muistio 29.3.2016 Päijät-Hämeen Sote yhteistyö; Sosiaalipalvelut -työryhmä Aika: Perjantai 18.3. klo 8.30 11.20 Paikka: Wanha Herra, Möysä-kabinetti Läsnäolijat Mika Forsberg (pj, Oiva) Ulla Sepponen (Lahti), Päivi Nykänen (Heinola), Pirkko Valtanen (Aava), Eija Tiihonen (PHKS), Juha Luomala, Kirsi Kuusinen-James (siht. Verso), Eija Kallio, Leila Kankainen Asiat 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Mika Forsberg avasi kokouksen ja osallistujat todettiin. 2. Edellisen kokouksen 29.1.2016 muistion hyväksyminen Kohta 4 kappale 3 maininta: kotipalvelua myönnetään SHL mukaan taas myös lapsiperheille, korjataan seuraavasti: kotipalvelua myönnetään myös muille kuin lapsiperheille. 3. Valtakunnallinen ja maakunnallinen SOTE -valmistelu Valtakunnallisesta SOTE -valmistelusta tulee ristikkäisiä viestejä eri tahoilta. Viime aikoina on kuulunut kannanottoja, että perustuslaki estäisi kaavaillun 15 sotealueen /18 maakunnan järjestelmän ja nyt keskusteltaisiin enemmän siitä, että koordinaatiota keskitettäisiin 5 alueelle, jotka toimisivat tiiviisti 18 maakunnan kanssa. 18 järjestäjää käsittävän rakenteen uskotaan muuten jäävän liian heikoksi Päivystykseen liittyvän lainsäädännön valmistelun yhteydessä on valmisteltu sosiaalipäivystyksen järjestämistä päivystyssairaaloiden yhteydessä. Lakivalmisteluun liittyen on käyty kuulemiskierros, jonka jälkeen laki lähtee lausunnoille kevään aikana. Lain pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta, mutta siihen tullee joitain siirtymäsäännöksiä. Lausuntojen antamisessa voisi tehdä maakunnallista yhteistyötä. Kuulemisissa on selvinnyt, että sosiaalipäivystyksen tehtävät ymmärretään eri puolilla eri tavoin. Se, missä päivystys sijaitsee, määrittelee osin tehtävänkuvaa. Päijät-Hämeessä sosiaalipäivystys on hätätyötä eli keskittyy kiireellisten asioiden hoitamiseen ja sijaitsee poliisiaseman yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla sosiaalipäivystys toimii kriisipäivystyksen kanssa yhdessä. Jyväskylässä sosiaalityö toimii terveydenhuollon päivystyksessä, jossa sen hoitamat keskeiset asiat liittyvät jatkohoidon järjestäminen ja sosiaalipalvelujen neuvontaan eli ovat yleistä sosiaalityötä. Myös Akuutissa on sosiaalityön palveluja virka-aikana. Maakunnallinen sote- valmistelu on edennyt siten, että Hollolan kunta kutsui Asikkalan, Padasjoen ja Kärkölän kunnat tapaamiseen 25.2, jossa kartoitettiin kuntien ajatuksia jatkosuunnitelmien suhteen. Kunnat keskustelivat siitä, mennäänkö alueellisen yhteistyön kautta vuoteen 2019 vai löytyisikö vielä tahtotilaa kokeilla hyvinvointiyhtymän muodostamista. Oiva-kuntien edustajat pitivät tär-
keänä, että hyvinvointikuntayhtymän synnyttämistä yritetään maakunnassa uudelleen. Realistinen ajankohta tälle lienee vuosi 2018. PHSOTEY:n jäsenkuntien keskustelutilaisuus pidetään 23.3. Hollolassa. Alueen vaikuttamismahdollisuuden mm. laajan päivystyksen sairaalan saamiseen olisivat paremmat, mikäli alueella olisi selkeästi yhteinen näkymä ja halu rakentaa tulevaisuutta. 