Strategiasta toimeenpanoon Väestöliiton toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Hyväksytty syyskokouksessa 30.11.2015 1
Arvot Visio Toimintaajatus Lupaus Väestöliiton strategialuonnos 2016-2020 Toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla Väestöliitto on ihmissuhdetaitojen kehittäjä, kumppanuusverkostojen risteysasema sekä luova vaikuttaja. Tuemme ihmisten kykyä tunnistaa voimavarojaan ja ratkaista ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä sekä autamme elämänhallinnassa ja kriiseissä Turvaamme lasten ja nuorten tasapainoista kasvua Vahvistamme ihmisten ja yhteisöjen luottamusta omiin voimavaroihin ja tulevaisuuteen. Tuotamme tietoa, taitoja ja toivoa yhteiskunnallisessa muutoksessa. Vaikutamme perheiden ja koko väestön seksuaaliterveyden ja ihmisten moninaisuuden arvostamisen puolesta Suomessa ja kansainvälisesti. Jokaiselle perheellä, aikuisella, lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus elää omannäköistään elämää turvallisissa ja täysipainoisissa ihmissuhteissa. Suomi on lapsi- ja perheystävällinen sekä ihmisoikeuksia kunnioittava maa. Väestöliitto vaikuttaa, tutkii ja toimii asiantuntijana. Väestöliitto kehittää ja tuottaa palveluja yhdessä jäsenjärjestöjen sekä muiden järjestö- ja yrityskumppaneiden kanssa sekä osallistaa ihmisiä tähän toimintaan. Väestöliiton tytäryhtiöt toimivat ihmisläheisten palvelujen kehittäjinä ja tuottajina osana Väestöliitto-konsernia. Yhdenvertaisuus Ennakkoluulottomuus Osallistaminen Ihmisläheisyys Luotettavuus Yhteistyöhakuisuus 2
Strategiaprosessi 2015 19.2. Strategiaprosessin käynnistys hallituksessa 16.3. JORY:n strategiailtapäivä Maalishuhtikuu Jäsenjärjestökysely Huhti-kesäkuu Sidosryhmähaastattelut 8.4. Hallituksen ja JORY:n strategiapäivä 28.4. Jäsenjärjestöjen strategiapäivä Kesäkuu Hallituksen strategian käsittely 20.8. Henkilöstön strategiapäivä 6.10. Hallituksen, tvk:n ja johtoryhmän strategiatyöpaja 13.10. Jäsenjärjestöjen strategiatyöpaja 12.11. Työvaliokunnan strategiakokous 30.11. Jäsenjärjestöjen strategiatyöpaja 3.12. Hallituksen strategiakokous 3
Toimintaympäristön muutoksista toimintasuunnitelmaksi 4. Yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat 1. Toimintaympäristön muutokset 3. Strategian tasot ja tiivistelmä 2. Muutoksiin vastaaminen 4
Toimintaympäristön muutoksista Suomalaisen yhteiskunnan rakenne, tilanne ja kehitystrendit sekä muutokset ja haasteet kansainväliselläkin tasolla, erityisesti Euroopassa Eurooppaan kohdistuvat siirtolais- ja pakolaisvirrat muovaavat eurooppalaisten valtioiden väestörakennetta ja niiden arvopohjia ja vaativat voimavarojen suuntaamista kotouttamiseen Väestöpolitiikan ytimessä: ikääntyminen ja epäedullinen huoltosuhde, viidettä vuotta laskeva syntyvyys ja lapsettomuuden kasvu, maahanmuuton lisääntyminen ja kiihtynyt keskustelu monikulttuurisuudesta Hyvinvointiyhteiskunnan murros, taloudellinen lama ja säästöpaineet yhdessä työttömyyden kasvun kanssa horjuttavat ihmisten uskoa tulevaisuuteen ja oman elämänsä hallinnan mahdollisuuksiin Digitalisaatio muuttaa tiedon hankinta- ja käyttötapoja, vertaistiedon merkitys nousee Hyvinvointipalveluita organisoidaan uudelleen, niihin osallistuvat kunnat, yritykset, järjestöt ja asiakkaat Järjestötoiminnan rinnalla kansalaisvaikuttamisen ja yhteisöllisyyden muotoja sekä räätälöityjä, mobiilissa toimivia