 alusta uuden asennusinsinöörintoimen vesijohtolaitokseen. Joulukuun 7 p:nä teknillisten laitosten hallitus nimitti virkaan ins. Eino Vihtori Kajasteen. ) Lyhyt selostus on julkaistu Tekniska Föreningens i Finland Förhandlingar nimisessä aikakauslehdessä, 938 n:o V.

2 J. Käyttö. Vedenkorkeus joessa, padonkynnyksestä mitattuna, sekä muutamat muut tiedot näkyvät seuraavasta taulukosta: Vu osl ja kuukausi 938 Vedenkorkeus Vantaassa, ml) Keskiarvo Suurin arvo Cl Laitoksen kos- Cl Sähklllaltokselta (!:. klvolmalla kebl-.., Kesklämpll- saatu energia,.. El tetty energia., El aste, El i : kwh kwh C.! P Tammikuu... -- +. Helmikuu... - +.6 Maaliskuu... +." +.56 Huhtikuu...... +.' +.7 Toukokuu... +. +.8 Kesäkuu... - +.7 Heinäkuu... - - Elokuu... - - Syyskuu... - - Lokakuu... - +.7 Marraskuu... +.87 +.76 Joulukuu... - +.'6 Koko vuosi... +.3' Jää lähti Vantaanjoesta sillan ja putouksen väliltä maaliskuun 2 p:nä. Vanhojen merkkien mukaan olisi luonnollisen jäänlähdön silloin pitänyt tapahtua maaliskuun 26 p:nä. Sitä auttoi kaupungin rakennustojmisto räjähdyksillä. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä oli 7,53,89 m 8 Eri pumpuilla nostetut vesi määrät kuin myös keski-, Vedenpuhdistus. Vedenpumppuamlnen. 57,8 29,2 25 57.6-3.' 32,35 26,25 5. -. 55,34 227,2 2 23.' +. 58,4 27,5 38.9 + 3.l 5,3 242,95 2 33.9 + 8., 4,2 293,9 6 39. +3. 5,8 334,45 29. +8.9 38,65 8 25. +8.8 3 36,4 3 32.8 +4.8,39 267, 24 54.7 + 8.' 69,5 92,5 24 52.8 + 5., 37,77 229,35 7 35.7 -.6,8,48 3,244,9 83 537.8 + 7. Kertomusvnonna joki jäätyi ilman suppohäiriöitä joulukuun 6 p:nä, josta saakka jääpeite pysyi. Vedenpuhdistus ja -suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on sterilisoitu koorilla koko vuoden ajan. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan liitteestä n:o 2'. suurin ja pienin pumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena olivat seuraavat: Kuukausi Turbllnlpumput, m" Kesklpakolspumput, Yhteensä, Pumppuamlnen vuorokaudessa m" m" KeSklmäärä' Suurin määrä,\ Pienin määrä, m8 ml ml Tammikuu... ;... 258,234 Helmikuu... 229,84 Maaliskuu... 256,367 Huhtikuu... :... 244,576 Toukokuu... 25,373 Kesäkuu... 238,844 Heinäkuu... 78,83 Elokuu... 9,747 Syyskuu... 76,684 Lokakuu... 243,344 Marraskuu... 245,46 Joulukuu... 254,967 Koko vuosi.... 2,667,953 ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi sääntelyn alaisia. ) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on ollut vähintään, mm.,83,226,44,46 46,499 5,55 33,93,9,436,349,277 48,88 52,2 34,273,26,83,472,55 47,52 5,293 34,787 ',95,39,439,65 47,987 55,468 32,922,249,29,499,592 48,374 53,9 34,686,79,462,38,36 43,943 55,99 24,2,68,685,347,55 43,468 54,98 25,78,388,97,479,78 47,733 55,553 29,399,339,26,55,89 5,53 54,997 34,277,336,633,579,977 5,967 59,39 37,22,28,866,526,2 5,867 53,93 37,346,35,3,56,277 5,332 55,558 33,669 4,862,236 7,53,89 48,28 59,39 24,2

3 Vesi mittarit. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt l:llä ja oli niitä vuoden - pussa 4,368 kpl. erittelystä : Läpimitat näkyvät seuraavasta Aukon läpimitta... :... 3 2 25 3 4 5 75 mm Lukumäärä... 97 597 473 522 84 658 272 34 kpl. Näistä oli 9 kpl. 5 mm, 43 kpl. 75 mm ja 6 kpl. mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä. oli 2,352. Syyt vaihtoon olivat seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon takia......,56 kpl. eli 35.8 % kaikista asetetuista mittareista isompiin 'tai pienempiin mittareihin... 28 & 4.8 t» t halutun kokeen takia... & t. )) )) t t )) epävarman käynnin takia... 6.4- )). )) & pysähtymisen takia... 84» )).9 )) t t vian takia osoittimessa tahi taulussa... 2.6» )) )) )) vuodon takia... 45 )) )). )) )) )) jäätymisen takia... 22 )).6 )) liian pienen käytön takia... 48 )) )). )) )) ))» Poistettu lakkautetun käytön takia... 347 )) t 7.9 )) )) t )) Yhteensä 2,352 kpl. eli 53.9 % kaikista asetetuista mittareista Vedenkulutus. Kaikki vesi jaellaan mittarien kautta. Näiden mukaan kulutetut vesimäärät olivat seuraavat: Yksityiskulutus..-9. kaupunginosassa.....-2. kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella, mutta Käpylän ja Toukolan lounaispuolella olevilla alueilla...,..... Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla.... 3.-5. ja 2. kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla.... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaeltu.... Suomenlinnassa.... Kaupungin ulkopuolella (Kulosaarella)..... Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus.... Laitoksen oma kulutus.... 7,47,5 ml eli 42.l % 4,38,67 352,57 l> 3,342,9 )) 54,5 D 52,88 93,48» )) ------------------------------------ ))» D» 24.99» 2.» 9.7 t.3».3».63» Yksityiskulutus 5,683,56 m a eli 89.4.8 %,63,272 ml eli,846 )) 6.84. %.68» Mittarien mukaan 6,948,624 m a eli 96.88 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoinliston vedenta.rj>eisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näy tässä... 58,565 m a eli 3.3 % Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis: Yhteensä 7,53,89 m a eli. % vuonna 938... 6,948,624 m a eli 96.88 %. koko pumputusta määrästä.

