Poliisihallitus Ohje ID-1551813618 1 (6) 02.12.2013 2020/2013/4355 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa 2020/2011/3411, 22.11.2011 Rikosasioiden sovittelu Kohderyhmät Poliisi Rikosasioiden sovittelu 1. Yleistä Rikosasioiden sovittelu on oikeusjärjestelmälle rinnakkainen tai sitä täydentävä menettelytapa rikoksiin liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Sovittelu on rikoksen asianosaisille maksuton palvelu, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelutoiminnasta säädetään laissa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). Sovittelupalveluita on tarjolla kaikkialla Suomessa ja niitä tuottavat sovittelutoimistot alueittain. Sovittelutoimistojen yhteystiedot ovat osoitteessa www.thl.fi/sovittelu. Sovittelu on nähty hyvänä keinona puuttua erityisesti ensikertalaisten nuorten tekemiin rikoksiin ja sen on katsottu myös ehkäisevän uusintarikollisuutta. Sovittelussa tekijä saa mahdollisuuden ottaa vastuun teoistaan ja sen seurauksista. Sovittelussa voidaan käsitellä rikoksia, joiden arvioidaan soveltuvan soviteltaviksi. Asian käsittely tai ratkaisu poliisi- tai syyttäjäviranomaisessa taikka tuomioistuimessa eivät estä sovittelua. Mikäli osapuolet pääsevät sovittelussa sovintoon, laaditaan sopimusasiakirja. Sovittelulla voi olla merkitystä asian käsittelylle poliisi- tai syyttäjäviranomaisessa taikka rangaistuksen määräämiselle tuomioistuimessa. Poliisilain yleisten periaatteiden mukaan poliisi pyrkii toiminnassaan edistämään sovinnollisuutta asianosaisten kesken. Rikostutkinnan objektiviteettiperiaatteesta johtuen poliisi ei kuitenkaan voi virassaan toimia varsinaisena sovittelijana. Poliisihallitus Vuorikatu 20 A, PL 302, 00101 HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi, www.poliisi.fi Puh. 071 878 0181, Faksi 071 878 1649
Poliisihallitus Ohje ID-1551813618 2 (6) 2. Sovittelussa käsiteltävät asiat Harkittaessa rikosasian soveltuvuutta sovitteluun otetaan kokonaisuutena huomioon rikoksen laatu ja tekotapa, rikoksesta epäillyn ja uhrin keskinäinen suhde sekä muut rikokseen liittyvät seikat. Soviteltavaksi ei saa ottaa alaikäiseen kohdistunutta rikosta, jos uhrilla rikoksen laadun tai ikänsä vuoksi on erityinen suojan tarve. Jos rikosta ei voida sovitella, myöskään ei siihen liittyvää vahingonkorvausasiaa saa sovitella. Erityisen hyvin sovitteluun soveltuvat: asianomistajarikokset ja laadultaan niitä lähellä olevat rikokset, sellaiset virallisen syytteen alaiset rikokset, joista poliisi jättäisi esitutkinnan toimittamatta tai syyttäjä syytteen nostamatta vähäisyysperusteella sekä nuorten tekemät rikokset. Mitään rikostyyppiä ei ole laissa rajattu sovittelun ulkopuolelle. Lain esitöissä on kuitenkin mainittu, että lapseen kohdistuvia seksuaalirikoksia ei tulisi pääsääntöisesti ollenkaan ottaa soviteltavaksi ja lähisuhdeväkivaltaa sisältävien rikosten sovitteluun tulisi suhtautua pidättyvästi. Lähisuhdeväkivaltarikoksissa vain viranomaisilla on mahdollisuus tehdä sovittelualoite. Perusteena on, että asiaan voi liittyä suurempi riski uhrin painostamiseksi antamaan suostumuksensa sovittelumenettelyn käynnistämiseen. Lisäksi kokonaiskuvan muodostamiseksi on tärkeää, että lähisuhdeväkivaltatapaukset tulevat kattavasti viranomaisten tietoon. Lähisuhdeväkivallan sovittelusta on viime vuosina saatu hyviä kokemuksia, joten edellytysten täyttyessä estettä yksittäisten lähisuhdeväkivaltatapausten sovitteluun ohjaamiselle ei ole. Lähtökohtaisesti törkeiden rikosten ja toistuvan lähisuhdeväkivallan sovitteluun ohjaamiseen tulee suhtautua pidättyvästi. 