4. Valmistelun yhteistyöryhmän 26.2.2016 linjaukset Maakunnallinen valmisteluryhmä, joka muutti nimensä valmistelun yhteistyöryhmäksi, kokoontui 26.2. Ryhmä päätti, että 3 alatyöryhmää jatkaa eli vanhus-, sosiaali-, ja terveyspalveluryhmä jatkavat ja kukin niistä etenee omien kärkiensä kautta. Tämän ryhmän kärkiähän ovat asiakasohjaus, vammaispalvelut, arjen tuen palvelut. Päihde- ja mielenterveyskokonaisuuden valmistelu jatkuu Miepä -hankkeessa. Viidentenä asiana, joka etenee, on ICT, johon liittyvät kysymykset menevät omana osionaan valmistelun yhteistyöryhmään pohdittavaksi. Huhtikuun lopussa eli 29.4 9-13 on mahdollisesti seuraava Kick Off tilaisuus. Siinä pitäisi mahdollisesti olla esiteltävänä jo konkreettisia toimintamalleja tai etenemistapoja, ei vain yleisiä periaatteita ja tähän aikatauluun mennessä on vaikea tuottaa sellaisia. Mika kysyy tarkemmin tilaisuuden sisällöstä.. 5. Valtakunnalliset kärkihankkeet Viidestä valtakunnallisesta hankkeesta konkreettista sisältöä ja suunnitelmaluonnosta on vasta lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmalla (LAPE) sekä iäkkäiden kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa. Muiden kärkihankkeiden sisältöä ei ole avattu vielä tarkemmin (http://stm.fi/karkihankkeet). Hankehaut tullevat näihin nopeammin eteneviin kokonaisuuksiin auki kevään aikana joko yksi tai kaksivaiheisina (ensin ideahaku, sitten jatkoon päässeiden ideoiden täsmennys). Hankehaussa on eduksi, että järjestöpuoli on mukana ja lisäksi se, että hankkeet olisivat ylimaakunnallisia. Järjestöt pyritään saamaan hakukelpoisiksi. LAPE ohjelmassa on 40 miljoonaa, hankkeiden omarahoitus on vielä avoinna. Hankkeiden ytimenä on valtakunnallisten tavoitteiden edistäminen, mutta niissä olisi myös alueellista liikkumavaraa. Tarkoituksena on etsiä hyviä käytäntöjä ja valmiita toimintamalleja jatkokehittelyyn ja jaettavaksi, eikä niinkään lähteä kehittämään alusta asti jotain uutta mallia. Iäkkäiden palveluiden kehittämiseen on valmisteilla Koda niminen hanke, jossa Eksotella on iso rooli, ja jossa myös Päijät-Häme on mukana. Ohjelmassa mainitaan myös alueellisten muutosagenttien palkkaaminen kehittämistoiminnan alueellisen kattavuuden ja juurruttamisen varmistamiseksi. Näiden agenttien sijoittumisesta osaamiskeskuksiin on keskusteltu, mutta sijoituskohteena voisivat olla myös suuret kunnat. Mika ja Juha tapasivat keskiviikkona 16.3 NHG:n edustajia, jotka esittivät yhteistyötä LAPE - kärkihankkeen pilotiksi hakemisessa. NHG voisi laatia hankesuunnitelman ja olla mukana toteuttamassa osaa hankkeesta. Osaamiskeskukset ovat olleet THL:n valmistelemassa hankkeessa, jossa suunnitellaan lastensuojelun alueellisia kehittämisklinikoita. Osaamiskeskukset rakentaisivat näitä alueellisia kehittämisverkostoja ja niiden toimintaan voisi tulla pieni resurssi, jos ne saadaan osaksi LAPE- hanketta. Tapaamisissa on puhuttu Skotlannin mallin valtakunnallisesta levittämisestä lastensuojeluun. Kyseessä on yhtenevä toimintamalli kaikkiin lasta ja perhettä koskeviin arviointeihin ja yhtenäinen kehikko lasten ja perheiden huomiointiin. Liitteenä on lisätietoa työn alla olevasta valmistelusta. Yksi Skotlannin malli on ollut jo alueella esittelyssä, jossa on paljon samaa verrattuna suomalaisiin toimintatapoihin, mutta oikeusviranomainen on enemmän läsnä esimerkiksi erotilanteissa ja sosiaalityöntekijän työparina on usein psykologi. Lastensuojelu kohdistuu pieneen osuuteen väestöstä ja esimerkiksi sijaishuoltoa tarvitsee vain 1,5 % lapsista. Sen kustannukset ovat silti merkittävät. LAPE: ssa yhtenä tavoitteena on vaativan tai erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden osaamis- ja tukikeskusrakenteen mallintaminen. Lastensuojelun sijaishuollon vaikeimmissa tapauksissa yhteistyön tiivistäminen lasten ja nuorten psykiatrian kanssa on keskeistä. Tämä koskee kuitenkin vain osaa sijoitetuista. Ensisijaisesti pitäisi nyt
