JÄSENKIRJE 1/2012 Keurusseudun Luonnonystävät ry Yhdistyksemme netissä: www.sll.fi/keurusseutu Olemme myös Facebookissa!
Luontoelämyksiä ei tarvitse kaukaa hakea Juuri tällä hetkellä (helmikuun alku) Keurusseudulla on todella mahtavat näkymät. Aurinko paistaa lumistakin lumisempaan maisemaan. Puut ja pensaat on kuorrutettu lumella ja kuuralla. Oksat riippuvat lumitaakan alla, monet puut kaartuvat kauniille luokalle, jotkut ovat kumartaneet latvansa jo maahan asti. Joulukorttimaisema on upeimmillaan. Kelpaa nyt katsella ympärilleen ja lähteä retkelle lähimetsään. Kameran kanssa voi hakea hauskoja kuvakulmia. Kyllähän tämä olisi monelle etelän ihmiselle ihmeiden ihme. Ja aina parempi, jos hoksaa pysähtyä ihmettelemään metsän eläinten touhuja, jäljistä. Siellä on pomppinut isoa ja pientä otusta sinne tänne. Jäljet paljastavat joskus vähän liiankin tarkoin kunkin reitit ja hankkeet. Lumisena nuokkuvat puut kutsuvat retkelle metsään. Kuva: Ari Aalto Joku aika sitten eräässä naisten lehdessä esiteltiin ensi kesälle hieman erikoisempia matkakohteita. Yhtenä oli kesäinen suokävely lumikengillä Virossa. No, sitä vartenhan ei tarvitse Viroon lähteä. Lähempänäkin on vielä luonnontilaisia soita tarvottavaksi. Monella suolla on sitä paitsi hienot pitkospuut, joilta suon näkymiä voi tarkkailla lenkkitossuvarustein. Me voisimme lisätä suokävelyyn vielä marjatkin. Ainakin Pihlajaveden Kivisuolla, jonka ojia kesällä talkoilla tukimme, karpaloita olisi riittänyt suuremmallekin porukalle.
Suomalainen luonto on kaikkina vuodenaikoina hieno nähtävyys. Lähialueillakin on runsaasti erikoisia luontokohteita, joissa monikaan ei ole käynyt. Keväthangilla riemullisia hiihtoretkiä voi tehdä ojittamattomille soille esim. Pihlajaveden Valkeajärven suuntaan. Lumettomana aikana hienoja vaelluksia, vaikka koko perheen voimalla, voisi tehdä esim. Multian Kulhanvuoren tai Palsankosken jännittäville poluille. Sieltä pojatkin löytäisivät sopivia haasteita. Ja kesällä kivan soutu- tai melontaretken voi tehdä melkein millä vesistöreitillä tahansa. Vaikkapa Pihlaisselän kierto pitkin rantoja voisi olla antoisa päiväretki. Lähiretkeily säästää myös luonnonvaroja, vähentää energiankulutusta ja hidastaa ilmastonmuutosta. Ei tarvitse lähteä Kanarialle tai Thaimaahan. Parhaiten lähiretkeily onnistuu suojelualueilla, joilla polut pysyvät auki ja luonto monipuolisen mielenkiintoisena. Viime aikoina varsin monet kaupungit ovat huomanneet, että luonnontilainen retkeilyalue taajaman kyljessä olisi valtti monessakin mielessä. Niinpä esim. Tampere, Oulu ja Seinäjoki kaavailevat kansallispuiston perustamista lähialueilleen. Helsingissähän niitä jo on, kaksikin kappaletta. Näitä hankkeita vastustaa ihme kyllä jyrkimmin Ympäristöministeriö, joka kai pelkää, että sen rahkeet eivät riitä. Niiden sijaan Ympäristöministeriö ehdottaa kaupunkipuistoja, jotka ovat suojelultaan lievempiä versioita (eikä niiden kunnossapito kuulu valtiolle). Keuruullakin kannattaisi harkita jonkinlaista lähiliikunta-alueen versiota. Sen ydinalue olisi Ilovuoren metsä, mutta siihen voisi kytkeä muutakin, esim. joitakin vesistö- ja ranta-alueita, ennen kuin ne kaikki rakennetaan täyteen. PS MIKSI JÄSENYYTENI ON TÄRKEÄÄ? Suurin osa Keurusseudun Luonnonystävien tapahtumista on ilmaisia tai vähintään samanhintaisia kaikille. Myös julkaisut ja jäsenkirjeet ovat internetissä kaikkien saatavilla. Jäsenyys on kuitenkin erittäin tärkeää toiminnan ylläpitämisen ja vaikuttavuuden kannalta. Taloudellisen tuen lisäksi suurempi jäsenmäärä lisää kannanottojemme arvoa. Keurusseudun luonnonystävien jäsenenä olet samalla myös kattojärjestömme Suomen Luonnonsuojeluliiton ja sen Keski-Suomen piirin jäsen. Jäsenmaksu jakautuu näiden kolmen tason kesken. Valtakunnan kattojärjestömme tekee arvokasta työtä esimerkiksi vaikuttamalla monissa työryhmissä, jotka suunnittelevat yhteiskunnan toimintaa sääteleviä ohjeita ja lakeja. Piiri on vahvasti mukana mm. maakunnan alueidenkäytön suunnittelussa. Piirin toiminnan viimeaikaisena painopisteenä on ollut keuruulaisillekin merkittävä turpeenkaivun lisäämisen estäminen. Kolme tasoa siis
muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Esimerkiksi monet suojellut retkikohteemme ovat vaatineet SLL:n toimia kaikilla tasoilla. Paikallistoiminnan toimintakertomus ja retkilista löytyy tästä jäsenkirjeestä. Jäsenille 6 kertaa vuodessa lähetettävästä Luonnonsuojelija-lehdestä voit lukea valtakunnallisesta toiminnasta. Kaikilta tasoilta löytyvät myös omat internet-sivut pääsivun www.sll.fi alta. Pysy mukana ja kutsu kaverisikin luomaan kestävää huomista! Toiminta jatkuu Luontoihmisillä on taas ollut kiireinen vuosi. Vapaaehtoisille luontojärjestöille näyttää kaatuvan yhä suurempi vastuu luonnon ja ympäristön puolustamisessa. Yhteiskunnan päättäjissä ja toimijoissa tuntuu olevan aina vähemmän asiantuntijoita, joilla olisi riittävästi tietoa ja ymmärrystä luonnosta ja luonnonsuojelusta. Onneksi usein sentään huomaavat pyytää suojeluihmisiltä apua. Luonnonsuojeluliiton, piirien ja paikallisyhdistysten toiminnasta ison osan vievätkin erilaiset työryhmät, lausunnot ja valitukset. Mutta varsinkin paikallisyhdistystasolla yritämme tehdä myös konkreettisempia toimia, jopa maastossa. Monenlaista touhuahan Keurusseudun Luonnonystävienkin (Kely) viime vuoteen taas mahtui. Puolustimme soita ja vesistöjä, paitsi erilaisin lausunnoin ja kannanotoin, myös käytännön talkoilla Kivisuolla. Edistimme ratkaisevasti eräiden metsäalueiden suojelua. Olimme mukana n. 10 niityn hoidossa. Yritimme levittää oikeata tietoa ja asennetta luontoasioihin mm. lehtikirjoituksin sekä järjestämällä lastenleirin ja nuorten vaellusleirin. Pyöritimme vaihtotoria. Keräsimme ja raportoimme tietoja harvinaisista ja uhanalaisista lajeista. Yhdessä SSLTY:n (Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen) kanssa osallistuimme moniin lintuprojekteihin. Mukana touhuissa oli kymmeniä vapaaehtoisia. Mutta tärkeitä ovat myös kaikki jäsenet, jotka ovat tukeneet ja kannustaneet meitä, ainakin jäsenmaksun verran. Kiitos! Toivottavasti pysytte mukana tänäkin vuonna. PS KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS v. 2011 (36. toimintavuosi) Hallitus ja toimihenkilöt v. 2011 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pertti Sulkava Hely Ikäheimonen
Hallituksen jäsenet Hallituksen varajäsenet Sihteeri Taloudenhoitaja Toiminnantarkastajat Varatoiminnantarkastajat Tapani Asunta, Ari Aalto, Henna Soini, Jouko Laine ja Juhani Kiltinen Matti Aalto, Raimo Kekälinen ja Roope Ruokonen Jouko Pihlainen Pertti Ikäheimonen Aulis Pajusaari ja Esa Lintula Sirkka Lehikoinen ja Risto Koho Hallitus on kokoontunut 8 kertaa kuluneen vuoden aikana. Jäsenkirjeitä jäsenille on lähetetty kaksi kuluneena vuonna. Yhdistyksemme nettisivut ovat nyt Suomen Luonnonsuojeluliiton ja sen Keski-Suomen piirin sivuston alla osoitteessa www.sll.fi/keurusseutu. Yhdistys liittyi Facebookiin. Matti Aalto ja Henna Soini hoitavat sivuston. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 18.2.2011Keuruulla, Kimarassa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi Jouko Pihlainen kertoi Keuruun luonnosta kuvien kera, sekä julkaisi kirjansa Viiden vuoden luontopäiväkirjat. Syyskokous oli 21.10.2011 Keuruulla Ravintola Mirjamissa. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2012 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin toimihenkilöt vuodelle 2012. Toimihenkilöinä vuonna 2012 jatkavat yllä luetellut vuoden 2011 toimihenkilöt. Vuoden 2012 jäsenmaksuksi päätettiin valtakunnallisen suosituksen mukainen, eli 32 euroa varsinaisilta ja perhejäseniltä 10 euroa. Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan jäsenkirjeellä tai paikallislehdessä sekä mahdollisesti myös Luonnonsuojelija-lehdessä. Kokouksen päätteeksi Pertti Sulkava esitti diakuvasarjan Luonnon poluilla. Toiminta ja yhteistyö v. 2011 Toimintamme on ollut aktiivista. Olemme järjestäneet 29 retkeä joihin osallistui n. 310 osanottajaa. Linturetket järjestettiin yhteistyössä Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Keväinen linja-autoretki suuntautui Muuramen Muuratsaloon ja Kuusimäelle. Syysretkellä kohteina olivat Multian ja Saarijärven rajoilla olevat Pirttipuron mylly ja Syväojan rotko. Kesäretki puolestaan tehtiin Päijänteen Pulkkilan harjulle, Sysmään ja Korpilahden Kärkistensalmelle.