3. Sovittelualoitteen tekeminen ja sovittelusta tiedottaminen Sovittelualoitteen voi tehdä rikoksesta epäilty, rikoksen uhri, poliisi- tai syyttäjäviranomainen taikka muu viranomainen. Aloitteen voi tehdä myös alaikäisen henkilön huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka vajaavaltaisen täysi-ikäisen henkilön edunvalvoja. Jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen, vain poliisilla tai syyttäjäviranomaisella on oikeus tehdä aloite sovitteluun ryhtymisestä. Sosiaaliviranomaisilla ei kyseistä aloiteoikeutta ole, mutta ennen sovittelualoitteen tekemistä poliisi- tai syyttäjäviranomaisen on tarkoituksenmukaista olla yhteydessä myös sosiaaliviranomaisiin tilanteen kokonaiskuvan selvittämiseksi. Arvioidessaan käsiteltävänään olevan asian soveltuvan sovitteluun poliisitai syyttäjäviranomaisen tulee tiedottaa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille sovittelumahdollisuudesta ja ohjata heidät sovitteluun. Tieto sovittelumahdollisuudesta tulee antaa myös alaikäisen henkilön huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle ja vajaavaltaisen henkilön edunvalvojalle. Poliisi voi
Poliisihallitus Ohje ID-1551813618 3 (6) arvioida asian soveltuvuuden sovitteluun tarvittaessa yhteistyössä syyttäjän kanssa. Palveluperiaatteen mukaisesti poliisi voi tiedottaa sovittelumahdollisuudesta myös sellaisissa tapauksissa, joissa poliisi ei itse, esimerkiksi rikoksen vakavuuden vuoksi, ohjaa asiaa sovitteluun. Rikoksen osapuolille voidaan välittää tietoa sovittelusta esimerkiksi antamalla heille sovittelua koskeva esite. Esite on saatavilla osoitteessa www.thl.fi/sovittelu. Sovittelua koskeva aloite tehdään siihen sovittelutoimistoon, jonka alueella joku tapahtuman osapuolista asuu, ja jossa sovittelu voidaan toteuttaa osapuolten olosuhteet huomioiden joustavasti. Aloite voidaan tehdä myös siihen sovittelutoimistoon, jonka alueella rikos on tapahtunut. Asia voidaan ohjata sovitteluun jo esitutkinnan aikana. Tarkoituksenmukaisinta on ohjata asia sovitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esitutkintaa. Tutkinnanjohtajan tulee varmistaa, ettei sovittelusta aiheudu haittaa rikoksen selvittämiselle. Poliisin esitutkintamateriaali voidaan toimittaa sovittelutoimistoon vain osapuolten suostumuksella. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista pyytää jo esitutkinnan yhteydessä osapuolilta suostumus asiakirjojen lähettämiseen sovittelutoimistoon. Suostumus tulee kirjata esim. kuulustelupöytäkirjaan. Poliisin tehtävänä on tehdä sovittelusta asianmukaiset merkinnät asianosaisten kuulustelupöytäkirjoihin ja rikosilmoituksen selostusosaan sekä mahdolliselle poliisin ja sovittelutoimiston yhteistyölomakkeelle. Merkinnät tulee tehdä myös siitä, että osapuolia on informoitu sovittelusta 3.1. Rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävät rikokset Mikäli rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävän rikoksen arvioidaan soveltuvan sovitteluun, poliisin on aina tiedotettava rikoksen osapuolille sovittelumahdollisuudesta. Tämä koskee myös niitä tilanteita, joissa poliisi antaisi epäillylle rangaistusvaatimuksen suppeassa esitutkinnassa. Sovittelun huomioiminen on erityisesti tarpeen tilanteessa, jossa asianomistajana on yksityinen henkilö ja rikos olisi rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävä asia. Mikäli rikoksen arvioidaan soveltuvan sovitteluun, ja sen osapuolet ovat alustavasti siihen halukkaita, asiasta kirjataan rikosilmoitus ja se ohjataan sovitteluun. Arvioitaessa rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävien rikosten soveltuvuutta sovitteluun on huomioitava, että asianomistajana on usein oikeushenkilö, kuten yritys, jolla ei yleensä ole korvausvaatimusta eikä muutoinkaan samanlaista intressiä sovitteluun kuin yksityisellä henkilöllä. Mikäli oikeushenkilö on tietoinen sovittelumahdollisuudesta, mutta antaa kuitenkin poliisille pysyväissuostumuksen rangaistusmääräysmenettelyn käyttämiseen, voidaan rangaistusvaatimus antaa tiedustelematta erikseen asianomistajan halukkuutta sovitteluun.
