KAARINAN KAUPUNGIN EKOLOGINEN JALANJÄLKI 2003
Sisäysuetteo 1 Arvioinnin tiivistemä...3 2 Johdanto...3 3 Kestävä kehitys...4 3.1 Kestävän kehityksen kome uottuvuutta...4 3.2 Kestävän kehityksen indikaattorit...4 4 Ekooginen jaanjäki...5 4.1 Laskentamenetemä...5 5 Kaarinan kaupunki...5 6 Natura Interest Oy...6 7 Kaarinan kaupungin ja Suomen ekooginen jaanjäki...7 7.1 Ekooginen veka-päivä 1.2.2003...8 8 Maa-aueiden kuormitus...8 9 Kuutus ja ekoogiset jaanjäjet...9 9.1 Energiankuutus...9 9.1.1 Asumisjaanjäki...10 9.2 Liikennöinti...10 9.2.1 Liikennöintijaanjäki...11 9.3 Kuutustavarat ja paveut...11 9.4 Jätteet...12 9.5 Kuutusjaanjäki...12 9.6 Ravinto...13 9.7 Rakentaminen...13 10 Biokapasiteetti...13 10.1 Biokapasiteetin askenta...13 11 Vertaiua...15 12 Ekoogisen jaanjäjen pienentäminen...17 13 Tiedonkeruu...18 13.1 Asuminen...18 13.2 Liikennöinti...18 13.3 Maankäyttö...18 13.4 Jätteet ja ravinnonkuutus...18 13.5 Rakentaminen...19 13.6 Paveut ja kuutushyödykkeet...19 14 Lähteet...19 2
1 Arvioinnin tiivistemä Ekooginen jaanjäki mittaa aueen asukkaiden vuosittain kuuttamia uusiutuvia uonnonvaroja. Se pyrkii hepottamaan eämäntyyimme aiheuttaman ympäristökuormituksen hahmottamista. Ekoogisen jaanjäjen arvioinnissa mitataan kuinka pajon tuottavaa maata tarvitaan tuottamaan Kaarinan kaupungin asukkaiden vuosittain tapahtuva resurssien kuutus, sekä suauttamaan aiheutut päästöt, että jätteet takaisin uonnon kiertokukuun. Ekooginen jaanjäki mitataan hehtaareissa, tarkemmin mittayksikkönä toimii gobaaihehtaari. Gobaaihehtaari on hehtaarin suuruinen aue (hehtaari on kootaan 100 metriä x 100 metriä), jonka ekooginen tuottavuus vastaa maapaon keskiarvoa. Gobaaihehtaarista käytetään yhennettä gha. Jos kaikki maapaon tuottava maa jaetaan maapaon asukkaiden kesken jää jokaisee asukkaae 1,9 gobaaihehtaaria tuottavaa maata yhdee kaenterivuodee. Maapaon asukkaiden keskimääräinen ekooginen jaanjäki on 2,2 gobaaihehtaaria. Kaarinan kaupungin ekoogisen jaanjäjen arviointi suoritettiin keväää 2008. Kaupungin ekooginen jaanjäki askettiin vuodee 2003 ja se on suoraan vertaiukepoinen WWF:n Living Panet 2006-raportissa jukaistuihin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. Vuoden 2006 Living Panet -raportissa suomaaisen ekooginen jaanjäki oi 7,64 gobaaihehtaaria. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki samana vuonna oi 7,49 gobaaihehtaaria, ei mekein identtinen keskimääräiseen suomaaiseen verrattuna. Koostumuksetaan jaanjäjet kuitenkin eroavat hiukan. Kaarinaaisen asumis- ja iikennöintijaanjäki on suurempi kuin keskimääräisen suomaaisen, mutta jäte- ja kuutusjaanjäki on vastaavasti pienempi. Yhteensä Kaarinan ekooginen jaanjäki oi 158 423 gobaaihehtaaria. Biokapasiteettia Kaarinassä oi 14 215 gobaaihehtaaria, Kaarinan fyysisen pinta-aan (vesiaueet mukaanukien) oessa 7 030 hehtaaria tämä tarkoittaa sitä, että kaarinaaisen vuoden 2003 kuutus vaatii noin 22,5 Kaarinan kokoisen maa-aueen. Jos jokainen maapaon asukas kuuttaisi uonnonvaroja kaarinaaisten tahtiin tarvitsisimme 4,2 maapaoa, jotta eintapojen yäpitäminen oisi ekoogisesti kestävää pohjaa. Tauukko 1 : Kaarinan ekoogisen jaanjäjen yhteenveto Kaarinan ekooginen jaanjäki 158 423 gha Kaarinan biokapasiteetti 14 215 gha Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki 7,49 gha/asukas Kaarinaaisen biokapasiteetti 0,67 gha/asukas Suomaaisen ekooginen jaanjäki 7,64 gha/asukas Suomen biokapasiteetti 12 gha/asukas Maapaon asukkaan ekooginen jaanjäki 2,2 gha/asukas Maapaon biokapasiteetti asukasta kohden 1,9 gha/asukas 2 Johdanto Syyskuussa 2007 Kaarinan ympäristötoimi tiasi aueen ekoogisen jaanjäjen arvioinnin Natura Interest Oy:tä. Natura Interest käyttää aueiden ekoogisten jaanjäkien askennassa engantiaisen Best Foot Forwardin kehittämää Regiona Stepwise -askentaohjemaa. BFF:n Regiona Stepwise perustuu Goba Footprint Networkin ekoogisen jaanjäjen askentakantaan ja näin ohjemistoa asketut ekoogiset jaanjäjet ovat suoraan verrannoisia WWF:n Living Panet-raportissa askettuihin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. Living Panet-raportti jukaistaan joka toinen vuosi, viimeisin raportti on syksytä 2006 ja Kaarinan kaupungin askemat pohjautuvat näihin askemiin. Seuraava Living Panet-raportti imestyy syksyä 2008. Suomessa Regiona Stepwise -ohjemistoa on askettu mm. vuoden 2001 Turun, Lahden, Ouun, Tampereen, Hesingin, Vantaan ja Espoon sekä 2003 Nurmijärven ja Mäntsään sekä nyt Kaarinan ekooginen jaanjäki. Kaarinan askennassa käyetyä vuoden 2003 askentakannaa suoritetut arvioinnit ovat verrannoisia Living Panet 2006- raportin vatioiden ekoogisiin jaanjäkiin. 3
