Kaupunginhallitus 20.6.2016 Liite 1 248 LUONNOS Punainen yliviivaus Sininen teksti Kursiivilla Poistetaan teksti Lisätty tai muutettu teksti Perustelut muutoksiin KONSERNIPALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginhallitus 1.6.2009 297 Voimaantulo: 1.6.2009 Lisäys: Kaupunginhallitus 3.8.2009 360 Lisäys: Kaupunginhallitus 11.10.2010 336 Muutos: Kaupunginhallitus 6.2.2012 41 1 Säännön soveltamisala 2 Johtaminen Konsernipalveluiden toimintaa ohjataan ensisijaisesti valtuuston hyväksymällä hallintosäännöllä. Tämä kaupunginhallituksen hyväksymä toimintasääntö täydentää ja täsmentää em. hallintosääntöä ja sillä myös siirretään edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaa. Kaupunginjohtaja on koko virasto-organisaation johtaja ja keskushallinnon osalta kaupunginjohtaja rinnastetaan hallintosäännössä toimialajohtajaan. Kaupunginjohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa keskushallinnon tulosalueiden ja tulosyksiköiden toimintaa ja huolehtia toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginjohtajan ollessa estynyt, esteellinen taikka viran ollessa avoinna, hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä hallintojohtaja. (HS 7 ), kuitenkin siten, että Elinvoima- ja kilpailukykypalveluiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehtäviä hoitaa kehitysjohtaja. Jos kaupunginjohtajan virka on avoinna tai este kestää enemmän kuin kaksi kuukautta, niin kaupunginjohtajan tehtävien hoitamisesta päättää kaupunginvaltuusto (HS 9 ). Kaupunginjohtajan välittömät alaiset ovat toimialajohtajat ja keskushallinnon tulosalueiden johtajat. Kaupunginjohtaja käy kehityskeskustelut konsernipalveluiden tulosyksiköiden esimiesten kanssa, jotka myös vastaavat toiminnastaan kaupunginjohtajalle.
3 Keskushallinnon tulosalueet 4 Konsernipalveluiden tehtävä Elinvoima- ja kilpailukykypalveluiden yksikkö ja kehitysjohtajan virka on lakkautettu 1.1.2016 lukien. Toimintasäännön pykälä kaupunginjohtajan tehtävien hoidosta esteen kestäessä yli kaksi kuukautta on ristiriidassa hallintosäännön 7 :n kanssa, joten tämä kohta esitetään poistettavaksi toimintasäännöstä. Keskushallinnon tulosalueet ovat konsernipalvelut, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, ympäristölautakunta, Etelä-Savon pelastuslautakunta, liikelaitokset ja Mikkelin seutufoorumi. Hallintojohtaja on konsernipalveluiden tulosalueen esimies. Konsernipalveluiden yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin hallinto-, johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä sekä taloudenhoidossa. 5 Konsernipalveluiden tulosyksiköt Hallintopalvelut Hallintopalveluiden esimiehenä toimii hallintojohtaja. Hallintojohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on kaupunginlakimiehellä. Hallintopalvelut -yksikön tehtävänä on vastata: - kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja tarvittaessa tilapäisten toimielinten valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävistä, - lainopillisista asioista, - ystävyyskaupunkitoiminnasta, - asiakirjojen hallintajärjestelmästä ja arkistoinnista, - yleisestä tiedotus- ja suhdetoiminnasta, - hallinnon kehittämistoimista, - saatavien perinnästä, - yhteispalvelujen järjestämisestä (yhteispalvelupisteet, puhelinkeskus, lähettija vahtimestaritoiminta), - kaupunkimarkkinoinnista ja matkailusta, - asumisen viranomaistehtävistä sekä - työllisyyden hoidosta.
