VIHTELJÄRVEN REITIN KUNNOSTUS Reittiin kuuluvat järvet Vihteljärvi Kaukojärvi Sollahti Lavian rajalle asti 1
Vihteljärven reitin aluekartta EAKR projektihakemuksen liite 2
Vihteljärven reitin rantatilat, projektihakemuksen liite 3
Ilmakuva Vihteljärven ruoppausalueesta, projektihakemuksen liite 4
Ilmakuva Kaukojärveltä Ruoninsillan patoalueelta, projektihakemuksen liite 5
Ilmakuva Ruoninkoulun ruoppausalueesta, projektihakemuksen liite 6
Ilmakuva Ruokokosken padon alueelta, projektihakemuksen liite 7
HISTORIAA 1 Kunnostusaloitteen ovat tehneet Kankaanpään kaupungin ja Vihteljärven ja Aluskylän kylätoimikunnat 1990-luvun alkupuolella. Vihteljärvi - Ruojärvi kunnostuksen yleissuunnitelma valmistui Hämeen ympäristökeskuksessa v. 1996, missä aloitettu työ saatettiin loppuun, vaikka vastuut olivat jo siirtyneet Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Vihteljärvi-Niemenkylä osayleiskaava valmistui v. 1999 yhteisprojektina Lavian kunnan kanssa. Vuosina 1962-1963 tehtyjen maastotutkimusten perusteella oli jo laadittu Tampereen maanviljelysinsinööripiirissä v. 1962 alustava perkaussuunnitelma ja kustannusarvio sekä v. 1966 kustannusten osittelu. Neuvottelukokouksessa 6.9.1966 olivat osakkaat kuitenkin luopuneet hankkeen toteuttamisesta. 8
HISTORIAA 2 Kankaanpään aloitteesta Satakunnan seutukaavaliitto teetti Vihteljärven-Kaukojärven maisemaselvityksen jo v. 1990, jotta täsmennettäisiin kulttuurimaiseman käsitettä rakentamisen ohjauksessa. Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 5.1.1995: Kankaanpäästä ja Laviasta Vihteljärven-Niemenkylän alue Yhteinen yleiskaavaprosessi Lavian kanssa vuosina 1995-1999, missä yhteydessä vesistöasia nousi jatkuvasti keskusteluun. Perusteelliset selvitykset ja suunnitelmat (10 osaraporttia!), joihin saatiin tukea valtion ympäristöhallinnon varoista. Maisema-alueelta tehdyt selvitykset ja suunnitelmat antavat hyvän pohjan myös toteutusvaiheen rahoituksen hakemiselle. Valtioneuvoston päätöksen mukaan rahoitusta tulee suunnata ensisijaisesti valtakunnallisesti arvokkaille alueille. 9
NYKYISEN HANKKEEN ALOITUS Nykyinen hanke alkoi v. 1999, kun Lounais-Suomen ympäristökeskus teki tarkemman suunnitelman Kankaanpään alueelle. Lavian alueelle ei tehty tarkempia suunnitelmia ja Lavia jäi hankkeesta pois. Järvien ranta-alueiden maaston korkeusmittaukset tehtiin v. 2002 kaupungin omana työnä, vetäjänä Jorma. Suunnitelmia tehtiin lupahakemusta varten v. 2003, tekijänä Lounais- Suomen ympäristökeskuksen suunnittelija Veijo Heikkilä ja kaupungilta Jorma. Lupahakemukseen tarvittavat asiapaperit ja kaupungin päätös saatiin siten, että lupahakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saatiin lähetettyä 5.11.2003. 10