Kaarinan ekoogisen jaanjäjen askemiseksi kerättiin tietoa aueen asukkaiden vuoden 2003 tapahtuneen kuutuksen seuraavita osa-aueita: Energiankuutus Liikennöinti Ravinnonkuutus Jätteet Kuutus (hyödykkeet ja paveut) Rakentaminen Maankäyttö 3 Kestävä kehitys Yeisimmin kestävästä kehityksestä puhuttaessa tarkoitetaan nykyisten kuutustarpeiden tyydyttämistä tavaa, joka ei vie tuevita sukupovita mahdoisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Kestävä kehitys on maaimanaajuisesti, aueeisesti ja paikaisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnaista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisie ja tuevie sukupovie hyvät eämisen mahdoisuudet. Tämä tarkoittaa että ympäristö, ihminen ja taous otetaan tasavertaisesti huomioon, niin päätöksenteossa kuin toiminnassakin. 3.1 Kestävän kehityksen kome uottuvuutta Kestävään kehitykseen katsotaan kuuuvan kome uottuvuutta: Ekooginen Taoudeinen Sosiaainen ja kuttuuriinen Ekoogisesti kestävä kehitys tarkoittaa uonnon monimuotoisuuden säiyttämistä ja ihmisten taoudeisen ja aineeisen toiminnan sopeuttamista maapaon uonnonvaroihin ja uonnon sietokykyyn. Kestävä taous on edeytys yhteiskaupungin keskeisie toiminnoie. Taoudeinen kestävyys on eri toimintojen, paveuiden ja tuotteiden tuottamista ekoogisesti kestävästi sekä sosiaaisesti oikeudenmukaisesti. Muun muassa Suomen haituksen kestävän kehityksen ohjema määritteee taoudeisen kestävyyden tasapainoiseksi kasvuksi, joka ei perustu pitkää aikaväiä vekaantumiseen tai uonnonvarantojen hävittämiseen. Sosiaaisessa ja kuttuurisessa kestävyydessä keskeisenä asiana on taata hyvinvoinnin edeytysten siirtyminen sukupoveta toisee. Sosiaaisen kestävyyden kriteeriä viitataan ihmisten tasa-arvoisiin mahdoisuuksiin uoda oma hyvinvointinsa, käyttää perusoikeuksiaan ja osaistua tasa-arvoisesti sekä gobaaiin, kansaiseen että paikaiseen päätöksentekoon. Kuttuurinen taso ymmärretään paikaisten kuttuurien säiyttämisenä ja inteektuaaisena vapautena. 3.2 Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävän kehityksen indikaattorien avua pyritään ohjaamaan päätöksiä kestävää kehitystä tukevaan suuntaan ja samaa mahdoistamaan tehtyjen päätösten seuranta. Indikaattoreita on useita ja jokaisea uottuvuudea on omat indikaattorinsa esim. kestävän metsätaouden indikaattorit, aueidenkäytön indikaattorit ja iikenteen indikaattorit. Parhaimmiaan indikaattorit antavat päättäjie ja kansaaisie nopeasti uotettavaa tietoa tärkeistä imiöistä ja aiheaueista. Ekooginen jaanjäki on muotoutunut yhdeksi suosituimmista ekoogisen kestävyyden indikaattoreista. Useat kunnat ja muut aueeiset toimijat ovat käyttäneet ekoogista jaanjäkeä toimintojensa ekoogisuuden mittaamiseen ja ohjaamiseen. Ekooginen jaanjäki on vaittu yhdeksi Suomen haituksen kestävän kehityksen ohjeman indikaattoreista. Dongtanin kaupungissa Kiinassa ekoogista jaanjäkeä käytettiin työkauna kaupungin yhdyskuntarakenteen suunnitteuvaiheessa. 4
4 Ekooginen jaanjäki Mathis Wackernagein ja Wiiam Reesin 1990-uvua kehittämän ekoogisen jaanjäjen askentamain pyrkimyksenä on tarjota väine nykyisten tuotanto- ja kuutustapojen aiheuttaman ympäristökuormituksen tarkasteuun heposti sisäistettävän, yksiseitteisen ja puoueettoman mittayksikön avua. Ekoogisen jaanjäjen arvioinnin ähtöoetuksena on, että ihmisten toiminnot, kuten iikennöinti, rakentaminen, materian- ja energiankuutus sekä niiden tuotanto kuuttavat vuosittain tietyn määrän maapaon uusiutuvia uonnonvaroja. Samoin päästöjen ja jätteiden uontoon takaisin suauttaminen vaatii tuottavaa maata kaatopaikkojen muodossa, sekä sitomaan toiminnoistamme aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt hiiinieujen muodossa. Ekoogisea jaanjäjeä pyritään siis mittaamaan, kuinka pajon maapaon tarjoamia resursseja vuositasoa kuutamme. Aueen ekoogista jaanjäkeä voidaan verrata aueen oemassa oevaan biokapasiteettiin, ei siihen kuinka pajon uonnonresursseja ekoogisesti tuottavan maa-aan muodossa aueeisesti on tarjoa. Biokapasiteetia siis pyritään kuvaamaan aueen vuotuista, yhteenaskettua ekoogista tuottoa, kun ekooginen jaanjäki kuvaa aueea tapahtuvaa kysyntää. Ekoogisen jaanjäjen mittayksikkönä käytetään ekoogisesti tuottavaa maa-aaa. Käytettävät maa-aueet sisätävät petoa, aidunta, metsää, tuottavia vesiaueita, energiankuutuksen vaatimaa energiamaata sekä rakennettua maata. Ekoogisen jaanjäjen mittayksikkönä toimii gobaaihehtaari (gha). Gobaaihehtaari on hehtaarin kokoinen aue, jonka ekooginen tuottavuus vastaa maapaon keskimääräistä tuottavuutta. Koska ekooginen jaanjäki asketaan aina vuodee kerraaan, tuisi jatkuvuuden takaamiseksi ja seurannan hepottamiseksi suorittaa arviointi tasaisin väiajoin. Taatakseen ekoogisen jaanjäjen objektiivisuuden Natura Interestin askentaohjemistoissa käytettävät askentakannat perustuvat maaimanaajuisen Goba Footprint Network-organisaation tuottamaan tietokantaan. Laskenta suoritetaan yhteistyökumppanimme Best Foot Forwardin kehittämää Regiona Stepwise askentaohjemaa. Vuodesta 2000 akaen kansakuntien ekoogiset jaanjäjet on esitetty osana WWF:n The Living Panet-raporttia. Kaarinan arvioinnin tuokset ovat vertaiukepoisia vuonna 2006 jukaistun raportin tuoksiin. 4.1 Laskentamenetemä Euroopassa on pyritty yhtenäistämään paikaisen tason ekoogisen jaanjäjen askentamenetemää osana paikaisen kestävän kehityksen indikaattorit hanketta (European Common Indicators Programme). ECIP-projektissa Natura Interestin yhteistyökumppani Best Foot Forward kehitti Regiona Stepwise -askentaohjeman, joa voidaan askea vatiota pienemmän aueen ekooginen jaanjäki. Ohjemaa on askettu mm. Pohjois-Irannin, Skotannin, Lontoon, Ise of Wightin, Lien, Hesingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Ouun, Turun, Lahden, Nurmijärven, Mäntsään ja nyt Kaarinan ekooginen jaanjäki. Regiona Stepwise -askentaohjeman tuokset ovat vertaiukepoisia WWF:n Living Panet-raportissa jukaistujen vatioiden ekoogisten jaanjäkien kanssa. Vie Väinämö on tutkinut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) rahoittamassa tutkimuksessa suomaaisen metsäjaanjäkeä käyttäen suomaaisia tuotos-panos-tietoja. WWF:n askennassa suomaaisen kuuttamien puunjaostusteoisuustuotteiden (kuutushyödykkeet ja rakentaminen) jaanjäki