VUOSIKERTOMUS 2015 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY

VUOSIKERTOMUS 2015 KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY SISÄLLYS: 1. Johdanto Kalliolan arvot 2 Kalliolan toiminta-ajatus 2 Setlementtiliike 2 Toiminnanjohtajan katsaus 2 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto 4 Palvelutuotanto 6 Lapsi- ja perhepalvelut 7 Vammaistyö 8 Päihde- ja mielenterveystyö 9 Maahanmuuttajatyö 11 Kansalaistoiminta 12 3. Hallinto ja tukipalvelut Hallinto 19 Taloushallinto 19 Tietohallinto 19 Henkilöstö 20 Viestintä 21 1

1. JOHDANTO Kalliolan Kannatusyhdistys ry on vuonna 1919 toimintansa aloittanut kolmannen sektorin toimija, jonka työ perustuu setlementtiarvoihin. Kalliolan Kannatusyhdistys on osa Kalliolan setlementtiä, jonka muina juridisesti itsenäisinä organisaatioina toimivat Kalliolan Nuoret ry ja Kalliolan Senioripalvelusäätiö. Kalliola konsernin muodostavat Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Oskelakoti Oy ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliolan Kannatusyhdistyksen toiminnan keskiössä ovat kansalaisopistotoiminta, lastensuojelutyö, päihdetyö, vammaistyö, kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö, sekä uusimpana työalana maahanmuuttajapalvelut. Kalliolassa tehtävä nuorisotyö on organisoitu toteutettavaksi Kalliolan Nuoret ry:n kautta, seniorityö puolestaan Kalliolan Senioripalvelusäätiön kautta ja osa kuntouttavasta asumistoiminnasta Oskelakoti Oy:n kautta. Helsingissä sijaitsevan Kalliolan setlementtitalon omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Tontin, jolla Kalliolan setlementtitalo sijaitsee, omistaa Kalliolan Kannatusyhdistys ry. Kalliolan Kannatusyhdistys ry omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän Setlementtiasunnot Oy:n ja sen tytäryhtiönä toimivan Setlementtiasumisoikeusasunnot Oy:n. Yhtiöillä on noin 1400 lähinnä pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa asuntoa, joissa asuu yli 2000 ihmistä. Kalliolan osuus yhtiöstä on 10 prosenttia. Yhtiö toimii osana Suomen Setlementtiliiton konsernia. Kalliolan asiakaskunnan muodostavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset ja Kalliolan palveluja ostavat kunnat. Kalliolan palvelutuotanto tuottaa valtakunnallisia palveluja. Verkostotyö on yksi Kalliolan keskeisimpiä toimintatapoja. Sen perusta on setlementtiarvoissa ja setlementtityön pitkäaikaisessa perinteessä. Arvot Kalliolan toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Erilaisuuden hyväksyminen Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen ja yhteisöllisyyden toteuttaminen. Setlementtiliike Kalliolan Kannatusyhdistys ry on Suomen Setlementtiliitto ry:n jäsen. Vuonna 1918 perustettu liike on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 40 paikallista, eri puolella Suomea toimivaa setlementtiä. Suomalaisen setlementtiliikkeen palveluksessa toimii runsaat 4000 ammattilaista ja heidän lisäkseen suuri joukko eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia vapaaehtoistyöntekijöitä. Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälistä setlementtiliikettä, jonka yhteistyöjärjestönä toimii International Federation of Settlement Houses and Neighbourhood Centres (IFS). Setlementtiliikkeen toiminta on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta ja taloudellista voittoa tavoittelematonta. Toiminnanjohtajan katsaus Yhteiskunnallinen tilanne jatkui vuonna 2015 haasteellisena ja tiukkana ja se heijastui edelleen Kalliolan toimintaan. Lähes kaikki, vuosikymmeniäkin voimassa olleet palvelutuotannon ostopalvelusopimukset irtisanottiin ja palvelut kilpailutettiin ja tilalle tulivat kuntien kanssa solmitut puitesopimukset. 2

Samanaikaisesti kuntien taloustilanne kiristyi ja kunnat vähensivät palvelutuotannon ostoja. Myös ostojen painopiste siirtyi laitospalveluista entistä vahvemmin avopalveluiden suuntaan. Vuosi 2015 oli Kalliolan 96. toimintavuosi. Toimintavuoden strategiset painopistealueet olivat hyvinvoiva Kalliola, kannattava Kalliola ja energinen Kalliola. Hyvinvoiva Kalliola merkitsi keskittymistä asiakkaisiin ja työntekijöihin. Kannattava Kalliola merkitsi taloudelliseen kannattavuuteen panostamista. Energinen Kalliola puolestaan edellytti innovatiivisuutta, rohkeaa kehittämistä ja uusien toiminnallisten kokeilujen käynnistämistä. Vuosi 2015 osoitti, että Kalliola onnistui kohtuullisesti strategisissa tavoitteissaan, jotka liittyivät hyvinvoivaan ja energiseen Kalliolaan. Kannattavan Kalliolan eli taloudellisen tulostavoitteen osalta jäätiin kuitenkin selkeästi jälkeen. Kalliolan kansalaisopistotoiminnan kannalta vuosi 2015 oli kohtuullinen siitäkin huolimatta, että opisto toimi koko syyskauden väistötiloissa eri puolilla Helsinkiä Kalliolan setlementtitalon peruskorjaushankkeen vuoksi. Tuolloin opiskelijamäärät jonkin verran laskivat ja viikonloppuihin keskittyvä kurssitoiminta väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Kalliolan kansalaistoiminnan osalta vuosi 2015 oli hyvä. Toiminta laajeni kaikissa eri puolilla pääkaupunkiseutua sijaitsevissa Kalliolan ylläpitämissä asukastaloissa ja kansalaistoiminnan keskuksissa. Myös kansalaistoimintaan keskeisesti liittyvä verkostotyö syveni ja laajeni entisestään. Palvelutuotannon osalta vuosi 2015 oli sekä haasteellinen että vaikea. Haasteelliseksi ja kokonaan uusia mahdollisuuksia sisältäväksi sen teki syksyllä esiinnoussut turvapaikanhakijoiden määrän yhtäkkinen ja voimakas kasvu. Muutamassa kuukaudessa Suomeen tuli kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, joiden joukossa oli suuri määrä yksin, ilman vanhempiaan Suomeen tulleita alaikäisiä lapsia ja nuoria. Tähän haasteeseen Kalliola vastasi nopeasti. Se perusti kokonaan uuden, maahanmuuttajapalvelut nimisen työalan palvelutuotannon kokonaisuuteen. Marraskuussa Kalliola perusti 40-paikkaisen, nuorille turvapaikanhakijoille tarkoitetun tukiasumisyksikön Saloon, Kärkelän kylään. Samalla Kalliola aloitti neuvottelut Maahanmuuttoviraston kanssa uuden 60 paikkaisen tukiasumisyksikön, kahden 20 paikkaisen ryhmäkodin ja yhden 11 paikkaisen perheryhmäkodin perustamisesta. Vuoden 2016 helmikuussa kaikki em. toimintayksiköt ovat käynnissä ja niitä varten Kalliola on neuvotellut toistaiseksi voimassa olevat ostopalvelusopimukset valtion kanssa. Haasteelliseksi vuoden 2015 teki palvelutuotannon eri yksiköiden odotettua alhaisemmat käyttöasteet. Ostopalvelusopimukset olivat vaihtuneet kilpailutusten