4 Vuonna 937 kulutettiin...... 6,534,457 ma Vuonna 938 kulutettiin... 7,53,89 Lisäys vuonna 938... 995,732 D Keskikulutus vuorokaudessa... 48,28» Suurin kulutus vuorokaudessa, lokakuun 26 p:nä... 59,39» Pienin kulutus vuorokaudessa, kesäkuun 26 p:nä... 24,2 D Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta:. MUtarlen mltta&ma kulutus s!;:: Vedenkulutus, ms "":::: - Keskikulutus henkeä p kohti vuorokaudessa, l <\!;:: :;- S o ::; Vuosi " :;- ( :>l Kaupungin :;- :o;- e. Ykstys- Latoksen e. e. '" maksama.. " " - kulutus oma kulutus!: "g '" kulutus "" ; ".... ':'.. '" l' 895... 846,466-632,,478,567 55.6 3.8,73 9...,3,556-7,348 2,2,94-6. 39.2,286 95...,786,352 88,665 2,595,7 62.2 42.8,452 9... 2,83,997 - -,423,943 4,255,94-8.6 53.6,65 95... 4,963,329 54,73 9,625 857,956 6,382,63 86.66 99.6 77.4. 2,6 92... 5,36,52 47,77 4,89 79,67 6.663,349 88.8 93.2 75. 2,59 925... 6,898,46 623,37 49,562 766,737 8,338,22 9.8 8.9 9. 2,445 926... 7,372,483 62,748 5,88 989,649 9,34,688 89.6 5.8 94.8 2,567 927... 7,956,23 64,98 53,52 827,786 9,442,445 9.28 7.8 99.8 2,77 928... 9,6,379 6,724 46,9,44,66,954,629 89.66 32.7.9 2,86 929...,994,74 7,26 55,84,36,22 2,355,862 88.98 45.6 2.6 2,9 93...,587,7 78,542 74,57 87,53 2,25,34 92.9 39.9 2.9 2,922 93...,562,263 778,934 63,283 963,222 2,367,72 92.2 34.4. 4.7.2,945 932...,8,74 98,43 87,32 85,65 2,647,25 93.26 3.8 2. 2,993 933...,92.94 9,47 73,44 755,96 2,66,948 94.4. 29.9 2. 3,5 934...,385,958 979,54 77,356 764,462 3,27,29 94.2 33.8 5.8 3,4 935... 2,27,683 99,678 89,6 898,947 4,7,98 93.68 39.6 9.8 3,4 936... 3,4,88,43,729/ 92,485 98,83 5,59,5 93.9 46.6 26.6 3,262 937... 4,364,668,37,84 95,338 936,6 6,534,457 94.34 57. 36.6 3,44 938... 5,683,56,63,272,846 58,565 7,53,89 96.68.. 3,65 '" Maksavat kuluttajat rjå:>l <"' 't:s -.. " l.r'"o - - 46 62 9 96 98 25 28 223 22 235 245 244 26 278 2BO 279 ). Vesijohdon laitokset. Laajennukset Ja arvonlisäykset. Vuonna 938 on tehty allamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Vesilnittarien osto...;... Uusi painejohto Viipurinkadulta Mäkelänkadulle ja viimeksimainittuun katuun Koskelantielle saakka (,89 m, mm, 3 m 32" ja 3 m 8" johtoa)... Vesijohto Väinölänkatuun Metsolantieltä 5 m koilliseen D )... Vesijohto Turuntieltä korttelien 734 ja 735 välillä olevan kadun kautta Ruskeasuolle korttelin 732 pohjoiskulman luokse 2 )..... Vesijohdon uusiminen Merlniiehenkadussa Fredrikinkadulta Telakkakadulle sekä Telakkakadussa Merimiehenkadulta Pursimiehenkadulle (648 m 6# johtoa laskettu, 648 m 4# johtoa hylätty)... Vesijohdon uusiminen Pursimiehenkadussa Perämiehenkadulta Telakkakadulle D ) Vesijohdon uusiminen Munkkisaarenkadussa sekä Kalastajatorissa (288 m 8" johtoa laskettu, 82 m 5# ja 25 m 4# johtoa hylätty... ) Joukko vesikioskeja merkitty yhdeksi kuluttajaksi. - ) Työt suoritettu v. 937. 299,963: 75 4,943,27: 85 44,5: 6 75,56: 45 289,357: 65 23,245: 45 67,99: 8 ----------------------------- Siirto 6,43,82: 55

5 Siirto Vesijohdon UUSlmDen linjassa Siltasaarenkadulta Castreninkadulle päin (23 m 6 8 johtoa laskettu ja 23 m 4 6 johtoa hylätty)... Vesijohto Lepolankujaan Linnankoskenkadulta Rajasaarenkadulle päin (75 m 5# johtoa)... Vesijohto Töölöntullinkatuun (279 m 58 johtoa)... Vesijohto Hämeentiehen Lautatarhankadulta Wellamonkujalle (4 m 2'" ja 39 m 6" johtoa laskettu sekä 3 m 8 8 johtoa hylätty)...:.... Vesijohto Vääksyntiehen (53 m 8 6 ja 2 m 6 8 johtoa)...:... Vesijohto Mäkelänkatuun Päijänteentieltä Vääksyntielle (28 m 5# johtoa)... Vesijohto Päijänteentiehen Vääksynkujalta Teollisuuskadulle (68 m 5" johtoa )... Vesijohto Teollisuuskatuun Päijänteentieltä Vääksyntielle (286 m 6'" johtoa)... Vesijohto seuraaviin Koskelan omakotialueen teihin: Käpyläntiehen itintieltä Asko- 'lantielle (46 m 6" ja 67 m 5'" johtoa); Oulunkyläntiehen Nastolantieltä Askolantielle 2 ); litintiehen (3 m 58 johtoa; Oulunkyläntien risteyksessä lyhyt pätkä tehty v. 937 3 ); Jaalantiehen Käpyläntieltä Oulunkyläntielle (86 m 6# johtoa) sekä Oulunkyläntieltä Pyhtääntielle 2 ); Askolantiehen Käpyläntielta Oulunkyläntielle ( m 5" johtoa ); Myrskylänkujaan Myrskyläntieltä Nastolantielle (74 m 6 8 johtoa)... Satamaposteja Rahapajanrannan itä osaan 2 ).... Vesijohto Poikkikatuun Kruununvuorenkadun jatkeesta valtion alueen luokse (65 m 6 8 johtoa)... Vesijohto Varastokatuun Työpajankadulta Verkkosaarenkadulle (256 m 5" johtoa) Työpajan laajentaminen.... Uusi vesisäiliö Alppilan vuorelle... Vesijohto Agricolankatuun Porthaninkadulta Pengerkadulle päin 3 )...:.... Juomaposti Sörnäisten satamaan.... Vesijohto Turuntien poikki Valpurin- ja Honkateiden kohdille (5 m 6" ja m 5" johtoa).... Vesijohto Turuntien itälaitaan Kuusitieltä vähän pohjoiseen (39 m 5 H johtoa).... Vesijohto muutamiin paikkoihin Kumpulantietä ndiankadulta itäänpäin (8 m 5'" johtoa).... 6,43,82: 55 6,288: 37,455: 65 246,882: 35 452,44: 35 72,243: 5 3,448: 5 24,93: 8 225,974: - 82,434:,455: 6 5,796: 35 5,36: 6 97,: - 87,92: 35 55,887: 95 6,776: 2,64,847: 6,64: 5 7,27: - 57,95: 35 75,85: 4 Edelliseltä vuodelta siirtyneillä määrärahoilla: Uusi painejohto Alppilanportilta tä-eläintarhan kautta Viipurinkadulle (544 m, mm, m 626 mm, 2 m 6'", 35 m 2 6 ja 3 m 6" johtoa ).... Uusi vesisäiliö Alppilan vuorelle (39 m 32 8 johtoa)..., kva muuntaja Siltasaaren laitokselle Vanhaankaupunkiin.... 2 kpl. matalapainepumppuja Vanhankaupungin saostuslaitokselle... Vesijohdon uusiminen Merikadussa Kapteeninkadulta Neitsytpolulle sekä Puistokadussa Neitsytpolulta os. Puistokatu b:n kohdalle (täydentäviä töitä)... Vesijohto Viherniemenkatuun Hakaniemenkadulta Sörnäisten rantatielle ( m 6'" johtoa y.m.)... Vesijohto Myrskyläntiehell Jaalantieltä Pukkilantielle (47 m 6'" ja 7 m 5 H johtoa) sekä Pukkilantiehen Myrskyläntieltä Nastolantielle (85 m 5" johtoa) (Koskelan omakotialueella)...... Kaupunginvaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla: 4,63,49: 2,,: -,: - 25,9: 25 2,697: 6 3,53: 8.88,636: 25 4,33,68: mk 24,993,73: Vesijohto Kesäkatuun (74 m 6 6 johtoa)... 5,527: - Vesijohto Suomenlinnaan Puistokadulta alkaen (692 m 8" johtoa)... 943,8: 25 Vesijohto Joukolantiehen Pellervontieltä lähelle Pellervonkujaa (69 m 8'" ja 2 m 5" johtoa)... 72,: 7 ---------------- Siirto,3,438: 95 ) Osa tehty v. 937. ---ll) Tehty v. 937. _8) V. 937 vuosikertomuksessa erehdyksessä merkitty ntiantieksi. 4) Pieni osa laskettu myös v. 937.-