palveluita Työn ja perheen, ja opiskelun ja perheen yhteensovittaminen lisää tasa-arvoisen vanhemmuuden, vanhemmuuden kustannusten tasapuolisen jakamisen sekä työn tekemisen uusien muotojen ja joustavuuden merkitystä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristö muuttuu rahoittajakentässä tapahtuvan yhdistymisen myötä: yhteensulautumiset, kilpailutussäädökset, uudet liiketoimintamallit, nopean reagoinnin synnyttämät tuki- ja auttamistavat, yhteistyö ja osallistaminen Hyvinvoinnin ja terveyttä edistävän ja ehkäisevän työn rinnalla on merkittävää tarvetta myös korjaavalle työlle arjen hallinnassa ja kriisitilanteissa. 5
Yhteenveto toimintaympäristön muutostekijöistä Väestöpoliittiset haasteet (huoltosuhde) Sosiaalinen/ yhteiskunnallinen Järjestökenttä Taloudellinen Polarisaatio köyhiin ja Pitkäaikainen rikkaisiin heikko taloustilanne 24/7 yhteiskunta Työntekemisen Kaupungistuminen Poliittinen uudet muodot Monikulttuurisuus Hyvinvointipalvelujen Sote-järjestöjen rahoitus lisääntyy tuottaminen Väestöliitto Teknologinen Uudet kansalaisvaikuttamisen ja yhteisöllisyyden muodot Lapsensaannin kuormittavuus Digitalisaatio Sähköiset ja mobiilit palvelut Kehityspolitiikan muutos Euroopan pakolaisvirrat Kansainvälisyys Konservatiiviset arvot Kehitysyhteistyön rahoitus Muutokset ja sulautumiset Jäsenjärjestöjen odotukset Rahoituspohja 6
Edellytykset toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi Väestöliitto Ihmisoikeudet ja ihmisten osallistaminen Digitalisaatio ja sen mukana pysyminen Nopea reagointi yhteiskunnallisiin muutoksiin ja ihmisten arkeen vaikuttaviin asioihin Yhdenvertaisuus ja onnistunut kotoutuminen Tiedon ja osaamisen jakaminen Perheystävällisyys ja monimuotoisten perheiden edut Kestävä kehitys ja kansainvälistyminen Verkostomainen työskentely ja verkostojen orkestrointi Apu elämänhallintaan ja kriiseihin sekä ihmisten omien voimavarojen vahvistaminen Eriarvoistumisen torjunta ja yksinäisyyden vähentäminen 7
Väestöliiton strategian tiivistelmä Strategian taso Yksilöt Yksilöt Yhteisöt ja verkostot Yhteiskunta ja ja rakenteet Väestöliiton rooli Kohderyhmiä Strateginen linjaus IHMISSUHDE- TAITOJEN KEHITTÄJÄ Palvelujen tarjoaja Tiedon kokoaja ja jalostaja VERKOSTOJEN RISTEYSASEMA Palvelujen tarjoaja Tiedon kokoaja ja jalostaja Kumppanuusverkostojen kutoja LUOVA VAIKUTTAJA Vahva vaikuttaja Rakentavan kriittinen aloitteentekijä Tutkimustiedon tuottaja ja levittäjä Lapset, nuoret, vanhemmat, isovanhemmat, yksinelävät, lasta toivovat, maahanmuuttajat, esimiehet, asiantuntijat Perheet, vertaisryhmät, jäsen- ja kumppanijärjestöt, ammattilaisyhteisöt, oppilaitokset, yritykset Poliitikot, virkamiehet, päättäjät, työmarkkinatoimijat, media, suuri yleisö Väestöliitto auttaa arjen hallinnassa ja kriiseissä, turvaa lasten ja nuorten kasvua sekä edistää ihmisten kykyä tunnistaa voimavarojaan ja ratkaista ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä Väestöliitto yhdessä jäsen- ja kumppanuusjärjestöjen kanssa vahvistaa yhteisöjen sosiaalista pääomaa sekä luo toivoa ja tulevaisuuden uskoa yhteiskunnan muutostilanteissa Väestöliitto edistää toiminnallaan perheiden ja koko väestön hyvinvointia sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä Suomessa että kehityspolitiikan kautta kansainvälisesti. 8