kautta puitesopimuksiin. Sopimuksista huolimatta kunnat eivät enää ostaneet palveluja aikaisempien vuosien tapaan. Tästä syystä Kalliola käynnisti heti vuoden 2015 alussa yt-prosessin tarvittavien säästöjen aikaansaamiseksi. Henkilöstömäärää vähennettiin. Joitakin yksiköitä lakkautettiin. Kalliolan hallintoa kevennettiin. Työntekijöitä lomautettiin ja lomarahoja vaihdettiin lomaoikeudeksi. Em. toimenpiteillä säästettiin lähes puoli miljoonaa euroa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Kalliola teki vuonna 2015 alijäämäisen tuloksen. Kalliolan toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden vuorovaikutuksen vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. Tämä haastaa Kalliolan setlementtiä, sen kansalaistoimintaa, palvelutuotantoa ja opistotoimintaa jatkamaan uuden kaupunkisosiaalityön kehittämistä ja jalkauttamista arjen keskelle eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tavoitteenamme on tehdä kansalaislähtöistä työtä, vahvistaa eri verkostojen toimintaa, tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja, edistää lähidemokratiaa ja tukea erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kaiken tämän työn taustalla ovat setlementtiarvot ja niiden jalkauttaminen. Lämpimät kiitokset kuluneesta vuodesta! Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja 3

2. SETLEMENTTITYÖTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Kalliolan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Kalliolan peruskorjaus opiston kannalta Toimintavuotta leimasi Kalliolan setlementtitalon peruskorjaus. Opiston kohdalla se merkitsi keväällä useiden väistötilojen hankkimista syksyllä alkavaa lukuvuotta varten. Syksyn aikana kurssitoimintaa oli 24 eri toimipisteessä. Opiston toimisto siirtyi muun setlementin hallinnon kanssa Vallilaan. Setlementtitalon peruskorjaus vaikutti kurssitarjontaan. Viikonloppukurssien määrä oli syksyllä tavallista vähäisempi, johtuen hankaluuksista löytää viikonloppuopetukseen soveltuvia tiloja. Opiston suurimmat toimipisteet väistön aikana olivat Kulttuuritalo, Åshöjdens grundskola sekä Diakoniaopisto. Väistötiloihin siirtyminen ei vaikuttanut opiskelijoiden määrään kursseilla, mikä oli positiivinen yllätys. Verkostoyhteistyö Opisto osallistui setlementtiliikkeen käynnistämään selvitykseen Suomen setlementtiopistojen yhteistyön tiivistämisestä. Esillä oli myös yhden valtakunnallisen setlementtiopiston perustaminen Suomeen. Turvapaikanhakijatilanteen muuttuminen loppukesällä vaikutti yhteistyösuunnitelmiin. Yhteisen setlementtiopiston sijasta suunnittelu keskitettiin liikkeen yhteisen maahanmuuttajatyön edistämiseen. Kalliolan Uusi alku -projektin kanssa toteutettiin sekä toukokuussa että marraskuussa kurssikokonaisuus Tutustu opiston kursseihin. Projekti oli suunnattu juuri eläkkeelle siirtyneille päihteiden riskikäyttäjille. Helsingin kaupungin ostama turvapaikanhakijoiden koulutus päättyi elokuussa. Uutta kilpailutusta opetuksesta ei tullut. Kalliola avasi tukiasumisyksikön alaikäisille yksin maahan tulleille nuorille Kiskon Kärkelässä. Opisto vastasi suomen opetuksen järjestelyistä yksikössä. Yhteistyössä Rovaniemen, Oulun ja Helsingissä sijaitsevan Toimelan kanssa saatiin päätökseen Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella hanke, jossa keskityttiin CAF-laatukäsikirjan työstämiseen. Opiston edustajat osallistuivat Suomen Setlementtiliiton opintoverkoston toimintaan ja opisto osallistui Helsingin, pääkaupunkiseudun sekä Uudenmaan rehtoreiden verkostoon sekä pääkaupunkiseudun koulutussuunnittelijoiden ja - päälliköiden verkostoon. Opiston opettajia osallistui laajaan Helsingin yksityisten opistojen järjestämään ja Aluehallintoviraston rahoittamaan Osaava-koulutukseen. Koulutusta suunnitteli tuntiopettajista koostuva ryhmä ja koulutuksen aiheet vaihtelivat opettajan roolista tietotekniikkakoulutukseen. Kehittäminen Opisto kehittää kurssimatkakonseptia. Pilottina järjestettiin luentosarja, johon liitettiin opintomatka. FT Liisa Väisänen toimi sekä luennoitsijana että oppaana matkalla. Kurssin virallinen matkanjärjestäjä oli Oy Kon-Tiki Tours. Matka suuntautui Pohjois-Italiaan. Luentojen teemoihin, Torinon käärinliinaan ja Graalin maljaan, tutustuttiin paikan päällä. Kaupungilta saatu avustus kohdennettiin maahanmuuttajatyöhön. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Etelä-Helsingin kansalaisopisto Toimelan kanssa. Hankkeen kohderyhmänä olivat kotouttamiskoulutuksen ulkopuolelle jääneet maahanmuuttajat. Yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa suunniteltiin ja toteutettiin tandem-tuutori-koulutus, jossa koulutettiin maahanmuuttajaryhmien vetäjiksi pareja, joista toinen oli kansasuomalainen ja toinen maahanmuuttaja. Tarkoituksena oli edetä varsinaisista vertaisryhmistä askel pidemmälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Projektin myötä opistossa saatiin paljon arvokasta tietoa ja kokemusta haasteista maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyen sekä tietoa jatkohankkeen pohjaksi. 4

Yleistä toiminnasta Opintosetelirahoituksella mahdollistettiin pienituloisten seniori-ikäisten, eläkkeellä olevien, työttömien ja maahanmuuttajien osallistumista opetukseen. Opintosetelitoiminnan piirissä oli joogaa, liikuntaa, maalausta ja keramiikkaa. Seteleitä saattoi käyttää myös kielikursseihin. Opisto-ohjelman sisältöä, opiston työtapoja ja toimintamalleja käsiteltiin viikoittaisissa opistokokouksissa ja kehittämispäivillä, jotka pidettiin 27.3., 5.5. ja 25.9. Opiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluivat rehtori, koulutuspäällikkö, opistosihteeri ja toimistosihteeri. Toimistossa oli lisäksi yksi tuntityöntekijä sekä iltavahtimestareina 4 tuntityöntekijää. Opetus tapahtui noin 140 tuntiopettajan voimin. Kevään ja syksyn kurssiohjelma ilmestyi sekä painettuna että internetissä. Painettua ohjelmaa jaettiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin ja kirjakauppoihin. Opiston toimintaa markkinoitiin lehti-ilmoituksin ja eri lehtien maksuttomilla minne mennä tänään -palstoilla sekä opiston Facebook-sivulla ja Twitterissä. Talous Valtionosuus 557 751 euroa (587 936 euroa 2014) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä 10 392 (11 072 tuntia 2014) Helsingin kaupungin avustus oli 16 000 euroa (20 000 euroa 2014). Avustus käytettiin maahanmuuttaja-teeman mukaisesti Tapahtumia AiKa-teatterin monitaiteellinen episodinäytelmä Aikaan tuomitut 18.4., 22.4., 25.4., 29.4., 3.5. ja 6.5., 8.5. ja 9.5. Ohjaus Johanna Torasvirta. Klassisen laulun kevätlaulut 24.4. Kalliolan viihdeorkesterin konsertti 12.4. Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely Liikestudiossa ja Pajassa 20. 26.4., avajaistapahtuma 20.4. Arjen laulun konsertit 26.4. ja 5.12. Kalliolassa Pikkujoulutapahtuma 9.12. Luentoja Graalin maljan salaisuus 25.1. Torinon käärinliina osana eurooppalaista mytologiaa ja kristinuskon kertomuksia 15.2. Raakaravinto, sen hyödyt ja haitat 25.2. Islamilainen taide ja sen kuvauskohteet 28.3. Bo Carpelanin maailma 25.3. Kuun kierto ja sen vaikutukset 25.10. Picasso ja kubismi 27.9. Itämaan tietäjät osa espanjalaista kulttuuria 29.11. Opetustunteja 12 026 Kurssilaisia 6575 5