6 Siirto,3,438: 95 Vesijohdon UUSlmmen Ruoholahdenkadussa Hietalahdenkadulta Köydenpunojankadulle sekä vesijohto Köydenpunojankatuun Ruoholahdenkadulta Lauttasaarenkadulle ja viimeksimainittuun katuun Lauttasaarenrantaan asti (453 m 2'" johtoa)... 48,88: 5 Väliaikainen johto Munkkiniemeen Paciuksen- ja Munkkiniemenkatujen kulmasta Paciuksenkadun vierustaa ja raitiotielinjaa pitkin solle Puistotielle (35 m 8" valurautajohtoa ja 334 m 8" teräsjohtoa)......... 66,364: 2 Kertomusvuonna laskettujen ja hylättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olevien vesijohtojen pituudet ja.. mk 2,72,89: 65 läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät näkyvät seuraavasta taulukosta: "d rn............ e. ".., '".. g.. en '" :;l '".., co....., ei> C '"..... Q. ;; R.. 'g R R R a R :.. ;i!lc e p: > m m m m m m m m m m m kpl. kpl. Jouluk. 3 p:nä 937...... 2.2465,2836.85 4.885.4288.3393.4445,72457.429 3.74488.96.485.727 Lisäys v. 938 )... 2.435 7-2 529.844 2,44.929 45 9.278 6 Vähennys v. 938 )... - - - - - - 3 75 2.34.549 8 4 J oulllk. 3 p:nä 938... 4.685.3536.954.885.438,86832.25348,6359.2562.44896.635,527.823 Putkiverkon keskiläpimitta 299 mm. ja tilavuus 3,764 m a Eläintarhan vesisäiliöiden tilavuus '5 on. yhteensä n. 27,5 ma ja korkeimman vedenpinnan korkeus 56.3 m yli NN. Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 937...,45,:- Uudisrakennukset viety pääoma-arvoon tammik. p:nä 938... 548,25: 35 Pääoma-arvo tammikuun p:nä 938....998,25: 35 Uudisrakennukset vuonna 938...... 24.445.75: 75 36,443,83: Kuoletukset...... 4.676,3: Pääoma-arvo joulukuun 3 p:nä 938...... mk 3,767,7:- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa: Vanhankaupungin putous sekä padot... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit... 3 hv., säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu..:...:.... Turbogeneraattori kojeistoineen ja kattiloineen.... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamolle... Hiilivaja y.m... Konehuone- ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuu- Arvo "'/2 t 937 ;,: - 86,3: -,: - 5,: - 5,: -.98,3: - 782,3:- 397,2: - 9,8: - Lisäykset Kuoletukset 38,: - 72,6: - '26,3: -,: - Arvo.'/2 938,,: 86,3: -,:- 5,:- 5,: -.,6,3: - 69.7: - 37,9: - 8,8:- luvat 'säiliöt ja kaivot........... 852.8: - 39.5: - 83.3: - ---------------------------------------- Siirto 5,2,7: - 277,4: - 4,843.3:- ) Tilastoon on otettu myöskin seuraavat johdot: a) Rakenntistoimiston kustantamat: Rautatientorlin asemataion edustalle (25 m 6" ja 3 m 5' johtoa laskettu, 25 m 4" johtoa hylätty);. Teatterikujaan (84 m 6" johtoa laskettu sekä 2 m 5 ja 66 m 4" johtoa hylätty); b) Väliaikaisesti yksityisten töiden tiliin on viety:. Kaivopuiston N:o 4 edustalle (65 m 6'" johtoa laskettu ja 75 m 6' johtoa hylätty); Porthaninkatuun ja linjaan kortt. n:o 32 edustalle (89 m 6" johtoa laskettu, 84 m 4" johtoa hylätty); Koskelantien poikki Vallinkoskentien kohdalla (2 m 6" ja 55 m 5" johtoa); Katajanokalla valtion alueen varrella olevaan katuun Linnankadulta koilliselle poikkikadulle (268 m 5" johtoa); c) Putkiverkon korjaustiliue on viety seuraava kustannus: vesijohto kreikkalais-katol. seurakunnan hautausmaalle (45 m 4" johtoa).

