Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia SOTE:sta Sote-uudistus on hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Julkisessa keskustelussa on esiintynyt asiasta paljon epätietoisuutta ja huoltakin. Keskuskauppakamari on koonnut usein esiintyneet kysymykset ja niiden vastaukset tähän julkaisuun tiedossa olevien linjausten perusteella. Miksi sote-uudistus toteutetaan? Sote-kulut ovat nykyisin yli 25 miljardia euroa vuodessa. Siitä huolimatta palveluja joudutaan jonottamaan. Ilman uudistusta hyvinvointi- ja terveyserot jatkavat kasvuaan, ongelmat palveluiden saatavuudessa säilyvät ja silti menot karkaavat käsistä. Palvelut on jatkossa järjestettävä ja tuotettava niin, että rahat riittävät ja hoitoa saa tasapuolisesti. Julkisia terveydenhoidon järjestelmiä on kyetty uudistamaan tällä tavoin monissa länsimaissa. halla saamaan. Palveluita tuottavat maakunnat tai niiden omistamat yritykset, yksityisessä omistuksessa olevat yritykset ja kolmas sektori. Perusterveydenhuolto sekä osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista siirtyy valinnanvapauden piiriin. Se merkitsee, että asiakkaat valitsevat haluamansa palvelun tuottajan rekisteröidyistä palvelun tuottajista. Julkinen sektori asettaa palveluntuottajilta edellytettävät kriteerit, jotka palveluntuottajan on täytettävä. Palveluntuottajat saavat antamastaan palvelusta julkisista ra- Mitä sote-uudistus pitää sisällään? Sote-uudistuksen myötä julkinen sektori järjestää edelleen palvelut eli vastaa siitä, että sote-palvelut ovat asukkaiden saatavilla. Uudistuksessa vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille. Julkinen sektori määrittelee palvelulupauksen, joka kertoo, mitä palveluita olemme oikeutettuja julkisella ra-

hoista korvauksen, jonka suuruuden määrittelee julkinen sektori. Asiakkaalta veloitetaan asiakasmaksu vastaavasti kuin nykyään. Sote-uudistus koskee vain julkisesti rahoitettuja palveluita. Yksityiset palveluntuottajat saavat edelleen tuottaa myös ei-julkisesti tuettuja palveluita. Kuka saa tuottaa sote-palveluita? Valinnanvapauden piirissä olevia sote-palveluita saavat tuottaa kaikki julkiseen rekisteriin merkityt palveluntuottajat. Palveluntuottajan ja toiminnan on täytettävä laissa säädetyt kriteerit esimerkiksi henkilöstön ja toimitilojen suhteen. Käytännössä syntyy kolmenlaisia palveluita: julkisesti rahoitetut palvelut, palvelusetelillä hankittavat palvelut sekä yksityisellä rahalla ostettavat palvelut. Häviävätkö PK-yritykset suuryrityksille sote-uudistuksessa? Hyvää laatua tarjoavat ja asiakkaiden arvostamat yritykset pärjäävät sote-palveluiden tuottajina. Monet asiakkaat painottavat valinnoissaan palveluiden läheisyyttä, mikä voi olla PK-yrityksen kilpailuetu. Myös hyvä asiakaspalvelu voi viedä PK-yrityksiä menestykseen. Yleinen väärinkäsitys on, että maakunnat järjestävät kaikista sote-palveluistaan suuren kilpailutuksen, jossa vain suuryritykset voivat menestyä. Sote-uudistus ei perustu siihen, että maakunnat tuottavat kaikki palvelut itse ja järjestäisivät sitä varten kilpailutuksia. Sen sijaan maakunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä, mutta mallina on monituottajuus valinnanvapauden piirissä olevissa palveluissa. Asiakkaat valitsevat mieleisensä palvelun tuottajat. Mitä konkreettista hyötyä asiakkaalle on valinnanvapaudesta? Nykyisin ei-kiireellisissä tapauksissa asiakkaat saattavat joutua jonottamaan perusterveydenhuollon palveluita useita viikkoja, jopa kuukausia. Myös erikoissairaanhoidossa on pitkiä jonotusaikoja. Valinnanvapauden myötä asiakas voi valita sellaisen palveluntuottajan, jolla hoitoa saa ilman pitkiä jonotusaikoja. Monet arvostavat lähellä olevia palveluita ja tuttuja toimijoita. Jos asiakas ei ole tyytyväinen palveluun, hän voi tietyn ajan kuluttua valita toisen palveluntuottajan. Järjestelmään kuuluva avoin tieto palveluista ja niiden laadusta sekä palvelun tuottajien välinen kilpailu nostavat palveluiden laatua, mistä asiakkaat hyötyvät. Mitä asiakas maksaa sote-palveluista? Nykytila ei muutu. Asiakkaalta voidaan veloittaa nykyiseen tapaan asiakasmaksu. Julkisesti rahoitetut sote-palvelut kustannetaan verovaroilla, eli verojen kautta kaikki ovat maksajia.