Riihon lastenleiri toteutettiin. Lapsia oli mukana 27 ja ohjaajia 7. Hieman isompia lapsia oli Matti Aallon vetämällä polkupyörä- ja kanoottivaelluksella viisi. Retken aikana myös yövyttiin. Retki- ja leiritoimintaa on tukenut Keuruun kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus. Keuruun koululaisille järjestettiin luontoaiheinen piirustuskilpailu. Vaihtotori on toiminut vilkkaasti Keuruun Vanhaintukisäätiön rivitalossa Haapamäellä. Ketoja on hoidettu Haapamäen asemalla, Petäisellä, Seinäjoen, Porin ja Tampereen ratojen varrella, Pohjolan museotalolla, Hirvikylän niityllä, Vuorelan kedolla ym. VR rahoitti Haapamäen Asemanniityn hoitoa. KeLy:n työryhmä on suorittanut työn Matti Aallon johdolla. Työapua muiden ketojen hoitoon on saatu Lape-työryhmältä. Hirvon ja Heinäsen hirvenkellokasvustot on hoidettu. Osallistuimme järjestöjen joulumyyjäisiin. Ennallistettiin Keuruun Pihlajaveden Kivisuota maanomistajan UPM:n ja paikallisten kesäasukkaitten kanssa sekä SSLTY:n kanssa. Ari Aalto on toiminut yhdyshenkilönä METSO- metsiensuojeluohjelman kohteiden etsinnässä ja toteutuksessa metsänomistajien kanssa. Neljä metsää suojeltiin vuoden aikana, yhteensä 59 hehtaaria eli 20 prosenttia koko Keski-Suomessa METSO:ssa suojelluista alueista. Järjestimme taas suositun luontoillan Keurusselän Seuran kanssa Keuruun kotiseutumuseolla. Osallistuimme myös kirjastoissa Luonto- ja Ympäristöviikkoon sekä muihin SLL:n vuoden teemoihin ja tapahtumiin. Olemme seuranneet aktiivisesti 3- vaihemaakuntakaavaa (ns. turvekaava) sekä Keuruun ja Multian yleis- ja asemakaavoitusta. Kaavoista olemme antaneet useita lausuntoja. Taistelumme muiden valittajien kanssa Asunnan Lempaatsuosta ja muista luonnontilaisista soista jatkuu. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirissä olemme vahvasti edustettuna. Piirin puheenjohtajana 2011 toimi edelleen Matti Aalto, hallituksen jäsenenä Jouko Pihlainen sekä varajäsenenä Pertti Sulkava. Risto Sulkava jatkaa edelleen Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana, joten homma on niiltä osin ns. hanskassa. Lintujen ja ympäristön suojelu on ollut vahvasti toiminnassamme mukana. Mm. kuukkelien, koskikarojen, petolintujen, saukkojen, metsäsopulien, sammakoitten ja perhosten tutkimus ja seuranta on kuulunut ohjelmiimme. Lintujen seurannassa yhteistyömme Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on ollut tiivistä. Linnuista ja luonnosta olemme kirjoittaneet runsaasti Suur-Keuruu paikallislehdessä, jonka kanssa järjestimme vuoden kilpailun aiheena Oravat. Jäsenmäärämme on nyt 192 maksa-
nutta jäsentä (7.12. 11). Yhdistyksen taloudessa toimintavuosi 2011 oli alijäämäinen (109,63 e), mutta yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Toiminnoista vastaavina v.2011 olivat: Kaavatyöryhmä: Pertti Ikäheimonen, Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Metsät: Ari Aalto Suot: Matti Aalto Retket: Jouko Pihlainen Tiedotus: Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Kotisivut, jäsenkirjeet ja Facebook: Matti ja Ari Aalto, Maija Salo Vaihtotori: Raija Sulkava Leikekirja: Anitta Palomäki Nuoriso: Matti Aalto ja Henna Soini Niityt: Tapani Asunta ja Matti Aalto Multia: Raimo Kekälinen /Jouko Pihlainen, sihteeri KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVIEN RETKET 2012 Lisätiedot retkistä: Jouko Pihlainen 040-8431709 ja Pertti Sulkava 040-5448310. Retkien vaativuusaste on merkitty tähdillä. * = helppo, ** = normaalikuntoisille