7 Siirto 28 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (746 ml suodatuspinta-alaa)... Sähkö moottorit ja keskipakoispumput... Sähkönmuuntajat, sähkökaapelit ja kojeisto... Uusi suodatnrakennus puhdasvesialtaineen... Pyöreät altaat Vanhankaupungin Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... Kloorikaasukojeet...:... Kivisilta Vantaanjoen yli... Putkijohdot, sääntelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat... Varastorakennukset Siltasaarella... Myllyrakennus... Kemistin asuinrakennus hirsistä... kemistin asuinrakennus hirsistä... Asuinrakennus tiilistä... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen... Asuinrakennus hirsistä (ent. myllärinrakennus)... Pesutupa ja sauna tiilistä... Vesisäiliö Eläintarhassa, vanha...»» uusi..... Vartijan asuinrakennus hirsistä...»»tiilistä... Vesijohtotyöpaja tiilistä korttelissa n:o 79... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... Vesipostit satamissa... Vapaakaivot... Putkiv6Ykko... Vesimittarit... Kalustot, työkalut ja autot.... Huhtikuun 29 p:nä 936 kaupunginvaltuusto vahvisti laitoksen viimeisen taksan. Tämän mukaan veden yksikköhinta on 2: 2 markkaa kultakin m :ltä kulutuksen ollessa enintään, m 8 vuosineljänneksessä, 2: markkaa Tulot yksityiskulutuksesta... 32,544,62: 95» satamaposteista jaellusta vedestä... 2,66: 8 kaupungin kulutuksesta... 2,264,44: 5» vapaakaivoista y.m. jaellusta vedestä.... laitoksen omasta vedenkulutuksesta Vesimittarien vuokrat.... Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista.... Arvo "/ 937 Lisäykset Kuoletukset 5,2,7: - 277,4:- 958,7:- 42,3: - 37,4: - 25,9: 25 8,29: 25 6,2: - 9,5: - 3,39,3: - 33,6: - 45,: ---, 9,969,6: - 46,5: - 44,5:-,4: - 339,2:- 8,3: - 2,353,9: - 2,6: - 53,9:.- 4,3:- 29,4: - 3,4: - 77,8: - 7,7:- 8,:-.4,6: -,3: - 38,: - 3,5: - 3,4: -,4: - 2,2: - 2,4:- 9,624,5: - 248,: -,87,92: 35 2:35 4:- 358,9: - 8,: - 27,: - 97,: - 7,5: - 2,7: - 32,9: - 6,23: 8 4,63: 8 29,3: -,: - 8,7: - 76,288,6: - 2,6,532: 95 2,354,32: 95 948,9: - 299,963: 75 88,63: 75 Arvo "/ 938 4,843,3: - 546,4: - 45,2:- 4,7: - 3,256,7: - 45,: - 9,58,: - 33,: - 33,9: - 2,52,3: - 49,6: - 26,: - 7,:- 8,:- 3,3: - 24,5: - 2,: - 8,8:- 9,376,5: -,87,9: - 4:- 35,9: -,79,5: - 2,7: ----,. 367,5: - 3,6: - 86,545,: -,6,8: - 396,9:- 556,: - 59,2: - ---------------------------------------------------- mk,45,: -:- 24,993,73: 4,676,3: 3,767,7: -. Taloudellinen tulos. 45,426: 7 63,432: 5 35,3,24: 687,2: - 9,97: 5 Siirto 35,826,42: 6 Hinta. kultakin m 8 :ltä, ja 2, m 8 välillä, 2: - markkaa kultakin m 8 :ltä 2, ja 4, m a välillä sekä : 9 markkaa kultakin m 3 :ltä 4,OOlm 8 :stä ylöspäin. Mittarin vuokrat ovat jonkunverran korotetut. Tulot.. Siirto 35,826,42: 6 Voitto tehdyistä asennustöistä: Tulot... 3,887,85: 95 Menot...:... 3,276,75: 7 6,99: 25 Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 88,453: 5. Menot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 77,72: 5,75: _ Tulot satamapostien. hoidosta ja kunnossapidosta 28,7: 85 --------------------- Siirto 28,7: 85 36,448,27: 85

8 Siirto 28,7: 85 36;448,27:85 Menot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta 56,74: 85 Maa-alueiden vuokrat.... Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja niiden ehdotusten tarkastuksista.... Luontoisedut.... Sekalaiset tulot.... 7,33: - 5,6: - 66,979: 5 8,84: - 3,4: 65 mk 36,73,639:- Tulot vesikuutiometriltä. myydystä vedestä, p Vedestä... 27.274- Mittarien vuokrista'... 4.5 Tehdyistä asennustöistä..,... 3.65 Muut tulot... :....79 Yhteensä 26.723 pampatusia vedestä, p 2.397 3.92 3.486.73 29.533 Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, on vuokra 57: 33 markkaa vuodessa kultakin mittarilta. A. Hallinto. Osa hallituksen menoista............. 7,748:- Palkat... 34,6:- Tarverahat: Kaluston kunnossapito....,398: - Painatus ja sidonta...... 25,642: 85 Puhelinmaksut... 3,78: 3 Autokulut... 2,: 45 Sekalaista.... 57,63: 5 Mittaukset y.m.s.... 6,252: 8 5,986: 45 ---'==;:::;...-:,.:.:.:.:..:.:.:...:.: l!k 447,894: 45 B. Kassa- ia tilivirasto. Palkat... 764,28: 85 Huoneistomenot... 23,988: 7 Menot. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi koskivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta höyryturbiinigeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista... Koneenhoitajat ja apulaiset... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivät yöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito...:.... Höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset.... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 79,5: - 89,225: - 38,386: 75 77,854: 64:75 3,244,9 kwh:sta...,656,6: 2 2,4,: 8 mk 978,7: 55 Tästä vähennetään suodantinhiekan pesukustannukset... 2,274: 5 S:n menot laitoksen valaistuks. 2,278: 45 C. Käyttö Vanhassakaupungissa. S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 8,648: 5 52' 45 ) La b ra tor i : Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 87,6:- Bensiini, kemikaaliat, tarveaineet ja muut' menot......... 2,796: 5 mk 28,92: 5 Mitä,laboratorion toimintaan tulee, viitataan kemistin erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) V e den p u m p p u a m i n e n: a) Turbiinipuniput. Osa konemestarien palkoista..... 2,:- Koneenhoitajat ja apulaiset... 9,5:- Muut käyttö- ja hoitokustannukset... 6,667: - Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito,.. 2,427: 5 mk 23,99: 5 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,667,953 m 3 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut 8.666 penniä kuutiometriltä...:..: --====---=..:..:'::.:...: mk,99,899: 35 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta. 3,244,9 kwh Laitoksen koskivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta..., 8,48 ) Yhteensä 4,363,38 kwh Jokainen kwh on siis maksanut keskimäärin 45.63 p. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Vedenpumppuamiseen saostusaltaisiin.. 782,873 kwh Vedenpumppuamiseen kaupunkiin... 3,483,9 Suodatinhiekan pesuun...... 39,726 Koko laitoksen valaistukseen...... 4,745 Pikku moottoreihin...... 6,946 Yhteensä 4,363,38 kwh Kun energiankulutus suodatinhiekan pesuun, pikku moottoreiden käyttöön ja koko laitoksen valaistukseen

9 (97,47 kwh) on maksanut 5,2: 45 markkaa, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat siis seuraaviin summiin:. Pumppuaminen saostusaltaisiin... 365,362: 5 Pumppuaminen kaupunkiin...,625,537: 2 mk i,99,899: 35 eli.978 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 4,862,236 m 3 vettä ja 2.84 penniin kuutiometritä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 7,53,89 m a, joka kertomusvuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta v. 938 oli 2.676 penniä kuutiometriltä, kun vuosikustannukset, 2,222,98: 5 markkaa, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälle. 3) Suo d a t u s: Osa konemestarien palkoista.... Suodattimien hoitaja.... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Vedenkulutus suodatinhiekan pesuun.... Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunnossapito 8,: - 28,3: - 2,274: 5 85,87: -,55: 25 --------------- mk 53,952: 75 eli jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälle,.878 penniä kuutiometriltä. 4) K e m i a i n e n puh d i s t u s j ase k e y t y s: Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista...... 8,: '- Koneenhoitajat ja apulaiset... 24,695: - Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista... 22,49: 8 Vedenkulutus... 52,8:- Aluminiumsulfaattia...,86,952: 55 Sammuttamatonta kalkkia... 49,449: - Klooria... 48,94: 45 Aktiivihiiltä......,59: Sähköenergiaa.................. 8,648: 5 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito... 97,833: 65 mk 2,88,324: 5 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat.98 penniin kuutiometriltä. 5) Muu t m eno t : Siirto Konehuone-ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... '.' Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Kustannukset tasoituksista ja istutuksista Kustannukset puhtaanapidosta ulkona ja sisällä... Kustannukset asuinrakennusten polttoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset selkeytyslaitoksen polttoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset Siltasaaren laitoksen polttoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset vesi- ja höyryturbiinilaitoksen j a muitten rakennusten polttoaineista 82,79: - 67,59: 6 25,278: 55 4,524:- 58,89: - 35,73: 25 52,4: 65 35,427: - 36,28: 6 ja lämmityksestä... 3,62: 3 Kustannukset sähkövalaistuslaitteista...,687: 65 Kustannukset sähkövalovirrasta... 2,278: 45 Kustannukset vedenkulutuksesta... 2,74:- Kustannukset yövartijasta... 3,362: 55 Sekalaiset kustannukset... 7,8: ------------------ mk 573,964: 7 tehden 3.274. pennin menon jokaiselta kaupunkiin pumputulta vesikuutiometriltä. Käyttömenot nousevat 5,247,252: 5 markkaan ja jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä 29.988 penniin. D. Putkiverkko ja vesisäiliö. putkiverkkoinsinööri, palkka... tarkastusinsinööri asennusten katsastusta varten, palkka...;... Työnjohto... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja. kunnossapito... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito.... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun korjaus ja hoito... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus... Vedenkulutus... Sekalaiset kustannukset.... 8,94: - 63,78: - 94,8: - 63,36: 3 38,725: 2 3,576: 65 4,9: 2,25: 3 9,536:- 9,: 5 ------------------ mk 97,25: 6 Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus...;..._.._.._._.._._.._.._._.. 8_2_,7 9_:_ Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 5 Siirto 82,79: - vuotoa, jotka kaikki korjattiin.