Valitseeko asiakas hoidon valinnanvapausjärjestelmässä? Yhteiskunnan varoilla saatavassa hoidossa lääkärit ja ammattilaiset tarjoavat asiakkaalle hänen tarpeidensa mukaiset hoitovaihtoehdot. Asiakas ei määrittele hoidon tarvetta vaan valitsee hänelle tarjotuista vaihtoehdoista sopivan hoidon entiseen tapaan. Hoidon kattavuus perustuu yhteiskunnan antamaan palvelulupaukseen, joka kertoo, mitä palveluita julkisella rahalla saa. Onko muissa maissa käytössä valinnanvapausjärjestelmiä? Julkisen terveydenhuollon valinnanvapaus on käytössä monessa Euroopan maassa, kuten Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Hollannissa ja Saksassa. Valinnanvapaus on länsimaissa yleinen tapa organisoida julkinen terveydenhuolto. Muiden maiden järjestelmistä saa tietoa esimerkiksi Kelan julkistamasta selvityksestä Valinnanvapaus ja kilpailu terveyspalveluissa. Ruotsin järjestelmästä saa tietoa Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksestä Potilaan valinnanvapaus, Ruotsin malli ja Suomen sote-uudistus. Mitä hyötyä kilpailusta ja monituottajuudesta on? Muiden maiden esimerkit osoittavat, että kilpailu nostaa palveluiden laatua valinnanvapausjärjestelmässä. Asiakkaat saavat avoimesti tietoa ja voivat hakeutua laadukkaiden tuottajien palveluiden käyttäjiksi. Kilpailu tuo palvelutuotantoon uusia ideoita ja ratkaisuja, jotka parantavat laatua, tehostavat toimintaa ja vähentävät resurssien hukkaamista. Työntekijöille uudet toimijat tuovat uutta johtamiskulttuuria, joka voi merkitä parempaa töiden organisointia ja henkilöstön tyytyväisyyttä. Toisaalta kilpailu ja avoimuus paljastavat, mitkä yksiköt toimivat huonoimmin, eikä niille ehkä riitä asiakkaita, jollei laatua paranneta. Kilpailu edistää myös uusien teknologioiden käyttöönottoa, kun palvelun tuottajat kehittävät palveluitaan laadun takaamiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksessä Kilpailun mahdollisuudet ja edellytykset sote-palveluissa todetaan seuraava johtopäätös: "Soveltamalla kilpailua julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnan ja kysynnän ohjausmekanismina voidaan parantaa näiden palvelujen kustannusten hallintaa ja/tai laatua sekä kannustaa tuotantoyksiköitä erilaistamaan palveluja kansalaisten hyvinvointia edistävällä tavalla, myös innovatiivisin ratkaisuin."

