Vuorikatu 24 Kooste sisäilmatutkimuksista Sisäilman riskikartoitus 18.3.2011. Kartoituksen lähtökohtana on ollut neljännestä kerroksesta alkanut työntekijöiden silmä- ja hengitystieoireilut. Kartoituksen perusteella löydettiin 4 ja 5 kerroksen huoneista viitteitä kosteusvaurioihin. Samassa yhteydessä todettiin myös kellarikerrosten arkisto- ja allastiloista tulevan epämiellyttäviä hajuja. Sisäilmaongelmien selvitysraportti 1.6.2011. Raportin perusteella Tutkitusta tiloista löydettiin seuraavalaisia riskirakenteita: - lämmitysputkistojen kosteusvaurioituneet alkuperäiset lastulevykoteloinnit (kosteus on ollut peräisin vuotavista termostaatti ja sulkuventtiileistä) ikkunakarmien ja rakenteiden välit, eristetilan mikrobivauriot ja vuotoilmareitit ikkunoiden vesi ja reunapellitykset, joissa epätiiviitä liitoksia, peltien siirtymistä paikoiltaan sekä pokkausten murtumia epätiiviit lämpöputkien läpiviennit (huoneiden 534 ja 431 ulkonurkissa) kerrosten välillä. Korjausten yhteenvetoraportti 12.10.2012. Raporttien mukaiset korjaustoimet tehtiin 9/2011-3/2012 välisenä aikana (kerrokset 2-5) - korjaustoimenpiteet suoritettiin ryhmittäin osastoituina ja alipaineistettuina - aluksi tehtiin mallihuoneen korjaus joka hyväksytettiin/hyväksyttiin - kotelorakenteet ja nousuhormit purettiin ja uusittiin - ikkunoiden väliset rakenteet purettiin ulko- ja sisäpuolelta sekä uusittiin ja rakenteet tiivistettiin. Katselmusmuistio 6.7.2012. Katselmuskäynnillä 28.5.2012 todettiin että oireilu korjatuissa tiloissa on jatkunut. Katselmusmuistio 1.10.2012. Katselmuskäynnillä 1.10.2012 arvoitiin 1. kerroksen ja kellarikerrosten sisäilman laatua, näkyviä kosteuden aiheuttamia jälkiä sekä mahdollisia syitä sisäilman laadun poikkeavuuteen. - Kellaritiloissa todettujen voimakkaiden hajujen ja muiden epäpuhtauksien on mahdollista siirtyä mm. todettujen tiivistämättömien läpimenokohtien ja rakenteiden kautta ylempiin kerroksiin sekä porrashuoneeseen. Kellarikerroksessa K2 sijaitsevan vanhan Ilmatieteenlaitoksen allastilan osalta suositellaan pikaisesti kaikkien vuotoilmareittien paikallistamista ja ko. reittien sulkemista muihin tiloihin. Lisäksi kolme yksittäistä kosteusvauriovahinkotapahtumaa vuodelta 2012 (vahinkoraportit)
LAUSUNTO 18.3.2011 Senaatti-kiinteistöt, Etelä-Suomen alue Lintulahdenkatu 5 A 00530 Helsinki SISÄILMAN RISKIKARTOITUS JA TUTKIMUSSUUNNITELMA KOSKIEN KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUS- KESKUKSEN TOIMITILOJA Kohde Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus Vuorikatu 24 00100 HELSINKI Tilaaja/-t ja osoitetiedot Tilaajan yhdyshenkilö Senaatti-kiinteistöt, Etelä-Suomen alue Teppo Malm Lintulahdenkatu 5 A, PL 236 puh. 040 544 2201 00531 Helsinki Toimeksisaaja /tutkijat Suomen Sisäilmakeskus Oy, Vantaan toimipiste Eila Hämäläinen, rakennusterveysasiantuntija, tutkimuspäällikkö Keijo Kovanen, talotekniikan tutkimuspäällikkö Riskikartoituskäynti kohteessa 4.3.2011 Eila Hämäläinen ja Keijo Kovanen (4. ja 5. kerros) 17.3.2011 Eila Hämäläinen (kellarikerrokset) tilaajan edustajana Toni Nykänen Kohteen lähtötiedot Rakennuksessa, joka aikaisemmin on ollut Ilmatieteen laitoksen käytössä, on kuusi toimistokerrosta ja 7. kerros, jossa on ilmanvaihtokonehuone sekä ullakkotilat. Lisäksi on kaksi maan pinnan alapuolista kellarikerrosta. 7. kerroksen pinta-ala on pienempi kuin 6. kerroksen. Rakennus on rakennettu vuonna 1966 ja pääosin peruskorjattu vuonna 2008 nykyisille käyttäjille. Tällöin ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmää ei ole peruskorjattu, vaan ilmanvaihtokoneet ja -kanavat on puhdistettu. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus muutti elokuussa 2008 rakennuksen 4., 5. ja 6. kerrokseen. Vesikatto on vuotanut ja se on uusittu v. 2008 nykyisten käyttäjien aikana. Huoneessa 431 on ollut patterivuoto (2/2009), josta on tehty erillinen kosteuskartoitus. Rakenteita on tällöin lähinnä kuivatettu. Keväällä 2010 on rakennuksen kellarikerroksiin päässyt ulkopuolista vettä sadevesikaivojen kautta sekä sulamisvesiä. Suomen Sisäilmakeskus Oy Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Vuorikatu 24, 00100 Helsinki 2(5) Tiloissa työskentelee n. 100 työntekijää, jossa määrässä on mukana myös ns. vuokratyövoima. Neljännen kerrokseen huoneessa 430 olivat alkaneet henkilöiden oireilut heti muuton jälkeen. Huone 430 on ns. puhelinneuvontahuone, jossa henkilöt vuorottelevat, ollen tilassa muutaman tunnin kerrallaan n. kerran viikossa. 2010 vuoden puolella viidennen kerroksen tiloissa 533-534 henkilökuntaa alkoi oireilemaan. Oireilua on ollut myös tilojen 502-503 käyttäjillä. Oireilujen ilmettyä henkilöitä on siirretty eri huoneisiin. Oireet ovat sekä silmä- että hengitystieoireita. Riskikartoituskäynnin syy Käyttäjien ilmoittamien oireilujen vuoksi, kiinteistön omistaja halusi lähteä selvittämään mahdollista oireiden syy-yhteyttä tiloissa oleskeluun sekä mahdollisia vaurioita. Aluksi sovittiin tehtäväksi riskikartoituskäynti, jonka yhteydessä kartoitetaan tilannetta niiden tilojen osalta, joissa oireilua on ilmennyt ja käynnin pohjalta tehdään jatkotoimenpide-ehdotukset sekä tutkimussuunnitelma. Kartoituksen yhteydessä aistittiin/havainnoitiin sisäilman laatua myös tutkittaviin tiloihin rajoittuvien huoneiden osalta. Käytettävissä olleet asiapaperit ja aikaisemmat tutkimukset - pohjapiirustukset 4. ja 5. kerros - pohjapiirustukset ylempi ja alempi kellarikerros - Kosteusmittauspöytäkirja, ISS vahinkosaneeraus 23.2.2009 Riskiarvio kohdekäynnin perusteella Sisäilman laadussa todettiin käynnin yhteydessä selviä poikkeavuuksia/hajuhaittaa: - huoneessa 430 oli lievästi etikkamainen/pistävä haju - huoneessa 431 (nurkkahuone) oli määrittelemätön, tavallisuudesta poikkeava haju (ei selkeää hajun lähdettä), huone on ollut projektityöntekijöiden käytössä viimeksi joulukuussa 2010 - siivouskomerossa 433 viemärin haju - wc-tilassa 435 kissanpissamainen, ammoniakkimainen haju (ei virtsan haju) - porrashuoneessa