Saatavien perintä on jo käytännössä siirtynyt talouspalveluiden vastuulle, joten muutos huomioidaan nyt toimintasäännössä. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut yksikkö on lakkautettu 1.1.2016 ja sen tehtävät on jaettu hallintopalveluille ja talouspalveluille. Tehtäväluetteloon on lisätty asumisen viranomaistehtävät, mitkä tehtävät on säännöstä aikaisemmin puuttunut. Talouspalvelut Talouspalveluiden esimiehenä toimii talousjohtaja. Talousjohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on taloussuunnittelupäälliköllä. Talouspalvelut -yksikön tehtävänä on vastata: - vastata talouden ohjauksesta, - vastata talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta, - vastata talouden seurannasta ja raportoinnista, - vastata tilitoimistopalveluista (kirjanpidosta, osto- ja myyntireskontran hoidosta, tilinpäätöksestä, maksuvalmiudesta ja maksuliikenteestä) - vastata rahoituksen järjestämisestä, - vastata vakuutuksien ja riskienhallinnan koordinoinnista, - vastata kaupungin hankintatoimesta, - vastata tietohallintopalveluiden järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä - vastata saatavien perinnästä, - koordinoida kaupungin strategista ohjausta ja kehittämistoimintaa, - koordinoida alue-, innovaatio- ja elinkeinoympäristön kehittämistä sekä - huolehtia seutuhallinnosta seutufoorumin ja -valiokunnan osalta. Saatavien perintä on jo käytännössä siirtynyt talouspalveluiden vastuulle, joten muutos huomioidaan nyt toimintasäännössä. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut yksikkö on lakkautettu 1.1.2016 ja sen tehtävät on jaettu hallintopalveluille ja talouspalveluille. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalveluiden esimiehenä toimii henkilöstöjohtaja. Henkilöstöjohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on henkilöstöpäälliköllä. sijaisena toimii HRsuunnittelija. Henkilöstöpalveluiden tehtävänä on: - vastata kaupungin henkilöstöstrategiasta ja politiikasta sekä työnantajapolitiikasta, - johtaa kaupungin henkilöstösuunnittelua, henkilöstön ja työyhteisön kehittämistä sekä
- vastata työsuojelun ja turvallisuuden kehittämisestä. Henkilöstöpäällikön virka on päätetty jättää täyttämättä ja lakkauttaa ja jatkossa henkilöstöjohtajan sijaisena toimii hr-suunnittelija. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Elinvoima ja kilpailukykypalveluiden esimiehenä toimii kehitysjohtaja. Kehitysjohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on kaupunginjohtajalla. Yksikön tehtävänä on: - koordinoida kaupungin strategista ohjausta ja kehittämistoimintaa, - koordinoida alue-, innovaatio- ja elinkeinoympäristön kehittämistä, - huolehtia seutuhallinnosta seutufoorumin ja -valiokunnan osalta, - vastata kaupunkimarkkinoinnista ja matkailusta, - vastata työllisyyden hoidosta sekä - toteuttaa edunvalvontaa ja suhdetoimintaa yksikön toimivaltaan kuuluvissa asioissa Saatavien perintä on jo käytännössä siirtynyt talouspalveluiden vastuulle, joten muutos huomioidaan nyt toimintasäännössä. Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut yksikkö on lakkautettu 1.1.2016 ja sen tehtävät on jaettu hallintopalveluille ja talouspalveluille. Ruoka- ja puhtauspalvelut Ruoka- ja puhtauspalveluiden esimiehenä toimii palvelujohtaja. Palvelujohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on palvelupäällikkö. Ruoka- ja puhtauspalvelut -yksikön tehtävänä on tuottaa, koordinoida, ohjata ja kehittää kaupungin tarjoamia ja tarvitsemia ruoka- ja puhtauspalveluita. 6 Konsernipalveluiden toimihenkilöiden ratkaisuvalta Sen lisäksi mitä konsernipalveluiden toimihenkilöiden päätettäväksi laissa ja hallintosäännössä on määrätty: Hallintojohtaja kaupunginjohtajan päätöksen nojalla päättää - ei-harkinnanvaraisista ja enintään yhden vuoden mittaisista harkinnanvaraisista virkavapauksista ja työlomista kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa oleville viranhaltijoille, (HS 57 ja 66 ) (HS 62 ja 63 ) ja - kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa olevien viranhaltijoiden vuosilomista (HS 58 ja 66 ). (HS 62 ja 63 ).