VÄESTÖLIITTO - IHMISSUHDETAITOJEN KEHITTÄJÄ Luottamusta omiin voimavaroihin ja tulevaisuuteen Yksilöt Väestöliitto edistää ihmisten kykyä tunnistaa voimavarojaan ja ratkaista ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä sekä rohkaisee yksilöitä vastuun ottamiseen omasta ja lähiyhteisönsä arjesta ja aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Väestöliitto auttaa arjen hallinnassa ja kriiseissä. Väestöliitto turvaa lasten ja nuorten tasapainoista kasvua. Toimintaa tehdään kokoamalla valtakunnallisia tietoaineistoja ja jalostamalla sitä ihmisten oman päätöksenteon tueksi sekä tarjoamalla palveluja. Toiminnan keskiössä on palveluiden kautta kohdattavien ihmisten osallistaminen sähköisen palvelukanavan avulla. Valtakunnallisella tasolla tuotetaan kampanjoita ja tarjotaan puhelin- ja nettipalveluita. Pääkaupunkiseudulla voidaan huomioida myös palvelupolut ja -jatkumot. Toiminnan kohderyhminä ovat esimerkiksi moninaisesti nuoret, perheet, parisuhteissa elävät ja yksinelävät. 9
VÄESTÖLIITTO - VERKOSTOJEN RISTEYSASEMA Tietoa, taitoja ja toivoa yhteiskunnallisessa murroksessa Yhteisöt ja verkostot Väestöliitto yhdessä jäsen- ja kumppanuusjärjestöjen kanssa vahvistaa yhteisöjen sosiaalista pääomaa sekä luo toivoa ja tulevaisuuden uskoa yhteiskunnan muutostilanteissa. Väestöliitto toimii tiedon tuottajana, jakajana sekä yleistajuistajana. Liiton kehittämistoiminnassa on myös globaali ulottuvuus, joten osa yhteisöjä vahvistavasta palveluista kehitetään kansainvälisten kehitysyhteistyöhankkeiden kautta. Väestöliitto on arvostettu viranomais-, järjestö- ja tutkimusyhteistyön kumppani. Suhteessa jäsenjärjestöihin ja myös muihin kumppanuustoimijoihin nähden Väestöliitto toimii palvelujärjestönä. Väestöliitto on läsnä ja vaikuttaa sähköisissä verkostoissa monipuolisesti. Digitalisaation kautta liitto toimii valtakunnallisesti ja globaalisti sähköisten palvelujen tavoittamien ihmisten arjessa. Sähköisten toimintamallien ja tietopalvelujen välityksellä Väestöliiton on mahdollista välittää asiantuntemusta sekä osaksi kansallista SOTE-tietoa, suomalaisia ja kansainvälisiä oppimisaineistoja että kansalaisten kokemustiedon foorumeita. 10
VÄESTÖLIITTO - LUOVA VAIKUTTAJA Vaikuttamista hyvän elämän lähtökohtiin Yhteiskunta ja rakenteet Ihmisoikeuksia edistämällä vaikutamme hyvän elämän lähtökohtiin. Väestöliitto vaikuttaa yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden, sukupuolten tasa-arvon, lasten oikeuksien, seksuaaliterveyden ja -oikeuksien toteutuminen sekä kulttuuristen ja kielellisten oikeuksien parantamiseksi. Tuotamme tietoa päätöksenteon tueksi ja huomioimme kaikessa työssä eriarvoisuuden ehkäisyn. Jokaisella perheellä, aikuisella, lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus elää omannäköistään elämää turvallisesti ja täysipainoisesti. Vaikutamme lapsi- ja perheystävällisen sekä ihmisten ja perheiden moninaisuutta arvostavan yhteiskunnan puolesta. Tätä viestiä Väestöliitto ajaa suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin päättäjiin, mediaan ja kansalaisiin yhdessä jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Väestöliitto harjoittaa omaa tutkimustoimintaa ja toimii johtavana kansallisena tiedon tuottajana parisuhteiden, seksuaalisuuden ja perheellistymisen sekä väestökehityksen tutkimusalueilla. Näyttöön perustuva sosiaalitutkimus auttaa muokkaamaan tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia toimiviksi käytännöiksi. Tuloksista hyötyvät tutkimusyhteisön lisäksi asiantuntijat, järjestöt, yritykset, kansalaiset ja päättäjät. Väestöliitto hyödyntää digitalisaation tarjoamia uusia väyliä popularisoida tutkittua tietoa ja kerätä tutkimusaineistoja. 11
