Lausunto Helsinki 7.10.2016 Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto ennakkoarviointi.hallintoneuvosto@yle.fi Viite: Lausuntopyyntö 21.9.2016 / Asianajotoimisto Borenius Oy Lausunto Yleisradion televisio-ohjelmiston tarjontarakenteen uudistuksesta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Yleisradio Oy:n suunnittelemasta televisiokanavauudistuksesta sekä Yle Areenan uudistuksesta. Lausuntonaan liitto toteaa seuraavaa: 1. Pääviestit 1.1. Kanavamuutoksen myötä säästyvät varat tulisi käyttää sellaiseen julkisen palvelun ydintoiminnan kehittämiseen, joka ei heikennä yksityisten mediayritysten liiketoiminnan edellytyksiä. Lineaarista televisiotoimintaa koskevien markkinavaikutusten osalta viittaamme jäsenyrityksemme Sanoma Media Finland Oy:n lausuntoon. 1.2. Pidämme Yle Areenan uudistamiseen liittyviä markkinavaikutuksia kielteisinä ja esitämme, ettei uudistusta toteuteta ehdotetussa muodossa. Siirtymän lineaarisesta televisiokatselusta verkkopohjaiseen katseluun tulisi tapahtua markkinaehtoisesti. 1.3. Yle Femiä ja Yle Teemaa ei tulisi yhdistää yhteen kanavapaikkaan. Julkisen palvelun ydinalueelle kuuluvien palvelujen vähentäminen voi merkitä varojen suuntaamista kauemmaksi julkisen palvelun ytimestä, kun yhtiön tehtävää ei edelleenkään ole määritelty selkeästi. 1.4. Esitämme, että hallintoneuvosto edellyttää Yleisradion luopuvan kaupalliseen toimintalogiikkaan liittyvästä personoinnista palvelujensa kehittämisessä. 2. Markkinavaikutukset 2.1. Maanpäälliset tv-lähetykset Tv-kanavarakenteen uudistuksessa on tarkoitus yhdistää Yle Fem ja Yle Teema -kanavat yhdelle kanavapaikalle. Osana kokonaisratkaisua Yle Femin sisältöjä tarjotaan myös Yle1:llä ja Yle2:lla. SVT Worldin ohjelmiston välittäminen lakkaa. Muutos vapauttaa yhden kanavapaikan muuhun televisiotoimintaan. Yleisradio arvioi voivansa tarjota kolmella televisiokanavalla nykyisen neljän kanavan ohjelmistonsa. Uudistuksen palvelukuvauksessa ei kuitenkaan esitetä tarkempia tietoja lineaarisen televisiotarjonnan määrästä eri kanavilla. Kahden kanavan yhdistäminen yhteen kanavapaikkaan vähentää joka tapauksessa lähetettävän ohjelmiston määrää merkittävästi.
Lausunto 2 Palvelukuvauksessa esitetään liikesalaisuuksiin vedoten vain hyvin yleisluontoisia tietoja jakelukulujen säästöistä ja kerrotaan säästöillä kustannettavan laajakaistajakelukustannusten nousua sekä Yle Areenan palvelumuotoilua ja toiminnallisuuskehitystä. Lisäksi todetaan, että vähentämällä jakelukustannuksia voidaan siirtää voimavaroja suomenruotsalaisen sisällön tekemiseen. Ohjelmistotarjonnan määrän supistamisesta ja sen myötä vähenevistä ohjelmistokuluista ja näin säästyvien varojen käytöstä ei esitetä tietoja. Mielestämme on melko yllättävää, että verovaroin rahoitettu julkinen mediayhtiö katsoo varojen käytön kuuluvan liikesalaisuuksien piiriin. Yle-veron maksajilla pitäisi olla oikeus tietää, miten rahat käytetään. Myös yhtiön kilpailijat voisivat suunnitella paremmin omaa toimintaansa, jos toiminta olisi avoimempaa. Kanavamuutoksen myötä säästyvät varat tulisi ensi sijassa käyttää Yle-veron alentamiseen. Toiseksi paras vaihtoehto olisi varojen käyttö sellaiseen julkisen palvelun ydintoiminnan kehittämiseen, joka ei heikennä yksityisten mediayritysten liiketoiminnan edellytyksiä. Yle Femin ja Yle Teeman yhdistäminen vähentää julkisen palvelun ydinalueelle suunnattavia resursseja ja siirtää niitä kauemmas julkisen palvelun ytimestä, jos kokonaisrahoitus pysyy entisellä tasollaan. Tämä lisää julkisen palvelun haitallisia markkinavaikutuksia. Kanavamuutoksen kilpailuvaikutukset yritystasolla voivat vaihdella yrityksestä riippuen. Lineaarista televisiotoimintaa koskevien markkinavaikutusten osalta viittaamme jäsenyrityksemme Sanoma Media Finland Oy:n lausuntoon. 