KALLIOLAN PALVELUTUOTANTO Yleistä Syksyllä 2014 Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n hallitus päätti yhdistää Kalliolan palvelutuotannon yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoitti lapsi- ja perhepalveluiden, päihde- ja asumispalveluiden sekä vammaistyön yhdistämistä Kalliolan palvelutuotannon kokonaisuudeksi. Organisaatiomuutos tuli voimaan 1.1.2015. Uudella mallilla varmistettiin Kalliolan kilpailukyky sosiaalipalvelujen tuottajana ja sen myötä työpaikkojen säilyminen. Uudella organisaatiolla haetaan myös valmiutta uusien palvelumuotojen kehittämiseksi Kalliolaan. Kaikki nykyiset palvelut säilyvät Kalliolassa. Uudeksi palvelumuodoksi nousivat mielenterveyspalvelut päihdepalveluiden rinnalle. Kokonaisuudella vahvistettiin sisäistä osaamista, kilpailutuksissa menestymistä sekä sosiaali- ja terveysalan osaamista. Uudessa organisaatiomallissa työala jaettiin kolmeen palvelualueeseen; lastensuojelun peruspalvelut ja vammaistyö, lastensuojelun erityispalvelut ja päihde- ja mielenterveyspalvelut. Kunkin palvelualueen johdossa toimii palvelujohtaja. Lisäksi palvelutuotannossa toimii asiakkuusjohtaja, jonka vastuualueeseen kuuluu mm. työalan myynti- ja markkinointi, kilpailutukset sekä toiminnan ja laadun kehittäminen. Kalliolan palvelutuotannon strategisia painopistealueita toimintavuonna olivat hyvinvoiva Kalliola, kannattava Kalliola ja energinen Kalliola. Työalan esimiehet sekä yksiköiden työntekijät ovat miettineet, kuinka painopistealueet näkyivät konkreettisesti yksiköiden toiminnassa. Hyvinvoiva Kalliola sisälsi työhyvinvoinnista huolehtimisen uudessa palvelutuotantoyksikössä. Uuteen organisaatioon siirtyminen herätti henkilökunnassa epävarmuutta ja henkilökunnalle järjestettiin maaliskuussa yhteinen koulutus- ja virkistyspäivä, jonka tavoitteena oli palvelutuotannon yhteisen työkulttuurin synnyttäminen ja uudenlaiseen työkulttuuriin tutustuminen. Lisäksi yhteistyötä tehtiin uuden työterveyspalvelujen tuottajan Terveystalon kanssa. Kannattava Kalliola sisälsi henkilöstöresurssien jakamisen kilpailutuksia vastaavaksi ja kannattavaksi. Toimintavuoden suurena haasteena olivat pääkaupunkiseudun sijaishuollon sekä Helsingin päihdehuollon kilpailutukset. Molemmissa Kalliola menestyi kohtalaisen hyvin. Energinen Kalliola sisälsi koko palvelutuotannon ja uusien tuotteiden laajentamisen ja kehittämisen. Tällaisia tuotteita olivat esimerkiksi alaikäisille maahanmuuttajille suunnatut ryhmäkoti- ja tukiasumisyksikköpalvelut. Tavoitteena on ollut reagoida ostajien muuttuviin tarpeisiin ja ottaa mukaan kehittämistyöhön koko henkilökunta. Tällä pyrittiin vahvistamaan tuottavuuden lisäämistä ja innovatiivisen toimintakulttuurin syntymistä. Henkilökunta Kalliolan palvelutuotannossa työskenteli vuonna 2015 yhteensä 145 päätoimista työntekijää. Vakituinen henkilökunta osallistui säännöllisiin yksilö- tai ryhmätyönohjauksiin sekä konsultaatioihin. Työryhmäpäiviä pidettiin kerran kuukaudessa. Lisäksi toimintavuoden aikana pidettiin henkilökunnan kehittämispäiviä yksikkökohtaisesti ja kehityskeskustelut. Yhteisistä koulutuksista mainittakoon mm. Traumanäkökulma hoitotyön välineenä -koulutus, Toimiva lapsi- ja perhe -koulutus, Väkivallan ehkäisy ja turvallinen hoito (VETH) -koulutus, lääkehoidon koulutus sekä hätäensiapukoulutus. Täydennys- ja lisäkoulutusta varten laadittiin koulutussuunnitelmat palvelualueittain. Koulutussuunnitelmien tavoitteena oli suunnitelmallisuus, työalan painopistealueiden jalkauttaminen, päällekkäisyyksien karsiminen sekä tasapuolisen täydennys- ja lisäkoulutukseen osallistumisen turvaaminen. Henkilökunta palvelualueittain: Lapsi- ja perhepalvelut 90 Vammaistyö 11 Päihde- ja mielenterveystyö 21 Maahanmuuttajatyö 18 Hallinto 5 Yhteensä: 145 6

Lapsi- ja perhepalvelut Kalliolan lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus muodostui toimintavuonna yhdeksästä erillisestä sijaishuollon yksiköstä. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Hirvikallion nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Nuorisokoti Majakka, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti sekä Tiirakallion nuorisokoti. Lisäksi kokonaisuuteen kuului erillinen lastensuojelun avopalveluyksikkö. Edellisenä vuonna alkaneet lastensuojelun toimintakentässä tapahtuneet suuret muutokset jatkuivat: sopimus vastaanottopalvelujen tuottamisesta Espoon kaupungille päättyi kesäkuun lopussa, jolloin Kalliolan vastaanottokodin toiminta päättyi. Kalliolan vastaanottokodin toiminta sulautettiin osaksi Hirvikallion nuorisokodin toimintaa heinäkuun alusta, jolloin Hirvikallion nuorisokoti laajeni kaksiosastoiseksi. Kesän aikana Espoon Laajalahdessa sijaitsevan entisen vastaanottokodin tilat remontoitiin kahdessa vaiheessa uuden Hirvikallion nuorisokodin tarpeisiin. Osasto Hillan (entinen vastaanottokoti) toiminta pääsi alkamaan 1.7. ja osasto Ruska (entinen Hirvikallio) muutti tiloihin 1.9. Nuorisokoti Majakan toiminta päättyi myös kesäkuun lopussa. Vaikuttavina tekijöinä olivat koko pääkaupunkiseudulla näkyvä sijaishuoltopalvelujen ostojen vähentyminen jatkuvasti. Myöskään Majakan edustamalle profiilille ei enää nähty toimintaedellytyksiä uudessa tilanteessa. Tiirakallion nuorisokoti, joka oli toiminut koko toimintavuoden väistötiloissa Järvenperässä Merisaappaan ilmanvaihtoremontin vuoksi, pääsi aivan vuoden lopussa muuttamaan takaisin Espoonlahteen Merisaappaaseen. Saunalahden nuorisokoti muutti heinäkuun alusta Hirvisuolta Espoon keskukseen Majakalta vapautuneisiin, paremmin toimintaansa soveltuviin tiloihin. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa vuoden alussa ja 61 hoitopaikkaa vuoden lopussa. Käytettävissä oli toimintavuoden aikana yhteensä 23 289 hoitovuorokautta. Käytettyjä hoitovuorokausia kertyi yhteensä 18 911,5 (81,1 %). Kaikki palvelut myytiin ostopalvelusopimuksilla, maksusitoumuksilla tai suoraostoina lähinnä pääkaupunkiseudun kunnille. Jonkin verran ostoja tapahtui myös muualta Etelä-Suomen Läänin alueelta. Palautetta kerättiin yksikkökohtaisesti nuorilta, vanhemmilta, nuorten sosiaalityöntekijöiltä sekä henkilökunnalta itseltään palvelujen laadun sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Vuoden 2015 aikana on keskitytty erityisesti koulunkäynnin kanssa haasteissa oleviin nuoriin tiivistämällä yhteistyötä Merisaappaan koulun kanssa sekä psyykkisesti oirehtiviin nuoriin panostamalla enemmän perhetyöhön, jossa aktivoidaan perheitä mukaan nuorisokodin yhteisiin hetkiin ja tapahtumiin. Yksiköiden sekä osastojen välisen synergian kehittäminen ja leiritoiminta ovat myös olleet painopisteinä toimintavuonna. Vuoden 2015 aikana Mäkirinteen hoitojatkumoa kehitettiin niin, että palveluvalikko laajeni käsittämään entisten palvelujen lisäksi myös 1 3 kuukauden mittaisia pysäytysjaksoja. Hoito- ja kasvatussuunnitelmia kehitettiin vuoden 2015 aikana asiakkaiden osallisuutta paremmin tukeviksi. Niiden työstämistä varten varattiin erillisiä päiviä, joiden tarkoituksena on ollut tarkastella hoito- ja kasvatussuunnitelmia yhdessä nuoren ja hänen perheensä sekä sosiaalityöntekijän kanssa. Vastaanottokodin ja Hirvikallion yhdistyminen ja siihen liittyvät haasteet, kuten rakenteiden yhdenmukaistaminen ja sisäisten synergiamahdollisuuksien hyödyntäminen olivat toimintavuoden tärkeimmät painopistealueet. Avopalveluiden asiakasmäärät kasvoivat vuoden aikana joka kuukausi. Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa jatkui normaalisti ja kaupunki päätti käyttää toisenkin vuoden mittaisen optionsa palvelujen ostamiseen Kalliolalta myös vuonna 2016. Palveluvalikkoon kuuluivat ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhetyö sekä itsenäistymisen tukityö. Avopalvelujen asuntokanta kasvoi yhdellä vuoden aikana niin, että asuntojen kokonaismäärä oli 7. Koko toimintavuoden ajan jatkuneen asiakasmäärien myönteisen kehityksen seurauksena käynnistettiin vuoden lopulla rekrytointi lisähenkilöstön palkkaamiseksi. 7

Kalliolan avopalvelut palvelivat vuoden aikana yhteensä 59 asiakasta; ammatillisessa tukityössä oli 13 nuorta (10 poikaa ja 3 tyttöä), perhetyössä 38 perhettä (48 lasta, joista 29 poikaa ja 19 tyttöä) sekä itsenäistymisen tukityössä 8 nuorta (6 poikaa ja 2 tyttöä). Jaksojen pituuksien keskiarvo oli 5 8 kuukautta ja asiakkaiden ikäjakauma 0 20 vuotta. Joukossa oli myös yksi uuden sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus, joka tuli aikuissosiaalityön puolelta. Nuoret Kalliolan lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana yhteensä 130 nuorta, joista 65 oli tyttöjä ja 65 poikia. Nuoret olivat iältään 11 19 vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikilla nuorilla on ollut järjestettyä säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Kilossa ja Espoonlahdessa sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat koko vuoden nuorisokotien käytettävissä. tyttöjä poikia Kalliolan nuorisokoti 2 5 Tiirakallio nuorisokoti 8 8 Mäkirinteen nuorisokoti 10 5 Saunalahden nuorisokoti 5 9 Matarin nuorisokoti 15 9 Kilon nuorisokoti 5 3 Hirvikallion nuorisokoti 8 7 Kalliolan vastaanottokoti 12 13 Majakka 0 6 Yhteensä 65 65 Vammaistyö Ryhmäkoti Jatko on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä vaikeasti liikuntavammaisten henkilöiden yhteisöllinen ryhmäkoti. Ryhmäkoti tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kuudelle vaikeasti liikuntavammaiselle asukkaalle. Ympärivuorokautisen kodinomaisen hoito-, tuki- ja ohjaustyön tavoitteena on tarjota kodissa asuville mielekäs elämä ja yhdessä olemisen iloa. Ryhmäkodissa tehdään mahdollisimman kodinomaista hoito-, ohjaus- ja tukityötä. Tavoitteena on tarjota ryhmäkodin asukkaille heidän perustarpeensa huomioiva, mielekäs sekä turvallinen ja tasa-arvoinen jokapäiväinen elämä. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvaluonteisesti toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Ryhmäkodissa asui toimintavuoden aikana kuusi asukasta. Ikäjakaumaltaan he ovat 22 33-vuotiaita. Asukkaista neljä käyttää kommunikointiinsa erilaisia vaihtoehtokommunikaatiomenetelmiä. Kaikki asukkaat tarvitsivat lähes kaikissa toimissaan hoitoa, ohjausta ja tukea. Vuonna 2015 kuusi asukasta kävi päivätoiminnoissa ja toimintakeskuksessa yksilöllisten toiveiden mukaisesti. Ohjaus- ja tukityöt olivat oleellinen osa kodin päivittäistä toimintaa. Henkilökunnan tehtävänä oli kehittää yhteistyössä asukkaiden ja omaisten kanssa asukkaille soveltuvaa mielekästä päivittäistä toimintaa kodissa ja kodin ulkopuolella. Ryhmäkodista käytiin muun muassa elokuvissa, Linnanmäellä, teatterissa ja konserteissa. Kalliolan kansalaisopiston ja ryhmäkodin yhteistyönä toteuttama vaikeasti vammaisten henkilöiden taidekerho jatkoi toimintaansa edelleen vuonna 2015. Taidekerhon toteutuminen mahdollistui Kalliolan vapaaehtoistyössä toimivien avustajien avulla. Viikoittain 8

kokoontuvassa Toimintatorstaissa tehtiin asukkaiden valitsemia asioita sekä joka kuudes viikko oli yhteisökokous. Juttukerho kokoontui kerran kuussa. Juttukerho toimii asukkaiden, puhetulkkien ja henkilökunnan yhteisenä keskusteluhetkenä. Keskustelun aiheet määrittelevät asukkaat. Ryhmäkodin asukkaat osallistuvat halutessaan seurakunnan kerhoon noin kerran kuussa. Asukkaat aloittivat vapaaehtoistyön Hakavuoren kirkossa, toimien siellä kolehdinkantajina. Läheisille henkilökunta järjesti yhteistyössä asukkaiden kanssa Jouluisen gaalan. Erilaisten apuvälineiden ja teknisten laitteiden sovitus- ja huoltotyöt sekä uusien käytön opetteleminen olivat kiinteä ja paljon työaikaresursseja vaativa osa päivittäistä työtä. Ryhmäkodin toiminnassa huomioitiin asukkaiden puheentuoton ja puheen ymmärtämisen erityisvaikeudet. Henkilökunta perehtyi ja hankki tietoja vaihtoehtokommunikaatiomenetelmien käytöstä puheterapeuttien avulla. Toimintavuoden aikana henkilökunnalle järjestettiin yhteinen EA-koulutus sekä käytiin apuvälinemessuilla ja Tehyn opintopäivillä. Oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskeleva valmistui ammattiin. Henkilökunnalle järjestettiin kaksi koulutus-työryhmäpäivää. Koko työryhmä osallistui yhteiseen työnohjaukseen. Yövuorojen osalta Ryhmäkoti Jatko teki toimintavuoden aikana yhteistyötä samassa talossa toimivan Rastinkodin kanssa. Lisäksi ryhmäkodit järjestivät yhdessä asukkaiden joulujuhlan. Ryhmäkodissa tehtiin yhteistyötä asukkaiden kotikuntien kanssa, muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelmien teossa sekä toimeentuloon, apuvälineisiin ja terveydenhoitoon liittyvien asioiden hoitamisessa. Subjektiivinen oikeus puhetulkkaukseen puhevammaiselle henkilölle toteutui Kelan tulkkipalvelukeskuksen kautta. Asukkaiden terapioiden toteuttaminen yhteistyössä Kelan ostamien palveluntuottajien kanssa, on kiinteä osa päivittäin ryhmäkodissa tehtävää moninaista verkostotyötä. Talous: Ryhmäkodin tuotot koostuivat kuntien maksamista hoitovuorokausimaksuista ja asukkaiden maksamista vuokrista sekä ateria- ja perusmaksuista. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Nurmijärvi ostivat vuoden aikana yhteensä 2141 hoitovuorokautta. Päihde- ja mielenterveystyö Kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa. Kohderyhmät eri toiminnoissa eroavat kuitenkin toisistaan. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita ja Kiskon yhteisöhoidossa asiakkaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Kalliolan Nurmijärven klinikka Kalliolan Nurmijärven klinikka tarjoaa kuntoutusta päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Klinikka on erikoistunut työelämän päihdeongelmien kuntoutukseen, mutta asiakkaista nyt jo valtaosa on työelämän ulkopuolella. Klinikka tekee tiivistä yhteistyötä kuntien, työpaikkojen sekä työterveyshuollon kanssa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesotamalliin, joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Malli tunnetaan Suomessa nimellä Myllyhoito. Klinikan käyttöasteet vaihtelivat vuoden kuluessa suuresti heinä ja joulukuun ollessa vilkkaimmat kuukaudet. Koko klinikan tavoitteesta jäätiin jälkeen, vaikka Lapsiperhekuntoutus tasoitti käyttöasteita jonkin verran. Vuoden aikana klinikalla toteutettiin yhteensä 6460 (edellisenä vuonna 5726) hoitovuorokautta. Hoitovuorokaudet jakautuivat seuraavasti: perushoito, intervalli sekä kriisihoidot ja kurssit 4809 (4663) vrk. Lapsiperhekuntoutuksessa hoitovuorokausia oli 1651, josta aikuisia 777 ja lapsia 874. Potilaita klinikalla oli yhteensä 232 (234). Elokuussa klinikalla pidettiin perinteinen tukihenkilöpäivä, johon kokoontui paljon entisiä asiakkaita viettämään kesäpäivää. Klinikan ja AA:n välistä yhteistyötä organisoi aikaisempien vuosien tapaan AA:n Kalliola-toimikunta. Työterveysasemilla, työpaikoilla, sosiaalitoimistossa sekä A-klinikoilla tehtiin vuoden aikana useita hoidon esittelyitä. Klinikan toiminta sai tasaisesti hyvää mediajulkisuutta. Marraskuussa Kalliola päätti, että klinikan tilat otetaan muuhun käyttöön ja klinikan toiminnalle etsitään uudet tilat. Loppuvuotta värittikin epävarmuus uusien toimitilojen löytymisestä sekä toiminnan jatkuvuudesta. 9

Kalliolan päihdetyön avo- ja asumispalvelut Kalliolan päihde- ja mielenterveystyön avo- ja asumispalveluissa sovelletaan myllyhoidon ja Kiskon yhteisöhoidon kuntoutusmenetelmiä. Toiminnot muodostavat yhteisen työryhmän, ja esim. varallaoloa tehdään tarvittaessa yhteistyönä. Avomylly Avomylly tarjoaa myllyhoidollista kuntoutuspalvelua iltapainotteisena, kurssimuotoisena ryhmätoimintana. Kalliolan omissa tiloissa ja Vantaan A-klinikoiden tiloissa järjestettiin viisi kurssia. Avomylly-kurssilla on ollut toimintavuoden aikana asiakkaita 24 (edellisenä vuonna 35), naisia 7 (12) ja miehiä 17 (17). Läheisiltoja järjestettiin viisi. Avokisko Avokisko on tarkoitettu yli 18-vuotiaille huumausaineiden käyttäjille. Kuntoutuksessa sovellettiin Kiskon yhteisöhoitoa avohoitoon. Avokiskon toiminta jouduttiin lopettamaan kannattamattomana syksyllä 2015. Päätökseen vaikutti yleinen taloudellinen tilanne ja kuntien palvelurakenteissa tapahtuneet muutokset sekä kilpailutuspäätökset. Avokiskossa oli vuoden aikana hoidossa 6 (edellisenä vuonna 10) asiakasta. Naisia näistä oli 4 (6) ja miehiä 2 (4). Asiakkaista oli helsinkiläisiä 3(6), vantaalaisia 2(3) ja espoolaisia 1(1). Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 514 (2285). Asiakkaat hakeutuivat hoitoon pääsääntöisesti oma-aloitteisesti esimerkiksi A- ja H-klinikoiden kautta. Kuvernöörintien asumisyhteisö Kuvernöörintien asumisyhteisö on tarkoitettu laitoshoidon päättäneille päihderiippuvuudesta toipuville täysi-ikäisille asiakkaille. Asumisyhteisö on profiloitunut erityisesti huumausaineidenkäyttäjien kuntoutukseen ja valmennukseen, mutta soveltuu myös esimerkiksi Nurmijärven klinikalta ohjautuvien asumispalveluksi. Oppilaiden (asukkaiden) toipumista tuetaan yhteisövalmentajien tuella yhteisöhoidon menetelmin ja rakentein. Oppilaat vastaavat myös yhteisön arkeen liittyvistä asioista. Toimintavuoden aikana vahvistettiin ja vakiinnutettiin entisestään yhteisön sisäisiä rakenteita vastaamaan asukkaiden lisääntyvää tuen tarvetta. Tarkkaavuuden häiriöistä kertovaa problematiikkaa esiintyi enenevissä määrin, jonka vuoksi ADHD-valmennuksen rooli asukkaiden arjenhallinnan parantamiseksi on noussut isoon osaan yhteisön arkea. Paikkaluku on edelleen 8+2 siten, että Kuvernöörintiellä on 8 paikkaa ja 2 paikkaa Setlementtiasunnoilta vuokratussa kolmiossa Viikissä. Tavoitteet itsenäisen asumisen harjoittelun ja turvallisen yhteisöstä irrottautumisen osalta ovat toteutuneet erinomaisesti ja kokemukset siitä ovat olleet hyviä. Asukkaita Kuvernöörintien asumisyhteisöön tuli Suomenlinnan avovankilasta koevapauden kautta asumista jatkaen, Kalliolan Nurmijärven klinikalta, A-klinikkasäätiön Hietalinna-yhteisöstä, Kankaanpään A-kodista sekä Espoon Empun ohjaamina. Yhteisön käyttöaste oli kokonaisuudessaan hyvä loppusyksyn pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Verkostotyötä laajennettiin entisestään asiakkaiden koulutusmahdollisuuksien osalta. Kuluneen vuoden aikana oppilaat aloittivat ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavia koulutuksia niin Keskuspuiston ammattiopistossa kuin Stadin ammattiopistossakin. Toimintavuotena kiinteistössä tehtiin pieniä pintaremontteja ja kalustohankintoja ekologisuuden ja yhteisöllisyyden hengessä. Jouluna yhteisö kruunasi kuluneen vuoden Kansallisteatterissa Saiturin joulu -esityksellä. Toimintavuoden aikana yksikössä toteutui 3383 (edellisenä vuonna 3424) hoitovuorokautta. Asiakkaita oli 22 (25), joista miehiä oli 16 (20) ja naisia 6 (5). Helsingin kaupunki osti palveluja 2387 (2526) vuorokautta ja muut kunnat yhteensä 996 (898) vuorokautta. Itäviitta-yhteisö Itäviitta-yhteisön tukiasumisen kohderyhmänä ovat 18 29 -vuotiaat pitkään asunnottomana olleet nuoret. Tukiasumisen asiakkaat tarvitsevat sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi tukea, apua ja ohjausta niin asunnon järjestämisessä kuin elämänhallinnan vahvistamisessa. Nuorten asunnottomuuden taustalla on usein riittämättömät arkielämän taidot ja hallitsematon päihteidenkäyttö. Nuoret asuvat omissa yksiöissä, joita on yhteensä kymmenen. Palvelun tilaaja on Espoon kaupunki ja asumisen tukipalvelun tuottaa Kalliolan palvelutuotanto. 10