Poliisihallitus Ohje ID-1551813618 4 (6) 4. Sovittelumenettelystä Jos liikennerikoksen asianomistaja suostuu asian käsittelyyn rangaistusmääräysmenettelyssä, ei sovitteluun ohjaaminen ole pääsääntöisesti tarpeen, koska mainittujen rikosten osalta rangaistussäännösten ensisijainen tarkoitus on yleisen liikenneturvallisuuden suojaaminen. Päätöksen sovittelun aloittamisesta tekee sovittelutoimisto. Sovittelutoimisto on toimintayksikkö, joka tuottaa sovittelupalveluja toimialueellaan. Ennen sovittelun aloittamista sovittelutoimisto varmistaa, että asiassa on edellytykset sovittelulle ja arvioi soveltuuko se soviteltavaksi. Sovittelutoimisto nimeää asiaa hoitavat sovittelijat, hankkii osapuolten suostumuksella sovittelua varten tarvittavat asiakirjat, huolehtii tulkin hankkimisesta ja toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä poliisille tai syyttäjäviranomaiselle tiedon sovittelun kulusta ja lopputuloksesta. Mikäli osapuolet ovat jo esitutkinnan aikana antaneet suostumuksensa asiakirjojen lähettämiseen sovittelutoimistoon, poliisi voi lähettää esitutkintamateriaalin sovittelutoimistoon yhdessä sovittelualoitteen kanssa. Esitutkintamateriaali toimitetaan sovittelutoimistoon vain siltä osin kuin se liittyy soviteltavaan asiaan. Sovittelutoimistolla on oikeus saada tarvitsemansa asiakirjat maksutta. Sovittelusta huolehtivat vapaaehtoiset, tähän tehtävään koulutuksen saaneet henkilöt. Sovittelijat auttavat osapuolia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut rikoksesta sen uhrille aiheutuneiden henkisten ja aineellisten haittojen hyvittämiseksi. Sovittelu toimitetaan yleisön läsnä olematta ja osapuolten tulee osallistua siihen henkilökohtaisesti. Sovittelutoimiston on keskeytettävä sovittelu, jos osapuoli peruuttaa suostumuksensa tai jos sovittelulle ei muusta syystä ole enää edellytyksiä. Sovittelun päättyessä sovintoon sovittelijat laativat sopimuksen, jonka he ja osapuolet allekirjoittavat. Sopimus toimitetaan sovittelutoimiston kautta poliisille tai syyttäjälle. Osapuolten välinen sopimus ja muut sovittelua koskevat tiedot liitetään esitutkintamateriaaliin. 5. Sovittelun merkityksestä rikosprosessissa Sovittelulla voi olla merkitystä asian käsittelylle poliisi- tai syyttäjäviranomaisessa taikka rangaistuksen määräämiselle tuomioistuimessa. Jos asianomistaja peruuttaa sovittelun jälkeen rangaistusvaatimuksensa: asianomistajarikoksen tutkinta lopetetaan virallisen syytteen alaisen rikoksen esitutkinta voidaan tutkinnanjohtajan päätöksellä jättää toimittamatta tai jo aloitettu esitutkinta lopettaa sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuutena arvostellen pidettävä ilmeisen vähäisenä. Tutkinnanjohtaja voi sovintoon päättyneen sovittelun perusteella myös tehdä syyttäjälle esityksen esitutkinnan rajoittamisesta.