Kohderyhmät ja teema-alueet Pienten lasten vanhemmat Lasta toivovat Isovanhemmat Maahanmuuttajat Murrosikäisten vanhemmat Kouluikäisten vanhemmat Perheiden kotoutuminen Ylisukupolviset suhteet Työn ja perheen yhteensovittaminen Yksinelävät Nuoret aikuiset Nuoret Lapset Parit Parisuhdetta toivovat Parisuhdetaidot Seurustelutaidot Elämänhallinta Seksuaaliterveydet ja -oikeudet Vanhemmuustaidot Hedelmällisyystietous Työelämävalmiudet Yhteiskunta ja rakenteet Yhteisöt ja verkostot Yksilöt 12
Toiminnot, sisällöt ja resurssit vuodelle 2016 1. Yhteiset toiminnot 2. Väestöntutkimuslaitos 3. Nuoret, nuoret aikuiset ja parit kokonaisuus 4. Perheet ja lapset - kokonaisuus Sisältö HTV Budj. (1 000 ) Talous- ja tukipalvelut, vaikuttaminen, viestintä, ICT, sisäinen kehittäminen NGODigi Perhebarometri Tutkimushankkeet 3a. Parisuhdekeskus 3b. Nuoret ja nuoret aikuiset yksikkö 3c. Kansainvälisen kehityksen yksikkö 4a. Vanhemmuuskeskus 4b. Monikulttuurinen osaamiskeskus 4c. Perheystävällisesti töissä hanke 11 960 200 6 425 19 1368 18 1403 YHTEENSÄ 54 4 356 13
1. Yhteiset toiminnot 1. Yhteiset toiminnot Strategian taso Painopisteet Yksilöt Väestöliiton viestintä: Nettisivut, sosiaalinen media ja blogi sekä tiedotustilaisuudet Väestöliiton yhteiset tapahtumat ja kampanjat Yhteisöt ja verkostot Yhteiskunta ja rakenteet Väestöliiton NGODigi järjestölähtöisen sähköisen palvelualustan investointi-, kehittämis- ja kumppanuushanke. Aloitus 2016. Kumppanuus lisää järjestötyön vaikuttavuutta Selvitys ja toimenpiteet Väestöliiton roolin vahvistamiseksi jäsenjärjestöjen palveluorganisaationa sekä kumppanuustyössä verkostojen risteysasemana. Aloitus 2016 Ihmisten Väestöliitto Selvitys ja toimenpiteet Väestöliiton toiminnan kohderyhmien osallistamiseksi systemaattisesti sekä vaikuttamistyön sisältöjen tuottamiseen. Keskeisenä osallistujina nuoret. Aloitus 2016 Väestöpoliittinen selvitys ja linjaukset: Miten väestönkehitykseen voidaan/ pitäisi vaikuttaa 2020-luvun Suomessa. Väestöntutkimuslaitos koordinoi. Aloitus 2016 Ihmisoikeuksien tila - selvitys Väestöliiton tehtäviin liittyvistä ihmisoikeuksista ja tämän pohjalta vaikuttamisohjelma. Aloitus 2016. Perhe- ja lapsipoliittinen selvitys ja linjaukset: ml. vaikuttaminen hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan, sote-uudistukseen ja muihin hallituksen toimenpiteisiin ja lainsäädäntötyöhön. Toteutus 2016. 14
1. Yhteiset toiminnot / sisäiset kehittämishankkeet 1. Yhteiset toiminnot Painopisteet Väestöliitto -konsernin hyvä hallintotapa - Liiton organisaatio, talous- ja hallintoprosessit, konserniyhtiöiden tukipalveluiden laskenta selkeytetään - henkilöstöpoliittiset linjaukset selkeytetään. - Sisäistä tarkastusta vahvistetaan. Omavalvonnan/itseohjauksen kehittämisessä verkostoidutaan muiden järjestöjen kanssa. Väestöliiton varainhankinnan vaihtoehdot - Selvitys ja linjaukset varainhankinnan kehittämiseksi Väestöliitto-konsernissa Väestöliiton yritystoiminnan kehittäminen - Selvitys ja linjaukset Väestöliitto-konsernin liiketoimintamahdollisuuksista 15