ja *** = vaativa. Retkiohjelma myös yhdistyksen nettisivuilla www.sll.fi/keurusseutu! SSLTY= Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry. -18.tai 19.2. la tai su klo 8-16 koskikarahiihto Kotala-Karansalmi ja Mämmikoski- Liesjärvi (SSLTY). Ilmoittautuminen *** -3.3. la 18.30- Pöllöretki * -8.4. su 9.00- Joutsenretki * -13.4. pe 18.00- Koskiretki. Lapinperä, Reinikankoski * -14.4.la 5.00-13.00 Lintujen kevätmuuton havainnointia. Riiho ja Manniskylä (SSLTY) * -20.4. pe 18.00- Suurien puitten retki. Heinäsen leppäesiintymä **
Virtain Kituskoski on näyttävä retkikohde sekä kesällä että talvella. Kuva: Ari Aalto -27.4. pe 18.00- Lintutorniretki. Virrat, Vermasjärvi, Mäntylänlahden torni. Saapasvarustus * -29.4. su 8.00-16.00 Susivaellus Limpsingin rotko - Huhkojärvi. *** Ilmoittaudu. -4.5. pe 18.00- Suoretki. Multia, Marjosuo. *** -5.5. la 5.00.-13.00 "Tornien taisto" Lintutornien välinen lajikisa * (SSLTY) Ilmoittaudu. -11.5. pe 18.00- "Valkeisretki" Simsiön Valkeiselle ja Kilpijärven sammakkolammelle ** -12.5. la 7.00-18.00 Kevätretki linja-autolla Virtain Kituskosken, Torisevan ja Herraskosken luontopolut.** Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. -18.5. pe 18.00- Vanhan metsän retki Multialle Tarhapään Karjovuoren suojelumetsään** -25.5. pe 18.00- Taivaanrantojen tiirailua Asunnan Asunnanmäeltä** -1.6. pe 18.00- Lähiluontoretki Hietalanmäki Pöyhölä* -8.6. la 23.00- Yölaulajalinturetki* -17.6. su 12.00 Luonnonkukkien päivä. Karimo Tiedetilan niitty* -30.6-1.7 21.00- pe-la kesäyön retki ja uinti sekä makkaranpaisto Liesjärven Paloranta*. -7.7. la 8.00-18.00 Kesäretki Punkaharjulle.** Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. -6-9.7. pe-ma Lasten luontoleiri Riihossa. -8.7. su 12.00 Luonnonkukkaretki Hirvon hirvenkellorinteelle ja Olkkolan kirkiruohoniitylle* -15.7.su 12.00 Perhosretki Haapamäen perhoslaskentareitille**
-17.7. ti 18.00. Luontoilta Keuruun kotiseutumuseolla. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin luontokysymyksiin. -24.8 pe. 22.00 Lepakkoretki Asunnan Välijoelle* -25.8. la 9,00 Sieniretki** -1.9 la. 6.00-13.00 Lintutornikisa* (SSLTY) Ilmoittaudu. -8.9. la 6.00-13.00 Lintujen syysmuuton havainnointia (SSLTY) ilmoittaudu*. -23.9.su 18.00--23.9. Geologinen retki Keuruun kalliolouhoksille Keurusseudun kivipiirin kanssa** -29.9. la 8.00-16.00 Syysretki mahd. Petäjäveden luontokohteille. Mm Tampin kierroksen luontopolku, Kintauden Pirunkivi ja Nyrölän kallioplanetaario.** Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. -8.10. ma 18.30- Hiljan päivän retki johonkin erämaahan jossa kuunnellaan hiljaisuutta puoli tuntia* Lähdöt Suojalta ja Keuruun linja-autoasemalta. -13.10. la 10.00-12.00 Vesilintujen muuton tarkkailua Kaukasesta. Lämmintä ylle. -14.10. su 12.00 Karpaloretki Koivumäen perän Kivisuolle*** TERVETULOA MUKAAN NÄKEMÄÄN, KOKEMAAN JA OPPIMAAN LUONTOA! Vesiensuojelun teemavuosi 2012 Suomen Luonnonsuojeluliitto on nimennyt vuoden 2012 vesistövuodeksi. Tarkoitus on kiinnittää huomiota järvien, jokien, purojen, lähteiden ym. vesistöjen nykytilaan. Asia ei ole uusi. Meillä on voimassa mm. EU:n vesipuitedirektiivi, jonka puitteissa on tarkoitus palauttaa kaikkien vesistöjen tila hyväksi, lähes luonnontilaiseksi, jo lähivuosina. Mutta näissä asioissa edistytään kovin hitaasti. Monissa vesistöissä kehitys kulkee edelleen päinvastaiseen suuntaan. Luonnontilaiset pikkupurot on jo aikoja sitten julistettu uhanalaisiksi, mutta onko