2.2. Audiovisuaalinen sisältö internetissä Palvelukuvauksen mukaan Yle Areenan tarjontaa laajennetaan ja personoidaan. Areenan sisältöpalveluita paketoidaan ja jäsennetään alikanaviksi. Ruotsinkielisiä sisältöjä ja Ylen omien ohjelma-arkistojen sisältöjä lisätään. Videosisältöjen ensilähetykset siirtyvät enenevästi Yle Areenaan. Palvelu toimii jatkossa lisäksi monien tapahtumien suorana näyttämönä. Yleisradion halu ajaa muutosta lineaarisesta tv-katselusta verkkoympäristöön toimimalla proaktiivisesti muutoksen eturintamassa ja ottamalla suurena toimijana tienraivaajan roolia sisältää huomattavan riskin markkinoiden toimivuuden ja uusien toimijoiden markkinoille tulon kannalta. Audiovisuaalisten aineistojen markkinoilla eivät toimi vain televisioyhtiöt, vaan myös videosisältöjä yhä laajemmassa määrin tarjoavat sanomalehdet 1. Laskevien mainos- ja tilaustuottojen haastaman lehdistön on löydettävä uusia digitaalisia ansaintamalleja pystyäkseen kehittämään liiketoimintaansa ja toteuttamaan omaa yhteiskunnallista tehtäväänsä. Julkisen yleisradiopalvelun haitalliset kilpailuvaikutukset ovat digitaalisessa kilpailuympäristössä täysin eri mittaluokkaa kuin perinteisessä printtiliiketoiminnassa. Mitä enemmän verovaroin rahoitettua audiovisuaalista sisältöä tarjotaan katsojille ilmaisena verkkopalveluna, sitä enemmän on myös sanomalehtien ja yksityisten televisiotoimijoiden lisättävä verkkotarjontaansa menestyäkseen kilpailussa verkkoyleisöistä. Audiovisuaalisen 1 Ks. sanomalehtien ja tv-yhtiöiden uusista digitaalisista liiketoimintamalleista ja kilpailutilanteesta: http://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/sites/default/files/cornia%20- %20Private%20Sector%20Media%20and%20Digital%20News%20FINAL.pdf
Lausunto 3 tarjonnan lisääminen on haastavaa, kun yksityisten mediayritysten on laskevassa markkinassa samanaikaisesti ylläpidettävä ja kehitettävä perinteistä liiketoimintaansa ja investoitava uusiin digitaalisiin palveluihin. Yksityisten mediayritysten mahdollisuudet vastata julkisen toimijan proaktiivisuuteen riippuvat mainosmarkkinoiden kehityksen ohella siitä, miten halukkaita katsojat ovat muuttamaan kulutustottumuksiaan ja maksamaan sisällöistä. Jos katsojat houkutellaan entistä vahvemmin laajan julkisen ilmaistarjonnan pariin, yhtälö on yksityisille mediayrityksille vaikea, pidemmällä aikavälillä joillekin yrityksille jopa mahdoton. Palvelukuvauksessa ei ole avattu eri maiden julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden keskinäisten ohjelmahankintojen ja -vaihtojen merkitystä Yle Areenan kehittämisessä. Ennakkoarvioinnissa olisi syytä arvioida myös tätä kysymystä. Jos Yleisradio lisää Areenaan ilmaiseksi saamiaan tai subventoituun hintaan hankkimiaan ohjelmistoja, kilpailu audiovisuaalisen aineiston verkkomarkkinoilla voi vääristyä. Ulkopuolisten ei ole mahdollista arvioida julkisen palvelun yhtiöiden keskinäisiä sopimuksia ja ohjelmaoikeuksien hinnoittelua, mutta tietojen tulisi olla hallintoneuvoston käytettävissä, jotta se voisi hoitaa omaa valvontatehtäväänsä. Julkinen toimija voi audiovisuaalisen verkkotarjonnan voimallisella lisäämisellä heikentää niin sanomalehtien kuin yksityisten tv-yhtiöidenkin audiovisuaalisen liiketoiminnan edellytyksiä. Yksityinen