Asumispalvelun lähtökohtana on asunto ensin -periaatteen mukainen toiminta, jossa asunto on lähtökohta ja perusedellytys pitkään asunnottomana eläneen nuoren sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. Nuoren asuminen turvataan tukipalveluilla ja tarvittavat sosiaalisen kuntoutumisen prosessit käynnistetään asumisen vakiinnuttua. Toiminta perustuu asukkaan, yhteisövalmentajan ja asumisyhteisön muiden asukkaiden luottamuksen rakentamiseen sekä asukkaan voimavarojen esiin nostamiseen ja tukemiseen. Tavoitteena on, että nuoren asuminen onnistuu, arkielämän taidot vahvistuvat ja päihteiden käyttö vähenee tai loppuu. Tukiasumisen päätyttyä nuorella on valmiudet siirtyä itsenäiseen asumiseen. Jatkoasuminen on ollut aiempia vuosia vaikeampaa yleisen vuokra-asuntotilanteen ollessa huono. Vuokranantajana Itäviitta-yhteisössä toimii Setlementtiasunnot Oy. Vuoden 2015 aikana asukkaita oli yhteensä 16 (edellisenä vuonna (20), josta 1 (5) keskeytti palvelun, 5 (3) muutti itsenäiseen asumiseen suunnitellusti. Miehiä Itäviitta-yhteisössä asui yhteensä 8 (11) ja naisia 8 (9). Itäviitta on ollut vuonna 2015 aiempiin vuosiin verrattuna erittäin yhteisöllinen. 5.3. Projektit Vahvasti tukien -kuntoutus Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Vahvasti tukien eli VAHVAT jatkui kahden työntekijän voimin kohdennetun AK-rahoituksen tuella. Kuntoutus on kumppanuushanke Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa ja sen tavoitteena on luoda vankilasta vapautuville päihdeongelmaisille avohoidollinen kuntoutusohjelma, joka auttaa ja tukee vapautuvaa vankia asumisessa, päihteettömässä elämässä ja arjen hallinnassa. Vahvoissa valmistellaan jatkosuunnitelma muutoksen tueksi. Vuonna 2015 Vahvat kuntoutukseen osallistui 17 henkilöä. Yksilötyötä tehtiin 15 henkilön kanssa. Vahvat läpikäyneet saivat yksilöllistä tukea elämän muutoskohdissa ja ryhmätuen tarvetta vailla olevien kanssa käytiin Vahvat ohjelmaa yksilöllisesti. Vankilayhteistyö yhdeksän eri vankilan kanssa syventyi, kun Vahvat aloitti vankien portaittaiseen vapautumiseen ja kuntouttamisen kehittämiseen keskittyvän verkoston. Yhteistyö yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa saatiin alulle. Uusi alku -projekti Uusi alku -projektin kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat pääkaupunkiseudun asukkaat, joiden elämäntapaa hallitsee liiallinen alkoholinkäyttö. Projektiin osallistuvat asiakkaat voivat olla vielä mukana työelämässä tai ovat jo siirtyneet eläkkeelle. Uusi alku -hankkeessa tarjottiin asiakkaille mahdollisuutta osallistua elämäntaparemonttiin, jonka tavoitteena on elämäntapa, jota alkoholi ei hallitse. Elämäntaparemontti toteutettiin ryhmämuotoisena ja se koostui ryhmäterapian, ohjatun liikunnan ja uusien virikkeiden tarjoamasta kokonaisuudesta. Kaikkien osallistujien alkoholin käyttö väheni elämäntaparemontin aikana ja osalla alkoholin käyttö loppui kokonaan. Kaikkien osallistujien fyysinen kunto ja mieliala kohenivat. Suuri osa osallistujista jatkoi elämäntaparemontin jälkeen säännöllistä liikuntaa ja uusia harrastuksia. Jotkut lähtivät takaisin työelämään. Toimintavuoden aikana järjestettiin kaksi kolmen kuukauden mittaista elämäntaparemonttijaksoa, joihin osallistui yhteensä 13 asiakasta, joista 2 miehiä Tiedotus ja yhteistyö Kalliolan päihdetyö osallistui toimintavuoden aikana seuraaviin kansallisiin tapahtumiin: Valtakunnalliset Päihdepäivät Päihdelääketieteen päivät ja Työturvallisuuspäivät. Mediajulkisuutta toimintavuoden aikana saatiin lehtikirjoituksista. Sosiaalisen median käyttö on arkipäiväistynyt ja toimii paitsi markkinointi- ja tiedotuskanavana myös kuntoutuksessa olleiden yhteisöllisenä foorumina. Toimintojen piirissä järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia ja eri yksiköissä oli alan opiskelijoita harjoittelijoina. Valtaosalle asiakkaista saatiin järjestettyä verkostotapaaminen. Kaikilla palveluilla oli tiivis yhteys AA- ja NA-toimintaan. Maahanmuuttajatyö Toimintavuoden syksyn aikana perustettu maahanmuuttajatyön palvelualue käynnistettiin vauhdilla. Syyskuussa käytiin ensimmäiset neuvottelut Kalliolan palvelutuotannon ja maahanmuuttoviraston välillä. Lokakuussa saatiin ensimmäinen toimeksiantosopimus Kärkelän tukiasumisyksikköön, joka aloittikin toimintansa heti marraskuun alusta. Samana päivänä, kun yksikkö aloitti toimintansa, saapui Tornion järjestelykeskuksesta 40 nuorta bussikuljetuksella Kärkelään. Hieman aloittamisen jälkeen Kärkelään saatiin vielä kolme nuorta lisää sisarusten yhdistämisen kautta. Ennen toiminnan aloittamista järjestettiin Toijan kylällä keskustelutilaisuus, jossa vastaanotto toiminnalle oli varsin positiivinen. Toiminnan käynnistäminen onnistui ilman suurempia ongelmia ja ilmapiiri on ollut positiivinen. Kärkelän aloitettua toimintansa saatiin neuvoteltua toimeksiantosopimukset myös Kurkelan ryhmäkotiin ja Vantalan 11