oi 2,78 gha, kun Väinämön tutkimuksen perusteea tuoksen pitäisi oa 1,78 gha. WWF:n Living Panet-raportin mukaan suomaaisen ekooginen jaanjäki vuonna 2003 (7,64 gha) on siis tämän tutkimuksen mukaan noin 1 gha iian suuri. Pääkaupunkiseudun jaanjäki vuodee 2001 askettiin Väinämön tutkimuksen mukaisia kertoimia, siksipä pääkaupunki seudun asukkaiden raportoitu jaanjäki on kauttaataan yhden gha:n pienempiä kuin muiden aueiden asukkaiden ekoogiset jaanjäjet. Vertaitavuuden vuoksi pääkaupunkiseudun jaanjäkiin on tässä raportissa isätty yksi hehtaari, ei niiden metsäjaanjäki on tässä sevityksessä 1 gha:n suurempi kuin jukaistussa tutkimuksessa. Kaarinan ekoogisen jaanjäjen arvioinnissa Väinämön tutkimusta ei hyödynnetty vertaitavuuden säiyttämiseksi ja koska menetemää ei oe vieä sisäistetty Regiona Stepwise -askentaohjemaan tai Goba Footprint Networkin käyttämään askentakantaan. 5 Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa porttina saaristoon. Kaarinassa on noin 22 000 asukasta ja sen maa pinta-aa on 59,70 km 2. Rantaviivaa kaupungia on noin 46 km. Kaarinan naapurikuntina ovat Turku, Lieto, Piikkiö ja Parainen. Kaarina on yksi Turun kaupunkiseudun kunnista, josta on hyvät yhteydet Turun satamaan ja entokentäe tai Turun päärautatieasemae tai Kupittaan asemae. Kaupungin haki menevät sekä rautatie ja vt 1 Hesinkiin että vt. 10 Hämeeninnaan. Kaarinan haki virtaa maan kuuu Aurajoki. Kaarinan suurin saari on piispaninnan raunioista tunnettu Kuusiston saari ja tunnettu on myös Liedon kaupungin kanssa yhteinen Littoistenjärvi. Kaarinan kaupunginosista ja kyistä mainittakoot Keskusta, Poikuoma-Piispanristi, Littoinen, Ravattua ja Kuusistosta Empo. 5
Kaarina on paikkana, pitäjänä tai kuntana jo vanha. Kaarina on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa jo v. 1309 ja toisaata vuoden 1290 vaiheia aoitettiin myös Nummen kirkon rakentaminen. Kirkko pyhitettiin myöhemmin Pyhäe Kaarinae (eccesia sancte Katerine in Nummis). Kuntaoikeudet Kaarina sai 1869 ja kaupunkioikeudet 1993. Kaupungin nimi juontaa juurensa kirkosta ja 300- uvun aussa Rooman vatakunnassa eäneestä Katariina Aeksandriaaisesta. Kaupungin einkeinorakenne on hyvin paveuvoittoinen. Paveuammateissa on noin 70 %, jaostusta harjoittaa n 25 % ja akutuotannossa ja muissa ammateissa on oput. Yrityksiä kaupungissa on noin 1000. Kaupungin väestönkasvu on out viime vuosina noin 1,5 % ei noin 250-400 ihmistä / vuosi. Ikärakenne on viime vuosien aikana hijaeen muuttunut ja vanhusväestön suhteeinen osuus on isääntynyt. Kaupungin strategiassa 2004-2008 Kaarinan kaupunki on määriteyt itseeen vision Turun seudun vetovoimaisin kunta. Vision onnistumisesta kertoo varmasti muuttovoittoisuus, asukasuvun kasvu ja yritysten sekä ukumäärän kasvu että aadun paraneminen. Kunnassa on hyvä eää ja yrittää ja Kaarina on aktiivisesti mukana monissa Turun kaupunkiseudun yhteishankkeissa. Kaarinan nimikkokasvi on ketavuokko ja nimikkoeäin on tiki. Moemmat ovat harvinaisia ounaissuomaaisia ajeja, joista ketavuokko on parhaimpien ehtojen harvinainen kevätkukkija ja tiki suurten kaupunkien iepeiden puistojen ja hautausmaiden pesimäintu. Tikin tapaa Kaarinassa sekä harvinaisena pesimäintuna että myös joskus tavea. Kaarinan uonto on poikkeukseisen monipuoista. Kunnasta öytyy useita ehtoja, merenrantaniittyjä ja ruovikoita, kaiomänniköitä, tuoreita kangasmetsiä ja vijavia petoja. parhaimmat aueet on otettu mukaan Natura 2000 ohjemaan. Kaarinan ja Piikkiön vatuustot päättivät 17.12.2007 hyväksyä Hainnon ja paveuiden järjestämissopimuksen (kuntaiitossopimuksen). Sopimuksen mukaan Piikkiö iittyy Kaarinaan 1.1.2009. Liitoksen jäkeen Kaarinasta tuee noin 30 000 asukkaan ja pinta-aataan noin 150 km 2 :n kokoinen kaupunki. 6 Natura Interest Oy Natura Interest Oy on ympäristöaan konsuttiyritys, joka on keskittynyt ympäristökuormitusten arviointeihin ekoogisen jaanjäjen sekä hiiidioksidipäästöjen (ns. hiiijaanjäjen) avua. Natura Interest Oy toimii äheisessä yhteistyössä engantiaisen Best Foot Forward Ltd:n kanssa. Natura Interest on suorittanut ympäristökuormituksen arviointeja auetasoa mm. Nurmijärvee sekä Mäntsääe, tuotetasoa SFS Joutsenmerkie, Artekie sekä Studio Hesingie sekä organisaatioiden arviointeja mm. Reaktor Innovationsie, Cumentorie sekä Britannian suurähetystöe. Eriaisten tapahtumien sekä toimintojen arviointeja on suoritettu mm. Iteae, SLO:e, WWF Suomee sekä Gather Groupie. 6
7 Kaarinan kaupungin ja Suomen ekooginen jaanjäki Kaarinan kaupungin ekooginen jaanjäki Vuonna 2003 oi yhteensä 158 423 gobaaihehtaaria, Ei 7,49 gobaaihehtaaria asukasta kohden Kaarinan kaupungin asukkaan ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi 7,49 gobaaihehtaaria (gha). Suomaaisen ekooginen jaanjäki samana vuonna oi 7,64 gha, ei kaarinaaisen jaanjäki oi vajaan kaksi prosenttia pienempi kuin suomaaisen keskimäärin. Suurimmat erot oivat kuutus-, asumis- ja iikennöintijaanjäjissä. Vertaiu Suomen ja Kaarinan ekoogisen jaanjäjen koostumuksista kuvassa 1. Kuva 1: Kaarinan ja Suomen ekoogisen jaanjäjen koostumus Kaarinan ekooginen jaanjäki Suomen ekooginen jaanjäki Rakentam inen 1,56 Ravinto 1,44 Rakentam inen 1,56 Ravinto 1,44 Paveut 0,49 Asum inen 1,01 Paveut 0,51 Asum inen 0,83 Hyödykkeet 1,98 Liikennöinti 1,01 Hyödykkeet 2,51 Liikennöinti 0,79 Vaikka kaarinaaisen ja suomaaisen ekooginen jaanjäki ei kootaan juuri eroakaan, on yksittäisissä toiminnoissa sekeitäkin eroja. Asumisen ja iikennöinnin jaanjäket oivat kaarinaaisia suuremmat, mutta kuuttamisjaanjäki oi sekeästi suomaaista pienempi. Muissa ekoogisen jaanjäjen osioissa ei out mainittavia eroavaisuuksia. Tauukossa 2 on eritety kaarinaaisen ja suomaaisen ekoogisen jaanjäjen koostumus arvioitujen toimintojen mukaisesti. Tauukko 2: Kaarinan ja Suomen vuoden 2003 ekoogisen jaanjäjen vertaiu Kaarina gha/asukas Suomi gha/asukas Erotus Yhteensä 7,49 7,64-2 % Koostumus Asuminen 1,01 0,83 + 22 % Liikennöinti 1,01 0,79 + 28 % Ravinto 1,44 1,44 Rakentaminen 1,56 1,56 Hyödykkeet 1,98 2,51-21 % Paveut 0,49 0,51-4 % Fyysistä pinta-aaa kaarinaaista kohden oi 0,33 hehtaaria, ei kaarinaaisten toimintojen yäpitämiseksi kestävää tavaa tarvittaisiin jopa 22,5 kertaa Kaarinan fyysistä pinta-aaa suurempi maa-aa. 7
