Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 12008 SIRU KORKALA
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA CIMO Publications 1 2008 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 1
2 Kannen sarja-asu Graafi nen muotoilu M-L Muukka ISBN 978-951-805-208-4 (painettu) ISBN 978-951-805-209-1 (pdf) ISSN 1239-145X
Sisältö 1 Lukijalle 5 2 Yhteenveto: kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2007 6 3 Pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 8 Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000 2007 8 Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 10 Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin 13 Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain 15 Opiskelijaliikkuvuus alueittain 19 Opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 20 Opiskelijaliikkuvuus opintoasteen ja koulutuksen tyypin mukaan 21 Opiskelijaliikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet 21 Liikkuvuusjärjestelyt 26 Liikkuvuuden kesto 28 4 Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 31 5 Opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ammattikorkeakouluissa 33 3
4
1 Lukijalle Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO on kerännyt tietoja yliopistojen kansainvälisestä liikkuvuudesta vuodesta 1997 ja koko korkeakoulusektorilta vuodesta 1998 lähtien. CIMOn tiedonkeruun lähtökohtana on, että opiskelija suorittaa opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan mutta ei koko tutkintoa ulkomailla. Yliopistoilta on kerätty tieto nk. pitkäkestoisista vaihtojaksoista eli vähintään 3 kuukauden mittaisesta opiskelijaliikkuvuudesta. Ammattikorkeakouluilta on tämän lisäksi kerätty tietoja myös lyhytkestoisesta opiskelijaliikkuvuudesta, eli vähintään viikon mutta alle 3 kuukauden mittaisista jaksoista, sekä opettajien ja asiantuntijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta. Yliopistojen lyhytkestoisen liikkuvuuden tilastointi ei ole systemaattista, joten sitä ei käsitellä raportissa samalla tarkkuudella kuin ammattikorkeakoulujen kohdalla. Tässä raportissa tarkastelu kohdistuu ensisijaisesti korkeakoulujen pitkäkestoiseen opiskelijaliikkuvuuteen. Toiveena on, että raportti antaa korkeakouluille, opetushallinnolle sekä muille kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta kiinnostuneille hyvän käsityksen liikkuvuuden nykytilanteesta ja trendistä. Tiedonkeruuseen kuuluu liikkuvuustietojen siirtäminen opetusministeriön ylläpitämiin KOTA- ja AMKOTA-tietokantoihin. Kansainvälinen liikkuvuus on yksi korkeakoulujen tuloksellisuuden mittareista, ja tiedonkeruun tuloksia hyödynnetään opetusministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa. Tuloksellisuustavoitteiden asettaminen nimenomaan vaihto-opiskelijamäärille kuvastaa hyvin opiskelijaliikkuvuuden merkittävää ja näkyvää asemaa koko suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistämisessä. CIMO julkaisee tiedonkeruun tulokset vuosittain tilastoraportissa Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Raportti on saatavilla sekä painettuna että pdf-versiona osoitteessa http://www.cimo.fi Julkaisut ja tilastot Tilastot. Tiedonkeruuseen osallistuu lukuisia henkilöitä korkeakoulujen kansainvälisten asioiden yksiköissä ja opiskelijapalveluissa/rekistereissä. Lämmin kiitos heille kaikille! 5
2 Yhteenveto: kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2007 Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden trendi Suomesta lähteviä opiskelijoita oli 8232, Suomeen saapuvia 8415. Saapuvien määrä ylitti lähte- vien määrän ensimmäistä kertaa. Lähteviä opiskelijoita oli 98 % saapuvien määrästä. Lähtevien opiskelijoiden määrä laski vajaalla 400 henkilöllä ja saapuvien kasvoi runsaalla 200 henkilöllä edelliseen vuoteen (2006) verrattuna. Lähtevien lukumäärän näin runsas lasku on poikkeuksellista viime vuosien tilastojen valossa. Lähtevien opiskelijoiden määrä on kasvanut 20 % ja saapuvien 75 % vuodesta 2000. 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 v 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 v lähtevät saapuvat Liikkuvuusaktiivisuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Liikkuvia suomalaisopiskelijoita oli 16 % uusien opiskelijoiden määrästä; yliopistoissa 23 %, ammattikorkeakouluissa 12 %. Liikkuvuusaktiivisuus aloittain 6 Yliopistoissa suomalaisopiskelijoiden liikkuvuus oli aktiivisinta oikeustieteen, kuvataiteen ja kauppatieteen aloilla sekä humanisteilla. Ammattikorkeakouluissa suomalaisopiskelijoita liikkui eniten matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla sekä yhteiskuntatieteissä, liiketaloudessa ja hallinnossa.