niiden hyväksi tehty mitään. Isompien jokien koskipaikoilla on kyllä tehty ns. kalataloudellisia kunnostuksia. Lähteet ja lähteiköt ojitettiin aikoinaan kutakuinkin kaikki. Muutamia on nyt Keurusseudullakin yritetty ennallistaa. Mutta useimmat entiset kirkasvetiset, hiekkapohjaiset metsäpurot ovat muuttuneet humuspitoisiksi ja mutapohjaisiksi. Niiden eläinlajistokin on köyhtynyt. Tammukat, mudut, nahkiaiset, vaellussäynävät ym. ovat kai melko lailla hävinneet, samoin tietysti monet selkärangattomat eläimet (simpukat, kotilot, korennot ym). Kaikkein heikoimmassa tilassa ovat turvesoiden alapuoliset vesistöt. Keuruun petoka-
loissa on muuten edelleen liikaa elohopeaa ja radioaktiivisuutta. Niitä pitää syödä säännöstellen. Tämän vuoden kesäkisassamme kyselemme tietoja vesien tilasta, kasveista ja eläimistä sekä erityisesti vesistöissä tapahtuneista muutoksista. PS Kesän 2012 luontokisa Viime kesänä kyselimme Keurusseudun ihmisiltä havaintoja oravista. Tulevana kesänä aiheena ovat vesistöt, erityisesti kalat ja vesieläimet sekä vesistöissä tapahtuneet muutokset. Kyselimme kaloista ja vähän muistakin vesiin liittyvistä otuksista myös kesällä 1985. Täältäpäin löytyi silloin 28 eri kalalajia, ja saimme niistä monenlaista tietoa, mm. luettelon monen järven kaikista kalalajeista ja niiden runsauden muutoksista. Tuo tiedosto on kivana vertailuaineistona ensi kesän tuotoksille. Virtaavien vesien äärellä viihtyvä neidonkorento on yksi lajeista, joiden havaintoja voi ilmoittaa kesäkisaan. Kuva: Ari Aalto Nytkin odotamme samantapaisia tietoja: mitä kaloja esiintyy missäkin järvessä, joessa tai purossa, ovatko runsaussuhteet muuttuneet, onko ilmaantunut uusia lajeja, tai vanhoja hävinnyt jne.? Millaisia muutoksia vesistöissä ja niiden eläinlajistossa (miksei vähän kasvilajistossakin) on tapahtunut, ja miksi? Kalojen lisäksi havaintoja voi ilmoit-
taa siis muistakin vesiin liittyvistä lajeista, esim. ravuista, vesiliskoista, sammakoista, linnuista ja miksei selkärangattomistakin eläimistä (simpukat, kotilot, jouhimadot, suursukeltajat, sauvaluteet jne.). Havaintoja voi ruveta ilmoittelemaan vaikka heti, esim. Pertti Sulkavalle (040-5448310, pertti.sulkava@pp.inet.fi, Jouko Pihlaiselle (040-8431709, jouko.pihlainen@suomi24.fi) tai Ari Aallolle (aallonarska@hotmail.com). Ongelmatapauksissa voi myös kysellä asioita. PS Turvesuot ja vesistöt Keski-Suomen 3. vaihekaava, ns. turvekaava, on edelleen kesken. Alustavasta versiosta luonnonsuojelijat, kalastajat, ranta-asukkaat ja monet muut tekivät n. 500 muistutusta ja kommenttia, joita nyt käsitellään. Pääosa valituksista tuli Keuruun-Multian suunnalta, jonne myös pääosa kaavan turvesoista sijoittuu. Eniten ihmisiä huolestuttaa vesistöjen tila. Eikä suotta. Turvetuottajat ovat jo pahasti pilanneet monia vesistöalueita. Huolimattomalla ja piittaamattomalla toiminnallaan ne ovat turhankin paljon lianneet mainettaan, jota nyt on tosi vaikea yrittää parantaa. Liesjärven ranta-asukkaat saivat jo, pitkän oikeuskäsittelytien kautta, turveyhtiön kiikkiin. VAPO:n on joko puhdistettava Liesjärvi tai maksettava korvauksia. Asiasta riidellään varmaan vielä pitkään, mutta periaate on hyvä. Ja monelta muulta järveltä on varmasti lähdössä samanlaisia hankkeita. On hienoa, että nyt lukuisille järville (mm. Martinjärvelle, Kuusijärvelle, Petäiselle ja Suolahdenjärvelle) on syntynyt hoitoyhdistyksiä, jotka toimivat oman vesistön hyväksi. Toimintatapoja on monia. Mielestäni tärkeintä