kerrosten 4 ja 5 välillä kemiallisperäinen/luotinmainen haju, joka nousi selvästi alhaalta päin - huoneessa 502 lievä poikkeava haju (hajun lähde epäselvä) - huoneessa 534 (nurkkahuone) pölyinen haju Aistitut poikkeavat havainnot on merkitty liitteenä oleviin kerrosten pohjapiirustuksiin. Muut havainnot: - useissa huoneissa lämmityspattereiden edessä on reijitetty suojalevy, jonka takana kulkee lastulevykoteloinnin sisällä lattian rajassa lämmitysputkisto, kuva 1 - lastulevykotelointien päällä on kosteuden aiheuttamia jälkiä ja koteloinnin alapuolella rakennusjätettä ja lisäksi koteloinneissa on aukkoja, kuvat 2 ja 3 - nurkkahuoneissa 534 ja 431 on seinäpinnan jatkeena levyrakenteiset pystykoteloinnit, joiden sisällä oletettavasti kulkee putkistoja, koteloinneista todettiin ilmavirtausta huonetiloihin päin Suomen Sisäilmakeskus Oy Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän lausunnon osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Vuorikatu 24, 00100 Helsinki 3(5) Kuva 1. Suojalevyn takana lattiaa vasten lastulevykotelointi. Kuva 2. Näkyviä kosteusjälkiä lastulevyssä. Kuva 3. Koteloinnissa olevia aukkoja. Kuva 4. Koteloinnin alapuolista rakennusjätettä Ilmanvaihto: - ilmanvaihtojärjestelmä on alkuperäinen - ilmanvaihtokanavat on puhdistettu vuonna 2008 - Ilmanvaihto käynnistyy tilasta riippuen vakioteholle arkisin klo 6.30-7.00 ja pysähtyy klo 19.00-20.00. Viikonloppuisin ilmanvaihto on pois päältä. - huoneissa oli jäähdytysyksiköt, joiden kondenssivesi on johdettu viemäriin, kuva 5 - Kuva 5. Jäähdytysyksikön vesiputket lämpöeristettynä (mustat putket) ja kondenssiveden johtaminen viemäriin (valkoinen putki). Suomen Sisäilmakeskus Oy Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän lausunnon osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Vuorikatu 24, 00100 Helsinki 4(5) Tutkimussuunnitelma Ilmanvaihdon toimivuuden osalta suosittelemme seuraavia tarkasteluita/tutkimuksia: - mitataan muutamassa, valitussa huoneessa poisto- ja tuloilmavirrat sekä tuloilman lämpötilat - mitataan samoissa huoneissa hetkelliset painesuhteet ulkoilmaan nähden - mitataan samoissa huoneissa hetkelliset huoneilman lämpötilat ja kosteudet - selvitetään visuaalisesti tuloilmakoneen puhtaus Lisäksi suosittelemme seuraavia sisäilmamittauksia: - tehdään useamman vuorokauden seurantamittaus huoneessa 430 CO 2 -pitoisuuden, lämpöolojen ja painesuhteen kannalta - Otetaan pintapölynäyte huoneiden 430, 431 ja 534 pinnoilta. Näytteiden tarkoituksena on selvittää mahdollisten mineraalivillakuitujen ja mikrobi-itiöiden esiintymistä huonetiloissa. - mitataan sisäilman VOC-pitoisuus huoneessa 430 - mitataan sisäilman formaldehydipitoisuus huoneissa 431 ja 534 Muita tarkasteluja, tutkimuksia tai selvityksiä: - tarkastellaan merkkisavulla vuotoilmareittejä lastulevykoteloinnista ja avataan suojalevyn takana olevaa lastulevykotelointia ja selvitetään kotelointien yhteyttä eri huoneiden välillä - tarkastellaan merkkisavulla ilmavirtauksia ja vuotoilmareittejä wc- ja siivouskomerotiloissa mm. läpimenojen osalta - kartoitetaan pintatunnistimen avulla wc-tilan pintoja sekä tarkastetaan wc-istuimen kiinnitys sekä putkiläpivientikohtien tiiveys hajun selvittämiseksi (selvitetään siivouksessa käytetyt pesuaineet) - tarkastellaan merkkisavulla ilmavirran suuntia porraskäytävän ja kerrosten välillä Rakenteiden avausten yhteydessä voidaan ottaa materiaalinäytteitä mikrobimäärityksiä varten, mikäli on syytä epäillä, että rakenne on mikrobivaurioitunut. Yhteenveto Alkuperäinen toimeksianto koski 4. ja 5. kerroksen muutamia toimistohuoneita. Riskikartoituskäynnin pohjalta voidaan todeta, että tutkittujen tilojen sisäilmassa oli vaihtelevasti poikkeavia hajuja (ei voimakkaita), joiden lähdettä ei voitu määritellä. Patteriputkistojen lastulevykoteloinneissa oli näkyviä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Todetut lastulevyrakenteet ja niissä näkyvät kosteuden aiheuttamat jäljet voivat olla osasyynä henkilöstön kokemiin oireisiin. Kosteusvaurioituneesta lastulevystä voi vapautua formaldehydiä sisäilmaan. Lisäksi nurkkahuoneissa olevat koteloinnit voivat kuljettaa epäpuhtauksia rakenteiden välillä. Myös vanha, kuivunut kosteusvaurio voi aiheuttaa terveyshaittaa. Riskikartoituksen yhteydessä tuli esille kellarikerrosten aiemmat kosteusvauriot. Tästä syystä tehtiin pikainen kartoituskäynti kellarikerroksen tiloissa. Maanpaineseinään kohdistunut ulkopuolinen kosteus, sekä muut vauriot eivät pääasiassa osuneet samoille linjoille, kuin 4. ja 5. kerroksen ongelmallisiksi koetut huoneet. Kellaritiloissa todettiin kuitenkin seuraavia seik- Suomen Sisäilmakeskus Oy Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän lausunnon osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Vuorikatu 24, 00100 Helsinki 5(5) koja, jotka voivat aiheuttaa sen, että hajut/epäpuhtaudet voivat siirtyä porraskäytävien kautta ylempiin kerroksiin. Ilmatieteen laitoksen käytössä ollut vanha vesiallastila, jossa oli erittäin epämiellyttävä maakellarin/viemärinhajun sekoitteinen ilma. Kellaritiloissa olevissa arkistotiloissa oli osin epämiellyttävä haju sekä kostea sisäilma. Arkistoista tuodaan julkaisuja kerroksiin, jolloin niiden mukana voi siirtyä epäpuhtauksia muihin tiloihin. Vantaalla 18.3.2011 Suomen Sisäilmakeskus Oy Eila Hämäläinen Keijo Kovanen Tutkimuspäällikkö Talotekniikan tutkimuspäällikkö rakennusterveysasiantuntija VTT:n henkilösertifikaatti FM puh. 0400 443 710 puh. 0400 474 198 Liitteet Jakelu Pohjapiirustukset Tilaaja Suomen Sisäilmakeskus Oy:n arkisto Suomen Sisäilmakeskus Oy Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän lausunnon osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