Yliopistoissa ulkomaisia vaihto-opiskelijoita vastaanottivat aktiivisimmin taidealat (erityisesti ku- vataideala), lääketieteet (erityisesti eläinlääketiede), sekä kauppatieteellinen ja oikeustieteellinen ala. Ammattikorkeakouluissa ulkomaisia vaihto-opiskelijoita tuli eniten liiketalouden ja hallinnon alalle. Liikkuvuusaktiivisuus alueittain Etelä- ja Länsi-Suomen korkeakouluista lähdetään vaihto-opiskelijaksi ulkomaille aktiivisemmin kuin Itä- ja Pohjois-Suomen korkeakouluista. Saapuvia vaihto-opiskelijoita suhteessa aloittaneisiin tulee eniten Pohjois-Suomeen. Sukupuoli Naisia lähtevistä vaihto-opiskelijoista oli 66 %. Saapuvissa opiskelijoissa naisten osuus on 54 %. Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Suosituimmat suomalaisopiskelijoiden kohdemaat olivat Saksa, Britannia, Espanja ja Ruotsi. Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Saksasta, Ranskasta, Espanjasta ja Puolasta. Lähtevistä opiskelijoista 69 % menee Eurooppaan ja saapuvista 86 % tulee Euroopasta. Euroopan maiden osuus suomalaisopiskelijoiden kohteena on hieman pienentynyt, Aasian maat kasvattavat suosiotaan tasaisesti noin prosentilla vuosittain. Liikkuvuusjärjestelyt Yleisimmät liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevillä opiskelijoilla olivat EU:n Erasmus-ohjelma 43%, korkeakoulun oma sopimus 23%, itsenäisesti vaihtopaikan järjestävät (free mover) 13% ja pohjoismainen Nordplus-ohjelma 7%. Suomeen tuli eniten opiskelijoita Erasmus-ohjelman (77%) tai korkeakoulujen omien sopimusten (11%) avulla sekä itse vaihtopaikkansa järjestäen (free mover 3%). Liikkuvuusjakson kesto Suomalaisopiskelijoiden vaihtojaksot kestivät keskimäärin 5 kk. Yliopisto-opiskelijoilla jaksot olivat hieman pidempiä kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Ulkomailta Suomeen tulevien vaihto-opiskelu kesti keskimäärin 5,1 kk, yliopisto-opiskelijat viipyivät maassa vähän kauemmin kuin ammattikorkeakouluopiskelijat. 7
3 Pitkäkestoinen opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi CIMOn tilastoinnissa katsotaan vähintään kolmen kuukauden mittaiset opiskelu- ja harjoittelujaksot ulkomailla. Lyhytkestoista opiskelijaliikkuvuutta (alle 3 kk, mutta yli viikon mittaisen ulkomaanjaksot) käsitellään tämän raportin luvussa 4. Vuonna 2007 Suomen korkeakouluista lähti ulkomaille yhteensä 8 232 opiskelijaa vähintään kolmen kuukauden mittaiselle jaksolle. Vastaavasti Suomeen saapui 8 415 ulkomaista opiskelijaa. Ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus nousi vajaalla kolmella prosentilla vuodesta 2006, lähtevien osalta sitä vastoin on huomattavissa poikkeuksellisen jyrkkää laskua edellisten vuosien tilastoihin verrattuna. Vuonna 2007 kansainvälinen liikkuvuus laski yhtä paljon ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa lähtevien osalta. Saapuvien osalta liikkuvuus nousi ammattikorkeakouluissa hieman yliopistoja runsaammin. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000 2007 Kuvioon 1 on koottu Suomesta ulkomaille sekä ulkomailta Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000-luvulla. Ulkomailta Suomeen suuntautuva liikkuvuus on kasvanut ripeämmin ja tasaisemmin kuin Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus. Vuonna 2007 ulkomailta saapuvien opiskelijoiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa Suomesta ulkomaille lähtevien määrää. 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 v 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 v lähtevät saapuvat 8 Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000 2007