2. Väestöntutkimuslaitos 2. Väestöntutkimuslaitos Strategian taso Painopisteet Yksilöt Ajankohtaisen ja soveltavan tiedon tuottaminen väestönkehityksestä, perhesuhteista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä Seksuaalista hyvinvointia ja lastenhankintaa koskevat tutkimukset Sisarussuhteita, parisuhteita, vanhemmuutta ja isovanhemmuutta koskeva tutkimus Maahanmuuton tutkimus resurssien mukaan Yhteisöt ja verkostot Yhteiskunta ja rakenteet Tutkimusta Väestöliiton kehittämishankkeiden yhteydessä Akateeminen tutkimusyhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa, sekä toimiminen tieteellisissä väestö-, perhe ja seksologian yhdistyksissä Tiedon yleistajuistaja: viestintä ja some, Perheet Suomessa 1917-2017 Yhteisiä hankkeita ja muu tiedotus- ja tiedonvaihtoyhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa Viestimien väestöä ja perheitä koskevista kehityssuunnista ja perhepoliittisista linjauksista Lisääntymis- ja seksuaalioikeudet, tasa-arvokysymykset Väestöpolitiikan ja perhepolitiikan selvitykseen ja linjauksiin osallistuminen Perhepoliittiseen vaikuttamistyöhön osallistuminen 16
Nuoret, nuoret aikuiset ja parit 3. Nuoret, nuoret aikuiset ja parit kokonaisuus Hyvinvointia ja parempaa seksuaaliterveyttä nuorille, nuorille aikuisille ja pareille Nuoret, nuoret aikuiset ja parit - Ak5 hakemus RAY:n käsittelyssä ja sitä täydentävät hankkeet. Tavoitteet: Edistetään elämänhallintaa ja arjessa suoriutumista. Lisätään nuorten ja aikuisväestön ihmisoikeuksia, toimintakykyä, seksuaaliterveyttä, aggressionhallintaa, yhteisöllisyyttä sekä parisuhde- ja ihmissuhdetaitoja. Tukea kehitysmaiden nuorten ja erityisesti tyttöjen oikeuksia ja asemaa edistämällä heidän seksuaaliterveyttään ja oikeuksia kehitysyhteistyöhankkeissa sekä kehityspoliittisella vaikuttamistyöllä. Yksiköt: 3a. Parisuhdekeskus (Ak5) 3b. Nuoret ja nuoret aikuiset yksikkö (Ak5) 3c. Kansainvälisen kehityksen yksikkö (Ak5) 17
3a. Parisuhdekeskus 3. Nuoret, nuoret aikuiset ja parit kokonaisuus Strategian taso Painopisteet Yksilöt Aikuisten parisuhteen luomisen ja sitoutuneen parisuhteen edellytysten tukeminen tutkitun sekä kliinisen tiedon jakamisella verkossa. Kriisipalvelun tarjoaminen ja asianmukaisen avun piiriin ohjaaminen, mm. puhelimessa Nettiparisuhde-, sinkku- ja hedelmällisyyssivuston tarjoaminen Monimuotoisten parien ja perheiden sekä yksineläjien tukeminen, henkisen ja fyysisen väkivallan ehkäisy parisuhteissa. Yhteisöt ja verkostot Yhteiskunta ja rakenteet Kansalaisten vuorovaikutteinen palvelu, vertaistiedon vahvistaminen ja asiantuntijatiedon jakaminen verkossa Kyselytiedon välittäminen eteenpäin vertaistukena. Sisällöntuotantoa perheväkivallan, sateenkaari-parisuhteiden, sairauden ja parisuhteen sekä sinkkuuden teemoista yhdessä jäsenjärjestöjen ja muiden järjestötoimijoiden kanssa Rakkaussuhteiden nähdyiksi ja arvostetuiksi tekeminen koko seksuaalisuuden skaalalla. Korostetaan parisuhteissa elävien ihmisoikeuksia väkivallattomaan elämään ja elämään ilman syrjintää. Vaikuttamistyö mediassa, kansanedustajiin vaikuttaminen. 18