SISÄILMAONGELMIEN SELVITYSRAPORTTI Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus Vuorikatu 24 00100 HELSINKI Suomen Sisäilmakeskus Oy Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 2 (22) Sisällys 1 YLEISTÄ... 3 2 PERUSTIEDOT KOHTEESTA... 4 2.1 Yleistiedot... 4 2.2 Korjaus /muutostoimenpiteet... 4 2.3 Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat... 4 3 YHTEENVETO... 4 4 TOIMENPIDE EHDOTUKSET... 5 5 RISKIARVIO... 6 5.1 Riskiarvio asiakirjojen avulla... 6 5.2 Riskiarvio aistinvaraisen tarkastuksen avulla... 7 6 KÄYTTÄJÄKYSELY... 7 7 ILMANVAIHTO... 7 7.1 Tutkimusmenetelmät... 7 7.2 Mittaustulokset... 7 7.2.1 Ilmavirrat... 7 7.2.2 Painesuhteet... 8 7.3 Ilmanvaihdon puhtaus... 9 7.4 Muut havainnot... 10 8 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET... 12 8.1 Tutkimusmenetelmät... 12 8.1.1 Avauskohdat... 12 8.2 Vuotoilmareitit... 15 9 SISÄILMAMITTAUKSET... 16 9.1 Mittauspaikat ja tutkimusmenetelmät... 16 9.2 Sisäilman laatu... 16 9.2.1 Mikrobit materiaalinäytteistä (MMS)... 16 9.2.2 Mikrobikertymät pinnoille (PMS)... 17 9.2.3 Pintapölyn koostumus (PPK)... 17 9.2.4 Kuitukertymät pinnoille... 18 9.2.5 Formaldehydipitoisuus sisäilmassa... 18 9.2.6 VOC pitoisuus sisäilmassa (IVOC)... 19 9.2.7 CO 2 pitoisuus sisäilmassa... 19 9.3 Lämpöolot... 20 Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 3 (22) 1 YLEISTÄ Kohde Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus Vuorikatu 24 00100 HELSINKI Tilaaja/ t ja osoitetiedot Senaatti kiinteistöt, Etelä Suomen alue Lintulahdenkatu 5 A PL 236 00531 Helsinki Tutkimusajankohta ja tutkijat 30.3., 31.3., 14.4. ja 20.4.2011 rakennustekniset tutkimukset, rakenneavaukset, ilmanvaihdon toimivuusselvitykset ja sisäilmamittaukset Eila Hämäläinen, tutkimuspäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, Suomen Sisäilmakeskus Oy Esko Lindblad, valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, Suomen Sisäilmakeskus Oy Keijo Kovanen, talotekniikan tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tiloissa työskentelee noin 100 työntekijää, jossa määrässä on mukana myös ns. vuokratyövoima. Henkilökunnan oireilut olivat alkaneet 4. kerroksen huoneessa 430 heti muuton jälkeen vuonna 2008. Huone 430 on ns. puhelinneuvontahuone, jossa henkilöt vuorottelevat ollen tilassa muutaman tunnin kerrallaan noin kerran viikossa. Vuoden 2010 puolella myös 5. kerroksen tiloissa 533 534 henkilökuntaa alkoi oireilla. Oireilua on ollut myös tilojen 502 503 käyttäjillä. Oireilujen ilmettyä henkilöitä on siirretty eri huoneisiin. Oireet ovat sekä silmä että hengitystieoireita. Tilojen käyttäjien ilmoittamien oireilujen vuoksi kiinteistön omistaja on halunnut lähteä selvittämään mahdollista oireiden syy yhteyttä tiloissa oleskeluun sekä mahdollisia vaurioita. Kohteessa tehtiin Suomen Sisäilmakeskus Oy:n toimesta riskikartoitus, jonka pohjalta laadittiin tutkimussuunnitelma, joka on päivätty 22.3.2011. Tämän tutkimussuunnitelman pohjalta suoritettiin kohteessa tutkimuksia, joilla selvitettiin tilojen sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä syitä koettuihin sisäilmahaittoihin. Rajaukset kohteessa Tutkimukset kohdistuivat 4. ja 5. kerroksen tiloihin, jotka on esitetty tämän raportin liitteenä olevissa kerrosten paikannuspiirustuksissa. Yleiset sopimusehdot Suomen Sisäilmakeskus Oy noudattaa Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 4 (22) 2 PERUSTIEDOT KOHTEESTA 2.1 Yleistiedot Rakennuksessa, joka aikaisemmin on ollut Ilmatieteen laitoksen käytössä, on kuusi toimistokerrosta ja 7. kerros, jossa on ilmanvaihtokonehuone sekä ullakkotilat. Kussakin kerroksessa on kyseistä kerrosta palveleva ilmanvaihtokone. Lisäksi on kaksi maanpinnan alapuolista kellarikerrosta. 7. kerroksen pinta ala on pienempi kuin 6. kerroksen. Rakennus on rakennettu vuonna 1966 ja pääosin peruskorjattu vuonna 2008 nykyisille käyttäjille. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus muutti tiloihin elokuussa 2008. Samana vuonna heti muuton jälkeen vesikatto on vuotanut, ja se on uusittu vuonna 2008. Huoneessa 431 on ollut patterivuoto (2/2009), josta on tehty erillinen kosteuskartoitus. Rakenteita on tällöin lähinnä kuivatettu. Keväällä 2010 on rakennuksen kellarikerroksiin päässyt ulkopuolista vettä sekä sadevesikaivojen kautta että sulamisvesinä. Lattiakaivojen kautta on tullut myös vettä ylempään kellarikerrokseen. Tutkittavia tiloja palvelee kaksi tuloilmakonetta: 4TK1 (palvelee tiloja 4. kerroksessa) 5TK1 (palvelee tiloja 5. kerroksessa) Ilmanvaihto käynnistyy täysteholle arkisin klo 5:00 ja pysähtyy klo 18:00. Muulloin ilmanvaihto on pois päältä. Huoneissa on jäähdytysyksiköt, joiden kondenssivesi on johdettu viemäriin. Ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmiä ei ole peruskorjattu, vaan ilmanvaihtokoneet ja kanavat on puhdistettu. 2.2 Korjaus /muutostoimenpiteet Tiedossa olevat toimenpiteet on esitetty kohdassa 2.1 Yleistiedot. 2.3 Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat - pohjapiirustukset, 4. ja 5. kerros - pohjapiirustukset, ylempi ja alempi kellarikerros - Kosteusmittauspöytäkirja, ISS vahinkosaneeraus 23.2.2009 (patterilinjojen ja katon vuodot) - Riskikartoitusraportti ja tutkimussuunnitelma, Suomen Sisäilmakeskus Oy, 22.3.2011 3 YHTEENVETO Tehtyjen tutkimusten perusteella todettiin, että rakennuksen riskirakenteita tutkittujen tilojen osalta ovat: lämmitysputkistojen kosteusvaurioituneet alkuperäiset lastulevykoteloinnit (kosteus on ollut peräisin vuotavista termostaatti ja sulkuventtiileistä) ikkunakarmien ja rakenteiden välit, eristetilan mikrobivauriot ja vuotoilmareitit ikkunoiden vesi ja reunapellitykset, joissa epätiiviitä liitoksia, peltien siirtymistä paikoiltaan sekä pokkausten murtumia epätiiviit lämpöputkien läpiviennit (huoneiden 534 ja 431 ulkonurkissa) kerrosten välillä. Edellä mainituilla rakenteilla on merkitystä tilojen sisäilman laatuun ja ne voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille terveysoireita. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 5 (22) Sisäilmamittausten ja materiaalinäytteiden perusteella todettiin seuraavaa: huonetiloissa 534 (17 µg/m 3 ) sekä 431 (9,9 µg/m 3 ) koholla olevat formaldehydipitoisuudet, jotka voivat aiheuttaa välittömiä oireita herkimmille (TTL:n tutkimusten mukaan 5 10 µg/m 3 on raja, joka aiheuttaa oireita) runsas mikrobikasvusto kastuneessa lastulevyssä ja koteloinnin sisällä olevassa rakennusjätteessä ja pölyssä huoneen 430 sisäilman TVOC tulos oli 10 µg/m 3, joka jää huomattavasti alle viitearvon (Työterveyslaitoksen viitearvo > 250 µg/m 3 viittaa kohonneeseen pitoisuuteen) Lisäksi sisäilman laatuun ja työntekijöiden viihtyvyyteen heikentävinä tekijöinä voivat vaikuttaa: lastulevykoteloinnin sisällä oleva rakennusjäte, vaikka tämä ei olisi mikrobivaurioitunutta epätiiviiden läpivientien kautta kulkeutuvat epäpuhtaudet, mahdolliset hajut ymv. kellarikerroksessa todetut hajuhaitat, joista osa johtuu myös itse vanhoista arkistoiduista materiaaleista, sekä vanhat vuotojäljet kellarikerroksen arkistotiloista siirretään materiaalia, jota käsitellään omissa työhuoneissa Ilmanvaihdon osalta todettiin seuraavaa: Tutkittavissa tiloissa todettiin ilmanvaihdon olevan riittävä sisäilman laadun kannalta. Tilat ovat voimakkaasti alipaineiset ulkoilmaan nähden. Tämä mahdollistaa rakenteissa olevien epäpuhtauksien kulkeutumisen huonetiloihin mahdollisten vuotoreittien kautta. Tutkittavia tiloja palvelevissa tuloilmakoneissa 4TK1 ja 5TK1 ei ole esisuodattimia. Iv koneet ovat pinnoiltaan puhtaat. Tuloilmakanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa. 4 TOIMENPIDE EHDOTUKSET Välittömät toimenpiteet Puretaan huoneen 534 lastulevykotelointi ja poistetaan rakennusjäte sekä puhdistetaan tila. Korjataan ikkunoiden vesipellitykset todettujen vauriokohtien osalta. Tiivistetään todetut epätiiviit lämpöputkien läpiviennit. Ilmanvaihto Ilmanvaihto säädetään siten, että tilojen alipaineisuus ulkoilmaan nähden olisi mahdollisimman pieni. Koska tuloilmakoneissa ei ole esisuodattimia, suositellaan hienosuodattimien vaihtoväliksi puolta vuotta. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 6 (22) Muita suositeltavia toimenpiteitä viihtyvyysolosuhteiden parantamiseksi sekä vaurioiden synnyn ennaltaehkäisemiseksi: Selvitetään, onko kosteusvaurioituneita lastulevykotelointeja sekä koteloinneissa olevia epäpuhtauksia muissa huonetiloissa (epäpuhtaudet voivat siirtyä huonetilasta toiseen läpivientien kautta). Selvitetään ikkunoiden pellitysten tiiviydet systemaattisesti koko rakennuksen osalta. Selvitetään epätiiviit putkiläpiviennit (ulkonurkissa) kerrosten välillä (myös kellarikerroksista) systemaattisesti koko rakennuksen osalta, sekä se, onko putkiläpivientejä muualla kuin ulkonurkissa. Huonetilassa 430 ei tehty formaldehydimittausta, koska tilaa ei voitu sulkea tutkimuksen ajaksi pois käytöstä. Huone 430 on puhelinpäivystyshuone, ja toiminnan siirtäminen muuhun tilaan mittauksen ajaksi vaatii erikoisjärjestelyjä tai mittauksen suorittamista työajan ulkopuolella esim. viikonloppuna. Jatkossa suositellaan, että myös tässä huoneessa tehdään mittaus koettujen oireilujen vuoksi. Tämä raportti ei ole korjaussuunnitelma, joten korjausten onnistumiseksi on suositeltavaa, että sisäilma asioihin perehtynyt rakennusterveys tai sisäilma asiantuntija käy yhdessä korjaussuunnittelijan kanssa läpi ongelmakohdat ennen korjaussuunnittelun aloittamista. Jos purkutöiden yhteydessä tulee esille uusia tai laajempia vaurioita, tulee korjaussuunnitelmia täydentää niiden osalta. Korjaustöiden yhteydessä tulee ottaa huomioon riittävä puhtaudenhallinta ja korjausten jälkeen tulee varmistua korjaustöiden onnistumisesta. Korjausten rakennusteknisten periaatteiden lisäksi on syytä korostaa terveydellisiä näkökohtia. Kaikki mikrobikasvusto ja vaurioitunut materiaali on syytä poistaa. Mikrobikasvustojen jättämistä rakenteisiin esim. koteloimalla ei pidetä suositeltavana, koska rakenteiden kaasutiiviyttä ei pystytä takaamaan. (Majvik II suositus (2 3.5.2006), joka keskittyy käsittelemään nimenomaan kosteusvauriomikrobien terveyshaittoja). Myös vanha ja kuivunut kosteusvaurio sekä kuollut kasvusto voi aiheuttaa terveyshaittaa. (Ympäristö ja terveys lehti 4/2009, artikkeli: Mikrobitulosten käytännön arviointi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hyvärinen ym.) 5 RISKIARVIO Riskiarvio perustuu 22.3.2011 raportoituun, aistinvaraisesti 4. ja 17.3.2011 suoritettuun riskikartoitukseen kohteessa. Riskiarviolla pyrittiin selvittämään ne rakenteet ja ongelmaalueet, joihin tutkimuksissa erityisesti kiinnitettiin huomiota. Riskiarviolla selvitettiin rakenteiden todennäköiset vaurioitumisriskit ja vaurioiden syitä. 5.1 Riskiarvio asiakirjojen avulla Rakennepiirustukset saatiin riskikartoituskäynnin jälkeen ja niissä todettiin seuraavaa: Ulkoseinärakenteena on kuorielementti ja ikkuna aukkojen kohdalle piirustuksiin merkitty on palonkestopuiset apukarmit. Kuorielementissä ulkokuoren takana ilmarako 2 cm, johon on mahdollista päästä vettä ikkunan vesipellin kautta, mikäli tämä ei ole tiivis. Kuorielementin tuulensuojalevyksi on merkitty Lujalevy 3,5 mm. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 7 (22) 5.2 Riskiarvio aistinvaraisen tarkastuksen avulla Kohteessa tehdyn aistienvaraisen riskikartoituksen pohjalta kiinnitettiin huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin, joilla voi olla merkitystä sisäilman laatuun sitä heikentävinä tekijöinä tai työtekijöiden viihtyvyyteen vaikuttavina tekijöinä: Tutkittujen tilojen sisäilmassa oli vaihtelevasti poikkeavia hajuja (ei kuitenkaan voimakkaita), joiden lähdettä ei voitu määritellä. Patteriputkistojen lastulevykoteloinneissa oli näkyviä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Todetut lastulevyrakenteet ja niissä näkyvät kosteuden aiheuttamat jäljet voivat olla osasyynä henkilöstön kokemiin oireisiin. Kosteusvaurioituneesta lastulevystä voi vapautua formaldehydiä sisäilmaan. Nurkkahuoneissa olevat koteloinnit voivat kuljettaa epäpuhtauksia rakenteiden välillä. Kellarikerroksissa oli mikrobiperäistä hajua, joka voi siirtyä ylempiin kerroksiin rakenteiden kautta. 