Laitokseen on tuotu tarkastettavaksi 23 ptirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto. mittarityöpajan johtaja, palkka... 7,982: - Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... 39,9: 5 36,64: 45 Työpajarakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito... 93,66: 85 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... 3,28: 5 Valaistus... 9,694: Lämmitys ja polttoaineet... 3,35: 8 Vedenkulutus... 6,564: 5 Yövartija ja sekalaiset menot... 8,422: 25 ----------------- mk 924,294: 25 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 244 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisen läpimitta 25 3 4 5 75 25 5 mm Lukumäärä... 5 8 75 7 77. 64 4 4 kpl. F. Yleiset sekalaismenot. Osa kaupungin suorittamista eläkkeistä.... Vuokra ja vero.... Työkalujen ja kaluston hankinta..... Vakuutusmaksut.... Työntekijäiil. erinäiset edut..... Korot konttokuranttitilistä kaupungin kassassa.... Pohjavesitutkimuksia Toivonniemen koulukodilla.... Sekalaiset menot 39,537: - 45,642: 6 267,63: 8,993: 6 2,64: 55 29,62: 65 3,435: 9,675: - mk.24,6: G. Kuoletukset ja korko. Kuoletukset sekä korko pääoma-arvolle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 927 ja tammikuun 28 p:nä 93 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat: Kuoletukse't, siv. 6--7...... 4,676,3: 7 % kor!:o pääoma-arvolle tammik. p:nä 938,998,25: 35 markalle 7,839,868: 75 mk 2,55,999: 85 Jos yhdistellään edelläolevat menot sekä myös kustannus, jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulukko: Vuoden 938 menot ja kustannu jokaiselta pumputulta vesikuutometrltä. A. Hallinto... ;.... B. Kassa- ja tilivirasto.... C. Käyttö: ) laboratorio...,.... 2) vedenpumppuaminen... 3) suodatus... 4) kemiallinel?- puhdistus ja selkeytys... 5) muut menot Vanhassakaupungissa..... 447,894: 45 978,7: 55 Penniä vesikuutiometrilti 2.555 5.579 28,92: 5 2,222,98: 5 53,952: 75 2,88,324: 5.92 2.676.878.93 573,964: 7 5,247,252: 5 3.274 29.933 D. Putkiverkko ja fjesisäiliö... 97,25: 6 5.533 E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto... 924,294: 25 5.273 F. Yhteiset sekalaismenot...:...,24,6: 7.8 --------------------------- mk 9,88,644: G. Kuoletukset ja korko... 2,55,999: 85 Yhteensä mk 22,324,643: 95 55.953 7.397 27.35 Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 6,948,624 m 8:stä, niin samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä v6sikuutiometriltä olivat 3.7 penniä.

Voltto- ja tappiotl. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 7-8...... mk 36,73,639:- Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv. 8-... 9,88,644: Kuoletus ja korko pääoma-arvolle s:n siv.... 2,55.,999: 85 Vuoden nettovoitto... 4,46,995: 5 mk 36,73,639:- Tila joulukuun 3 p:nä 938. Varat. Pääoma-arvo edelläolevan erittelyn mukaan....'.... U udistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuantivaroilla... :.... Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat....... Tarvikevarasto.... Kassa...,.... Saatavat.... Pankkitilillä olevat vakuusmaksut 3,767,7: - 2,72,89: 65 6,26,573: 2 5,536,84: 25 9,27: -,59,535: 35 93,2: - mk 57,296,73: 45 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka... 4,47,64: 85 Konttokuranttitili...,65,834: 9 4,22,999: 75 Menojäämät... 742,536: 65 Talletetut vakuudet...;... 934,2:- 42,889,736: 4 Nettovoitto............ 4,46,995: 5 mk 57,296,73: 45 Menot'ja tulot ei ainoastaan kirjanpäätöksessä vuonna 938, vaan myöskin muutamina aikaisempina vuosina, on yhdistelty llitteeseen n:o. Helsingissä, maaliskuussa 939. John. L. W. LillJa.