LUPAKÄSITTELYT Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyysi hakemuksen täydentämistä 23.2.2004. mennessä. Kahteen valitukseen toimitettiin vastineet 13.8.2004. Seuraavat lisäselvitykset toimitettiin 29.9.2005 ja lupaviranomaisen suoritti alueella tarkastuksen 9.8.2005. Tarkastuksen jälkeen pidettiin Vihteljärven osakaskunnan ylimääräinen kokous 24.11.2005 Vihteljärven koululla. Osakaskunnan päätös tarvittiin tarkastuskäynnillä esille tulleiden lisäselvityksien vastaamiseen 9.12.2005 mennessä. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO antoi myönteisen lupapäätöksen 23.5.2006, liite 2. Lupapäätöksestä valitettiin VAASAN HALLINTO-OIKEUTEEN kahden tilan osalta. Lopullinen lupapäätös saatiin VAASASTA, antopäivä 15.4.2008 11
LUVAN VOIMASSAOLO Lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisen uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneiksi. Työt on aloitettava ennen 15.4.2011 ja saatettava valmiiksi 15.4.2013. Luvalle on saatu jatkoaikaa?? asti. 12
SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Keskivesipinnan nostaminen (MW) keskimäärin 30 cm järvillä Vihteljärvi, Kaukojärvi ja Sollahti, tarkat mitat on lupapäätöksessä. Vesipinnan nostaminen saadaan aikaiseksi kahdella pohjapadolla, sijoitettuna Ruoninsillan ja Ruokosken sillan yhteyteen. Ruoppausmassojen kokonaismäärä on noin 24000 m 3 tr. Tarvittavan läjitysalueen koko noin 5,5 ha, läjitysalueita on useita, osa lähellä ruoppausaluetta ja osa kauempana. Ruoppaus ja läjitysalueet on esitetty lupahakemuksen suunnitelmaaineistossa. Vettyvät ja veden alle jäävät alueet on esitetty lupahakemuksessa. 13
TIETOJA TILAKORTEISTA Vettyvien alueiden pinta-alat, kunnostushankkeen hyväksyneiden osalta yht. noin 1,85 ha, määrä 20 kpl = n. 86 % rantojen omistajista. Suostumusta ei ole saatu yht. noin 1,06 ha, tiloja 17 kpl. Yhteensä vedenalle jääviä alueita noin 2,9 ha. 14
PROJEKTIN KUSTANNUKSET Projektin kustannukset ovat yhteensä, noin 350 000. EAKR-projektin hinta on 294 160 Maanomistajille korvataan erilaisia haittakorvauksia noin 50 000, nämä eivät ole tukikelpoisia. 15
KUNNOSTUSHANKKEEN RAHOITUS EU / valtion EAKR rahoitus, haku Varsinais-Suomen ELY-keskukselta: - 50 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Omarahoitus: - 50 %, tämä sisältää osakaskunnalta osuusmaksuina - ja mökkiläisiltä laskutettavat osuudet. Omarahoitukseen sisältyy myös kaupungin osuus ja talkootöiden. 16
OMAN RAHAN HANKKIMINEN Järvien osakaskunnan jäseniltä osuusmaksua keräämällä, osuuksia postituslistan mukaan 315 kpl. Mahdollinen erillinen maksu rantakiinteistöjen omistajilta, kesämökit ja muut rantaan ulottuvat tilat, mikäli heillä ei ole osuutta yhteisiin vesialueisiin. Talkootyön osuudeksi on laskettu noin 2 % koko hankkeen kustannuksista. Kankaanpään kaupungin osallistuminen, esim. vettymishaitoista ja läjitysalueista aiheutuvien kulujen korvaaminen maanomistajille, (noin 50 000, jakautuen 2-3 vuodelle). Projektihakemukseen on kirjattu kunnan osuudeksi 20 420 Muu erillinen rahoitus, lahjoitukset, myyjäiset ym. 17
JOHTORYHMÄ Osakaskunta valitsi 10.2.2010 pidetyssä virallisessa osakaskuntakokouksessa seuraavan johtoryhmän: Korkeamäki Pekka pj. Koura Kalle Kulhua Kalle Löytökorpi Mikko Mäenpää Kauko Ryynänen Ilkka Uusitalo Mikko ELY -keskuksen edustajana Heikkilä Veijo Jorma, Kankaanpää kaupunki, (projektipäällikkö) (Vaajasaari Marja, Kankaanpään kaupunki, tuli mukaan myöhemmin) 18