panostaa peruspalveluihin ja varhaiseen vaiheeseen. Tässä keskiöön nousee oma kehittämisen kärkemme eli asiakasohjaus sekä matala kynnys ja kynnyksettömät järjestelmät. Ehkäisevässä työssä pitää mennä perhe ja perheen hyvinvointi edellä, kun lastensuojelua tehdään lapsi edellä. Pitäisi havaita ja olla työkaluja tukea perheitä varhaisessa vaiheessa. Miten tunnistaan (myös sivistystoimessa) erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet ja millaisia sosiaalihuoltolain mukaisia heille tulisi tarjota? Asiakkaiden tarpeet ja voimavaralähtöinen lähestymistapa ovat toiminnan lähtökohtina. Puhuimme siitä, että LAPE- kehittäminen on tarkoituksenmukaista nivoa vahvasti tämän ryhmän työhön. LAPE hankkeen yhtenä tavoitteena on koota lasten ja perheiden palvelut yhteen siten kuin esimerkiksi Heinolan perhekeskuksessa on tehty. Sote palveluiden siirtyessä pois kunnista tämä tulee astetta haastavammaksi. Työvoimapalveluiden osalta on myös iso kysymys, mitä jää jatkossa kuntiin. Muutostilanteessa on hyvä miettiä, mitä on järkevä tehdä, ettei työ mene hukkaan. Kuntien ja soten välinen rajapinta on tärkeä, mutta se on syytä ottaa lähempään tarkasteluun silloin, kun yksi maakunnallinen toimija. Lahdella on valmistumassa uusi strategia, jonne on upotettu mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muutos-ohjelma, mutta kaikkien 14 kunnan kanssa tätä ei ehkä nyt kannata tehdä, vaan suunnata katse tuleviin ratkaisuihin. 6. Työsuunnitelman laatiminen Työryhmän pitäisi saavuttaa jotain konkreettista liittyen näin omiin kärkiteemoihimme. Sovimme, että jatkamme kolmen alatyöryhmä kanssa (lapset ja perheet, työikäiset ja vammaispalvelut) ja laadimme vuoden 2016 loppuun mennessä kuvauksen siitä, mitä elementtejä asiakasohjaus tulee sisältämään. Tavoitteena on maakunnallisesti yhteneväiset elementit. Arjen tuen palvelut liittyy palveluvalikkokysymyksiin ja tarkastelu tehdään sotea laajemmin. Kolme ala-alatyöryhmää jatkaa itsenäisesti ja näissä kokouksissa kootaan valmistelua yhteen. Asiakasohjausta tehdään nyt monessa pisteessä ja eri tavoin ja pitäisi laatia koko alueelle yhteinen yhteen sovittava palvelukokonaisuus, jossa voi olla alueellisesti erilaisia painotuksia. Asiakasohjaus ja arjen tuen palvelut (mm. matalan kynnyksen palvelut, sähköiset palvelut) linkittyvät osin toisiinsa ja näiltä osin huomioimme siis myös arjen tuen palvelut osana asiakasohjauksen työkaluja. Asiakasohjausta on hyvä linjata myös iäkkäiden jo syntyneiden mallien kanssa yhteen. Keskiöön on otettava asiakkaan tarpeet, sillä vanha, toimijakohtainen suunta, nousee keskusteluissa herkästi esiin. Lähtökohtana tulee olla maakunnalliseen kokonaisuuteen ja valmistelun pohjana on hyvä käyttää sitä aiemmin laatimaamme karttaa alueellisista keskuksista. Millaisia palvelukeskuksia on lähipalveluina ja miten niitä tuetaan keskitetyistä