on aina ensin selvittää, mistä järven heikentynyt tila johtuu. Mistä sinne tulee ravinteita, lietettä, humusta tai muita saasteita. Purot, ojat, lähipellot, asutus, risukasat ja muut jätekasat sekä toiminta (matonpesut ym.) rannalla tulee syynätä tarkoin. Lisäksi kaikenlainen puuston ja pensaiden raivaus vesistön liepeillä tulee lopettaa, sillä pajut ynnä muut toimivat suodattimen tavoin. Muihin puhdistustoimiin ei oikeastaan kannata ryhtyä ennen kuin uuden haitan tulo on edes pääosin estetty. Esim. kaikenlainen maankaivu ja mylläys irrottavat aina haitta-aineita, jopa myrkkyjä (elohopea, kadmium ym.). Turvesuolta tulee aina humusta ja muuta mössöä. Sitten voi tietysti yrittää vähentää järveen jo päässeitä haitta-aineita. esim. ravinteita. Jos järvessä on runsaasti vesikasvillisuutta, sitä voi varovasti kerätä johonkin kompostoitavaksi. Nykyään tuntuu, että vesikasvillisuuden niitto tehdään järvellä kuin järvel-
lä, vaikka siitä ei olisikaan mitään apua. Roskakalojen pyynnillä ja poiskuljetuksella voidaan ravinnekuormaa myös keventää. Vedenpinnan nosto vähän laimentaa pilaantunutta vettä. Pohjan ruoppaus on jo raju, ongelmallinen ja kallis menetelmä, jolla kuitenkin voidaan saada pitkäaikaisia tuloksia aikaan mm. lintuvesillä. PS Turve-/vesistöseminaari Jyväskylässä (Keski-Suomen museolla, Alvar Aallonkatu 7) 16. 17.3.2012. 16.3. klo 9.30 15 ja 17.3. klo 9.30 15.30. Voi osallistua myös vain toisena päivänä. Alan parhaat erikoistuntijat ja virkamiehet valaisevat asiaa kaikilta kanteilta. Ruokailun ym. vuoksi tulisi ilmoittautua 14.3. mennessä. Lisätietoja esim. SLL:n sivuilta www.sll.fi LASTEN LUONTOLEIRI 7-12 vuotiaille (s. 1999 2004) järjestetään tuttuun tapaan Riihon leirikeskuksessa 6-9.7.2011 (pe-ma). Leirin hinta on 90 /leiriläinen. Jos samasta perheestä osallistuu useampia lapsia, seuraavilta hinta on 70. Sis. ruuat ja sisämajoituksen sekä tietenkin monipuolista tutustumista kesäiseen luontoon asiantuntevien ohjaajien opastamana. Leirillä tutkitaan luontoa, retkeillään, leikitään, uidaan, saunotaan, askarrellaan ja ennen kaikkea nautitaan kesästä ja leirielämästä. Retkiä tehdään myös polkupyörillä. Leirille mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Matti Aalto aallonmatti@hotmail.com 040 574 3645 tai Henna Soini hennasoini@msn.com 050 402 1471. NUORTEN RETKILUONTOLEIRI 13 17 vuotiaille (1998 syntyneistä alkaen) järjestetään kesällä polkupyörävaelluksena tai viimevuotiseen tapaan yhdistettynä pyöräily ja soutu/-melontavaelluksena. Ajankohta on vielä avoin (kuitenkin pe-su). Katso tarkemmat tiedot keväämmällä nettisivuiltamme tai ilmoita kiinnostuksesi, niin kerromme kun tiedot varmistuvat. Retkellä yövymme teltoissa. Leppoisan retkeilyn lomassa tutustutaan matkan luontokohteisiin osallistujien kiinnostuksen mukaan. Leirin hinta on 0, mutta eväiden oston jokainen kustantaa itse. Kaikkia retkeilyvarusteita polkupyöristä alkaen saa tarvittaessa lainaksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Matti Aalto aallonmatti@hotmail.com 040 574 3645. OHJAAJAKSI LUONTOLEIRILLE? Olisiko sinulla halukkuutta tulla ohjaajaksi lasten luontoleirille? Ohjaaja ei tarvitse erityisiä luontoon liittyviä taitoja, vaikka ne eduksi ovatkin. Riittää, kun osaa toimia lasten kanssa ja sehän onnistuu varmasti esim. leiriläisen vanhemmilta. Ohjaajat ovat perinteisesti toimineet ruokapalkalla, mahdolliset kulut korvataan. Kysy lisätietoja Matti Aallolta aallonmatti@hotmail.com 040 574 3645.