2 Liite n:o. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - utdrag ur vattenledningsverkets Arsberättelser. Menot - Utglfter Pumputtu Laltol<sen pää- Uudlsrakenvesimäärä oma-arvo nukset vuoden Kuoletukset ja korko pääkuluessa Hallinto, käytt!! y.m. oma-arvolle ) Yhteensä menoja V u sl Uppfordrad Verkets kapltalvatten- värde den ' Nyanläggnln- F!!rvaltning, drlft ete. Amorterlngar oeh ränta Summa utglfter Ar mängd gar under året på kapltalvärdet ) ms mk mk mk p p p m3:ltll. ms:ltä mk mk m8:ltä p per ma p per m" p per m8 95... 4,382,63 7,583,558-9,922 87 443,635 9 6.95 583,739 77 9.46,27,374 96 6.97 92... 6,663,349 7,45,75 -,295,628 55 2,6,455 29 39.26 55,3 8 8.27 3,5,56 9 47.296 925... 8,338,22 2,845,45 72 3,94,238 79 4,267,6 33 5.77 977,876 8.728 5,245,37 4 62.95 926... 9,34,688 6,98,444 87 3,96,829 78 4,96,953 3 54,9,273,976 89 4. 6,234,93 2 69. 926 )... 9,34,688 59,45,424 87 3,96,829 78 4,96,953 3 54,9 6,488,254 39 7.85,449,27 52 26.725 927... 9,442,445 6,58,894 5,4,93 5,335,4 5 56.52 6,77,792 37 7.38 2,42,933 42 27.54 928...,954,629 78,668,864 4,796,396 67 6,4,92 28 58.54 8,56,62 58 78.46 4,97,73 86 36.66 929... 2,355,826 86,46,596 54 22,46,42 73 7,,94 35 57.559 9,2,9 2 74.555 6,323,85 37 32.4. 93... 2,25,34 5,75, - 9,57,966 24 6,877,628 33 56.4.4,373,96 24 92.846 8,25,544 57 48.99 93..... 2,367,72 2,358,382 5 6,,734 6 7,3,67 68 56.847,888,3 9 96.2 8,98,6 58 52.968 932... 2,647,25 5,75,62 85,623,247 35 6,225,95 8 49.228 2,46,64 6 98.72 8,642,6 4 47.4 933... 2,66,948 2,524,39 35 962,942 8 6,48,85 6 5.9 2,294,453 8G 97.5 8,775,539 4 48.295 934... 3,27,29 9,69,5 -,38,22 75 6,58,87 65 49.282 2,77,987 75 9.449 8,586,858 4 4.73 935... 4,7,98 6,375,78 3,48,443 65 7,395,324 95 52.794,945,529 65 85.277 9,34,854 6 38.7 936.. :... 5,59,5 4,6,774 2 9,32,369 45 7,877,698 5 52.32,778,797 85 78.27 9,656,496-3.529 937... 6,534,457 8,994,6-7,,56 75 8,696,22 4 52.594 2,285,278 75 74.8 2,98,4 5 26.@95 938... 7,53,89,998,25 35 24,445,75 75 9,88,644 55.953 2,55,999 85 7.397 22,324,643 95 27.35 Tulot-nkomster VedenmyynU Muut tulot Yhteensä tuloja V u s Vatenf!!rsäJjnlngen övrlga nkomster Summa nkomstr Ar mk Nettovotto Netlovlnst p p p % pääomam 3 :ltä ms:ltä mb:jtä arvosta mk mk mk % på anl. p per m 3 p per ma p per m8 kapltalet 95...,525,267 82 23.897 83,37 59.36,68,585 4 25.23 58,2 45 7.66 92... 3,98,838 36 48.6 352,277 43 5.287 3,55,5 79 53.298 399,599 7 5.4 925... 9,952,27 99 9.36 82;947 69 9.846,773,28 68 29.26 5,528,.8 27 43.4 926... 4,847,5 5 64.338 976,344 77.88 5;823,845 28 75.46 9,588,95 26 59.2 926 )... 4,847,5 5 64.338 976,344 77.88 5,823,845 28 75.46 4,374,637 76 7.36 927... 5,92, 24 68.57 975,42 87.327 6,887,243 78.844-4,844,39 69 7.92 928... 8,58,29 22 64.846,239,94 8.38 9,298,34 3 76.64 4,327,42 7 5.5 929... 2,72,794 45 63.265,22,44 2 9.82 2,294,938 47 72.847 4,97,33 5.75 93... 2,8,84 95 69.89,,29 54 9.72 2,923,96 49 78.962 3,67,55 92 3.47 93... 2,9,592 8 69.82,69,942 3 8.75 2,98,534 83 77.733 3,62,923 25 2.73 932...:... 23,884,582 88.852,7,453 9 8.464 24,955,36-97.36 6,33,9 6 5.49 933... 24,977,658 4 97.28,4,879 55 8.727 26,82,537 95 26.8 7,36,998 55 6.49 934... 26,44, 45 97.95,68,68 3 8.848 27.22,69 75 26.43 8,625,833 35 7.9 935... 27,578,3 75 96.875,32,6 9 9.424. 28,898,2 65 26.299 9,557,266 5 8.98 936... 29,63,27 96.759,243,35 65 8.256 3,873,442 75 25. 5,26,946 75.77 937... 32,275,352 45 952,52,827 75 9.88 33,778,8 2 24.289 2,796,779 5.74 938... 35,3,24 2.397,6,842 6 9.36 36,73,639-29.533 4,46,995 5 2.86 ) Vuoden 926 toisesta kirjanpäätöksestä kuoletukset on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet'år 926 äro amorteringarna beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %; därförinnan endast 5 % ränta.

3 Liite n:o 2. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslatoksen toiminnasta vuonna 938. Saostus, selkeytys Ja stersoint. Vuonna 938 tyhjennettiin ja puhdistettiin saostusaltaita 6 kertaa ja meni tällöin 5,8 m 3 kemiallisesti käsiteltyä vettä hukkaan. Kertomusvuomla puhdistettu, kokonaisvesimäärä ' oli 8,23,8 m 8, eli keskimäärin 49,873 m 3 vuorokautta kohden. Suurin vuorokautinen vesimäärä, 64,2 m 3, puhdistettiin joulukuun 23 p:nä ja pienin taasen, 24,9 m 3, kesäkuun 26 p:nä. Kun vuonna 937 puhdistettu vesimäärä oli 7,95,5 m 3, niin lisäys on kertomusvuonna ollut,8,3 m 8 eli 6.5 %. Vedenpuhdistukseen käytettiin kemikaalioita seuraavasti: Grammaa ml kohden Keski- Suurin Pienin määrä määrä määrä Aluminiumsulfaattia ',53,823 kg 57.7 9. 4(2 Kalsiumoksiidia 287,866 kg... 5.8 23.9 7. Klooria,242 kg....56.99.9 Aktiivihiiltä 4,923 kg. Aluminiumsulfaatissa on ollut keskimäärin 7.8 % aluminiumoksiidia. Veden maun parantamiseksi käytettiin aktiivihiiltä 59 päivänä. S:n s:n suodatinta kohden tunnissa... Suodattimenpesujen luku.. Suodatettu vesimäärä kah-. den pesun välillä..... Kahden pesun välillä suodatettu ms:iä kohden suodatinpinta-alaa... Käyttöaika kahden pesun välillä... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin... Pesuvesimäärä... Pesuvettä pesua kohti.,... Pesuvesimäärä prosenteissa suodatetusta vesimäärästä.... Suodattimien huuhtelujen luku..... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesimäärä... S:n s:n huuhtelua kohden... Pienet suodattimet 5.2 m a,938 4,59 m a 92.7 m a 38 h 35' Suuret 8uodattimet 6.7 ml,286 7,873 m a 249. ml 49h 5' '" 5' 3'" 26,3 m 3 244,3 ml.6 m 3 9. m a 2,5 2.75 / ' 34'" 46,6 m 8 8.6 ml,973 2.4.% ' 3' 6, ml 3.9 m a Suodatus. Vuonna 938 olivat kaikki laitoksen, suodattimet käytännössä. Suodatusnopeus oli vuoden alkupuolella n. 4 m tunnissa, mutta lisättiin se keväällä n. 5 m:ksi. Suodattimia on laitoksella kahta eri kokoa ja kumpaakin 4 kpl. Suurempien suodattimien pinta-ala on 32.6 m 2 ja pienempien 2.6 m 2 Pesu- ja huuhteluvesi mukaanluettuna suodatettiin kertomusvuonna kaikkiaan 8,98, m 8 vettä. Tärkeimmät suodatusta koskevat tiedot saadaan seuraavasta yhdistelmästä: Suodattimien käyttöaika Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna) Pienet suodattimet 74;766 h Suuret suodattimet 63,4 h 7,866,4 m 8,24,4 m 8 Suurien ja pienien suodattimien pesuvesimäärä yhteensä on 2.56 % suodatetusta vesimäärästä. Laitoksella kemiallisesti käsitelty vesimäärä jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin... 7,53,2 ml eli 96.8 % Saostusaltaiden käyttöön: kemiallisesti käsiteltyä vettä... 5,8 t.58 Suodattimien. käyttöön: pesu- ja huuhteluvettä 568,2. 3.2 ) Yhteensä 8,23,8 ml eli. %