tukiasumisyksikköön ja ryhmäkotiin. Näiden valmistelua jatkettiin syksyn aikana ja Kurkelan rekrytoinnit saatiin vietyä läpi ennen joulua. Pukkilan perheryhmäkodin neuvottelut aloitettiin syksyllä ELY-keskuksen ja Pukkilan kunnan kanssa. Asiasta käytiin puhumassa myös Pukkilan kunnanvaltuuston iltakoulussa sekä kunnan järjestämässä kuntainfossa. Lopulta perheryhmäkodin perustamiselle saatiin päätös kunnanhallitukselta sekä kunnanvaltuustolta ja toiminnan yksityiskohtia päästiin hiomaan pidemmälle. Sopimus saatiin aikaiseksi syksyn aikana ja toiminta alkaa alkuvuodesta 2016. Myynti ja markkinointi Alkuvuodesta aloitettu palvelumuotoiluprosessi Palmu Oy:n kanssa tuotti lastensuojeluun mittarin, joka otettiin käyttöön syksyllä 2015. Mittarin käyttöönottoa jatketaan vuonna 2016, kun ensimmäiset kokemukset mittarista on saatu ja mahdolliset muokkaukset mittariin tehty. Myynnin ja markkinoinnin saralla isompia tapahtumia olivat Helsingissä järjestetyt Päihdepäivät sekä Lahdessa järjestetyt Sijaishuollon päivät. Molemmissa päivissä Kalliola oli mukana esittelemässä toimintaansa ständeillä. Toimintavuoden aikana uudistettiin lastensuojelutyön esite ja siitä otettiin painos sijaishuollon päiville. Kilpailutukset Lastensuojelussa merkittävin kilpailutus oli Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhdessä järjestämä sijaishuollon kilpailutus. Kilpailutus oli erittäin tiukka ja lopulta Kalliola tippui psyykkisesti oirehtivien nuorten laitoshoidon osalta ulos puitesopimuslistoilta. Muilla yksiköillä Kalliola pärjäsi sen verran hyvin, että puitesopimukset saatiin aikaiseksi. Kilpailutuksen tulos merkitsi Kalliolan nuorisokodin alas ajamista vuoden 2015 loppuun mennessä ja samalla yksikön muuttamista maahanmuuttoyksiköksi. Myös Tiirakallion nuorisokoti jäi puitesopimusten ulkopuolelle, mutta Tiirakallion yksiköstä Espoo halusi neuvotella erillissopimuksen, joten toiminta jatkuu. Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen kuntien järjestämä sijaishuollon kilpailutus järjestettiin myös vuoden 2015 aikana. Kilpailutuksessa kaikki yksiköt pääsivät puitesopimuslistoille, mutta sijoitukset olivat listojen puolessa välissä tai kauempana. Loviisa kilpailutti sijaishuollon palvelunsa kevään 2015 aikana. Kilpailutukseen osallistuttiin, vaikka kilpailutus ei hankintamääriltään kovin iso ollutkaan. Kilpailutuksessa ainoa yksikkö, joka pääsi listoille, oli Kalliolan nuorisokoti. Päihdetyössä isoin ja merkittävin kilpailutus oli Helsingin kaupungin järjestämä. Kilpailutuksessa pärjättiin erittäin hyvin kaikilla laitoshoidon palveluilla. Päihdehoidon avopalvelut taas jäivät Helsingin listojen ulkopuolelle, joka merkitsi palveluiden alas ajamista. Helsingin kilpailutuksessa pärjäämistä edesauttoi Helsingin kaupungin päätös rajata yksiköiden sijainti Uudellemaalle. Myös Lahti kilpailutti päihdehoitopalvelunsa. Kalliola osallistui kilpailutukseen laitoshoidon osalta ja pärjäsi kilpailutuksessa erittäin hyvin. Espoo julkaisi asumispalveluiden kilpailutuksen Allianssimallilla vuoden 2015 syksyllä. Kalliola osallistui kilpailutukseen ja pärjäsi ensimmäisellä kierroksella varsin hyvin sijoittuen kolmanneksi. Toiselle kierrokselle palveluntarjoajia on valittu viisi parasta ja kilpailutus jatkuu vuoden 2016 alussa. KALLIOLAN KANSALAISTOIMINTA Yleistä Vuoden 2015 toimintoja olivat Vapaaehtoistoiminta ja asumisen tukeminen, Askel, Neuvontapiste Ne-Rå, Pasilan asukastalo, Asukastalo Kylämaja, sekä Maahanmuuttajien vertaisohjaus -projekti. Lisäksi Pasilan asukastalossa toimi Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin Helsingin osahanke, jota toteutettiin yhteistyössä yksikön kanssa. Kansalaistoiminnan yksikön kehittämissuunnittelija ja johtaja osallistuivat Kalliolan päihdetyön vapautuvien vankien tukitoimintaan liittyvän Vahvat toiminnan ja Uusi alku -projektin seurannan ja arvioinnin toteuttamiseen. Kehittämistoiminnan painopistealueina olivat yksikön strategian mukaisesti maahanmuuttajatyö, työllistäminen, vapaaehtoistyö, asukastalotoiminta ja verkostoituminen. Toimintaa seurattiin ja dokumentoitiin yksikön toimintakäytäntöjen mukaisesti. Syksyllä arvioitiin kulunutta strategiakautta ja käynnistettiin uuden strategian työstö kolmelle seuraavalle vuodelle. 12

Kansalaistoiminnan yksikössä oli toimintavuoden aikana 18 työntekijää. Heille kaikille järjestettiin säännöllinen työnohjaus, mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen sekä muuta työkykyä ylläpitävää toimintaa (virkistyspäivät, kulttuurisetelit). Yksikössä toimi lisäksi reilut 170 vapaaehtoista sekä useita työllistettyjä työntekijöitä ja työharjoittelijoita. Opiskelijaharjoittelijoita oli useita kymmeniä. Toimintavuoden aikana haettiin ja myönnettiin Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitus Kalliolan kansalaistoiminnan yleisavustukseen. Lisäksi avustusta haettiin Kalliolan setlementtitalon peruskorjauksen jälkeisen toiminnan käynnistämiseen sekä sähköisiä palvelukanavia hyödyntävien toimintojen kehittämiseen, mutta rahoitusta ei myönnetty. Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin kumppanuussopimuksen mukaista yhteistoimintaa. Keskeisimpiä yhteistoiminnan alueita olivat edelleen kansalaistoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen, vapaaehtoistyön liittäminen osaksi ammattikorkeakoulun opetusta sekä yhteinen hankesuunnittelu. Yhteistyössä Helsingin ja Espoon sosiaalitoimen eri työalojen, Espoon työvoiman palvelukeskuksen, useiden järjestöjen, korkeakoulujen sekä alueen asukkaiden ja palveluiden piirissä olevien kansalaisten kanssa toteutettiin tapahtumia ja suunniteltiin tulevaa toimintaa. Yksiköllä oli yli 20 eri toiminnallista viranomais- ja järjestökumppania. Yksikön johtaja toimi Kalliolan edustajana useissa yhteistyöryhmissä (STM:n Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmä, Päihdejärjestöjen PäLäKe -yhteistyöryhmä, Espoon järjestöjen yhteisön Talousohjaus-projekti, Espoon keskuksen Tuunaamo -hanke). Yksikön kehittämissuunnittelija osallistui oman tehtävänsä ohella Kalliolan kehittäjäverkoston toimintaan, Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa tehtyyn yhteistyöhön sekä vastasi Kalliolan päihdetyön Vahvat toiminnan ja Uusi alku - projektin arvioinnista ja dokumentoinnista yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa. Yksikkö organisoi Kalliolan Kansalaistoiminnan foorumin toiminnan ja järjesti Kalliolan kansanjuhlan. Toiminnoista tiedotettiin Kalliolan internet-sivuilla, Facebookissa, yhteistyöverkostojen kautta sekä useiden lehtiartikkeleiden, kurssien ja luentojen avulla. Yksikön rahoitus muodostui pääosin RAY:n toiminta- ja projektiavustuksista. Lisäksi Helsingin kaupunki myönsi rahoitusta Pasilaan asukastalon vuokriin sekä työllistämistoimintaan. Espoon kaupunki rahoitti Askeleen ja Matinkylän asukastalon toimitiloja sekä Matinkylän työntekijän palkkauksen. Vapaaehtoistoiminta ja asumisen tukeminen Kalliolan vapaaehtoistoiminta toivottaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti kaikki vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet tervetulleiksi toimimaan periaatteella tavallisen ihmisen taidoin. Tehtäviä ovat mm. suomen kielen opetus maahanmuuttajille, kielikummitoiminta, tukihenkilönä toimiminen, läksärin ohjaaminen ja vammaisten kuvataidekerhon ohjaaminen. Vapaaehtoisten omat toiminnat ovat