palveluista? Missä palveluissa välimatkalla on merkitystä? Tavoitteena on, että ihmiset saavat riittävän avun lähempää ja aikaisemmin yksiköstä, jossa on tarpeeksi osaamista. Nyt ei ole tarkoituksenmukaista miettiä hallinnollista rakennetta vaan palvelumalleja. Paikallinen perhekeskus voisi rakentua eri tavoin ja soten lisäksi toimijoina voisivat olla kolmas sektori ja sivistystoimi. Kunnissa ja kolmannella sektorilla on paljon toimintaa, jotka tukevat ihmisen arjen hallintaa ja on tärkeää saada eri toimijat mukaan prosessiin. Mitkä toiminnat ovat sellaista, jota ei tarvitse itse järjestää, vaan joku muu taho tuottaa sen ja mitkä ovat palveluja (kuten esim. lapsiperheiden kotipalvelu), jotka on tarkoituksenmukaista ostaa? Pitäisi lähteä asiakkaiden tarpeista, niiden pohjalta rakentuvista palveluista, jotka muodostavat sitten palveluverkon. Tampereen Lähitori malli http://www.tampere.fi/tampereenkaupunki/projektit/hyvinvointipalvelut/aktiivinenkansalainen.html ei ole vaan lapsia ja perheitä, vaan koko väestöä varten suunniteltu matalan kynnyksen, kumppanuuksiin perustuva toimintamalli. Laajempi skooppi vaikuttaa hyvältä eli ei ole eri-ikäisille erilaisia palvelukeskuksia. Valmistelussa pitäisi myös kuulla eri-ikäisiä henkilöitä, jotta toimipisteet palvelisivat ja olisivat kaikille kutsuvia. Edullinen kahvi ja ruoka ovat vetovoimatekijöitä. NHG voisi ehkä tehdä kustannusvertailua siitä, mitä eri vaihtoehdot ja järjestämistavat maksavat järjestävälle taholle.
Lasten ja perheiden palvelut Lasten ja perheiden palveluissa ei ole varsinaisia aukkokohtia ainakaan Lahdessa, vaan palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan olemassa olevin palveluihin. Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perhetyön sisältöjä ja rajapintaa pitää täsmentää siten, että painopiste on kevyemmissä palveluissa ja myös koko palveluketju on täsmennettävä. On syytä myös täsmentää mitä tapahtuu ennen sijaishuoltoa, missä ovat pullonkaulat ja miten painopistettä voidaan siirtää varhaisempaan vaiheeseen. Perheneuvolassa olevat jonot siirtävät painetta mm. lastensuojeluun. Ulla on antanut toimeksi kartoittaa perheneuvolan ja nuorisovastaanoton yhteensovittamisen mahdollisuudet. Lastensuojelussa olla joku mekanismi, että pysähdyttäisiin aina tietyin väliajoin tarkastelemaan sijoitettujen lasten tilanteita esim. 10 x paketit Tampereen mallin mukaan. Tämä haastaa omatyöntekijän tilanteiden jatkuvaan arviointiin. Lasten ja nuorten palvelujen osalta ollaan mukana valmistelemassa hanke-esitystä STM:n kärkihankkeeksi LAPE-kokonaisuuteen. Pyydetään seuraavaan tämän alatyöryhmän kokoukseen NHG:n edustaja. He voivat kirjoittaa hankehakemuksen, mutta sen sisältö eli kehittämisen tarpeet, tulee tältä työryhmältä. Hankekehittämisen tulisi tukea yhteistä maakunnallista valmistelua. Työikäisten palvelut SAM selvityksen mukaan työikäisten osalta erityisen tuen tarve on vaikeammin tunnistettavissa. Erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ei ole selkeitä sääntöjä tai listoja, vaan arvio on tehtävä aina asiakaskohtaisesti. On osa työntekijän ammattitaitoa arvioida tuen tarpeen laajuus ja syvyys. Lahti kehittää arjen tuen palveluja mm. työikäisille mielenterveyskuntoutujille. Samassa mietitään sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen välistä työnjakoa. Rakentuvaa toimintamallia voisi hyödyntää alueella myös laajemmin. Arjen tuen palveluiden osalta voisi miettiä laajemmin kotihoidon järjestämistä. Missä vaiheessa ja miten se voisi olla yhteistä lapsiperheille, iäkkäille sekä työikäisille, joista osa on myös vajaakuntoisia. Lapsiperhepalveluissa arjen tuen palveluita tulisi järjestää myös perheen aikuisille. Perhetyö lapsille ja nuorille tarvitsee mallintamista. Miten täysi-ikäiset nuoret kokevat tuen tarpeet ja miten niihin vastataan? Vammaispalveluissa Esille nousi vammaispalvelujen osalta henkilökohtainen apu ja sen mahdollinen kilpailuttaminen seudullisesti. Markkinoille on tullut useampia henkilökohtaisen avun palveluntuottajia. Henkilökohtaisen avun kustannukset ovat kasvaneet nopeasti. Miten asia järjestetään eri puolilla aluetta ja kustannustehokkaasti? Asiakasohjaus ja erityisen ja yleisen rajapintaa on edelleen tarkasteltava mm. hallituksen esittämän vaikeavammaisten ikäraja- asian valossa. Arjen tuen palvelujen vahvistaminen muun muassa vanhuspalveluissa vaikuttaisi siten, etteivät ikäihmiset hakisi niin paljon vammaispalveluja. Lahdessa käynnistyy ehkä henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu. 7. Muut asiat Osaamiskeskusten valmistelema PROSOS- hanke pääsi jatkovalmisteluun, mutta sen sisältöä ja budjettia on karsittava. Ministeriö toivoo, että hankkeessa tuettaisiin uuden Sosiaalihuoltolain toimeenpanoa. Hankkeen kohderyhmänä tule olla kaikkien heikoimmassa asemat olevat ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Päähuomio tulisi kohdistaa palvelutarpeen arviointiin ja omatyöntekijyyteen, asiakkaat mukaan ottavaan kehittämiseen, sosiaalityön toimintamallien tai työmuotojen kehittämiseen.
Verson osahanke on mukana jatkovalmistelussa ja hankesuunnitelma on päivitettävä 8.4 mennessä. Kirsi laittaa päivitetyn hankesuunnitelman ja kuntaosuuslaskelman tänään ja 31.3 mennessä tulisi ottaa kantaa lähteekö kunta/alue mukaan hankkeeseen. Hankeen sisältönä on edelleen sosiaalinen kuntoutus ja asiakkaiden osallisuus ja hanke tukee myös tätä alueellista valmistelua. Kirjaamisvalmentajakoulutus alkaa syksyllä ja valmennettavat on ilmoitettava 1.4. mennessä. Nimiä on alueelta ilmoitettu jo aika kattavasti. Alueellinen pilotti työryhmä on laatimassa pilottisuunnitelmaa ja pohti, mihin se vietäisiin käsittelyyn ja mikä ryhmä ohjaisi ja seuraisi pilotin etenemistä. Totesimme, ettei kannata perustaa erillistä ryhmää pilotin tukea varten, vaan Kirsi ja Sanna voivat tuoda tälle ryhmälle käsittelyyn pilotin asioita. Palveluverkkoasiassa Hyvis- voisi olla hyvä alusta siihen, että asiakas ja työntekijäkin löytäisivät sieltä myös kunnan ulkopuolisia palveluja esim. Hyvinkään virtuaalisen lastentalon tapaan. http://www.hyvinkaa.fi/muut-sivut/lasten-ja-nuorten-talo/ Tällä hetkellä sosiaalihuolto ja palvelut näkyvät aika huonosti Hyviksessä. Sovimme, että seuraavaan kokoukseen kutsutaan asiantuntija Hyviksestä ja sosiaalihuollon sähköisistä palveluista, jotta saamme käsityksen tilanteesta ja voimme keskustella mahdollisen työryhmän perustamisesta. Seuraavat kokoukset 13.5 8.30 10.30 seuraava kokous/ tarkennukset työohjelmaan 17.6 8.30 10.30 Jakelu: työryhmän jäsenet ja varajäsenet