media tarvitsee laajoja yleisöjä sekä mainosmyynnin että maksullisten palveluiden kannalta. Erityisesti nuoret ikäryhmät ovat mainostajille kiinnostavimpia ja sen vuoksi liiketoiminnan kestävyyden kannalta tärkeitä. Kun julkinen toimija haluaa vahvistaa markkinaasemaansa ja tavoitella erityisesti nuoria ikäryhmiä, se horjuttaa pahasti yksityisen toimijoiden kilpailuasemaa. Tämän seurauksena audiovisuaalinen kokonaistarjonta markkinoilla, ja television osalta erityisesti kalliiden kotimaisten ohjelmistosisältöjen tarjonta, vähentyy. Tämä ei ole yleisen edun mukainen kehityssuunta. Ylivertainen asema audiovisuaalisen sisällön verkkotarjonnassa voi muodostaa lisäksi uusille toimijoille markkinoille tulon esteen. Palvelukuvauksessa on viitattu muun muassa ruotsinkielisen videosisällön tarjontaan ja todettu sen olevan tällä hetkellä lähes täysin Yleisradion varassa. Sanomalehdistölle uutisvideosisältöjen tuottaminen on yksi potentiaalinen tulojen lähde digitaalisilla markkinoilla. Ruotsinkielisten sanomalehtien kustantajien asema on tässä suhteessa erityisen haavoittuva, jos vahva julkinen toimija vahvistaa markkinadominanssiaan. Jos Yleisradio vähentää ruotsinkielisiä televisio- ja radiolähetyksiään, korvaavaa tarjontaa ruotsinkielisille katsojille ja kuulijoille ei synny kaupalliselta pohjalta. Kun Yleisradio lisää tekstiä, valokuvaa ja lyhyitä videoita ruotsinkieliseen verkkopalveluunsa, kehitys on yksityisen ruotsinkielisen median kannalta huolestuttava. Toiminnan fokus on julkisella ja yksityisillä toimijoilla tällöin sama. Edellä sanotuin perustein pidämme kaavaillun uuden palvelun markkinavaikutuksia kielteisinä ja esitämme, ettei uudistusta toteuteta ehdotetussa muodossa. Siirtymän lineaarisesta televisiokatselusta verkkopohjaiseen katseluun tulisi tapahtua markkinaehtoisesti. 3. Vaikutukset julkisen palvelun tehtävän toteuttamiseen 3.1. Maanpäälliset tv-lähetykset Yle Femin ja Yle Teeman tarjonta on julkisen yleisradiopalvelun ydintä palvelua vähemmistökielellä sekä ohjelmia kulttuurista, tieteestä ja taiteesta. Tyypillisesti kyse on
Lausunto 4 ohjelmistosta, jota Suomen kaltaisella pienellä kieli- ja markkina-alueella on vaikea tarjota kaupalliselta pohjalta. Yleisradio on ainoa toimija, jolla on varaa ja mahdollisuuksia tuottaa laadukkaita televisio- ja radio-ohjelmistoja ruotsin kielellä. Erityisen arvokkaita julkisen palvelun kannalta ovat draama, dokumentit sekä kulttuuri- ja lastenohjelmistot. Julkisen palvelun ruotsinkielinen yleisradiotarjonta on välttämätöntä säilyttää korvaavaa tarjontaa ei synny kaupallisesti. Jos Yleisradio ei takaa korkealaatuista ruotsinkielistä ohjelmatuotantoa, se katoaa. Yle Femin ja Yle Teeman ohjelmistojen yhdistäminen yhteen kanavapaikkaan heikentää julkista palvelua. Kun tällä hetkellä molemmilla kanavilla tarjotaan ohjelmistoa parhaaseen katseluaikaan, jatkossa vain toisen kanavan ohjelmasisällöt saavat käyttöönsä parhaan katseluajan. Muutos huonontaa julkisen palvelun tarjontaa erityisesti lineaarista tv-katselua arvostavien katsojien keskuudessa. Yli 45-vuotiaiden ikäryhmästä - joka on noin puolet Suomen väestöstä - 60 prosenttia katsoo vain televisiota ja ainoastaan 1 prosentti vain Areenaa. Ikäryhmässä 15-29 vuotiaat vain televisiota seuraa 33 prosenttia ja vain Areenaa 5 prosenttia. Ruotsinkielisen ohjelmasisällön hajottaminen yhdeltä kanavapaikalta Yle Femistä uuden kanavan alkuiltaan sekä Yle1 ja Yle2 -kanaville saattaa parantaa ohjelmien löydettävyyttä suomenkielisille katsojille. Toisaalta muutos