Nousevatko verot sote-uudistuksen myötä? Verotusta ei ole tarkoitus kiristää sote-uudistuksen vuoksi. Pidemmällä aikavälillä sote-uudistuksen tarkoituksena on tehostaa sote-palveluiden tuotantoa. Siksi uudistuksen odotetaan hillitsevän verotuksen kiristymistä verrattuna siihen, että jatkettaisiin nykymallilla. Uudistuksen yhteydessä osa kuntien verotuotoista siirretään valtiolle. Valtio jakaa verovarat edelleen maakunnille erikseen päätettävien kriteerien mukaisesti. Kun kunnilta häviää iso osa veropohjasta, on vaarana, että kunnallisveroa päätetään kiristää. Valtio kuitenkin kompensoi kuntien verotuottomenetykset siten, ettei kunnille jäävien tehtävien rahoitus vaarannu. Sekä kuntien että valtion on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että verot eivät kiristy. Miten varmistetaan se, että sote-palveluista ei tule rahastusautomaatteja palveluita tuottavilla yrityksille? Julkinen sektori määrittelee palveluille taksat, eli ne korvaukset, jotka julkinen sektori maksaa palveluntuottajalle. Palveluntuottajat eivät siten pääse yksipuolisesti määrittelemään hintojansa. Lisäksi palvelulupaus sisältää määrittelyn siitä, mitä palveluita julkisella rahalla saa ja voi tarjota. Näin kustannukset eivät ryöstäydy käsistä. Palveluntuottajan saama korvaus on osittain kapitaatiopohjaista eli kiinteä korvaus tietyn ajanjakson palveluista. Näin ollen palvelun tuottajan ei kannata määrätä turhia tutkimuksia tai hoitoja. Miten torjutaan kermankuorinta eli se, että palveluntuottajat valikoivat asiakkaansa yrityksen kannattavuuden näkökulmasta? Valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että asiakas valitsee palveluntuottajan, eli palvelun tuottajat eivät pääse valitsemaan asiakkaita. Asiakkailla on tasavertainen oikeus valita haluamansa palveluntuottaja, joilla ei ole oikeutta syrjiä asiakkaita esimerkiksi sairauden tai vaikean elämäntilanteen vuoksi. Miten asiakkaat osaavat valita palveluntuottajan? Valinnanvapaus toimii, kun asiakkaat saavat avoimesti ja kattavasti tietoa palveluntuottajista ja niiden tarjoamien palveluiden laadusta. Valinnanvapautta ei myöskään ole pakko käyttää aktiivisesti, vaan halutessaan asiakkaat voivat käydä tuttuun tapaan terveyskeskuksessa. Lisätietoja: www.valinnanvapaus.fi.

Mihin perustuu väite, että valinnanvapaus parantaa palveluiden laatua? Valinnanvapaudessa keskeinen tekijä on avoimuus palveluiden laadusta. Tutkimuksissa on havaittu, että vertailukelpoinen tieto palveluiden laadusta ohjaa asiakkaiden valintaa parempien tuottajien pariin. On jopa mahdollista, että valinnanvapauden myötä kaikkein heikkolaatuisimmat palvelun tuottajat tai terveysasemat joutuvat lopettamaan asiakaskadon vuoksi. Avoimuus helpottaa valintoja ja edistää kansanterveyttä. Toki läheinen sijainti voi olla asiakkaalle ratkaiseva tekijä varsinaisten laatukriteerien ohella. Näitä ovat esimerkiksi lyhyet jonot, hyvä asiakaspalvelu ja korkea lääketieteellinen laatu. Asiakkaan painotukseen voi vaikuttaa myös vaivan vakavuusaste. Miten syrjäseutujen sote-palvelut turvataan? Asukkailla on yhdenvertainen oikeus hoitoon. Tosiasia kuitenkin on nyt ja jatkossakin, että ruuhka-suomessa palvelut ovat usein lähempänä kuin haja-asutusalueilla. Palvelut järjestävillä maakunnilla on velvollisuus turvata riittävä palvelutaso alueellaan. Syrjäseuduillakaan valinnanvapaus ei ainakaan heikennä tilannetta nykyisestä. Miksi palveluita pitää yhtiöittää? Julkisen sektorin on yhtiöitettävä markkinaehtoisesti tarjottavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Lainsäädäntö ei salli julkisen sektorin kilpailla yksityisten toimijoiden kanssa ilman yhtiöittämistä. Kilpailulainsäädäntö lähtee siitä, että yhteiskunnan kokonaisetu ja kustannustehokas toiminta edellyttää kilpailuneutraliteettia. Se vääristyy, jos verovaroilla tuettu toiminta kilpailee samoista asiakkaista yritysten kanssa, jotka eivät saa tukea verovaroista. Johtaako yhtiöittäminen tietojen salaamiseen? Julkisen ja yksityisen sektorin omistamat palveluntuottajat asetetaan samaan asemaan avoimuuden ja tiedon tuottamisen suhteen. Valinnanvapausjärjestelmään kuuluu, että palvelujen laadusta annetaan avoimesti tietoa. Laki takaa jo nykyisin tiedon saamisen yhtiön osakkaista. Henkilöyhtiöiden yhtiömiehet merkitään kaupparekisteriin ja osakeyhtiöiden osakasluettelot on esitettävä niitä pyytäville. Lisäksi osakeyhtiöiden on toimitettava tilinpäätöksensä kaupparekisteriviranomaiselle, jolta tiedot on saatavilla.