Metsien suojelu ja kuukkelit Viime vuonna Keuruun-Multian alueella suojeltiin useita metsäalueita ns. Metsoohjelman puitteissa. Ehkä hienoimmat alueet rauhoitettiin Riihon Väärisjokisuun lisäksi Multian Heinäperällä, jossa on tänä talvena tavattu mm. kuukkelipoikue. Muualla Multialla ei kuukkeleita enää ole tavattukaan, paitsi yksi Kulhanvuoressa (Saarijärvellä) ja yksi Väätäiskylällä (Ähtärin rajoilla). Keuruun puolella on talviruokinnoille saatu 1+2 kuukkelia, molemmat UPM:n talousmetsissä. Tällä hetkellä alueemme metsien suojelussa on päällimmäisenä pala kaupungin metsää Päijänteenmäessä ja seurakunnan Ilovuori Mäntän tien varressa. Seurakunta tosin on jo ilmoittanut, että he eivät aio suojella Ilovuoren aluetta, mutta ovat valmiit vähän varovaisempiin maisemahakkuisiin. Mitään sellaisia Ilovuoressa ei todellakaan tarvita. Eipä sieltä saa näkymää kuin teollisuusalueelle. Eikä siellä näkymiä kaivata. Siellä kaivataan koskemattoman luonnonmetsän rauhaa, ja tilaisuutta vaellella hienoilla itsestään syntyneillä metsäpoluilla. Polkujen runsaudesta ja kunnosta päätellen alue on jo nyt todella paljon käytetty ulkoilu- ja retkeilyalue. On todella iso vahinko, jos sitä ei saada pelastettua, sillä vastaavia alueita ei Keuruulla enää montaa ole. Haapamäellä Karjuvuori on yhtä hieno metsä polkuineen, vaikka siitä lakialueet valitettavasti jo avohakattiin. PS Omistatko metsää, jonka tahtoisit säästyvän hakkuilta jälkipolvien ja luonnon turvapaikaksi? METSO-ohjelman myötä voit paitsi säilyttää tärkeän metsäsi, myös saada suojelusta puuston arvon mukaisen korvauksen verottomana. Ota yhteyttä yhdistyksemme metsävastaavaan: Ari Aalto, Korpelantie 153, 42800 Haapamäki, 045-1320828, aallonarska@hotmail.com. Voit olla yhteydessä myös suoraan alueesi (Keski-Suomen) ELY-keskukseen. Keltasirkut kuolevat Lintujen talviruokinta on mielenkiintoista hommaa. Mutta liittyy siihen lieveilmiöitäkin. Varsinkin suurilla ruokinnoilla, joille kerääntyy paljon lintuja tiiviiksi parveksi, taudit leviävät helposti. Lähes joka vuosihan täälläkin päin kuolee mm. talitinttejä ja punatulkkuja salmonellaan, mutta tänä talvena on pahiten riehunut Trikomonoosiloinen. Se leviää nyt erityisesti keltasirkkuihin.
Sairaat yksilöt kesyyntyvät, näyttävät sairailta pörröisine höyhenineen ja lopulta kuukahtavat. Itse asiassa nälkään, koska eivät pysty syömään, sillä loinen kasvaa lintujen kuvussa. Muutama vuosi sitten viherpeippokannat romahtivat hurjasti saman taudin kynsissä suuressa osassa maata. Keuruulta on löytynyt jo parikymmentä trikomonoosiin kuollutta sirkkua, ja ongelma näyttää levinneen aika laajalle ainakin keskisessä Suomessa. Loinen leviää linnusta toiseen syljen mukana, ei siis ulosteissa. Mitä sitten voi tehdä? Aloitettua ruokintaa ei pidä lopettaa, sillä linnut ovat jo tottuneet saamaan ravintonsa sieltä. Trikomonoosi ei leviä pakkasella, sillä loinen kuolee kylmässä nopeasti. Siksi ruokintaa ei pitäisi aloittaa ennen kuin lumet ja pakkaset tulevat. Kaikkia tauteja voi ehkäistä pitämällä ruokintapaikan puhtaana kuorista ja muista jätteistä. Puhtaus on puoli ruokaa linnuillekin! PS Roska päivässä Orvokki Vääriskoski lähestyi luonnonystäviä roskaliikkeen merkeissä. Tuula-Maria Ahonen, joka on riiholaista Vääriskosken sukua, perusti jo vuosia sitten nyt jo Suomen ulkopuolellekin levinneen Roska päivässä -liikkeen. Orvokki kaavaili asian merkeissä jonkinlaista tempaustakin tai tapahtumaa, esim. kouluilla. Ihan hyvä ajatus. Jos jollakulla on hyviä ideoita ja intoa lähteä organisoimaan tapahtumaa, niin eiköhän Kelykin jotenkin ole mukana. Mutta ilman tempauksiakin jokainen voi lähteä mukaan liikkeeseen, yksinkertaisesti keräämällä silloin tällöin maahan heitettyjä roskia lähimpään roskikseen, tai sellaisen puuttuessa kotiroskikseen. Vielä parempi tietysti, jos jokainen olisi heittelemättä roskia ympäristöön, mutta se näyttää olevan joillekuille kovin vaikeaa. PS Rakennusjätteitä keräyspaperilaatikkoon Järvituulen nurkalla Keuruulla sijainnut kierrätyspiste lopetettiin kuulemma siksi, että sitä käytettiin asiattomasti. En tiedä, onko se lukutaidottomuutta, yleistä välinpitämättömyyttä vai peräti mielenosoitus kierrätystä vastaan, kun ihmiset eivät vaivaudu laittamaan papereita, pahveja, metalleja ym. oikeisiin paikkoihin. Joka kierrätyspisteessä ongelma on sama. Huippusuoritus oli, kun Jukojärven suunnan rakennustyömaalta äskettäin heitettiin rakennusjätteet Pohjoisjärven kierrätyspisteen paperinkeräyslaatikkoon (jätteiden mukana oli tuojan nimi ja osoitekin). Rakennusjätteet kuuluvat Mäntymäen jäteasemalle. Siellähän niistä tietysti joutuu vähän maksamaankin.