Suomesta Suomeen 2007 2006 Muutos % 2007 2006 Muutos % Kaikki yhteensä 8232 8610-4,4 8415 8191 2,7 Yliopistot yhteensä 4476 4683-4,4 4989 4875 2,3 Helsingin yliopisto 797 795 0,3 849 787 7,9 Jyväskylän yliopisto 492 491 0,2 379 401-5,5 Oulun yliopisto 273 313-12,8 442 445-0,7 Joensuun yliopisto 214 221-3,2 225 267-15,7 Kuopion yliopisto 113 132-14,4 159 140 13,6 Turun yliopisto 376 365 3,0 295 279 5,7 Tampereen yliopisto 364 391-6,9 406 409-0,7 Åbo Akademi 178 132 34,8 215 201 7,0 Vaasan yliopisto 184 203-9,4 164 130 26,2 Lapin yliopisto 137 150-8,7 215 213 0,9 Teknillinen korkeakoulu 320 328-2,4 358 378-5,3 Tampereen teknillinen yliopisto 222 290-23,4 422 421 0,2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 148 139 6,5 166 149 11,4 Helsingin kauppakorkeakoulu 260 313-16,9 228 194 17,5 Svenska handelshögskolan 125 120 4,2 96 113-15,0 Turun kauppakorkeakoulu 124 132-6,1 125 119 5,0 Taideteollinen korkeakoulu 72 75-4,0 144 158-8,9 Sibelius-Akatemia 52 48 8,3 69 54 27,8 Teatterikorkeakoulu 11 23-52,2 9 5 80,0 Kuvataideakatemia 14 22-36,4 23 12 91,7 Ammattikorkeakoulut yhteensä 3756 3927-4,4 3426 3316 3,3 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola 46 87-47,1 73 59 23,7 Diakonia-ammattikorkeakoulu 124 105 18,1 38 28 35,7 EVTEK-ammattikorkeakoulu 170 174-2,3 157 155 1,3 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 145 91 59,3 84 82 2,4 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 399 404-1,2 306 290 5,5 Helsingin ammattikorkeakoulu 176 148 18,9 138 118 16,9 Humanistinen ammattikorkeakoulu 42 62-32,3 29 30-3,3 Hämeen ammattikorkeakoulu 198 189 4,8 163 196-16,8 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 195 200-2,5 231 226 2,2 Kajaanin ammattikorkeakoulu 33 46-28,3 70 54 29,6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 38 45-15,6 46 51-9,8 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 98 140-30,0 87 89-2,2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 113 134-15,7 106 115-7,8 Lahden ammattikorkeakoulu 152 149 2,0 131 126 4,0 Laurea-ammattikorkeakoulu 155 150 3,3 218 161 35,4 Mikkelin ammattikorkeakoulu 73 68 7,4 121 102 18,6 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 154 206-25,2 225 200 12,5 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 110 142-22,5 113 107 5,6 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 110 106 3,8 95 110-13,6 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 127 142-10,6 116 82 41,5 Satakunnan ammattikorkeakoulu 167 145 15,2 125 119 5,0 Savonia-ammattikorkeakoulu 162 205-21,0 169 186-9,1 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 150 153-2,0 153 149 2,7 Svenska Yrkeshögskolan 44 34 29,4 18 27-33,3 Tampereen ammattikorkeakoulu 164 174-5,7 132 135-2,2 Turun ammattikorkeakoulu 267 284-6,0 210 227-7,5 Vaasan ammattikorkeakoulu 100 107-6,5 50 73-31,5 Yrkeshögskolan Sydväst 44 37 18,9 22 19 15,8 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys korkeakouluittain 2006 2007 9
Lähtevät Saapuvat Taulukossa 2 liikkuvuuden kehitys on eritelty ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin välillä. Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä on 2000-luvun kasvanut tasaisesti niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin. Sen sijaan Suomesta ulkomaille suuntautuvan liikkuvuuden kehitys on ollut oikukkaampaa: Yliopistosektorilla Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrän kasvu tasaantui ja jopa hieman väheni 2000-luvun alkuvuosina. Muutaman tasaisemman vuoden jälkeen lähtevien kokonaismäärä kääntyi kasvuun, mutta vuoteen 2007 tultaessa lähtevien määrä laski runsaalla 4 prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Ammattikorkeakoulusektorilla Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrän kehitys oli hyvin tasaista vuosina 2002 03 ja määrä laski hieman vuosina 2004 05. Vuosina 2006 07 Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä taas laski entisestään. Vuosi Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä 2000 3962 2918 6880 3202 1603 4805 2001 3983 3492 7475 3468 2028 5496 2002 3807 3627 7434 3784 2248 6032 2003 3983 3692 7555 3863 2633 6616 2004 4279 3962 8241 4341 2896 7237 2005 4670 3817 8487 4629 3068 7697 2006 4683 3927 8610 4875 3316 8191 2007 4476 3756 8232 4989 3426 8415 Taulukko 2. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2000 2007 yliopistoittain ja ammattikorkeakouluittain Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino Liikkuvuuden tasapainolla tarkoitetaan Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalista osuutta Suomesta lähteneistä. Kun lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon, suhde on sata prosenttia. Vuonna 2007 Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa lähteneiden määrän. Erityisesti yliopistojen osalta Suomeen tuli vuonna 2007 huomattavasti enemmän ulkomaisia opiskelijoita kuin Suomesta lähti ulkomaille. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen liikkuvuus painottuu edelleen lähteviin opiskelijoihin. Ammattikorkeakouluilta kysytään erikseen tiedot opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudesta. Taulukossa 4 nämä on erotettu. Liikkuvuuden tasapainon näkökulmasta nimenomaan harjoittelijavaihto on ongelmallista: Suomeen tulevia harjoittelijoita raportoidaan huomattavasti vähemmän kuin Suomesta lähteviä. Tulevien harjoittelijoiden osuus suhteessa lähteviin on kuitenkin hieman noussut vuodesta 2006. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuudessa ulkomailta saapuu enemmän opiskelijoita kuin Suomesta lähtee ulkomaille. 10
Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet/ Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä 8232 8415 102,2 Yliopistot yhteensä 4476 4989 111,5 Helsingin yliopisto 797 849 106,5 Jyväskylän yliopisto 492 379 77,0 Oulun yliopisto 273 442 161,9 Joensuun yliopisto 214 225 105,1 Kuopion yliopisto 113 159 140,7 Turun yliopisto 376 295 78,5 Tampereen yliopisto 364 406 111,5 Åbo Akademi 178 215 120,8 Vaasan yliopisto 184 164 89,1 Lapin yliopisto 137 215 156,9 Teknillinen korkeakoulu 320 358 111,9 Tampereen teknillinen yliopisto 222 422 190,1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 148 166 112,2 Helsingin kauppakorkeakoulu 260 228 87,7 Svenska handelshögskolan 125 96 76,8 Turun kauppakorkeakoulu 124 125 100,8 Taideteollinen korkeakoulu 72 144 200,0 Sibelius-Akatemia 52 69 132,7 Teatterikorkeakoulu 11 9 81,8 Kuvataideakatemia 14 23 164,3 Ammattikorkeakoulut yhteensä 3756 3426 91,2 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola 46 73 158,7 Diakonia-ammattikorkeakoulu 124 38 30,6 EVTEK-ammattikorkeakoulu 170 157 92,4 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 145 84 57,9 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 399 306 76,7 Helsingin ammattikorkeakoulu 176 138 78,4 Humanistinen ammattikorkeakoulu 42 29 69,0 Hämeen ammattikorkeakoulu 198 163 82,3 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 195 231 118,5 Kajaanin ammattikorkeakoulu 33 70 212,1 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 38 46 121,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 98 87 88,8 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 113 106 93,8 Lahden ammattikorkeakoulu 152 131 86,2 Laurea-ammattikorkeakoulu 155 218 140,6 Mikkelin ammattikorkeakoulu 73 121 165,8 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 154 225 146,1 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 110 113 102,7 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 110 95 86,4 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 127 116 91,3 Satakunnan ammattikorkeakoulu 167 125 74,9 Savonia-ammattikorkeakoulu 162 169 104,3 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 150 153 102,0 Svenska Yrkeshögskolan 44 18 40,9 Tampereen ammattikorkeakoulu 164 132 80,5 Turun ammattikorkeakoulu 267 210 78,7 Vaasan ammattikorkeakoulu 100 50 50,0 Yrkeshögskolan Sydväst 44 22 50,0 Taulukko 3. Opiskelijaliikkuvuus ja liikkuvuuden tasapaino korkeakouluittain 2007 11
Opiskelijat Suomesta Suomeen Harjoittelijat Tasapaino % Suomesta Suomeen Tasapaino % Ammattikorkeakoulut yhteensä 2379 3239 136,1 1377 187 13,6 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola 35 67 191,4 11 6 54,5 Diakonia-ammattikorkeakoulu 19 36 189,5 105 2 1,9 EVTEK-ammattikorkeakoulu 131 155 118,3 39 2 5,1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 93 84 90,3 52 0 0,0 Haaga-Helian ammattikorkeakoulu 273 304 111,4 126 2 1,6 Helsingin ammattikorkeakoulu 106 117 110,4 70 21 30,0 Humanistinen ammattikorkeakoulu 27 29 107,4 15 0 0,0 Hämeen ammattikorkeakoulu 126 162 128,6 72 1 1,4 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 106 209 197,2 89 22 24,7 Kajaanin ammattikorkeakoulu 24 64 266,7 9 6 66,7 