Miten digitaalisten palveluiden käyttöönotto voi parantaa sote-palveluiden laatua ja vähentää kustannuksia? Digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto sisältää sote-uudistuksen suurimman mahdollisuuden. Robotiikka, nanoteknologia, 3D-tulostus ja muut innovaatiot mullistavat palvelujen tuottamisen. Vaikka digitalisaation hyödyntäminen täysimääräisesti ja nopeasti on haastavaa, onnistuessaan se mahdollistaa merkittävää toimintojen tehostamista. Sote-uudistus kannustaa kehittämään maailmanluokan terveysteknologiaa ja uusia sote-palvelujen toimintamalleja. Se avaa myös mahdollisuuden kasvattaa vientiä. Mitä tarkoittaa palveluiden integrointi ja miksi se on tärkeää? Asiakkaan näkökulmasta palveluiden integraatio tarkoittaa asiakkaan tarpeen mukaisia palvelukokonaisuuksia tai asiakkaan saumatonta siirtymistä palvelusta toiseen niin, että myös tieto siirtyy palvelusta toiseen. Tällöin asiakasta ei juoksuteta eri toimipisteissä tai vastaanotoilla, vaan asiaa hoidetaan kokonaisuutena ja mahdollisimman vähillä käynneillä, eikä asiakas joudu kertomaan samaa asiaa aina uudestaan. Onnistunut integraatio tehostaa ja parantaa palveluita ja säästää kustannuksia. Integraation puuttuminen voi aiheuttaa jopa hoidon epäonnistumisen, kun riittävää kuvaa kokonaistilanteesta ei ole saatu tiedon ollessa hajallaan. Erityisen ikäviä nämä epäonnistumiset ovat lastensuojelutapauksissa. Mikä voi näivettää uusien teknologioiden käyttöönoton ja hyödyntämisen? Riskinä on, että sote-lainsäädännössä palveluiden tuottamistapa säännellään niin yksityiskohtaisesti, että palveluiden kehittyminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto estyy. Tämän estämiseksi sote-sääntely on laadittava niin, että laissa ei säädetä palvelun tuottamistapaa vaan tavoite, joka on terve ja hyvinvoiva ihminen. Kuitenkin jatkossakin hoidon tulee perustua kansainvälisestikin arvostettuihin Suomen Käypä hoito -suosituksiin ja tieteelliseen näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Mikä sote-uudistuksessa voi mennä pieleen? Riskinä on, että uudistuksessa keskitytään vain hallintorakenteisiin, ja uudistus perustuu vanhoihin toimintatapoihin, eikä uusia teknologioita päästä hyödyntämään. Lisäksi on varottava rahoituksen muodostumista niin monimutkaiseksi, että järjestelmä ei ole läpinäkyvä eikä kannusta toimimaan tehokkaasti. Vaarana on myös jättimäisten tietojärjestelmähankkeiden venyminen.

Miksi sote-uudistus on tärkeä? Nykyjärjestelmä tuottaa liian vähän terveyttä suhteessa verovaroilla tehtyihin satsauksiin. Rahat eivät riitä nykymenolla, eikä nykyjärjestelmä ole tasa-arvoinen. Uutta teknologiaa hyödyntämällä palveluita voidaan kehittää merkittävästi ja asiakasystävällisesti. Perusterveydenhuollossa on saatava nopea hoitoon pääsy kaikille, eikä vain niille, jotka voivat käyttää yksityisiä palveluita.