lämpimästi tervetulleita. Asumisen tukemisen tarkoitus on asujan elämänhallinnan vahvistaminen. Vuosi 2015 on ollut hyvin vaiherikas vapaaehtoistoiminnassa. Kevään aikana molemmat aikaisemmat työntekijät vaihtuivat uusiin. Uudenlaisen jalkautuvan työkäytännön kehittäminen alkoi Kalliolan setlementtitalon peruskorjauksen myötä: vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit toimivat yksikön eri toiminnoissa vailla vakinaista toimipaikkaa. Saadut kokemukset hyödynnetään organisoitaessa vapaaehtoistoimintaa setlementtitalon valmistuttua. Positiivisia vaikutuksia ovat olleet yksikön sisäisen yhteistyön tiivistyminen sekä se, että toiminnan ja vapaaehtoisten tarpeisiin on voitu vastata aiempaa nopeammin. Vapaaehtoisten toimintapaikkoja olivat mm. Asukastalo Kylämaja, Pasilan asukastalo, Neuvontapiste Ne-Rå, Maahanmuuttajien Vertaisohjaushanke VERTSI, Ryhmäkoti Jatko, Senioritalo Sandels sekä Kalliolan Nuoret. Lisäksi vapaaehtoisia on Setlementtiasunnoilla, Helsingin kaupungilla Eteläisessä omaishoidossa ja Helenan vanhainkodissa. Vapaaehtoisia vuoden aikana eri kohteissa oli yhteensä 179. Kalliolan vapaaehtoisille järjestettiin koulutusta, toiminnanohjausta ja virkistystä säännöllisesti. Vuoden 2015 aikana Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kurssin suoritti yhteensä 39 uutta vapaaehtoista. Vapaaehtoisten määrä nousi merkittävästi vuoden aikaa, noin sadasta yli sataan seitsemäänkymmeneen. Erityisesti maahanmuuttajien kanssa tehtävään vapaaehtoistyöhön on ollut lisääntyvästi kysyntää. Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa jatkettiin opiskelijoiden vapaaehtoistoimintaan liittyvää yhteistyötä. 13

Toimintavuoden aikana toteutettiin kaksi peruskoulutusta, 7 toiminnan ohjausta sekä 6 kokousta ja kaksi virkistäytymispäivää. Yhteensä tilaisuuksiin osallistui 219 henkilöä. Vapaaehtoisten tapaamisia oli 130 ja yhteydenottoja 2228. Tukipareja oli 17 ja yhteydenottoja 1010. Asumisen tuessa yhteistyökumppanina olivat Y-säätiön ja Setlementtiasuntojen ohella Nuorisoasuntosäätiö. Tukea on yhä enemmän annettu asumiseen liittyvän tuen sijaan elämänhallinnan vahvistamiseen ja tuki on irrotettu aiemmasta kytkennästä asuttamiseen. Tuen piirissä oli 11 henkilöä, tukisuhde päättyi 8 henkilöltä. Keskeiset ryhmät olivat entiseen tapaan päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Askel Askel on monipuolisesti toimiva matalankynnyksen kohtaamispaikka. Sen erityisluonteena on toimia päihteiden kanssa vaikeuksissa olevien ihmisten ja heidän läheistensä omana paikkana. Myös uusia ihmisryhmiä on tullut mukaan toimintaan. Toiminnan ideana on mahdollistaa elämäntavan muutos, osallisuus ja yhdessä tekeminen. Toiminnan perustana on ihmistä arvostava kohtaaminen. Toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja Espoon kaupunki. Askeleessa oli toimintavuoden aikana kaksi työntekijää (vastaava työntekijä ja sosiaaliohjaaja) sekä työllistettyjä (10) ja opiskelijoita (22). Käyntikertoja Askeleessa yhteensä noin 7905 Olohuone oli edelleen talon keskus: oleilun, keskustelujen ja vertaistuen paikka. Vakiintuneiden ryhmien (kolme AA - ryhmää, AAL-ryhmä, Teemaryhmä ja Naisten ryhmä) toiminta jatkui. NA ryhmiä oli toiminnassa kaksi. Askeleessa kokoontui myös SPR:n ystävätoiminnan ryhmä, seurakunnan Naisten ryhmä sekä Tukivalmennusryhmä. Yhteensä ryhmiä oli 13 ja niissä käyntejä noin 2811. Viikonloppuisin tiloissa kokoontui kosovolaisten miesten ryhmä. Yhteistyö Jalkautuva talousohjaus -projektin kanssa jatkui. Talousohjaukseen osallistui kahdeksan asiakasta Askeleesta. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa organisoitiin kaksi työllistymistä ja elämänhallintaa tukemaan tarkoitettua Kipinä-ryhmää. Lisäksi Askeleessa kokoontui kolme sosiaalisen kuntoutuksen ryhmää, jotka ovat lähtöisin Kipinästä: Yhteiskehittäjäryhmä (Kipinän jo käyneet ihmiset), Naisten ryhmä sekä Yksinelävien ryhmä. Sosiaalisen kuntoutus eri muotoineen on jatkossakin monitoimijaista yhteistyötä, mihin liittyen Laurea ammattikorkeakoulun aloitteesta järjestettiin yhteistyöosapuolille koulutus tarkoituksena hakea toiminnalle suuntaviivoja. Koulutus toteutettiin Freireinstituutissa Burnleyssä, ja siellä oli osallistujia aikuissosiaalityöstä, sosiaalisen kuntoutuksen tiimistä, seurakunnasta, Laureasta ja Askeleesta (järjestöedustaja). Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden tutustumiskäynnit (49 henkilöä) Askeleeseen jatkuivat osana Empun kanssa tehtyä yhteistyötä. Askel oli edelleen mukana Espoonkeskuksen toiminnan suunnittelussa ja päävastuussa Espoo-päivän organisoinnista Espoonkeskuksen osalta: koko perheen tapahtuma osallistui noin 2000 espoolaista, runsaasti kiitosta tuli monilta tahoilta. Pienempiä aluetapahtumia, olivat Asunnottomien yö ja syksyn ravintolapäivätapahtuma. Askellaiset ovat olleet mukana tapahtumissa osallistujina ja talkootyöläisinä. Tapahtumien organisointi on laajentanut Askeleen verkostoa ja tehnyt Askelta tunnetuksi alueella. Uusia yhteistyösiteitä syntyi alueen kauppakeskuksiin. Askeleen futisjoukkue FC Askel toimi edelleen aktiivisesti. Harjoituksiin (88 kertaa) osallistui keskimäärin 12 pelaajaa/kerta; myös turnauksiin osallistuttiin (6 kpl). Askeleen bändi toimi vaihtuvin kokoonpanoin. Mahdollisuus musiikin tekemiseen ja esittämiseen on ollut kaikille osallistuneille tärkeää. Bändi esiintyi kolmessa tilaisuudessa. Matalan kynnyksen neuvontapiste Ne-Rå Neuvontapiste Ne-Rå tukee kansalaisten yhteiskunnallista osallisuutta tarjoamalla tietoa, neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalvelujen saamisessa. Ne-Rå järjestää myös ryhmä- ja kurssitoimintaa, jolla halutaan edistää ihmisten tiedonsaantia palveluista ja suomalaisesta yhteiskunnasta sekä luoda mahdollisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen. Toiminnan toteuttamis- ja kehittämiskumppaneita ovat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos ja Svenska socialoch kommunalhögskolan sekä ammattikorkeakoulut Arcada, Metropolia ja Diak. Kumppanuuden kautta Ne-Rå tarjoaa sosiaalialan opiskelijoille monipuolisen oppimisympäristön. Ne-Råssa työskenteli kaksi vakituista henkilöä: kehittämispäällikkö ja toiminnanohjaaja. Vapaaehtoisia oli 14, joista suurin osa toimi ohjaajina suomen kielen ryhmissä. Vapaaehtoisia oli mukana myös neuvonta- ja tiedotustehtävissä. Opiskelijoita oli 45 neljästä eri korkeakoulusta. Opiskelijoiden tehtäviin kuuluivat opintojakson pituudesta riippuen 14