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 18 29 161,1 20 17 85,0 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 77 84 109,1 21 3 14,3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 67 105 156,7 46 1 2,2 Lahden ammattikorkeakoulu 124 128 103,2 28 3 10,7 Laurea-ammattikorkeakoulu 106 207 195,3 49 11 22,4 Mikkelin ammattikorkeakoulu 65 120 184,6 8 1 12,5 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 110 213 193,6 44 12 27,3 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 75 106 141,3 35 7 20,0 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 58 86 148,3 52 9 17,3 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 66 106 160,6 61 10 16,4 Satakunnan ammattikorkeakoulu 86 120 139,5 81 5 6,2 Savonia-ammattikorkeakoulu 75 157 209,3 87 12 13,8 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 108 147 136,1 42 6 14,3 Svenska Yrkeshögskolan 28 16 57,1 16 2 12,5 Tampereen ammattikorkeakoulu 103 132 128,2 61 0 0,0 Turun ammattikorkeakoulu 175 202 115,4 92 8 8,7 Vaasan ammattikorkeakoulu 79 40 50,6 21 10 47,6 Yrkeshögskolan Sydväst 19 14 73,7 25 8 32,0 Taulukko 4. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden tasapaino ammattikorkeakouluissa 2007 Kuviossa 2 on kuvattu liikkuvuuden tasapainon kehitys yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vuosina 2004 2007. Ammattikorkeakoulupuolella Suomeen tulleiden opiskelijoiden osuus suhteessa Suomesta lähteneisiin on tasaisesti kasvanut, mutta lähteneiden osuus on kuitenkin pysynyt tulevia korkeampana. Yliopistosektorilla sitä vastoin tulevien opiskelijoiden osuus on tarkasteluajanjaksolla ollut lähteviä korkeampi kaikkina muina vuosina paitsi 2005. 12
120 100 80 v 101,4 99,1 104,1 80,4 84,4 73,1 111,5 91,2 60 40 20 Yliopistot Ammattikorkeakoulut 0 2004 2005 2006 2007 v Kuvio 2. Opiskelijaliikkuvuudet tasapainon kehitys 2004-2007 (%) Liikkuvat opiskelijat suhteessa uusiin opiskelijoihin Kansainvälisen liikkuvuuden aktiivisuutta voi kuvata esimerkiksi vertaamalla liikkuvien opiskelijoiden määrää tilastovuonna aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrään. Vuonna 2007 liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden osuus uusista opiskelijoista oli keskimäärin 16 prosenttia eli noin joka kuudes aloittava opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Yliopistosektorilla suhdeluku on lähtevien osalta 22,8 prosenttia eli lähes joka neljäs aloittava yliopisto-opiskelija lähtee ulkomaille. Saapuvien osalta luku on 25,4 prosenttia eli saapuvien opiskelijoiden määrä vastaa neljäsosaa vuosittaisesta sisäänotosta. Ammattikorkeakoulusektorilla suhde on pienempi eli 11,7 prosenttia lähtevissä ja 10,7 saapuvissa. Korkeakoulujen väliset erot liikkuvuuden aktiivisuudessa vaihtelevat: yliopistosektorilla Suomesta lähtevien suhde uusiin opiskelijoihin vaihtelee 14 prosentista hieman yli 50 prosenttiin, ammattikorkeakoulusektorilla 5 prosentista 20 prosenttiin. Suomeen saapuvien suhde uusiin opiskelijoihin puolestaan vaihtelee yliopistosektorilla 17 prosentista hieman yli 50 prosenttiin ja ammattikorkeakoulusektorilla 5 prosentista 16 prosenttiin. 13
14 Uudet opiskelijat * Liikkuvuus Suomesta Liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat Liikkuvuus Suomeen Liikkuvuus Suomeen / uudet opiskelijat Kaikki yhteensä 51772 8232 15,9 8415 16,3 Yliopistot yhteensä 19648 4476 22,8 4989 25,4 Helsingin yliopisto 3610 797 22,1 849 23,5 Jyväskylän yliopisto 1961 492 25,1 379 19,3 Oulun yliopisto 1714 273 15,9 442 25,8 Joensuun yliopisto 1168 214 18,3 225 19,3 Kuopion yliopisto 835 113 13,5 159 19,0 Turun yliopisto 1710 376 22,0 295 17,3 Tampereen yliopisto 1591 364 22,9 406 25,5 Åbo Akademi 686 178 25,9 215 31,3 Vaasan yliopisto 678 184 27,1 164 24,2 Lapin yliopisto 665 137 20,6 215 32,3 Teknillinen korkeakoulu 1415 320 22,6 358 25,3 Tampereen teknillinen yliopisto 1068 222 20,8 422 39,5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 793 148 18,7 166 20,9 Helsingin kauppakorkeakoulu 498 260 52,2 228 45,8 Svenska handelshögskolan 367 125 34,1 96 26,2 Turun kauppakorkeakoulu 364 124 34,1 125 34,3 Taideteollinen