Poliisihallitus Ohje ID-1551813618 5 (6) Sovinto voi olla perusteena myös: syyttämättä jättämiselle, rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle, rangaistuksen lieventämiselle, rangaistusasteikon lieventämiselle tai rangaistuslajin vaihtamiselle. Sovittelumahdollisuudesta tiedotettaessa ja sovitteluun ohjatessa tulee huolehtia siitä, ettei osapuolille synny virheellistä käsitystä sovittelun merkityksestä. Kukin viranomainen käyttää itsenäisesti harkintavaltaansa sen suhteen, mikä merkitys sovittelulle annetaan. Osapuolten välillä solmittu sovinto ei esimerkiksi johda automaattisesti syyttämättä jättämiseen. Mikäli sovittelussa päädytään sopimukseen korvauksista, sovittelijat laativat asiasta sopimuksen. Sopimuksessa asianosaiset voivat sopia mahdollisesta vahingonkorvauksesta, ja korvausmuotona voi olla esimerkiksi rahakorvaus, työkorvaus tai omaisuuden palauttaminen. Sopimus on sitova, mutta ei täytäntöönpanokelpoinen ilman oikeuden vahvistusta. Asianosainen voi pyytää sopimuksen vahvistamista täytäntöönpanokelpoiseksi ratkaisuksi joko rikosasian käsittelyn yhteydessä tai erillisellä hakemuksella käräjäoikeudelta. Viimeksi mainitun asian oikeudenkäyntimaksu määrittyy tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävien maksuista annetun lain (701/1993) perusteella. 6. Poliisin ja sovittelutoimiston yhteistyö Sovittelutoimisto toimittaa sovittelun päätyttyä poliisi- tai syyttäjäviranomaiselle tiedon sovittelun kulusta ja lopputuloksesta. Sovittelutoimisto ilmoittaa myös päätöksestä, jolla se on kieltäytynyt ottamasta asiaa sovitteluun tai keskeyttänyt sovittelun. Poliisi voi ilmoittaa sovittelutoimistolle sovittelun vaikutuksesta tekemiinsä ratkaisuihin paikallisesti sovittavalla tavalla. Yhteistyö poliisilaitosten ja sovittelutoimistojen kesken on tärkeätä. Poliisilaitosten tulee huolehtia siitä, että jokaisella poliisilaitoksella on nimetty päällystötasoinen sovittelun yhdyshenkilö. Yhteistyöstä sovittelutoimiston, syyttäjän ja muiden viranomaisten kanssa tulee sopia paikallisesti tarkemmin erikseen. Poliisilaitosten tulee seurata sovittelun toteutumista alueellaan. Poliisilaitokset voivat antaa tarkentavia ohjeita asiasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa tietoa sovittelualoitteiden määristä poliisilaitoksittain ja julkaisee vuosittain rikos- ja riita-asioiden sovittelua koskevat tilastot. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Poliisijohtaja Heikki Lausmaa
Poliisihallitus Ohje ID-1551813618 6 (6) Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Aspo-asianhallintajärjestelmässä. Poliisihallitus 02.12.2013 klo 11.05. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Poliisiyksiköt Poliisihallituksen yksiköt Ahvenanmaan poliisilaitos Sisäasiainministeriö / poliisiosasto Valtakunnansyyttäjänvirasto Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aluehallintovirastot Seitti Internet