6 KÄYTTÄJÄKYSELY Varsinaista käyttäjä tai sisäilmastokyselyä ei tehty ennen tutkimuksia, vaan tilojen käyttäjiä haastateltiin lähinnä tutkimusten aikana. Haastattelujen yhteydessä tuli esille, että tilojen käyttäjät ovat kokeneet / kokevat oireita, jotka he liittävät rakennukseen ja erityisesti muutamiin huonetiloihin. Huoneen 534 käyttäjä itse ei ole kokenut oireita, mutta tiloissa vierailevat henkilöt oireilevat. Huoneen 430 sisäilma koetaan huonoksi erityisesti maanantaisin aamupäivällä. Kellarikerroksessa on tiloja, joissa on arkistoituna materiaalia, jota voidaan käsitellä päivittäin omissa työhuoneissa. 7 ILMANVAIHTO 7.1 Tutkimusmenetelmät 7.2 Mittaustulokset 7.2.1 Ilmavirrat Ilmanvaihdon toimivuutta tarkasteltiin mittaamalla tulo ja poistoilmavirrat satunnaisesti valituissa huoneessa joko Swema Airflow 125 balometrillä tai Swema 3000 paine eromittarilla ja mittaustulkilla. Myös muutaman huoneen painesuhde ulkoilmaan nähden mitattiin Swema 3000 paine eromittarilla. Huoneessa 431 tehtiin olosuhteiden seurantamittaus useamman päivän ajan. Ilmanvaihtokoneiden puhtautta arvioitiin aistinvaraisesti. Taulukossa 1 on esitetty ilmavirtamittausten tulokset. Suunnitteluarvoja ei ollut käytettävissä, joten mittaustuloksia on verrattu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 suositusarvoihin. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 8 (22) Taulukko 1. Ilmavirrat eri tiloissa ilmanvaihdon teholla 1/1. Tila 7.2.2 Painesuhteet Mitattu tuloilmavirta (dm 3 /s) D2:n mukainen tuloilmavirta *) (dm 3 /s) Mitattu poistoilmavirta (dm 3 /s) D2:n mukainen poistoilmavirta (dm 3 /s) Huone 430 20,7 14,3 19,9 Huone 431 40,8 29,3 32,5 Aula (431 vieressä) 43,0 21,9 WC 435 20,7 20 Huone 502 24,1 16,5 24,6 Huone 534 30,6 36,0 36,8 Aula (534 vieressä) 18,5 34,3 *) D2:n suositus ulkoilmavirraksi on 1,5 (dm 3 /s)/m 2. Taulukosta 1 on havaitaan, että vain huoneessa 534 oli mitattu tuloilmavirta pienempi kuin D2:n suositusarvo. Taulukkoon 2 on koottu hetkellisten paine eromittausten tulokset. Yhdestä huoneesta on mitattu myös tuloilman lämpötila. Taulukko 2. Paine eromittausten tulokset eri tiloissa. Negatiivinen arvo merkitsee, että mitattava tila on alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tila dp (sisä ulko) (Pa) Tuloilman lämpötila ( C) Huone 430 18 Aula (431 vieressä) 18 Huone 502 28 Huone 534 30 20,3 Aula (534 vieressä) 30 Taulukon 2 mukaan tutkitut tilat olivat voimakkaasti alipaineiset ulkoilmaan nähden. Alipaineet mahdollistavat rakenteissa olevien epäpuhtauksien kulkeutumisen huonetiloihin mahdollisten vuotoreittien kautta. Taulukon 2 mukaan tuloilman lämpötila oli korkea. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 9 (22) Kuvassa 1 on esitetty huoneessa 431 tehty painesuhteen seurantamittaus. 10 Huone 431, huoneen ja ulkoilman välinen paine ero 14. 20.4.2011 0 Paine ero (Pa) 10 20 30 40 50 Viikonloppu 14.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 19.4. 20.4. 21.4. Aika Kuva 1. Huoneen 431 sisäilman painesuhde ulkoilmaan nähden seurantamittauksen aikana. Negatiivinen arvo merkitsee huoneilman alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Kuvan 1 mukaan huone 431 on arkisin tuuliolosuhteista riippuen 50 15 Pa alipaineinen. Viikonloppuisin ja öisin painesuhde on ollut pääosin välillä 10 5 Pa. 7.3 Ilmanvaihdon puhtaus Ilmanvaihdon puhtautta selvitettiin tarkastelemalla tuloilmakoneiden 4TK1 (palvelee tiloja 4. kerroksessa) ja 5TK1 (palvelee tiloja 5. kerroksessa) puhtautta aistinvaraisesti. Tuloilmakoneen 4TK1 puhtaudesta tehtiin seuraavia aistinvaraisia havaintoja: ulkoilmakammio - yhteinen kaikille koneille, ei voinut tarkastaa - suodatinkammio: - kammion pohjalla vesijälkiä, muuten puhdas, kuva 2 - ei esisuodattimia, suodatinluokka F7, suodattimet likaiset (vaihdetaan kerran vuodessa, viimeksi lokakuussa 2010) - puhallinkammio: - puhdas - kammion pohjalla on oven tiivistepaloja, kuva 3 Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 10 (22) Kuva 2. Tuloilmakoneen 4TK1 suodatinkammion pohjalla on vesijälkiä, muuten puhdas. Kuva 3. Puhallinkammion pohjalla on oven tiivistepaloja, muuten puhdas. Tuloilmakoneen 5TK1 puhtaudesta tehtiin seuraavia aistinvaraisia havaintoja: ulkoilmakammio - yhteinen kaikille koneille, ei voinut tarkastaa suodatinkammio: - kammio puhdas, kuva 4 - ei esisuodattimia, suodatinluokka F7, suodattimet likaiset (vaihdetaan kerran vuodessa, viimeksi lokakuussa 2010) puhallinkammio: - puhdas - kammion pohjalla on oven tiivistepaloja, kuva 5 Kuva 4. Tuloilmakoneen 5TK1 suodatinkammio on puhdas. Kuva 5. Puhallinkammion pohjalla on oven tiivistepaloja, muuten puhdas. 7.4 Muut havainnot Huoneiden 431 ja 502 tuloilmaventtiilien kautta tarkasteltiin tuloilmakanavan puhtautta. Visuaalista puhtausasteikkoa käytettäessä voitiin arvioida, että kanavan pölykertymä oli alle 1,0 g/m 2 eli kanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa, kuvat 6 ja 7. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 11 (22) Kuva 6. Huoneen 431 tuloilmakanavan pinnat ovat puhtaat. Kuva 7. Huoneen 502 tuloilmakanavan pinnat ovat puhtaat. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 12 (22) 8 RAKENNUSTEKNISET TUTKIMUKSET 8.1 Tutkimusmenetelmät 8.1.1 Avauskohdat Rakennustekniset tutkimukset ja rakenteiden avaukset perustuvat tehtyyn riskiarvioon. Tutkimukset kohdistettiin erityisesti lastulevyrakenteisiin lämmitysputkistojen kotelointeihin, ikkunoiden liitosrakenteisiin ja pystykotelointeihin. Ikkunoiden liitosrakenteiden (sisäpuolisten välilautojen) avausten yhteydessä huomio kiinnittyi ulkopuolisiin pellityksiin ja niiden epäkohtiin. Rakenteita avattiin yhteensä kuudesta (RT 1 RT 6) kohdasta. Avausten yhteydessä otettiin lisäksi materiaalinäytteitä MMS (2 kpl) mikrobimäärityksiä varten. Tulokset on esitetty yhteenvetona taulukossa 4, kohdassa 9.2.1 Mikrobit materiaalinäytteistä. Avauskohta RT 1 Huoneen 534 lämmitysputkistojen lastulevykotelointi. Materiaalinäyte (MMS1) otettiin koteloinnin kosteusvaurioituneesta lastulevystä ja koteloinnin sisällä olevasta pölystä, kuvat 8 ja 9. Samassa yhteydessä avattiin ulkonurkassa olevan pystykoteloinnin alaosaa, kuvat 10 ja 11. Kuva 8. Lämmitysputkistojen lastulevykotelointia, jossa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 9. Koteloinnin alapuolella olevaa rakennusjätettä ja pölyä, josta otettiin materiaalinäyte(mms 1). Kuva 10. Pystykotelointi huoneen 534 ulkonurkassa. Kuva 11. Avattua pystykotelointia, jonka sisällä kulkevat lämpöputket. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 13 (22) Avauskohta RT 2 Huoneen 534 ulkoseinän kohdalla olevan kantavan pilarin edessä oleva uusien jäähdytysputkien nousukotelointi. Kotelo oli puhdas, eikä tilassa todettu hajua tmv. poikkeavuutta, kuvat 12 ja 13. Kuva 12. RT2, pilarin edessä oleva nousukotelointi. Kuva 13. Nousukoteloinnin avauskohta. Avauskohta RT 3 Huoneen 431 lämmitysputkistojen lastulevykotelointi sekä ulkonurkassa kulkevan pystykoteloinnin alaosa. Koteloinnin sisällä kulkevien lämpöputkien juuressa olivat läpimenoholkit (holkit oletettavasti lävistävät välipohjan), joiden sisältä todettiin savun avulla ilmavirtauksien kulkeutuvan huoneen suuntaan, kuvat 14 ja 15. Kuva 14. Avattu huoneen 431 lastulevykotelointi ja nurkassa pystykotelointi. Kuva 15. Pystykoteloinnin sisällä kulkevat lämpöputket ja niiden juuressa olevat läpimenoholkit. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 14 (22) Avauskohta RT 4 Huoneen 431 ikkunoiden karmien välinen rakenne välilaudan takaa. Materiaalinäyte (MMS2) otettiin ikkunoiden välisestä painekyllästetystä pystyrunkopuusta sekä tilkkeenä käytetystä mineraalivillasta. Painekyllästetyssä puussa oli kosteuden aiheuttamia jälkiä. Rakenteessa oli mikrobiperäinen haju. kuvat 16 ja 17. Kuva 16. Avattu välilauta ikkunoiden välissä. Kuva 17. Välilaudan takaa otettu MMS2 näyte puusta ja mineraalivillasta. Avauskohta RT 5 Huoneen 431 ulkoseinän kohdalla olevan kantavan pilarin edessä oleva uusien jäähdytysputkien nousukotelointi. Kotelo oli puhdas, eikä tilassa todettu hajua tmv. poikkeavuutta. Jäähdytysputkien läpimenokohdat oli jälkivalettu umpeen, kuvat 18 ja 19. Kuva 18. Huoneen 431 jäähdytysputkien nousukotelointi. Kuva 19. Jäähdytysputkien läpimenokohdat jälkivalettu umpeen. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 15 (22) Avauskohta RT 6 Huoneen 430 lämmitysputkistojen lastulevykotelointi. Kotelointi oli puhdas, eikä tilassa ollut rakennusjätettä. ISS:n kosteusmittausraportin mukaan rakenteet on remontoitu patterilinjan vuotokorjauksen yhteydessä. Koteloinnissa kulkevat lämpöputket jatkuvat pystypilarissa olevien läpimenoholkkien kautta viereiseen huonetilaan 431 sekä toisessa päässä väliseinän läpi huoneeseen 429. Lämmitysputket kiertävät näin ollen koko rakennuksen ympäri huoneesta toiseen joko koteloituina tai näkyvissä, kuvat 20 ja 21. Kuva 20. Lastulevykoteloinnissa kulkevat lämmitysputket, jotka läpäisevät pystypilarin. Kuva 21. Puhdas kotelointi. 8.2 Vuotoilmareitit Rakennuksen sisäpuolisia vuotoilmareittejä kartoitettiin merkkisavun avulla. Kartoituksessa todettiin, että vuotoilmaa kulkeutui huonetilaan pystykoteloinneissa kulkevien putkiläpimenojen kohdalta. Lastulevykoteloinneissa ilman suunta oli huonetilasta koteloihin päin. Tutkimusten aikana ilmanvaihto oli päällä. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 16 (22) 9 SISÄILMAMITTAUKSET 9.1 Mittauspaikat ja tutkimusmenetelmät Näytteiden ottopaikat on esitetty taulukossa 3 ja liitteenä olevassa paikannuspiirustuksessa. Taulukko 3. Sisäilman mittauspaikat. Huone Mikrobikertymä pinnalle Pintapölyn koostumus Kuitukertymä pinnalla Formaldehydinäyte VOCnäyte CO 2 ja lämpöoloseuranta 4. kerros Huone 430 x x x x Huone 431 x x x x x 5. kerros Huone 534 x x x x Pintamikrobimäärityksessä selvitetään pinnoilla mahdollisesti esiintyvien mikrobien määrää ja lajistoa. Tulosten perusteella päätellään, kulkeutuuko rakenteista tutkituille pinnoille kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Näytteenottopinnat pyyhittiin desinfiointiaineella, ja määritykset tehtiin 14 vrk:n aikana pinnoille laskeutuneesta pölystä. Näytteet toimitettiin analysoitavaksi Työterveyslaitokselle Helsinkiin. Pintapölyn koostumus määritettiin pyyhkimällä tutkittavassa huoneessa säännöllisesti siivottuja pintoja nurinpäin käännetyllä minigrip pussilla. Pyyhinnän jälkeen pussi käännettiin oikeinpäin ja lähetettiin analysoitavaksi Työterveyslaitokselle Helsinkiin. Pintapölyn mineraalivillakuitukertymä (lasikuitu, vuorivilla, lasivilla) arvioidaan geeliteippinäytteiden avulla. Näytteenottopinnat pyyhittiin desinfiointiaineella, ja määritykset tehtiin 14 vrk:n aikana pinnoille laskeutuneesta pölystä. Näytteet toimitettiin analysoitavaksi Työterveyslaitokselle Helsinkiin. Formaldehydinäyte otettiin passiivikeräimelle yhden vuorokauden ajan. Keräin toimitettiin analysoitavaksi Työterveyslaitokselle Helsinkiin. Sisäilman VOC näytteet (VOC = Volatile Organic Compounds eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet) kerättiin pumpulla Tenax adsorptioputkiin 90 minuutin ajan. Putket lähetettiin analysoitavaksi Työterveyslaitokselle Helsinkiin. CO 2 ja lämpöoloseurantaa varten asennettiin Testo 435 monitoimimittari mittaamaan yhden huoneen (431) CO 2 pitoisuutta ja lämpöoloja (huoneilman lämpötila ja suhteellinen kosteus) useamman päivän ajaksi. Samalla mitattiin sisä ja ulkoilman välistä paine eroa. 9.2 Sisäilman laatu 9.2.1 Mikrobit materiaalinäytteistä (MMS) Taulukkoon 4 on koottu rakenneavausten yhteydessä materiaaleista otettujen mikrobinäytteiden tulokset. Materiaalinäytteet on tutkittu suoraviljelymenetelmällä Työterveyslaitoksella Kuopiossa, ja analyysivastaus K11823MS on liitteenä. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 17 (22) Taulukko 4. Yhteenveto rakenneavausten yhteydessä materiaaleista otettujen mikrobinäytteiden analyysituloksista. Näytteenottokohdan koodi viittaa liitteenä olevaan paikannuspiirustukseen. Näytteenottokohta Materiaali Tuloksen tulkinta MMS 1 Huone 534 MMS 2 Huone 431 Patterin lämpöputkien vaakakotelo, lastulevy + pöly Ikkunan karmien väli, mineraalivilla + painekyllästetty puu runsas mikrobikasvusto kohtalainen mikrobikasvusto Lämmitysputkien vaakakoteloinnin lastulevystä, jossa oli näkyviä kosteuden aiheuttamia jälkiä sekä koteloinnin sisällä olevassa pölyssä runsaasti elinkykyistä mikrobikasvustoa, sekä näytteessä todettiin yksittäinen sädesienipesäke. Ikkunankarmien välistä otetussa puurakenteessa sekä ikkunanvälin mineraalivillatilkkeessä oli kohtalainen mikrobikasvusto, ja näytteessä todettiin yksittäinen sädesienipesäke. Molemmissa näytteissä todetuista lajeista osa indikoi kosteusvaurioita, osan indikaatiomerkitys on vielä avoin. 9.2.2 Mikrobikertymät pinnoille (PMS) Taulukossa 5 on esitetty pintamikrobinäytteiden analyysitulokset. Työterveyslaitoksen analyysivastaus H11263PS on liitteenä. Taulukko 5. Yhteenveto pintamikrobinäytteiden analyysituloksista. Näytteenottokohdan koodi viittaa liitteenä olevaan paikannuspiirustukseen. Näytteenottokohta Tuloksen tulkinta PMS 1 Huone 430 PMS 2 Huone 431 PMS 3 Huone 534 Tavanomainen Tavanomainen Tavanomainen Huoneiden 430 ja 431 näytteissä ei todettu lainkaan mikrobikasvustoa. Huoneen 534 näytteessä todettiin niukasti mikrobikasvustoa ja yksittäisiä pesäkkeitä. 9.2.3 Pintapölyn koostumus (PPK) Taulukkoon 6 on koottu pintapölynäytteiden tulokset. Työterveyslaitoksen analyysivastaus TY 03/hl/580 2011 on liitteenä. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 18 (22) Taulukko 6. Pintapölyn koostumus eri tilojen pinnoilla. Näytteenottokohdan koodi viittaa liitteenä olevaan paikannuspiirustukseen. Huone PPK 1 Huone 430 PPK 2 Huone 431 PPK 3 Huone 534 Pintapölyn koostumus Tavanomaista huonepölyä Tavanomaista huonepölyä Vähäisiä määriä vuorivillakuituja Tavanomaista huonepölyä Vähäisiä määriä vuorivillakuituja Tavanomainen huonepöly sisältää pääasiassa paperi ja tekstiilikuituja sekä hilsehiukkasia. Taulukon 6 mukaiset pinnoilta havaitut vuorivillakuidut ovat tulleet sisäilmaan vuotoilman mukana ikkunoiden/ulkoseinien liitosrakenteista. 9.2.4 Kuitukertymät pinnoille Taulukkoon 7 on koottu mineraalivillakuitukertymänäytteiden tulokset. Työterveyslaitoksen analyysivastaus TY 03/sh/552 2011 on liitteenä. Taulukko 7. Mineraalivillakuitukertymät eri tilojen pinnoilla. Näytteenottokohdan koodi viittaa liitteenä olevaan paikannuspiirustukseen. Tarkastelussa ovat kuidut, joiden pituus on yli 20 µm. Huone PGT 1 Huone 430 PGT 2 Huone 431 PGT 3 Huone 534 Kuitukertymä (kuitua/cm 2 ) < 0,1 < 0,1 Taulukon 7 mukaan tutkittavien tilojen kuitukertymät pinnoilla olivat pienemmät kuin Työterveyslaitoksen viitearvo 0,2 kuitua/cm 2. 0,1 9.2.5 Formaldehydipitoisuus sisäilmassa Ilmanäytteiden formaldehydipitoisuudet on esitetty taulukossa 8. Työterveyslaitoksen analyysivastaus 165185 on liitteenä. Taulukko 8. Formaldehydipitoisuudet eri tiloissa. Näytteenottokohdan koodi viittaa liitteenä olevaan paikannuspiirustukseen. Huone IF 1 Huone 431 IF 2 Huone 534 Formaldehydipitoisuus (µg/m 3 ) 9,9 17 Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 19 (22) Mittausten mukaan formaldehydipitoisuus huoneessa 431 oli 9,9 µg/m 3 ja huoneessa 534 17 µg/m 3. Työterveyslaitoksen mukaan tavanomaisten työtilojen sisäilman formaldehydin pitoisuus 5 10 µg/m 3 aiheuttaa välittömiä oireita herkimmille (mm. ärsyttää silmiä ja ylempiä hengitysteitä). Jos pitoisuus on yli 15 µg/m 3, pitoisuus on kohonnut ja viittaa sisäilman epätavanomaisiin lähteisiin. Formaldehydin lähteinä ovat yleisimmin lastulevyissä ja eräissä paneeleissa käytetty liima aine (ureaformaldehydihartsi). 9.2.6 VOC pitoisuus sisäilmassa (IVOC) Ilmanäytteen VOC pitoisuus on esitetty taulukossa 9. Työterveyslaitoksen analyysivastaus 166078 on liitteenä. Taulukko 9. VOC yhdisteiden pitoisuudet ja TVOC sisäilmassa. TVOC = mitattujen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus. Näytteenottokohdan koodi viittaa liitteenä olevaan paikannuspiirustukseen. Näytteen mittaustila Yhdisteryhmä Pitoisuus (µg/m 3 ) IVOC 1, Huone 430 TVOC * 10 * TVOC = haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus Kemiallisten, sisäilmassa esiintyvien aineiden kokonaismäärää kuvataan haihtuvien orgaanisten aineiden (VOC) pitoisuuksien määrällä ja kaikkia haihtuvia orgaanisia aineita termillä TVOC. Työterveyslaitoksen käyttämänä viitearvona sisäympäristön tunnistamisessa puhtaissa työympäristöissä (TTL 19.3.2009) voidaan pitää ilmanäytteen TVOC pitoisuutta < 250 µg/m³. Yksittäiset yhdisteet ovat koholla, jos niiden arvot ylittävät 5 µg/m³, lukuun ottamatta glykoleita ja piiyhdisteitä, joiden pitoisuuksia pidetään kohonneina niiden ylittäessä 10 µg/m³. TVOC pitoisuus huoneessa 430 oli 10 µg/m 3 ja kaikki yksittäiset yhdisteet jäivät välille 0,3 2 µg/m 3 eli huomattavasti alle viitearvojen. 9.2.7 CO 2 pitoisuus sisäilmassa Eri huoneiden CO 2 pitoisuutta mitattiin hetkellisesti psense monitoimimittarilla sekä yhdessä huoneessa Testo 435 monitoimimittarilla useamman päivän ajan. Taulukossa 10 on esitetty hetkellisten mittausten tulokset. Taulukko 10. Hetkelliset CO 2 pitoisuudet eri tiloissa. Tila CO 2 pitoisuus (ppm) Huone 430 590 Huone 431 520 Huone 502 570 Huone 534 580 Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 20 (22) Sisäilman hiilidioksidipitoisuudella ei ole terveydellistä ohjearvoa, vaan se kuvastaa ennemminkin ilmanvaihdon toimivuutta. Jos pitoisuus ylittää arvon 1500 ppm, ei ilmanvaihto ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. Tyydyttävänä pitoisuutena voidaan pitää arvoa 1200 ppm /Asumisterveysopas 2009/. Taulukon 10 mukaan tilojen hiilidioksidipitoisuus on ollut 520 590 ppm. Kuvassa 22 on esitetty hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaus yhdessä huoneessa. 400 Huone 431, ilman hiilidioksidipitoisuus 14. 20.4.2011 CO 2 pitoisuus (ppm) 350 300 250 200 150 100 50 Viikonloppu 0 14.