korkeakoulu 271 72 26,6 144 53,1 Sibelius-Akatemia 165 52 31,5 69 41,8 Teatterikorkeakoulu 46 11 23,9 9 19,6 Kuvataideakatemia 43 14 32,6 23 53,5 Ammattikorkeakoulut yhteensä 32124 3756 11,7 3426 10,7 Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola 488 46 9,4 73 15,0 Diakonia-ammattikorkeakoulu 771 124 16,1 38 4,9 EVTEK-ammattikorkeakoulu 1200 170 14,2 157 13,1 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 795 145 18,2 84 10,6 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2253 399 17,7 306 13,6 Helsingin ammattikorkeakoulu 2199 176 8,0 138 6,3 Humanistinen ammattikorkeakoulu 341 42 12,3 29 8,5 Hämeen ammattikorkeakoulu 1479 198 13,4 163 11,0 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1402 195 13,9 231 16,5 Kajaanin ammattikorkeakoulu 576 33 5,7 70 12,2 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 750 38 5,1 46 6,1 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu 867 98 11,3 87 10,0 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1064 113 10,6 106 10,0 Lahden ammattikorkeakoulu 1159 152 13,1 131 11,3 Laurea-ammattikorkeakoulu 1893 155 8,2 218 11,5 Mikkelin ammattikorkeakoulu 1096 73 6,7 121 11,0 Oulun seudun ammattikorkeakoulu 1847 154 8,3 225 12,2 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 1000 110 11,0 113 11,3 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 966 110 11,4 95 9,8 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 819 127 15,5 116 14,2 Satakunnan ammattikorkeakoulu 1368 167 12,2 125 9,1 Savonia-ammattikorkeakoulu 1615 162 10,0 169 10,5 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 1176 150 12,8 153 13,0 Svenska Yrkeshögskolan 358 44 12,3 18 5,0 Tampereen ammattikorkeakoulu 1200 164 13,7 132 11,0 Turun ammattikorkeakoulu 2257 267 11,8 210 9,3 Vaasan ammattikorkeakoulu 747 100 13,4 50 6,7 Yrkeshögskolan Sydväst 438 44 10,0 22 5,0 Taulukko 5. Opiskelijaliikkuvuus suhteessa uusiin opiskelijoihin 2007
30 20 v 22,5 23,2 22,8 Yliopistot 10 11,5 12,1 11,7 Ammattikorkeakoulut 0 2005 2006 2007 v Kuvio 3. Opiskelijaliikkuvuus Suomesta suhteessa uusiin opiskelijoihin 2005 2007 (%) Kuviossa 3 on esitetty liikkuvuutta Suomesta kuvaavan suhdeluvun kehitystä vuosien 2005 ja 2007 välillä. Liikkuvuus on ollut vilkkaimmillaan vuonna 2006. Opiskelijaliikkuvuus koulutusaloittain Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liikkuvuustilastoinnissa noudatetaan KOTA- ja AMKO- TA-tilastointien mukaisesti erilaisia koulutusalaluokituksia. Seuraavassa koulutusalakohtaiset liikkuvuusluvut esitetään erikseen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Taulukossa 6 näkyy yliopistojen opiskelijaliikkuvuuden tasapaino 1 koulutusaloittain. Liikkuvuusluvut ovat parhaiten tasapainossa yhteiskuntatieteiden, oikeustieteen sekä kauppatieteiden aloilla. Ulkomaisia opiskelijoita vastaanottavia yliopistollisia koulutusaloja ovat hammas- ja eläinlääketieteelliset alat, lääketiede, terveystieteet ja taideteollinen ala. Vastaavasti selkeimmin suomalaisopiskelijoita ulkomaille lähettäviä aloja ovat teologia, teatteri- ja tanssiala, farmasia sekä humanistiset alat. Tosin humanistista alaa lukuun ottamatta nämä kaikki ovat pieniä aloja, jolloin jo muutaman opiskelijan lisäys tai vähennys muuttaa prosentuaalisia osuuksia huomattavasti. Taulukossa 7 näkyy vastaavasti ammattikorkeakoulujen liikkuvuuden tasapaino koulutusaloittain. Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien välinen suhde oli tasapainossa erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä tekniikan ja liikenteen alan liikkuvuus painottuu enemmän Suomeen saapuviin. Muilla aloilla Suomesta lähtee opiskelijoita ulkomaille tänne saapuvia runsaammin. 1 Suomeen tulleiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus Suomesta lähteneistä. Kun lähteneitä ja saapuneita on yhtä paljon, suhde on sata prosenttia. * Taulukko viereisellä sivulla: Yliopistot uudet opiskelijat (lähde:kota), ammattikorkeakoulut nuorten ja aikuisten koulutuksessa aloittaneet opiskelijat (lähde: AMKOTA) 15
Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä 4476 4989 111,5 Teologinen 22 13 59,1 Humanistinen 1015 570 56,2 Taideteollinen 97 197 203,1 Musiikkiala 52 69 132,7 Teatteri- ja tanssiala 11 9 81,8 Kasvatustieteellinen 195 258 132,3 Liikuntatieteellinen 29 40 137,9 Yhteiskuntatieteellinen 548 596 108,8 Psykologia 52 48 92,3 Terveystieteet 20 46 230,0 Oikeustieteellinen 201 223 110,9 Kauppatieteellinen 940 1012 107,7 Luonnontieteellinen 316 388 122,8 Maatalous-metsätieteellinen 117 180 153,8 Teknillistieteellinen 706 1076 152,4 Lääketieteellinen 79 153 193,7 Hammaslääketieteellinen 7 28 400,0 Eläinlääketieteellinen 8 22 275,0 Farmasia 41 37 90,2 Kuvataideala 17 23 135,3 Tuntematon 3 1 33,3 Taulukko 6. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino yliopistoissa koulutusaloittain 2007 Suomesta Suomeen Suhde: Suomeen tulleet / Suomesta lähteneet Kaikki yhteensä 3756 3426 91,2 Humanistinen ja kasvatusala 35 15 42,9 Kulttuuriala 451 349 77,4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1236 1440 116,5 Luonnontieteiden ala 68 23 33,8 Tekniikan ja liikenteen ala 665 690 103,8 Luonnonvara- ja ympäristöala 122 113 92,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 735 511 69,5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 443 285 64,3 Muu koulutus 1 0 - Tuntematon 0 0-16 Taulukko 7. Opiskelijaliikkuvuuden tasapaino ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 2007
Taulukossa 8 on esitetty liikkuvuuden kehitys koulutusaloittain vuosien 2006 ja 2007 välillä. Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on vähentynyt erityisesti teatteri- ja tanssialalla sekä kuvataidealalla. Sen sijaan lääketieteellisillä aloilla lähtevien määrä on kasvanut. Ammattikorkeakoulusektorilla humanistisen ja kasvatusalan Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on vähentynyt tarkasteluvuosien välillä. Suomeen saapuvien kohdalla lisäystä liikkuvuudessa on yliopistoissa havaittavissa eläinlääketieteen alalla ja ammattikorkeakouluissa matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Suomesta 2007 2006 Muutos % Suomeen 2007 2006 Muutos % Yliopistot yhteensä 4476 4683-4,4 4989 4875 2,3 Teologinen 22 33-33,3 13 10 30,0 Humanistinen 1015 1086-6,5 570 630-9,5 Taideteollinen 97 93 4,3 197 209-5,7 Musiikkiala 52 50 4,0 69 54 27,8 Teatteri-ja tanssiala 11 21-47,6 9 5 80,0 Kasvatustieteellinen 195 219-11,0 258 296-12,8 Liikuntatieteellinen 29 24 20,8 40 44-9,1 Yhteiskuntatieteellinen 548 543 0,9 596 589 1,2 Psykologia 52 48 8,3 48 42 14,3 Terveystieteet 20 15 33,3 46 41 12,2 Oikeustieteellinen 201 186 8,1 223 203 9,9 Kauppatieteellinen 940 973-3,4 1012 939 7,8 Luonnontieteellinen 316 324-2,5 388 389-0,3 Maatalous-metsätieteellinen 117 129-9,3 180 136 32,4 Teknillistieteellinen 706 785-10,1 1076 1052 2,3 Lääketieteellinen 79 75 5,3 153 134 14,2 Hammaslääketieteellinen 7 5 40,0 28 36-22,2 Eläinlääketieteellinen 8 5 60,0 22 11 100,0 Farmasia 41 31 32,3 37 33 12,1 Kuvataideala 17 35-51,4 23 12 91,7 Tuntematon 3 3 0,0 1 10-90,0 Ammattikorkeakoulut yhteensä 3756 3927-4,4 3426 3316 3,3 Humanistinen ja kasvatusala 35 54-35,2 15 23-34,8 Kulttuuriala 451 480-6,0 349 357-2,2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1236 1326-6,8 1440 1372 5,0 Luonnontieteiden ala 68 91-25,3 23 20 15,0 Tekniikan ja liikenteen ala 665 649 2,5 690 681 1,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 122 141-13,5 113 184-38,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 735 671 9,5 511 462 10,6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 443 515-14,0 285 216 31,9 Muu koulutus 1 0 0 1-100,0 Tuntematon 0 0 0 0 Taulukko 8. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys koulutusaloittain 2006 2007 17