3b. Nuoret ja nuoret aikuiset -yksikkö 3. Nuoret, nuoret aikuiset ja parit kokonaisuus Strategian taso Painopisteet Yksilöt Nuorten ja nuorten aikuisten ihmissuhde- ja seurustelutaitojen sekä seksuaaliterveyden parantaminen tiedonvälityksen ja kohtaamispalveluiden avulla Poikien elämän- ja aggressionhallinnan lisääminen Seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneiden tukeminen Koulukodissa asuvien nuorten seksuaaliterveyden edistäminen Yhteisöt ja verkostot Yhteiskunta ja rakenteet Yhteistyö koulujen kanssa ammattilaisten, vanhempien ja koululaisten tukemiseksi Nuorten käyttämä sosiaalinen media ja nuorille suunnatut tapahtumat Kehitetään ammattilaisille suunnattu verkkopalvelu Vertaismentorointia ja verkostoyhteistyötä seksuaaliterveyden alalla PopUp-vastaanottomalli yhteistyökumppaneiden kanssa Kehitetään nuorille suunnattuja kondomikampanjoita ja kampanjoidaan nuorten mediataitojen edistämiseksi yhteistyökumppaneiden kanssa Nuorten ääni kuuluviin tilanteissa, joissa tehdään nuoria koskevia päätöksiä Tiedon lisääminen mm. päättäjien keskuudessa nuorten seksuaalioikeuksista ja aggressionhallinnan haasteista Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen seksuaaliterveydessä (mm. seksuaalivähemmistöt, toimintarajoitteiset, vammaiset, eri kulttuuritaustat) 19
3c. Kansainvälisen kehityksen yksikkö 3. Nuoret, nuoret aikuiset ja parit kokonaisuus Strategian taso Painopisteet Yksilöt Nykyisten kehitysyhteistyöhankkeiden jatkaminen Nepalissa ja Keski-Aasiassa. Globaalin seksuaaliterveyden ja -oikeuksien tietämyksen lisääminen Suomessa Yhteisöt ja verkostot Yhteiskunta ja rakenteet Seksuaaliterveyden ja -oikeuksien asiantuntijuuden tarjoaminen muiden kehitysyhteistyötoimijoiden hankkeisiin. Toimitaan kansallisissa eurooppalaisissa ja globaaleissa verkostoissa Vahvistetaan kehitysmaakumppanuuksia Luodaan uusia kumppanuuksia yksityissektorin kanssa Poliittisen sitoutumisen ja rahoituksen turvaaminen seksuaaliterveyteen ja - oikeuksiin Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä. Uusien globaalien kehitystavoitteiden toteutumisen ja vastuullisuuden seuranta Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä seksuaaliterveyden ja -oikeuksien osalta. Päätöksentekijöiden ja kehitysyhteistyötoimijoiden tietoisuuden lisääminen seksuaaliterveyden ja -oikeuksien merkityksestä kestävän kehityksen saavuttamiseen. Vaikuttaminen yhteistyössä eurooppalaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Euroopan ja globaaliin kehityspolitiikkaan seksuaaliterveyden ja oikeuksien säilymiseksi kehitysagendalla. Kehityspoliittisen linjauksen tekeminen 20
Perheet ja lapset 4. Perheet ja lapset - kokonaisuus Hyvä vanhemmuus ja turvallinen lapsuus monimuotoisissa perheissä Perheet ja lapset Ak6 hakemus RAY:n käsittelyssä ja Perheystävällisesti töissä hanke C50, RAY myöntänyt 31.3.2018 asti, ja niitä täydentävät hankkeet. Tavoitteet: Vahvistetaan perheiden elämänhallintaa ja arjessa jaksamista. Lisätään vanhempien ja lasten ihmisoikeuksia sekä perheiden terveyttä ja toimintakykyä, yhteisöllisyyttä ja ihmissuhdetaitoja, kotoutumista ja työelämäosallisuutta. Parannetaan perheen ja työn yhteensovitusta erityisesti pienten lasten perheissä. Yksiköt: 4a. Vanhemmuuskeskus (Ak6) 4b. Monikulttuurinen osaamiskeskus (Ak6) 4c. Perheystävällisesti töissä hanke (C50) 21