Hallintojohtaja päättää: - tulosyksikköönsä otettavasta henkilöstöstä ja heidän palkkauksestaan - konsernipalveluiden tulosalueen ja tulosyksikkönsä hankinnoista käyttösuunnitelmaan varattujen määrärahojen puitteissa sekä - saatavien perinnästä (sisältäen pääoman, korot ja kulut) luopumisesta 10.000 euron rajaan asti. Henkilöstöjohtaja, kehitysjohtaja, palvelujohtaja, talousjohtaja päättää: - tulosyksikköönsä otettavasta henkilöstöstä ja heidän palkkauksestaan - tulosyksikkönsä hankinnoista käyttösuunnitelmaan varattujen määrärahojen puitteissa. Elinvoima- ja kilpailukykypalveluiden yksikkö kehitysjohtajan virka on lakkautettu 1.1.2016 lukien. Henkilöstöjohtaja päättää - henkilöstöä yleisesti koskevien sopimusten ja sitoumusten tekemisestä kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Henkilöstöpäällikkö toimii kaupungin palkka-asiamiehenä ja tällöin - antaa palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevia lausuntoja ja ohjeita, - päättää harkinnanvaraisen palkkauksen käytöstä henkilöstöä terveydellisistä syistä uudelleen sijoitettaessa, - edustaa työnantajaa kunnallisen pääsopimuksen mukaisissa paikallisissa neuvotteluissa ja toimii kaupungin yhteyshenkilönä KT Kuntatyönantajiin HR-suunnittelija - päättää harkinnanvaraisen palkkauksen käytöstä henkilöstöä terveydellisistä syistä uudelleen sijoitettaessa - edustajaa työnantajaa kunnallisen pääsopimuksen mukaisissa paikallisissa neuvotteluissa ja - toimii henkilöstöjohtajan lisäksi yhteyshenkilönä KT Kuntatyönantajiin Kaupunginlakimies päättää - oikeudenkäyntien vireillepanosta, ellei kaupunginhallitus ole toisin määrännyt, - muutoksen hakemisesta alioikeuden ja hovioikeuden ratkaisuihin, ellei kaupunginhallitus ole toisin määrännyt, - kaupungin osallistumisesta konkurssipesän hallintoon, - kaupungin osallistumisesta velkojain kokoukseen,
- kaupungin vahingonkorvausvaatimuksesta oikeudenkäynneissä ellei kaupunginhallitus ole toisin määrännyt sekä nuoria rikostekijöitä koskevissa asioissa rangaistusvaatimuksesta luopumisesta sekä - suostumuksen antamisesta rikkomuksen käsittelemiseen rangaistusmääräysmenettelylaissa säädetyllä tavalla kaupungin ollessa asianomistajana. Talousjohtaja päättää - valtionosuustulojäämien poistoista 50.000 euron rajaan asti ja muiden saatavien tileistä poistoista 10.000 euron rajaan asti, - lainojen ottamisesta, antamisesta ja sijoitustoiminnasta (kaupunginjohtajan päätös, HS 61 ja 66 ) (66 ja71 ) ja - vahingonkorvausten suorittamisesta kaupungin varoista kaupunginvaltuuston päättämissä rajoissa - käteiskassavarojen myöntämistä kaupungin virastoille ja laitoksille. Työvoiman palvelukeskus Reitin palvelukoordinaattori - valitsee keskukseen enintään kuudeksi (6) kuukaudeksi palkkatuella työllistettävän henkilökunnan Palvelupäällikkö - valitsee työllisyydenhoitoa tukevien toimintojen (työllistämisperustaiset määräaikaisuudet, oppisopimukset, kesätyöntekijät) henkilökunnan ja päättää heidän palvelussuhteisiin liittyvistä keskeytyksistä. Palvelupäällikön poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on kehityspäälliköllä. Palvelukoordinaattorin tehtävä on muuttunut palvelupäällikön tehtäväksi. Asuntotoimenpäällikkö valvoo - aravalainoitettujen vuokratalojen asukasvalinnat ja - aravalainoitettujen vuokratalojen vuokranmääritykset 1.1.2014 alkaen omakustannusvuokrien määräytymisen valvonta siirtyi ARAlle. ARAlla on oikeus vaatia valvonnan suorittamiseksi tarvittavat tiedot lainansaajalta. ARAn tehtävä on edelleen myös lainansaajien yleinen ohjaus omakustannusvuokraa koskevissa asioissa. päättää - aravavuokra-asuntojen vuokraus- ja poikkeusluvista, - henkilökohtaisten asuntolainojen vuosimaksun tasosta, vakuuksista, vakuutuksista, siirtämisestä, maksujärjestelyistä Mikkelin kaupungin saatavien laskutus- ja perintäohjeen puitteissa, perintään liittyvästä lainan irtisanomisesta sekä kaupan hyväksymisestä, jos kaupungin lainaan liittyvät saatavat tulevat maksetuiksi täysimääräisenä
- aravalainsäädännön perusteella kunnan ratkaistavissa olevista henkilökohtaisten lainojen lyhennysten ja korkojen lykkäyshakemuksista sekä vuosimaksujen pienentämisestä/perimättä jättämisestä, - henkilökohtaisten aravaperuskorjauslainaehtojen muuttamisesta avustusluonteisiksi, Valtiokonttorille välitetyt lainat ovat loppuunmaksetut. Valtio ei myönnä enää henkilökohtaisia asuntolainoja. - omakotitalon rakentamiseen tai peruskorjaukseen haettavan korkotukilainan, rakennussuunnitelmien ja -kustannusten, hankinta-arvon, rahoitussuunnitelman ja sijainnin hyväksymisestä sekä lainaehtojen muuttamisen hyväksymisestä, - kauppakirjaan, ositussopimukseen yms. omistusoikeuden siirtymiseen liittyvissä tapauksissa velkavastuusta vapauttamisesta, Valtiokonttorille välitetyt lainat ovat loppuunmaksetut. Valtio ei myönnä enää henkilökohtaisia asuntolainoja. - asumisoikeusasunnon haltijan ja luovutushinnan vahvistamisesta, - korjaus- ja energia-avustusten myöntämisestä, maksamisesta, takaisinperinnästä sekä käyttörajoituksesta vapauttamisesta, - jälleenvuokrausasuntojen vuokrien ja lainojen lykkäyksestä enintään 10 000 euron saatavista korkeintaan 6 kuukaudeksi asiakasta kohti ja - laskun viivästyskoron alentamisesta tai poistamisesta enintään 200 euroa/lasku.