Yliopistoissa opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus vaihtelee lähtevien osalta suuresti koulutusalojen välillä. Aktiivisinta Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on oikeustieteessä ja kuvataidealalla, joissa 40 prosenttia uusista opiskelijoista suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla. Aktiivista liikkuvuus on myös humanistisella ja kauppatieteellisellä alalla, joissa liikkuvien opiskelijoiden suhde uusista opiskelijoista on yli 35 prosenttia. Saapuvien kohdalla vaihto-opiskelijoita suhteessa aloittaneisiin vastaanottavat eniten eläinlääketieteellinen, oikeustieteellinen ja taideteollinen ala. Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat, % Liikkuvuus Suomeen Suhde: liikkuvuus Suomeen / uudet opiskelijat, % Kaikki yhteensä 19648 4476 22,8 4989 25,4 Teologinen 286 22 7,7 13 4,5 Humanistinen 2816 1015 36 570 20,2 Taideteollinen 406 97 23,9 197 48,5 Musiikkiala 165 52 31,5 69 41,8 Teatteri-ja tanssiala 46 11 23,9 9 19,6 Kasvatustieteellinen 2044 195 9,5 258 12,6 Liikuntatieteellinen 154 29 18,8 40 26,0 Yhteiskuntatieteellinen 1956 548 28 596 30,5 Psykologia 170 52 30,6 48 28,2 Terveystieteet 426 20 4,7 46 10,8 Oikeustieteellinen 500 201 40,2 223 44,6 Kauppatieteellinen 2517 940 37,3 1012 40,2 Luonnontieteellinen 3214 316 9,8 388 12,1 Maatalous-metsätieteellinen 432 117 27,1 180 41,7 Teknillistieteellinen 3605 706 19,6 1076 29,8 Lääketieteellinen 443 79 17,8 153 34,5 Hammaslääketieteellinen 70 7 10 28 40,0 Eläinlääketieteellinen 40 8 20 22 55,0 Farmasia 315 41 13 37 11,7 Kuvataideala 43 17 39,5 23 53,5 Tuntematon - 3 1 Taulukko 9. Opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus yliopistoissa koulutusaloittain 2007 Myös ammattikorkeakouluissa koulutusalojen väliset erot liikkuvuusaktiivisuudessa ovat suuria. Aktiivisinta Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Luonnontieteen sekä tekniikan ja liikenteen aloilla kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on kaikkein vähäisintä. Saapuvia vaihto-opiskelijoita vastaanottavat suhteellisesti eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä kulttuuriala. 18
Uudet opiskelijat Liikkuvuus Suomesta Suhde: liikkuvuus Suomesta / uudet opiskelijat, % Liikkuvuus Suomeen Suhde: liikkuvuus Suomeen / uudet opiskelijat, % Kaikki yhteensä 32124 3756 11,7 3426 10,7 Humanistinen ja kasvatusala 347 35 10,1 15 4,3 Kulttuuriala 2672 451 16,9 349 13,1 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 6535 1236 18,9 1440 22,0 Luonnontieteiden ala 1670 68 4,1 23 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala 9138 665 7,3 690 7,6 Luonnonvara- ja ympäristöala 932 122 13,1 113 12,1 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 8605 735 8,5 511 5,9 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 2225 443 19,9 285 12,8 Muu koulutus - 1-0 Tuntematon - 0-0 Taulukko 10. Opiskelijaliikkuvuuden aktiivisuus ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 2007 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukoissa 11 ja 12 on tarkasteltu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaliikkuvuutta alueittain. Aluejaon pohjana on Suomen läänijako, josta Oulun ja Lapin läänit on yhdistetty yhdeksi luokaksi Pohjois-Suomi. Opiskelijat on sijoitettu eri alueille korkeakoulun hallinnollisen keskuksen sijaintikunnan mukaan 2. Sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus on aktiivisinta Etelä- ja Länsi-Suomessa, Itä- ja Pohjois-Suomessa sen sijaan hieman alle valtakunnallisen keskiarvon. Saapuvia vaihto-opiskelijoita suhteessa aloittaneisiin sitä vastoin tulee eniten Pohjois-Suomeen. Ilmiö on sama sekä yliopisto että ammattikorkeakoulusektorilla. 2 Korkeakoulut alueittain: Etelä-Suomi. Yliopistot: Helsingin yo, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia. Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diakonia, EVTEK, Etelä-Karjalan amk, Haaga -Helia amk, Helsingin amk, Humanistinen amk, Hämeen amk, Kymenlaakson amk, Lahden amk, Laurea, Yh Sydväst Länsi-Suomi. Yliopistot: Jyväskylän yo, Turun yo, Tampereen yo, Åbo Akademi, Vaasan yo, Tampereen teknillinen yo, Turun kauppakorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut: Jyväskylän amk, Keski-Pohjanmaan amk, Satakunnan amk, Seinäjoen amk, Svenska yh, Tampereen amk, Turun amk, Vaasan amk. Itä-Suomi. Yliopistot: Joensuun yo, Kuopion yo. Ammattikorkeakoulut: Mikkelin amk, Savonia amk, Pohjois-Karjalan amk. Pohjois-Suomi. Yliopistot: Oulun yo, lapin yo. Ammattikorkeakoulut: Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Oulun seudun amk, Rovaniemen amk. 19