7.1 Ekooginen veka-päivä 1.2.2003 Kaarinan biokapasiteetti oi 14 215 gobaaihehtaaria, 0,67 gha asukasta kohden. Kaarinan ekooginen jaanjäki oikin huimat 1114 % suurempi kuin Kaarinan biokapasiteetti ja 2250 % suurempi kuin aueen fyysinen pinta-aa. Vertaiun vuoksi suomaaisen ekooginen jaanjäki oi 7,64, kun biokapasiteettia oi 12 gha suomaaista kohden, ei teoriassa Suomen hainnoima aue tuottaa vuodessa enemmän uonnonvaroja kuin kuutamme. Kaarinaainen kuuttaa aueen biokapasiteettinsa 32 päivässä, ei 1.2.2003 Kaarinan biokapasiteetti oi kuutettu ja opun vuoden kaupunkiaiset ottivat ekoogista vekaa. Samana vuonna suomaaisen biokapasiteetin kuuttamiseen vaadittiin 582 päivää, ei suomaaisia jäi vieä biokapasiteettiä säästöön. Vuonna 2007 maaimanaajuinen ekoogisen vean päivä oi 6. okakuuta, jooin oimme kuuttaneet vuosittaiset uonnonvaramme. Vieä 80-uvun akupuoea ihmiskunta ei ekoogisesti kestävästi. 8 Maa-aueiden kuormitus Aueen ekooginen jaanjäki saadaan askemaa yhteen maa-aueet, joita aueen asukkaiden kuutuksen resurssien tuottamiseen, sekä heidän jätteidensä että päästöjensä uontoon takaisin suodattamiseen tarvitaan. Kaarinan ekooginen jaanjäki kuormitti maa-aueista sekeästi eniten energiamaata. Energiamaa kuvaa energiantuotannon ja siitä aiheutuvien hiiidioksidipäästöjen uonnon kiertokukuun takaisin sitomiseksi tarvittavaa maa-auetta. Energiamaan osuus Kaarinaaisen ekoogisesta jaanjäjestä oi mekein 54 %. Toiseksi eniten Kaarinan ekooginen jaanjäki kuormitti metsämaata, jonka osuus jaanjäjestä oi 26 %. Metsämaan kuormitus koostuu pääasiassa rakentamiseen sekä muihin kuutushyödykkeisiin vaadittavasta puumateriaaista. Suureen metsäjaanjäjen kokoon vaikuttaa osittain myös askentaohjeman painottama metsäteoisuuden puunkäyttö. Kaarinaaisten ravinnontuotantoon tarvittavan maa-aan osuus ekoogisesta jaanjäjestä oi 18 %, vijeymaan osuus tästä oi 11 %, vesiaueiden 4 % ja aidunmaan 3 %. Ravinnonkuutuksen käyttämään maahan ei sisäy ravinnontuotannon tuotantoprosessien energiankuutuksesta aiheutuvien hiiidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa energiamaata. Rakennetun maan osuus maa-aueiden kuormituksesta oi 3 %. Tämä uku sisätää kaikki rakennukset, iikennöinnin sekä energiantuotannon tarvitseman infrastruktuurin. Kuva 2: Kaarinan ekoogisen jaanjäjen maa-aueiden kuormitus Energiamaa Vijeymaa Laidunmaa Metsämaa Rakennettu maa Vesiaueet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 8
9 Kuutus ja ekoogiset jaanjäjet Kaarinan ekoogisen jaanjäjen askemiseksi kerättiin tietoa aueen asukkaiden kuutuksesta vuodeta 2003 seuraavita osa-aueita: Energiankuutus Liikennöinti Ravinnonkuutus Jätteet Hyödykkeet ja paveut Rakentaminen Maankäyttö Seuraavissa kappaeissa esiteään Kaarinaaisen ja suomaaisen keskimääräinen kuutus, niiden prosentuaainen erotus sekä Kaarinaaisen ekoogisen jaanjäjen koostumus. Arvioinnissa käytetystä tiedoista tarkemmin kappaeessa 13. 9.1 Energiankuutus Energiankuutuksen arviointi sisätää Kaarinan kotitaouksien kodin aitteiden ja vaaistuksen arvioidun sähkönkuutuksen sekä asuntojen ämmittämiseen käytetyn energian. Lämmitykseen käytetty energia on eritety ämmitysmuodoittain. Energiankuutuksen tiedot saatiin Tiastokeskukseta sekä Energiateoisuudeta Vuoden 2003 energiankuutus Kaarinassa oi sekeästi muuta maata korkeampaa. Kaarinaainen kuutti energiaa 11 791 kwh henkeä kohden, 28 % enemmän kuin suomaainen keskimäärin. Sähkönkuutus oi Kaarinassä asukasta kohden keskimäärin 15 % korkeampaa kuin muuaa Suomessa. Sähkön osuus kaikesta energiankuutuksesta oi 35%. Arvioinnissa oetettiin, että kaikki Kaarinassä kuutettu sähkö ostettiin Fortumin Naantain voimaaitoksesta, ja sähkön tuottannosta aiheutuneet hiiidioksidipäästöt askettiin Fortumin imoittaman hiii-intensiteetin mukaisesti (gco2/kwh). Lämmityksen osuus kokonaisenergiankuutuksesta oi 66 %. Arvioinnissa oetettiin, että kaikki Kaarinassä kuutettu kaukoämpö hankittiin Fortumin Naantain tehtaata ja hiiidioksidipäästöjen askemiseen kiowattituntia kohden käytettiin Fortumin tuottamia tietoja. Eriisämmitettyjen asuntojen suuri määrä näkyy oetettavasti etenkin öjyämmityksen suuressa osuudessa (3491 kwh henkeä kohden), mikä on 132 % korkeampi kuin suomaaisen keskimääräinen. Tauukko 2: Kaarinan ja Suomen keskimääräinen energiankuutus henkeä kohden Kaarina kwh/asukas Suomi kwh/asukas Erotus % Sähkönkuutus 4071 3543 + 15 % Lämmitys yhteensä 7720 5637 + 37 % Energiankuutus yhteensä 11 791 9179 + 28 % Kaukoämpö 3860 3227 + 20 % Öjy 3491 1505 + 132 % Puu 283 825-66 % Kiviihiii 86 24 + 260 % Maakaasu 0 56-100 % Lähteet: Tiastokeskus, Energiateoisuus 9