heikentää vähemmistön palvelutasoa, sillä ruotsinkieliset katsojat joutuvat etsimään omankielistä ohjelmistoaan useammalta kanavalta ja heille suunnatun tarjonnan määrä televisiossa vähenee. Kokonaisuutena arvioiden katsomme muutoksen merkitsevän julkisen palvelun laadun heikentymistä ja viestinnän moniarvoisuuden kaventumista. Yleisradion on tärkeää palvella erityisesti vähemmistöjä ja panostaa laadukkaaseen kulttuuriin. Suomenkielisten on ollut tähänkin saakka helppo löytää ruotsinkielinen ohjelmisto Yle Femiltä niin halutessaan. Yle Femiä ja Yle Teemaa ei tulisi yhdistää yhteen kanavapaikkaan. Julkisen palvelun ydinalueelle käytettyjen resurssien vähentäminen voi merkitä varojen suuntaamista kauemmaksi julkisen palvelun ytimestä, kun yhtiön tehtävää ei edelleenkään ole määritelty selkeästi. 3.2. Audiovisuaalinen sisältö internetissä Yleisradion verkkouudistuksen ajurina vaikuttaa olevan huoli nuorten yleisöjen tavoittamisesta. Huoli olisi ymmärrettävä, jos Yleisradio olisi kaupallinen toimija, jonka tulisi maksimoida markkinoijia kiinnostavien ikäryhmien tavoittaminen varmistaakseen liiketoimintansa kannattavuus. Julkisin varoin rahoitettavaa julkista palvelua ei kuitenkaan ole perusteltua ohjata tavoittavuuden tai ikäryhmien näkökulmasta. Julkisen palvelun tulisi sen sijaan täyttää yhteiskunnan demokraattiset, sosiaaliset ja kulttuuritarpeet, joita ei ole mahdollista riittävässä määrin tyydyttää markkinaehtoisesti. Yle Areenan palveluja on tarkoitus kehittää tunnistautumisen avulla kohti personoitua käyttökokemusta. Julkisen mediapalvelun personointi on ongelmallinen palvelutehtävän täyttämisen kannalta. Personointi liittyy kaupalliseen toimintalogiikkaan, jossa asiakas räätälöi palvelua omien mieltymystensä mukaiseksi ja tuottaa samalla mainosmyyntiä hyödyttävää
Lausunto 5 kohdentamistietoa. Julkisen palvelun tulisi puolestaan keskittyä julkisen vallan antaman palvelutehtävän hoitamiseen kustannustehokkaasti. Julkisten yleisradiopalvelujen personointi on omiaan lisäämään niin sanottua sosiaalista kuplautumista. Ihmiset elävät yhä enemmän omissa todellisuuksissaan kuunnellen vain omia ennakkonäkemyksiään tukevia näkökantoja. Mielipiteet kärjistyvät ja yhteiskunta polarisoituu. Julkisen palvelun arvo on siinä, että tarjoamalla monipuolisesti tietoa eri alueilta se voi toimia ikään kuin yhteiskunnallisena liimana, kansalaisia koossa pitävänä voimana. Emme ole sanomassa, ettei Yleisradio saisi tarjota verkkopalvelua tai että Yleisradion palvelujen pitäisi olla ikävystyttäviä tai vaikeasti löydettäviä. On kuitenkin tärkeää tehdä ero yhteiskunnan tarpeiden ja yksityisten tarpeiden välillä. Julkinen palvelu on kansalaisten palvelua, yksityinen palvelu asiakkaiden eli kuluttajien palvelua. Esitämme, että hallintoneuvosto edellyttää Yleisradion luopuvan personoinnista palvelujensa kehittämisessä. Viestinnän Keskusliitto ry Jukka Holmberg toimitusjohtaja Satu Kangas johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka Viestinnän Keskusliitto edustaa aikakauslehtien, sanomalehtien ja kirjojen kustantajia, painoalan yrityksiä sekä televisiotoimijoita. Työskentelemme kilpailukykyisen, yhteiskuntaa vahvistavan suomalaisen media-alan puolesta. Vaikutamme lainsäädännön ja työehtojen kehittämiseen aktiivisella edunvalvontatyöllä. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat jäsentyytyväisyys, asiantuntemus ja yhteistyö. Viestinnän Keskusliiton yhdistysjäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto sekä Suomen Kustannusyhdistys.