RANTATONTTIOSAKKAAT Rantatonttiosakkaat piti kokouksen vihteljärven koululla 12.7.2010, liitteenä pöytäkirja. Poimintoja pöytäkirjasta: - ELY -keskukselta voidaan hakea maksimissa 75%, kaupungilta 10%, rantaosakkailta 15%. Rantaosakkaiden osuus jaettaisiin 7,5% kaavoitetun rantatontin omistajille ja 7,5% osuuskuntalaisille. Vihteljärven vesistön kunnostusprojektin alueella on noin 60 tonttia, joista 37 on rakennettu. Kokouksen päätöksellä kaavoitetut tontit ovat samanarvoisia, riippumatta onko tontti metsämaata, Peltoa, rakennettu tai rakentamaton ja alustava kustannus rantaosakasta kohden olisi noin 500. Vihteljärven vesistön osakasrekisterin osalta suoritetaan vielä tarkistuksia. LISÄYKSET 10.12.2010 Osakasrekisterin tietojen pohjalta lasketaan tilojen osuuskohtaiset maksut. Ehdotus on, että 25 pienempiä osuuksia ei laskuteta ja ylärajan leikkurina olisi 1500 / tila. 19
Perusteet kaupungin osallistumiselle/ Yhteenveto Vihteljärvi-Niemenkylä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maisema näkyy koko matkaltaan Pohjanmaantien maisemassa ja on siten tärkeä kaupungin imagotekijä. Kaukojärvellä on kaupungin yleinen uimaranta. Hanke on Kankaanpään järvihankkeista mittavin, joten rahoitus tulee koota useista lähteistä. Ulkopuolista rahoitusta on mahdollista saada jopa 75 %, normaali on yleensä näissä projekteissa 50%. Kaupungin tukiosuus ( suunniteltu 10%) on jaettavissa 2-3 vuodelle (2011-2013) (ELY- keskuksen / EU:n hankekauden vaihtuminen). Hankkeella on työllistävä vaikutus, koskien paikallisia maanrakennusalan urakoitsijoita, suunnittelu ja projektin osa-aikaista johtamista. Hanketta on valmisteltu vuosikausia kaupungin myötävaikutuksella. Kaupunginhallitus on hakijana ympäristöluvassa, maanomistajien ja rantakiinteistöjen taholta edellytetään, että kaupunki toimisi projektin vastuullisena vetäjänä ja, että projektihakemus ELY-keskukseen tehdään kaupungin nimissä. Alueella on nyt syntynyt tahtotila hankkeen toteuttamiseksi, sitä tulee tukea. Eri osapuolet ovat pitäneet Vihteljärven vesistön kunnostamisesta tarvittavia kokouksia. 20
VIHTELJÄRVEN REITIN KUNNOSTUS TYÖVAIHEKUVIA Reittiin kuuluvat järvet Vihteljärvi Kaukojärvi Sollahti 21
Ilmakuva Vihteljärvestä ja Kaukojärvestä 22
Vihteljärven reitin kunnostuksen urakkasopimukset 2011 23
Projektin urakoitsijat, Lännen Järviperkaus Oy Mika ja Sami Starck 24
Vihteljärven ruoppausta 25
Vihteljärven ruoppausta 26
Vihteljärven ruoppauksen läjitysaluetta 27
Vihteljärven laskeutusallas Kuninkaanlähteenojaan 28
Vihteljärven ruoppausaluetta ja saarekkeita 29
Vihteljärven laskeutusallas Kuolemaisenojaan 30
Kaukojärven ruoppaus Ruoninsillan läheltä, ruoppausmaita siirretään pellolle. 31
Risukon raivausta Ruoninsillan lähellä 32
Talkootöistä keskustelua Ruoninsillalla 33
Ilmakuva Sollahdesta 34
Ruoppausta Ruoninkoulun lähellä, Sollahdella 35
Ruoppausta Ruoninkoulun lähellä, massan siirto proomusta läjitysalueelle 36
Ruoppausta Ruoninkoulun lähellä, Sollahdella 37
Läjitysalue Ruoninkoulun lähellä 38
Saarekkeita Sollahdella Jankkarin kohdalla 39
Automaattinen vesimittari 40
Automaattisen vesimittarin asennusta 41