9.1.1 Asumisjaanjäki Asumisen ekooginen jaanjäki koostuu energiankuutuksen tuottamiseen ja päästöjen sitomiseen tarvittavasta energiamaasta ja asuinrakennusten peittämästä rakennetusta maasta. Asumisen ekoogisen jaanjäjen koko oi 1,01 gobaaihehtaaria asukasta kohden ja 88 % koko asumisen vaatimasta jaanjäjestä koostui energiankuutuksesta aiheutuneiden hiiidioksipäästöjen vaatimasta energiamaasta, oput 12 % asumisjaanjäjestä koostui rakennuksien vaatimasta maa-aueesta. Kaarinaaisen asumisjaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 13 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 11 %. Kuva 3: Kaarinan asumisjaanjäjen koostumus Asumisjaanjäki Hyödykkeet 1,98 Rakentaminen 1,56 Asuminen 1,01 Kaukoämpö 0,36 Hiii 0,01 Puunpotto 0,05 Rakennettu maa 0,12 Liikennöinti 1,01 Ravinto 1,44 Öjyämmitys 0,25 Sähkönkuutus 0,22 9.2 Liikennöinti Liikennöinnin ekoogiseen jaanjäkeen kuuuvat oennaisena osana iikenteestä aiheutuvat hiiidioksidipäästöt, mutta siihen asketaan myös iikenteee rakennettujen kukuväyien ja muun infrastruktuurin tarvitsema maa-aa. Vuonna 2003 kaarinaainen matkusti yksityisautoa keskimäärin 19 753 km, 36 % enemmän kuin suomaainen keskimäärin. Jukisesta iikenteestä Kaarinan kohdaa tietoa oi heikosti saatavia, Tiehainnon ja WSP Groupin sevityksessä ei out riittävästi aineistoa esimkerkiksi raideiikenteen käytöstä. Raideiikenteen, veneiyn ja entämisen suhteen jouduttiinkin turvautumaan Suomen keskiarvioihin. Linja-autojen vähäinen käyttö Kaarinassa on kuitenkin huomioitavaa, keskimäärin kaarinaainen iikkui 103 kiometriä inja-autoa kun keskimäärin suomaainen iikkui injaautoa 1 309 km vuodessa. Kokonaisiikennemäärä oi 21 % korkeampi kuin suomaaisen keskimäärin. Tauukko 3: Kaarinan iikennöinti Kaarina hkm/asukas Suomi hkm/asukas Erotus Yksityisautoiu 19 753 14 518 + 36 % Lentäminen 1 654 1 654 Linja-auto 103 1 309-92 % Juna, metro, raitiovaunu 741 741 Veneiy 600 600 Moottoripyöräiy 156 157 0 % Yhteensä 23 009 18979 + 21 % Lähteet: VTT, Tiehainto, WSP Group 10
9.2.1 Liikennöintijaanjäki Kaarinaaisen iikennöinnistä aiheutuvan ekoogisen jaanjäjen koko oi 1,01 gha. Suomaaisen iikennejaanjäki vuorostaan oi 0,79 gha, ei Kaarinaaisen iikennöintijaanjäki oi 28 % suurempi. Rakennetun maan, ei iikenteen infrastruktuurin osuus iikennöintijaanjäjestä oi 6 %, oput jaanjäjestä koostuu iikennöinnin hiiidioksidipäästöihin tarvittavasta energiamaasta. Yksityisautoiun hiiidioksidipäästöjen vaatima osuus oi 72 % osuudea sekeästi suurin yksittäinen kuormittaja. Kaarinaaisen iikennöintijaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 13 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 10 %. Kuva 4: Liikennöintijaanjäjen koostumus Liikennöintijaanjäki Rakentaminen 1,56 Linja-autot 0,00 Raideiikenne 0,01 Vesiiikenne 0,03 Hyödykkeet 1,98 Lentoiikenne 0,18 Liikennöinti 1,01 Moottoripyöräiy 0,01 Asuminen 1,01 Ravinto 1,44 Yksityisautoiu 0,72 Rakennettu 0,06 9.3 Kuutustavarat ja paveut Kuutustavaroiden ja paveuiden ekoogisen jaanjäjen askemiseksi käytetään Tiastokeskuksen keräämää kuutustietoa sekä paikaisia jätemäärätietoja. Kuntakohtaista kuutustietoa ei ikävä kyä oe saatavia, mutta Tiastokeskukseta saatiin tietoa maakuntakohtaisesti. Tiastokeskuksen tuottaman tiedon perusteea askettiin kaarinaaisen paveuihin kuuttama euromäärä toimiaauokittain. Laskennan mukaan kaarinaainen kuutti 7 % vähemmän rahaa paveuihin kuin suomaainen keskimäärin. Tauukossa 4 Suomen ja Kaarinan paveuihin ja hyödykkeisiin kohdistunut kuutus henkeä kohden vuonna 2003. Kuutus vaikuttaa etenkin paveuista aiheutuvaan ekoogiseen jaanjäkeen. Tauukko 4: Kaarinan ja Suomen kuutus henkeä kohden Kaarina /asukas Suomi /asukas Erotus Paveut 7179 7703-7 % Lähde: Tiastokeskus 11
9.4 Jätteet Kaarinan kohdaa kuntakohtaista jätemääriä oi sevitetty ympäristötoimen puoeta ja tietoja hyödynnettiin arvioinnin suorittamisessa. Jätemääriä verrattiin keskimääräisen suomaaisen jätemääriin vuonna 2003. Kotitaouksien jätemäärät oivat Kaarinassa huomattavasti Suomen keskiarvoa pienempiä. Kaarinaainen tuotti asukasta kohden kotitaousjätettä 100 kg vähemmän kuin suomaainen keskimäärin. Jätejaanjäki on osa kuutus- ja ravintojaanjäkeä, eikä sen koostumusta eriteä arvioinnissa erikseen, mutta jätemäärän koko vaikuttaa etenkin kuutushyödykeiden ekoogiseen jaanjäkeen. Tauukko 6: Kaarinan ja Suomen jätemäärät henkeä kohden Kaarina kg/asukas Suomi kg/asukas Erotus Kotitaousjäte 353 453-22 % Kierrätetyn jätteen osuus 122 165-26 % Lähde: Goba Footprint Network 9.5 Kuutusjaanjäki Kuutusjaanjäki koostuu aueea kuutettujen tavaroiden sekä paveuiden tuottamiseen kuutetusta energiasta, materiaaeja tarvitsevien tuotteiden uonnonresurssien kuutuksesta sekä kotitaouksien jätemääristä. Erityisesti kuutustavaroiden osata ekoogisen jaanjäjen gobaai uottuvuus tuee parhaiten esie, siä arvioinnissa huomioidaan vienti- ja tuontituotteet ja niiden aiheuttamat gobaait ympäristövaikutukset. Ukomaia vamistetun hyödykkeen ekooginen jaanjäki on näin osa oppukuuttajan kuutusjaanjäkeä, eikä ekooginen jaanjäki jää vamistusmaahan. Huoimatta 7 % pienemmästä kuutuksesta suomaaisen ja Kaarinaaisen kuutusjaanjäki on koostumuksetaan mekeinpä identtinen, mutta kuutusjaanjäkien koot eroavat hiukan. Kuutushyödykkeiden ekooginen jaanjäki oi huomattavat 21 % pienempi 1,98 gobaaihehtaaria (Suomi 2,51 gha), kun paveuiden jaanjäjen koko oi mekein identtinen, 0,49 gobaaihehtaaria kaarinaaista kohden kun suomaaisen paveujaanjäki oi 0,51 gha.. Kaarinaaisen kuutusjaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi 33 %. Suomaaisen ekoogisesta jaanjäjestä kuutusjaanjäjen osuus on 40 %. Kuva 5: Kuutusjaanjäjen koostumus Kuutusjaanjäki Liikennöinti 1,01 Asuminen 1,01 Rakentaminen 1,56 Ravinto 1,44 Höydykkeet 1,98 Kuutus 2,47 Muut 0,00 HoReCa 0,04 Kouutus & terveydenhuoto 0,13 Kauppa 0,11 Sosiaaipaveut 0,05 Jukishainto 0,15 12