4 Laboratolotyil8kentely. Vantaan ja vesijohtoveden kokoomus vuonna 938 sekä lähimpinä edellisinä vuosina käy selville seuraavasta taulukosta: Valon läpäl- Permangasykyky Väri. naaunkuu- Lluennelta AkallteetU. Vapaata h- Vetyonl Tehokasta Kovuusaste Vu sl mm kerroksen tue, suoloja. Uhappoa, eksponenttl. klooria, (saksala!- läpi. nen) cm"l. mgll pt mg/ KMnO. mgll nl.o HCl mg/ CO. ph mg/c " Vantaan V e s i 933... 36 236 6.\ 63.9 5. 5.8 7. - 2.8 934... i4 277 77.5 57.9 4.u 5.6 6.9-2.' 935... 29 276 79.7 47.4 3.7 5. 6.8 -.87' 936... 3 282 68. 53. 4. 4.7 6.9 -.7. 937... 33 25 62. 64.4 4.u 5. 6.9 -.9 938... 35 234 67.9 69.8 4.l 5.8 6.9-2.9 Suurin 73 94 28 29.6 7.8 8.s 7.8-2.78 Pienin.6 84 29.4 34.9. 3.8 6.4 -.4. 933... >9.4 3.9. 934... >9 7..8 935... >9 5.7 92. 936... >9 4.8 95.6 937... >9.4 5. 7.7 938... > 9.4. 7.6 2.ll Suurin 7 35.7 56.4 Pienin >9 8.ll 78.5 Suodatettu v e s i 5.7 3.6 7..9 3.89 4. 3.8 7..6 3.4.8 3.94. 2.8 7..6 3. 4.82 2. 7.8.6 3.8 5.28.7 7.4.8 3.44 4.77 2.8 7.8.8 3.6 7.5 6.5 7.9.6 5.ll7.9 6.9. 2.76 Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä kumpaisenkin veden vetyionieksponentin ja kovuuden arvot ovat keskiarvoja 23 analyysistä.. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista tutkimustuloksista. Jokiveden korkein suolapitoisuus oli 29.8 mgfl; aikaisemmin havaittu suurin suolapitoisuus on ollut 92.6 mg/l. Vuosikeskiarvot 23:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä selviävät seuraavasta yhdistemästä. Lämpöaste. C.... Valon läpäiseväisyys %:ssa mm kerroksen läpi.... Väri, mgfl pt.... Liuennutta happea. mg/l.... Kyllästysaste %:ssa..... Sähkönjohtokyky. X 8 x - 6.... Johtokyvystä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l.... Haihdutusjäännös 8 o :ssa, mgfl.... Hehkutusjäännös. mg/l..... Hehkutushäviö, mgfl..... Permanganaatinkulutus, KMnO,. mg/l. Albuminoidiantmoniakkia, NH,. mgfl. Vantaan Suodaletlu vesi vesi 7.9 8. 36 > 9 23.6. 2. 9.ll 99.6 9.8 49.5 68. 2. 24.8 2.8 87.6 9. 37. 2.8 7.9 8..7.9 Vantaan Suodaleltu vesi vesi Tehokasta klooria, Cl. mg/l....7 Piihappoa. SiO a mg/l... 24.9. 7. Aluminiumia. Al, mg/l... 6..8 Rautaa, Fe. mg/l... 2.8. Kalsiumioneja. Ca". mg/l... 7.5 9.4. Magnesiumioneja. Mg. mgfl... 4.6 4... Ammoniumioneja, NH,. mg/l.....6.4. Sulfaatti-ioneja. SO,", mgfl... 2. 39.8 Kloori-ioneja, Cl'. mgfl... 6.6 6.7 Nitraatti-ioneja. NO a '. mgfl... 4.5 4.5 Nitriitti-ioneja, NO a ', mgfl....8.4 Bikarbonaatti-ioneja, HC8'. mgfl... 24.6 28.ll Metyylioranssialkaliteetti, cm 8 fl. nlto.. ' 4. 4.6 Vapaata hiilihappoa, CO mgfl... 5.8 2. Vetyionieksponentti. ph... 6.9 7.8 Kokonaiskovuus saksal. asteissa... 2.9 3.6 Karbonaattikovuus».8.8 Kivennäishappokov.».96 2.8 Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot näkyvät seuraavast taulukosta:

5 Vuosi ja kuukausi Vant&a.n vesi Suodatettu vesi Kesklm. Suurin Pienin Kesklm. Suurin Pienin 938 Tammikuu... 3,283, 6.6 3 Helmikuu... 6,975 23,,5.8 2 Maaliskuu... 4,395 57, 2,6 3.6 Huhtikuu... 4,87 2,,.9 Toukokuu... 2,44 6,8 32.& 3 Kesäkuu... 69 2,6 2. 2 Heinäkuu'... 679 7,7 4.& 7 Elokuu... 35 2,2 6.' 3 Syyskuu... 383,.7 5 Lokakuu... 9,5 47, 3.9 2 Marraskuu...:... 7,532 27,,2.6 3 Joulukuu... 9,244 97,,3. Koko vuonna... 4,9 97, 6.9 933... 5,48 56, 8 6 934... 5,753 36, 7 2 935...:... 8,254 2, 2 2 936... 6,754 7, 4.8 3 937... 6,745 66, 32.8 58 Bacterium colin tutkimuksia suoritettiin 52 kertaa jokivedestä ja suodatetusta vedestä sekä 49 kertaa kloreeraamattomasta allasvedestä. Tutkimusten tulokset käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä: MylJnteisiä tuloksia %:ssa. Vuosi 5 25 5 2.5 cm 8...6.2&..&.96.. Vantaan v e s i 933.... 96. 9.' 7.2. 63.6 42.8 25. 2.2 7.7 5.8 934.... 98. 98. 88.6 75.6 5.9 32. 7. 7.6.9 935.... 98. 88.& 84.6 67.8 6.& 32.7 2.2 9.6.9 '936...... 96. 96. 76.9 57.7 46. 9. 9. 3.8 937.... 96. 96. 9.' 75. 5.9 5. 7.8 3.6 9.6 938..... 96.2 88.& 78.8 65.' 46. 23..& 3.8 Selkeytynyt, kloreeraamaton vesi 933... 28.8 7.3 5.8 3.8 934... 28.8 24.6 8.9 5.7 935... 38.& 38.6 3.8 7.7 936... 73.2 5.9 46.2 26. 937... 6.9 56.& 47.8 23. 938... 79.6 63.8 46.9 32.7 933... 934... 935... 936... 937... 938... Suodatettu vesi

6 Vuonna 938 aloitettiin tutkia vedenlaatua myöskin Vantaanjoen koko vesistössä. Koska tutkimuksia vielä edelleenkin jatketaan, ei ole vielä aiheellista ryhtyä niitä tässä yhteydessä lähemmin selostamaan. Laboratoriossa' viime vuonna tutkittujen näytteiden lukumäärä näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Kemiallisia vedenanalyysejä: Täydellisiä vedenanalyysejä... 46 nä ytteestä Analyysejä Vantaanjoen vesistön vesistä... 36» Analyysejä muista vesinäytteistä... 2 näytteestä & käyttötarkkailun vuoksi.,766, Erilaisia määräyksiä... 8 Bakteriologisia vedenanalyysejä: Bakteeriluvun määräämisiä.... Bacterium colin määräämisiä.... Analyysejä kemikaalioista.... 6,53 768 9 ------------------- Yhteensä 7,898 näytteestä Knut Alfthan.

Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 938. Kuluneena vuonna ei ole tarvinnut suorittaa mitään suurempia uudistöitä käyttöosastolla Sörnäisissä, koska kojeet ja uunit ovat olleet jatkuvasti riittävät, vaikka kaasunkulutus herkeämättä on noussut. Sitä vastoin pitää tulevana vuonna laajentaa kojejärjestelmää ja ehkä jo vuonna 94 rakentaa uusia uuneja, koska vanhimpien uunien kunnossapito tulee kalliiksi ja käyttö epätaloudelliseksi sekä uunien varautumiskyk)t jää lähimpinä vuosina liian pieneksi. Elokuussa aloitettiin Sörnäisissä noin 6:n työntekijän käytettäväksi tarkoitetun puku- ja ruokailuhuonerakennuksen ja sen kellarikerrokseen sijoitettavien väestösuojahuoneiden rakennustyöt. Rakennus voidaan ottaa käytäntöön alkupuolella vuotta 939. Syyskuussa valmistui Nordenskiöldinkatuun laskettu 3 mm:n vahvuinen kaasujohto, jotenka Taka-Töölön ja kaasulaitoksen välinen tärkeä syöttöjohtotyö tuli loppuunsaatetuksi. Marraskuun 24 päivänä otettiin käytäntöön toinen maanalainen aluesäätäjä, joka on sijoitettu Runebergin- ja Topeliuksenkatujen riteyksessä olevalle aukiolle. Näiden töiden johdosta on kaasunjakelu Töölön kaupunginosaan saatettu varmaksi ja putkiverkon painesuhteet täysin normaaleiksi.. Kaasulaitoksen tulevalle kehitykselle sangen tärkeä kaupunginvaltuuston marraskuun 23 päivänä tekemä päätös, joka koski kaasujohdon asentamista Käpylään sinne suunnitellun olympiakylän rakennustöiden yhteydessä, tulkoon tässä mainituksi. Kaupungissa on vuoden kuluessa asennettu 5,529 erilaista kaasukojetta, joista 3,79 kpl. oli liesiä, 768 kpl. kaasukeittimiä ja 84 kpl. paistinuuneja. Lisäksi voitaneen mainita, että vuoden aikana on m.m. as ennettu 9 ravintolaliettä ja 9 suurta leivinuunia, mihin saavutukseen on vaikuttanut teollisuustariffin voimaansaattaminen ja se seikka että kaasu on osoittautunut taloudelliseksi ja aikaa säästäväksi polttoaineeksi. Kaasunkulutus v. 937 oli 26,7,4 m a, s. o.,662,8 m 8 eli 6.64 % edellisen vuoden kulutusta suurempi. Helsingin kaupungin rakennuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevassa vedenpuhdistuslaitoksessa. kehittynyttä metaanikaasua on kaasu laitos tilivuonna ostanut 257,4 m 8 ; Bruttoylijäämä v:lta 938 oli mk 5,284,756: 25, laitoksen pääoma-arvon korko ja kuoletus mk,244,67: - ja nettovoitto mk 5,4,85: 25. Kaasun perushinta oli sama kuin ennen, nimittäin mk : 3 m 8:ltä. Alennusperusteet samoin kuin perusteet mittarinvuokran määräämiselle olivat samat kuin edellisenä vuonna. Kaasunvalmistus. Kaasulaitos on v. 938 valmistanut 26,456,6 m a kivihiilikaasua, johon on käytetty: Kivihiiliä... 78,37, kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin maksanut mk 274: 4 metritonnilta., kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut 337.8 m 8.

8 Sivutuotteiden valmistusta ja myyntiä v. i938 osoittava asetelma. Ammoniakkia 25 % Koksla Tervaa Bensalla Varasto vuoden alussa...:... kg 7,54, 566, 7,85 2,79 Valmistus... 63,4,54 2,825,338 96,84 327,29 t ) kg 7,68,54 3,39,338 23,899 347,938 Myyty... :... :... kg 4,547,9 2,74,738 92,47 29,839 t ) Omiin tarpeisiin käytetty... 7,74,35 - - 6,429 kg 58,26',54 2,74,738 92,47 38,268!J Varasto vuoden lopussa... kg,97, 686,6 2,482 39,67 Tulo myydyistä -sivutuotteista... mk 7,245,893: 35,858,754: 25 593,589: 95,298,662:. Keskimyyritihinta... ;... m.!t 425: 33 --.:.: 68.72..3: 8, 4: 45- tonnilta kilolta kilolta kilolta Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 26,7,4 m 8 :iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna,662,8 m 8 eli 6.64.%..,.. Suurin kaasunkulutus merkittiin jouluk. 22 p:nä, jolloin se nousi 6,8 in 8 :iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 26,5 m 8, kulutettiin kesäk. 24p:nä: Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupngin katuvalaistus... 6.86 %.,83,345 m B Kaupungin satamavalaistus...:.....5' 33,365 Yksityinen' kulutus...;;...;...;......-... 88.6S & 23,687,848 ). Kaasulaitoksen oma kulutus.......98 262,75 Vuoto ja tiivistyminen...:... 2.98» 795,9 Yksityinen kaasunkulutus. ------------------------------- Yhteen,sä..% 26,7,4 ml Vuoden 938 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää 3,772 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 65,66 kpl., joista 22,988 kpl. tavallisia ja 42,673 kpl. rahakemittareita. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 23,687,848' m 8, mistä määrästä 4,347,997 m 8 tavallisilla ja 9,339,85 m 8 rahakemittareilla.. Kaasun.hinta on k;uluneena vuonna ollut mk : 3 rri 8:ltä. Sitäpaitsi on voimassa 2 erikoistariffia, nimittäin teknillisten laitosten hallituksen /6 936 vaj;tvistama ja 3/4, 29/6 ja 4/9 937 tarkistama n.s. teollisuustariffi, jota kirjallisten erikoissopimusten nojalla. sovelletaan ravintoloiden, ruokaloiden, ka:hviloiden, leipomoiden ja teollisuuslaitosten 6 m 8 kuukaudessa ylittävää kaasunkulutusta laskutettaessa, ja 29/6 937 vahvistama n.s. keskuslämmitystariffi, jota taas sovelletaan keskuslämmitys- ja lämminvesipannujen kuumentamiseen /6-3/8 välisenä aikana käytettyä kaasua veloitetta.essa. Koko kaasunhinnalle myönnetty alennussumma nousi v. 938 mk:aan 768,762: 2. K aasumittarien vuokra. Kaasumittarinvuokraa on veloitettu kaupunginvaltuuston huhtik. 6 p:nä 924 vahvistaman taksan mukaan. Tulot kaasumittarien vuqkrista olivat v. 938 mk 92,823: 45. Katu- ja satamavalaistus. Kaupungin kaduille ja satama-alueille asetettujen valaistusliekkien lukumäärä -oli vuoden lopussa 8,8 ja lamppujen lukumäärä,876. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 8,75 ja,93. ) Määrään sisältyy: 8,583 kg. jäteöljyä. 8) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 468,379 ml.