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 19.4. 20.4. 21.4. Kuva 22. Huoneen 431 sisäilman hiilidioksidipitoisuus seurantamittauksen aikana. Aika Kuvasta 22 havaitaan, että tarkasteltavassa huoneessa ei ole ollut työntekijää, koska hiilidioksidipitoisuus on ollut pääosin alle 350 ppm. 9.3 Lämpöolot Eri huoneiden lämpöoloja (ilman lämpötila ja kosteus) mitattiin hetkellisesti psensemonitoimimittarilla sekä yhdessä huoneessa Testo 435 monitoimimittarilla useamman päivän ajan. Taulukossa 11 on esitetty hetkellisten mittausten tulokset. Taulukko 11. Hetkelliset lämpöolot eri tiloissa. Tila Ilman lämpötila ( C) Ilman suhteellinen kosteus (%) Huone 430 21,7 13 Huone 431 21,1 13 Huone 502 21,5 15 Huone 534 20,6 15 Taulukon 11 mukaan hetkelliset sisäilman lämpötilat ovat päivisin olleet 21 22 C. Taulukon 11 mukaan ilman suhteelliset kosteudet olivat vuoden ajankohtaan nähden normaalilla tasolla. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 21 (22) Kuvassa 23 on esitetty sisäilman lämpötilan seurantamittaus yhdessä huoneessa. Lämpötila ( C) 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 Huone 431, ilman lämpötila 14. 20.4.2011 Viikonloppu 14.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 19.4. 20.4. 21.4. Aika Kuva 23. Huoneen 431 sisäilman lämpötila seurantamittauksen aikana. Kuvan 23 mukaan sisäilman lämpötila on ollut jopa yli 28 C. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan rakennuksen käyttöaikana ei oleskeluvyöhykkeen lämpötila yleensä saa olla korkeampi kuin 25 C. Kuvasta havaitaan, että korkeimmat sisälämpötilat on saavutettu alkuillasta, jolloin selkeinä päivinä aurinko on paistanut huoneeseen itään päin aukeavien ikkunoiden kautta. Kuvassa 24 on esitetty sisäilman kosteuden seurantamittaus yhdessä huoneessa. 30 Huone 431, ilman kosteus 14. 20.4.2011 Suhteellinen kosteus (%) 25 20 15 10 5 Viikonloppu 0 14.4. 15.4. 16.4. 17.4. 18.4. 19.4. 20.4. 21.4. Aika Kuva 24. Huoneen 431 sisäilman suhteellinen kosteus seurantamittauksen aikana. Kuvan 24 mukaan sisäilman suhteellinen kosteus on ollut 10 25 %, mikä on vuoden ajankohtaan nähden normaalilla tasolla. Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, Vuorikatu 24, 00100 HELSINKI 22 (22) Vantaalla 1.6.2011 Suomen Sisäilmakeskus Oy Eila Hämäläinen tutkimuspäällikkö rakennusterveysasiantuntija VTT:n henkilösertifikaatti puh. 0400 443 710 Keijo Kovanen talotekniikan tutkimuspäällikkö FM puh. 0400 474 198 Esko Lindblad valvontapäällikkö rakennusterveysasiantuntija VTT:n henkilösertifikaatti puh. 0400 946 194 Liitteet Lähteet Paikannuspiirustukset Pintanäytteen mikrobianalyysivastaus H11263PS, 2.5.2011, Työterveyslaitos Materiaalinäytteiden mikrobianalyysivastaus K11823MS, 29.4.2011, Työterveyslaitos Kuitukertymien analyysivastaus TY 03/sh/552 2011, 15.4.2011, Työterveyslaitos Pölyn koostumuksen analyysivastaus TY 03/hl/580 2011, 11.5.2011, Työterveyslaitos Formaldehydianalyysi diffuusiokeräinnäytteistä, analyysivastaus 165185, 20.4.2011, Työterveyslaitos VOC analyysi ilmanäytteistä, analyysivastaus 166078, 30.5.2011, Työterveyslaitos Asumisterveysohje 2003. Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 1:2003. Asumisterveysopas 2009, 3. korjattu painos. STM:n asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys lehti 2009. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2: Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2003. Ympäristöministeriö 2002. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastus. Ilmanvaihdon parannus ja korjausratkaisut. LVI 39 10409, KH 28 00389. Ohjetiedosto 2007. Jakelu Tilaajan edustajat Teppo Malm ja Risse Koponen (sähköpostina ja kirjeenä) Suomen Sisäilmakeskus Oy:n arkisto Joensuu Kuopio Lahti Vantaa Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi Tämän raportin osittainen lainaaminen ilman Suomen Sisäilmakeskuksen lupaa on kielletty
YHTEENVETO 12.10.2012 Senaatti-kiinteistöt, Etelä-Suomen alue Lintulahdenkatu 5 A 00530 Helsinki TEHDYT TUTKIMUKSET JA SUORITETUT KORJAUSTOIMENPITEET VUORIKATU 24 Kohde Vuorikatu 24 (erityisesti 4. kerroksen osalta) 00100 HELSINKI Tehdyt tutkimukset - Riskikartoitus ja tutkimussuunnitelma koskien 4. ja 5. kerroksen tiloja - raportti päivätty 22.3.2011, riskikartoitus suoritettu 4.3.2011 - Sisäilmaongelmien selvitysraportti - raportti päivätty 1.6.2011, tutkimukset suoritettu ajalla 30.3-20.4.2011 Tutkimusten perusteella sisäilmaongelmien syiksi todettiin koko rakennuksen osalta: - lastulevyrakenteiset, alkuperäiset lämmitysputkiston kotelorakenteet sekä nousuhormit - ikkunakarmien ja ulkoseinärakenteiden väliset epätiiviit rakenneliitokset - ikkunoiden epätiiviit vesi- ja reunapellitykset (peltien siirtymisiä ja murtumia) Korjaussuunnittelu - toimistotilojen mikrobihaittakorjaukset urakkaohjelma - mikrobivaurioituneiden rakenteiden korjaustapaselitys 4.8.2011 Tehdyt korjaustoimenpiteet (kerrokset 2-5) - korjaustoimenpiteet suoritettiin ryhmittäin osastoituina ja alipaineistettuina - aluksi tehtiin mallihuoneen korjaus, joka hyväksytettiin/hyväksyttiin - kotelorakenteet ja nousuhormit purettiin ja uusittiin - ikkunoiden väliset rakenteet purettiin ulko- ja sisäpuolelta sekä uusittiin ja rakenteet tiivistettiin, korjaustoimenpiteet suoritettiin koko rakennuksen osalta ajalla 9/2011-3/2012 Valvonta koko korjaustoimenpiteiden ajan - rakennuttajakonsultti sekä rakennusterveyshaitan poistamisen osalta erillinen valvonta Seurantamittaukset - osastoinnin ja alipaineistuksen onnistumista seurattiin pitkäaikaisin paine-eromittauksin - ikkunoiden tiivistyskorjausten onnistumista todennettiin merkkiainemittauksin (1. kerros), mittaukset ajalla 28.2.-9.3.2012-4. kerroksen tiloissa tullaan suorittamaan laskeutuvan pölyn koostumuksen osalta seurantamittaukset viikolla 42/2012 (korjaustoimenpiteistä kulunut vähintään ½ vuotta) Suomen Sisäilmakeskus Oy Eila Hämäläinen Suomen Sisäilmakeskus Oy Joensuu Kuopio Lahti Espoo Puh. 0207 402 540 www.sisailmakeskus.fi