Kuutustavaroiden ja paveuiden ekooginen jaanjäki jakaantuu pääasiassa paveuiden ja tuotteiden vamistamisessa tapahtuviin suoriin ja epäsuoriin hiiidioksidipäästöihin, paveuiden tarjoajien energiankuutukseen sekä paveuntarjoajien sekä kotitaouksien jätteiden oppusijoituksen vaatimasta tuottavast maasta sekä jätteiden hajoamisessa vapautuvan hiiidioksidin takaisin uontoon sitomiseen vaatimaasta maa-aaasta. 9.6 Ravinto Ravinnonkuutuksen osata ei kuntakohtaista tietoa out saatavia, joten aa oevassa tauukossa 6 on esitety vuoden 2003 suomaaisen keskimääräinen ravinnonkuutus ja eäinperäisen ravinnon osuus kokonaiskuutuksesta. Kaarinaaisen ja suomaaisen ravintojaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi samat 19%. Tauukko 5: Suomen ravinnonkuutus henkeä kohden Kaarina kg/asukas Kokonaiskuutus 979 Eäinperäisen ravinnon osuus 473 Lähde: Goba Footprint Network Ravintojaanjäkeen sisätyvät kasvisten, ihan ja kaan tuotantoon tarvittavat peto-, aidun- ja vesiaueet. Ravintojaanjäjestä suurin osa aiheutui eäinperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittavasta maa-aasta. Eäinperäisen ravinnon jaanjäjen suuri koko johtuu ihan tuotantoprosesseihin sitoutuneesta energiasta ja aidunmaiden sekä petojen vaatimasta maa-aasta. 9.7 Rakentaminen Rakentamisen ekoogisea jaanjäjeä pyritään arvioimaan paikaiseen rakennustuotantoon iittyvää energian- ja puumateriaain tarvetta. Rakentamisjaanjäki on suhteessa koko ekoogiseen jaanjäkeen suuri, siä rakentamiseen kuuu pajon puutavaraa, energiaa ja rakennettu maa peittää tuottavaa maa-aaa. Tosin suuri metsämaan osuus rakentamisen jaanjäjessä johtuu myös siitä, että ekoogisen jaanjäjen askentamenetemä painottaa erityisesti puuraaka-aineiden kuutusta. Kaarinassä rakentamisen ekooginen jaanjäki oi 1,56 gha asukasta kohden. Tästä 1,51 gha oi raaka-aineiden tuottamiseen tarvittavaa metsämaata ja 0,05 gobaaihehtaaria rakennustuotannon hiiidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittavaa energiamaata. Suomen rakennusjaanjäki oi mekein identtinen Kaarinan kaupungin kanssa. Kaarinaaisen ja suomaaisen ravintojaanjäjen osuus omasta ekoogisesta jaanjäjestä oi moemmissa 20%. 10 Biokapasiteetti Yksi aueen ekoogisen jaanjäjen arviointiprojektin tavoitteista on verrata arvioitavan aueen ekoogista tuottokykyä sieä kuutettuihin uonnonvaroihin. Ekoogisea jaanjäjeä mitataan kuutettuja uonnonvarjoa, kun myös gobaaihehtaareina imaistavaa, biokapasiteetia mitataan aueen vuosittaista ekoogista tuottokykyä. Vertaamaa aueen kysyntää (ekooginen jaanjäki) tarjontaan (biokapasiteettiin) saadaan käsitys aueen ekoogisesta kestävyydestä. Verratessa suomaaisen askennaista biokapasiteettia ekoogiseen jaanjäkeen seviää, että vuonna 2003 Suomen ekooginen tuotto oi suurempaa kuin kysyntä. Suomen ekooginen jaanjäki oi siis pienempi kuin maamme biokapasiteetin määrä. Kansainen omavaraisuus on kuitenkin osin harhaanjohtavaa, siä vaikka maaimanmarkkinoia tuotettujen tuotteiden kuuttaminen ei kuutakaan Suomen vation rajojen sisää oevia uonnonvaroja näkyvät tuotannon ympäristövaikutukset kuitenkin tuotteiden ähtömaissa. Suomen vation rajojen sisää biokapasiteettia on noin askennaisesti 12 gobaaihehtaaria suomaaista kohden, kun ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi 7,55 gobaaihehtaaria. 10.1 Biokapasiteetin askenta Biokapasiteetin askemiseksi aueen maankäyttö pyritään jakamaan maankäyttöuokkiin tuottavan maan mukaisesti. Tässä maissa nämä maankäyttöuokat oivat aidunmaa, vijeymaa, tuottavat vesiaueet, sekä metsämaa. Tämän isäksi biokapasiteetin askennassa rakennettu maa huomioidaan myös. Rakennetun maan osata kerätään tietoa teiden, rautateiden sekä asuin-, iike- ja teoisuusrakennusten vaatimasta pinta-aasta. 13
Maapaoa on bioogisesti tuottavaa maa-auetta noin 11,2 mijardia hehtaaria, mikä kattaa noin nejänneksen maapaon pinta-aasta. Se sisätää noin 2,3 mijardia hehtaaria meren ja sisämaan kaastusaueita sekä noin 8,8 mijardia hehtaaria tuottavaa maata. Tuottava maa-aa koostuu noin noin 1,5 mijardista hehtaarista vijeymaata, noin 3,5 mijardista hehtaarista aidunta, noin 3,6 mijardista hehtaarista metsää ja noin 0,2 mijardista hehtaarista rakennettua maata. Jaettaessa tasavertaisesti jokaisen maapaon asukkaan kesken tuottavaa maata oisi asukasta kohden noin 1,9 gobaaihehtaaria. Biokapasiteetin askennassa otetaan huomioon myös muun uonnon ja eäinajien vaatima maa-aue. Arviot muiden ajien vaatimasta biokapasiteetista vaihteevat 10% (Loh & Wackernage, 2000) ja 75% (Noss & Cooperrider, 1994) väiä. Brundtandin komissio (WCED, 1987) arvioi muiden ajien tarvitsevan 12% tuottavasta maa-aasta ja tämä uku on otettu arvioinnissa huomioon. Bioogisesti tuottavat fyysiset aueet muunnetaan gobaaeiksi hehtaareiksi kertomaa ne ensin koko maaimaa koskevia kertoimia, joia suhteutetaan eriaisen tuottokyvyn omaavia maankäyttöuokkia toisiinsa, ja sitten kerrotaan kyseisee vatioe ominaisea tuottokyky-kertoimea (esimerkiksi metsien tuottokyky Suomessa). Tää tavoin ko. maankäyttöuokan