Eduskunta kun on aikanaan hyväksynyt jätelain, jonka pääperiaate on, että se joka jätettä tuottaa, maksaa sen käsittelykulut. PS Miksi luomua? Luomutuotanto ja luomuruoan käyttö on lisääntymässä. Hyvä niin. Sehän on tuotantoa, jossa vältetään myrkkyjä ja keinolannoitteita. Vielä 50 vuotta sitten melkein kaikki tuotanto Suomessakin oli luomua. Pellot lannoitettiin karjanlannalla, rikkaruohoja torjuttiin enimmäkseen käsimenetelmin jne. Mutta miksi luomu on tärkeää? Amerikkalainen Worldwatch-instituutti, joka vuosittain julkaisee arvostetun katsauksen maapallon tilasta, keskittyy tämänvuotisessa raportissaan maatalouteen, ja yleensä maapallon ravintotilanteeseen nyt ja tulevaisuudessa. Maailman johtavat asiantuntijat ovat yllättävänkin yksimielisiä siitä, että kaikessa maataloudessa olisi hiljalleen pyrittävä luomutuotantoon. Ja tärkein syy siihen on, että peltojen ja muiden viljelyalueiden maaperä on vääjäämättä tuhoutumassa. Multa on muuttumassa pölyksi, joka lentää taivaan tuuliin. Tärkeintä on, että peltoja aletaan lannoittaa orgaanisella aineksella: lannalla, jätteillä, komposteilla. Seitsemän miljardin ihmisen jätöksillä voitaisiin pellot palauttaa kuntoon. Mutta minnepä jätöksemme menevät: pääosin muoviputkiin maan alle, eivätkä ne sieltä yleensä pelloille palaa. PS Tiedoksi vaihtotorista ym. Vaihtotori Haapamäen terveystalon/metsätähden takana on edelleen auki lauantaisin klo 10 12, sopimuksesta muulloinkin. Rahaa ei käytetä. Tavara tuodaan ja viedään ilmaiseksi. Voi myös pelkästään hakea. Varsinkin vaatetavaraa on runsaasti, mutta myös taloustavaraa, kirjoja ym. Isommat huonekalut eivät tiloihin sovi. Lisätietoja Raija Sulkavalta, 040-5448310. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin kevätkokous Jyväskylän kaupunginkirjastolla 28.3. Klo 18 Saarijärven ympäristösihteeri Kalle Laitinen alustaa vesistöasioista. Yhdistyksemme jäseneksi pääsee ehkä helpoiten sähköpostitse osoitteessa www.sll.fi. Ilmoittautumiskortteja on myös hallituksen jäsenillä ja eri tilaisuuksissa, vaihtotorilla ym. Jos asut vakituisesti muualla (esim. kesämökkiläiset), tulee jäseneksi ilmoittautuessa erikseen mainita, että haluaa liittyä Keurusseudun Luonnonystävien jäseneksi. Muuten paikallisyhdistys valitaan vakituisen postisoitteen mukaan.
Yhdistyksemme nettisivut löytyvät osoitteesta www.sll.fi/keurusseutu. Siellä on paljon ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta. Voit lähettää sinne omiakin tietojasi Matti Aallon kautta (aallonmatti@hotmail.com). Olemme myös Facebookissa. Nämä jäsenkirjeet on saatavissa sähköpostitse. Jos niin haluat, ilmoittaudu Ari Aallolle (aallonarska@hotmail.com). Sähköinen toimitus säästää sekä luontoa että yhdistyksemme voimavaroja. Keltasirkkujen ruokkijat ovat tänä talvena monin paikoin joutuneet todistamaan trikomonoosi-taudin leviämistä. Mm. Haapamäen kylällä on kuollut vajaat parikymmentä yksilöä. Onneksi suurin osa sirkuista on säilynyt terveinä, kuten nämä kaksi ruokintavierasta. Kuva: Ari Aalto