4a. Vanhemmuuskeskus (sis. Perheverkko) 4. Perheet ja lapset - kokonaisuus Strategian taso Painopisteet: (lasten seksuaalikasvatus, isovanhemmuus ja arkiyksinäisyys) Yksilöt Tarjotaan monipuolisia välineitä eri-ikäisten lasten vanhempien tueksi eri kielillä Tarjotaan arkiyksinäisille netissä työkaluja ja malleja, joissa lisätään heidän taitojaan sosiaalisissa tilanteissa. Isovanhemmille kehitetään nettisivusto, joka tarjoaa tietoa ja palveluja Tarjotaan menetelmiä lasten seksuaalisuuden puheeksiottamiseen vanhemmille, neuvoloille ja päivähoitoon ja tehdään käsikirja ammattilaisille Yhteisöt ja verkostot Yhteiskunta ja rakenteet Järjestetään netti-ja some-kampanja kumppanuusjärjestöjen kanssa arkiyksinäisyyden vähentämiseksi. Rakennetaan yhteistyöverkostossa kumppaneille ja heidän vapaaehtoisilleen mahdollisuus tuottaa materiaalia ja vertaistukea Väestöliiton sivustolle. Ammattilaisille asiantuntijaverkkosivut lasten seksuaalikasvatuksesta Osallistuminen sidosryhmien kasvatus-, sosiaali- tai terveysalan tilaisuuksiin tai messuihin Nostetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun vanhempien kokema arkiyksinäisyys, perheenperustamisikäisten ja odottavien masennus ja isien syrjäytyminen Vaikutetaan päättäjiin, jotta seksuaalikasvatus sisällytetään varhaiskasvatussuunnitelmaan, esiopetuksen sisältösuunnitelmaan sekä työpaikkakohtaisiin ohjeisiin ja jotta seksuaaliterveysneuvonta toteutuisi asetuksen mukaisesti neuvolassa Vaikutetaan mediassa lasten vanhempien ja ammattilaisten asenteisiin 22
4b. Monikulttuurinen osaamiskeskus 4. Perheet ja lapset - kokonaisuus Strategian taso Yksilöt Yhteisöt ja verkostot Yhteiskunta ja rakenteet Painopisteet Maahan muuttaneiden: vanhemmuuden tietojen ja taitojen vahvistaminen työelämävalmiuksien, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukeminen palveluasiakasosaamisen kehittäminen perhe- ja seksuaalioikeuksia koskevan tiedon edistäminen (erillishankkeet) Turvapaikanhakijoiden toimintakykyä rakentava ja palauttava toiminta Maahanmuuttajaperheiden vertaistukitoiminnan edistäminen järjestötoimijoita kouluttamalla Perhelähtöisen kotoutumisen edistäminen järjestöjen verkostossa (mm. Monikulttuurinen lapsen etu verkosto) Mentorointitoimintaa ohjaavan verkoston perustaminen ja muiden mentorointia harjoittavien konsultointi ja kouluttaminen (mm. Monika-naiset, Diakoniaopisto, Suomen Vanhempainliitto) Kokemusasiantuntijuuden käytön eettisten suuntaviivojen selkiyttäminen (mm. Ihmisoikeusliitto) Maahanmuuttajien kokemustiedon välittäminen mediaan Perhelähtöiseen kotoutumiseen kohdistuva vaikuttamistyö ministeriöissä (TEM, SM, STM), kunnissa (Espoo, Helsinki, Vantaa) ja valtaväestön parissa (media ja some) 23
4c. Perheystävällisesti töissä -hanke 4. Perheet ja lapset - kokonaisuus Strategian taso Painopisteet Yksilöt Materiaaleja, nettipalveluja, chateja, nettiluentoja erityisesti vanhemmille Työkaluja, aineistoja ja materiaaleja esimiehille Yhteisöt ja verkostot Yhteiskunta ja rakenteet Perheystävällinen työpaikka ohjelman lanseeraus ja pilotoinnin käynnistys Valtakunnallinen Perheystävällisen työpaikan sertifikaatti roadshow yhteistyössä uusien kumppaneiden kanssa (EK, Kauppakamarit, Suomen Yrittäjät, työmarkkinajärjestöt, jne.) Kehitetään kumppanijärjestökohtaiset mallit vertaistoiminnan toteuttamiseen (koulutetaan ryhmänohjaajia, jotka vastaavat vertaisryhmien ohjaamisesta paikallisella tasolla) Vaikuttaminen hallitusohjelmakirjauksen toteuttamiseksi Vaikuttaminen lainvalmisteluihin (subjektiivinen päivähoito-oikeus, paikallinen sopiminen, liikeaikalaki, jne.) Vaikuttaminen työmarkkinatoimijoihin, jotta työn ja perheen yhteensovittamisen teema huomioidaan työelämän laadullisen kehittämisen sisällöissä 24
25