kansainen tuottokyky suhteutetaan maapaon keskimääräiseen tuottokykyyn. Tuottokykykerroin asketaan jokaisee vuodee erikseen. Kaarinan kaupungin biokapasiteetin arviointi on tehty vuoden 2003 tuottokykykertoimia. biokapasiteetti (gha) = aue (ha) * vastaavuuskerroin (gha/ha) * tuottokykykerroin (-) Käyttäen yäkuvattua askentamenetemää maapaon biokapasiteetti asukasta kohden on noin 1,9 gha. Suomen biokapasiteetti asukasta kohden on noin 12 gobaaihehtaari. Kaarinan biokapasiteetti vuonna 2003 oi noin 14 215 gobaaihehtaaria, ei 0,67 gha asukasta kohden. Kaarinan fyysisen pinta-aan oessa 7030 hehtaaria (vesiaueet mukaanukien) ja ekoogisen jaanjäjen oessa 157 423 gha, tarvittaisiin ekoogisesti kestävän Kaarinan toimintojen yäpitämiseksi noin 11 kertaa Kaarinan biokapasiteettia suurempi maa-aa ja noin 22 kertaa Kaarinan fyysistä pinta-aaa suurempi maa-aue. Kuva 7 : Kaarinan kaupungin ekoogisen jaanjäjen fyysinen kokokaupungin pinta-aaan. 14
11 Vertaiua Kaarinan ekoogista jaanjäkeä verrattiin Suomen ja Kaarinan biokapasiteettiin, Kaarinan fyysiseen pinta-aaan, suomaaisen sekä muiden aueiden (vatioiden sekä kaupunkien) ekoogisiin jaanjäkiin. Suurin osa suoritetuista arvioinneista sekä vertaiuista ovat vertaiukepoisia WWF:n Living Panet 2006-raportissa jukaistuihin arviointeihin. Osa suomaaisten kuntien arvioinneista on suoritettu vuoden 2001 askentakannaa (Living Panet 2004), joten ne eivät oe suoraan verrannoisia Kaarinan arviointiin. Erot vuoden 2004 ja 2001 arviointien väiä ovat kuitenkin suhteeisen pieniä, ekoogisen jaanjäjen tai biokapasiteetin kohdata suuruusuokkaa +10 %. Tää hetkeä maapaoa asukkaan keskimääräinen ekooginen jaanjäki on noin 2,2 gobaaihehtaaria, kun vuosittainen maapaon tuottavuus, ei biokapasiteetti on noin 1,9 gha. Laskennaisesti eämme siis vuosittain 20 % yi varojemme. Samaa tavaa kun voimme hetkeisesti kuuttaa enemmän rahaa kuin tienaamme, myös maapaon uusiutuvia uonnonvaroja voidaan hetkeisesti käyttää yi niiden uusiutumiskyvyn, mutta pitkää aikaväiä täainen eämäntyyi on ekoogisesti kestämätöntä. Maapaon uonnonvarojen uusiutuminen on rajaista, eikä maapao kykene tuottamaan määrätöntä määrää resursseja tai suauttamaan kohtuutonta määrää saasteita takaisin uonnon kiertokukuun. Emme yksinkertaisesti voi jatkuvasti eää yi varojemme. Ekoogisen jaanjäjen pyrkimyksenä onkin auttaa ihmiskuntaa kestävämmäe tiee hepottaen ympäristökuormituksen hahmottamista kuutuksen sekä oemassa oevien resurssien rajojen kautta. Suomen ekooginen jaanjäki kasvoi vuoden 2004 Living Panet-jukaisun 6,85 gobaaihehtaarista 7,64 gobaaihehtaariin, ei noin 10 %. Useimmat vertaiussa mukana oevat suomaaiset kunnat, Nurmijärveä ja Mänsäää ukuun ottamatta, ovat askeneet ekoogisen jaanjäkensä vuoden 2004 Living Panet-raportissa käytetyä askentakannaa, joka perustuu vuoden 2001 kuutustietoihin. Voidaan perusteusti oettaa, muiden suomaaisten kuntien ekooginen jaanjäki on kasvanut samaan tahtiin suomaaisen jaanjäjen kanssa vuosien 2001-2003 väiä, ei noin 10 %. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki vuonna 2003 oi pienempi kuin suomaaisen, mutta suurempi kuin nurmijärveäisen ja sekeästi kookkaampi kuin aa kuvassa oevien vatioiden ekoogiset jaanjäjet USA:a ukuunottamatta. Kuva 8: Aueeisten ekoogisten jaanjäkien vertaiu 12 10 9,6 8 8,21 7,64 7,6 7,49 7,1 7,08 6,8 6,7 6,5 6 4 6,1 5,6 5,6 4,5 4,5 2 0 Lähteet: Regiona Stepwise, Goba Footprint Network 15
Suomaaisen ekooginen jaanjäki on kasvanut tasaisesti vuodesta 1961 ähtien, ukuunottamatta amavuosia, jooin raskaan teoisuuden siirtyminen ukomaie sekä kuutuksen, että rakentamisen hetkittäinen asku pienensi suomaaisen ekoogista jaanjäkeä. Maapaon biokapasiteetti asukasta kohden on askenut. Laskua seittää suurita osin väestönkasvu, mutta myös saasteia, piaantuneia maia, tehostuneea kaastuksea sekä suurten metsäaueiden hakkuia on vaikutuksensa biokapasiteetin askussa. Kuva 9 : Suomen ekoogisen jaanjäjen ja maapaon biokapasiteetin kehitys 9,0 Suomaaisen ekooginen jaanjäki suhteessa maapaon biokapasiteettiin 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 Gobahectares 3,0 2,0 1,0 0,0 EF Per Cap Goba Biocap Per Cap Lähde: Goba Footprint Network 16
Kuvassa 10 on Suomen ekoogisen jaanjäjen kehitys maapaon kantokykyyn suhteutettuna. Jos vuonna 1961 maapaon jokainen asukas oisi kuuttanut uusiutuvia uonnonvaroja suomaaineen tahtiin, oisimme tarvinneet 1,2 maapaoa eintapojemme yäpitämiseksi ekoogisesti kestävästi. Vuonna 2003 uku oi jo 4,2 maapaoa. Kaarinaaisen ekooginen jaanjäki on mekein identtinen suomaaisen kanssa, niinpä jos jokainen maapaon asukas asuisi kuten karinaainen tarvitsisimme saman 4,2 maapaoa, jotta pystyisimme takaamaan tueviekin sukupovie samat uonnonvarat kuin nykypovia on käytössä. Vertaiun vuoksi, maapaon asukkaiden ekooginen jaanjäki kuuttaa vuosittain 1,2 maapaon verran uusiutuvia uonnonvaroja. Kuva 10 : Jos jokainen eäisi kuten suomaainen 1961-2003 Luonnonvarojen kuutus suomaaisittain 1961 1971 1981 1991 2001 2002 2003 Lähde: Goba Footprint Network 12 Ekoogisen jaanjäjen pienentäminen Kaarinan kunta voi vaikuttaa aueen ekoogiseen jaanjäkeen pääasiassa maankäytön suunnitteua, kaavoituksea, ympäristökasvatuksea ja ekoogisesti kestävän kehityksen mukaisia päätöksiä. Energiankuutuksesta aiheutuvaa ekoogista jaanjäkeä voidaan pudottaa uonnoisesti vähentämää energiankuutusta, suosimaa energiatehokkaita hankintoja, mutta myös siirtymää kuuttamaan uusiutuvista uonnonvaroista tuotettuja energiamuotoja ns. vihreää sähkö. Asumisen aiheuttaman energiajaanjäjen koko oi 1,01 gobaaihehtaaria. Laajemmissa energiaratkaisuissa kannattaa perehtyä vaihtoehtojen ympäristövaikutuksiin, niistä aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin ja pyrkiä vaitsemaan mahdoisimman ympäristöystäväisiä ratkaisuja. Poiittisea tasoa sitoutuminen hiiidioksidipäästöjen eikkaamiseen on myös yksi varteenotettava vaihtoehto ekoogisen jaanjäjen pienentämiseksi. Kaupungin hainnon oisi sitouduttava pienentämään niin aueen ekoogista jaanjäkeä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi hainnon oisi hyvä toimia esimerkkinä aueen asukkaie, esimerkiksi pyrkimää oman hainnoisen toimintansa ympäristökuormituksen arviointiin, seurantaan sekä pienentämiseen. Kun vieä muistetaan, että sekä Suomen että Kaarinan ekoogisesta jaanjäjestä suurin osa koostuu energiankuutuksesta ja sen suhteeinen osuus on tuevaisuudessa vieä sekeässä kasvussa, oisi äärimmäisen tärkeää keskittyä hiiidioksidipäästöttömiin energiaratkaisuihin. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseä voidaan oennaisesti vaikuttaa tuevaisuuden rakennusten ja iikenteen energiankuutukseen ja siten myös ekoogisen jaanjäjen kokoon. Kaupunkimainen, eheä rakentaminen pienentää 17
iikennemääriä yhyempien etäisyyksien ja parempien kevyen- ja joukkoiikenteen yhteyksien ansiosta. Kaarinan iikennöintijaanjäjessä tuee sevästi esie hajanaisen yhdyskuntarakenteen aiheuttama suuri iikennöintijaanjäki. Uusien iikenneväyien turhaa rakentamista tuisi ekoogisen jaanjäjen kannata ehdottomasti vättää ja keskittyä tiivistämään asumistiheyttä jo oemassa oevien iikenneväyien varrea. Lisäksi tiivistämää asumistiheyttä ympäristöä kuormittavista eriisämmitteisistä rakennuksista voitaisiin siirtyä yhä aajemmin energiatehokkaamman kaukoämmön piiriin. Hyvin suunnitetu tiivis yhteiskuntarakenne tukee myös sosiaaisesti kestävää kehitystä parempien paveujen ja einvoimaisten yhteisöjen muodossa. Kaikia aueen asukkaia on mahdoisuus vaikuttaa ekoogiseen jaanjäkeensä. Arkipäivän vainnat kuutuksen, matkustamisen, energiankäytön ja ravinnonkuutukseen suhteen vaikuttavat suoraan omaan ekoogiseen jaanjäkeen. Ekoogisesti kestävän Kaarinan rakentaminen vaatii pitkäjänteistä, useamman vuosikymmenen mittaista jaanjäkistrategiaa. Strategian tavoitteet, toimenpiteet sekä seuranta tuisi sopia kunnan hainnon tasoa sekä ohjemaan tuisi sitouttaa muutkin aueen yhteiskunnaiset toimijat, kaupungin omasta hainnosta yritysmaaimaan, aina yksittäisiin asukkaisiin. Nyt suoritetun arvioinnin tarjoaman tiedon pohjae on järkevää asettaa tavoitteita ekoogisen jaanjäjen pienentämiseksi. Ekooginen jaanjäki tuisi ottaa huomioon jo esimerkiksi uusien asuinaueiden tai iikenneratkaisujen suunnitteuvaiheessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tuisi kehittää sekeä aueeinen toimenpideohjema sekä seurata kehitystä tasaisin väiajoin Eri toimenpiteiden ympäristökuormitusta vertaiemaa voitaisiin tehdä perustetuja päätöksiä ekoogisesti kestävämmän tuevaisuuden hyväksi. 13 Tiedonkeruu Tiedonkeruu suoritettiin yhteistyössä Kaarinan kaupungin ympäristötoimen Jouni Saarion ja Natura Interestin toimesta. Jos kuntakohtaista tietoa ei tapahtuneesta kuutuksesta out saatavia käytettiin Suomen keskiarvoja, mikä tuee ottaa huomioon raporttia tarkastetaessa. 13.1 Asuminen Kotitaouksien sähkön- ja ämmityksen kuutuksen tiedot saatiin Tiastokeskuksen tiastosta Rakennukset 31.12.2003, muuttujina aue, käyttötarkoitus ja kerrosuku, ämmitystapa, ämmitysaine ja yksikkö. Energiankuutuksen tietoa kerättäessä oetettiin että Kaarinassä kuutettu sähkö ja kaukoämpö oi tuotettu Fortumin Naantain tehtaaa. Lisäksi uusiutuvista uonnonvaroista tuotetun sähkön osuus kuututetusta sähköstä oetetiin oevan Suomen vuoden 2003 tasoa. Sähkönkuutuksen hiii-intensiteetti on askettu Fortumin tuottaman tiedon perusteea. Sähkönkuutus askettiin Tiastokeskuksen rakennustiaston perusteea, ja siihen isättiin Energiateoisuuden Mirja Tiitisen toimittama kotitaouksien sähkönkuutuksen vatakunnainen kokonaiskuutus henkeä kohden, joka ei sisää ämmitykseen käytettyä sähköä. Asuinrakennusten maankäytön tiedot saatiin Sices-tietokannasta. 13.2 Liikennöinti Henkiö-, inja-auto sekä raideiikenteen suoritteiden askenta suoritettiin Tiehainnon ja WSP Finand Oy:n vatakunnaisen henkiöiikennetutkimuksen perusteea. Moottoripyörämatkojen arvioinnissa käytettiin VTT:n LIPASTO-tietokantaa. Linja-auto, vesi- ja entomatkojen tietoja ei oe saatavia kuntatasoa, joten arvioinnissa käytettiin Goba Footprint Networkin-tietokannan Suomea koskevia keskimääräisiä ukuja. Oetusarvoina käytetyt hiiidioksidipäästöt henkiökiometriä kohden askettiin käyttämää VTT:n LIISA-tietokannan hiiidioksidipäästökertoimia. Liikennöinnin infrastruktuurin vaatiman maankäytön tiedot saatiin Sices-tietokannasta. 13.3 Maankäyttö Kaarinan kaupungin maankäyttötiedot sekä jakauma saatiin Sices-aineistosta. 13.4 Jätteet ja ravinnonkuutus Kotitaouksien jätemäärät saatiin Kaarinan kaupungin Jouni Saariota. Ravinnonkuutus askettiin Goba Footprint 18
Networkin-tietokannasta saaduia Suomen keskiarvoia. 13.5 Rakentaminen Rakentamisen suhdekertoimen aski Tiastokeskuksen Kristian Taskinen. 13.6 Paveut ja kuutushyödykkeet Kuutusmenot askettiin Tiastokeskuksen vuosina 2001-2002 suoritetun kuutusuku-tutkimuksen perusteea. Kuutustiedot ovat maakuntakohtaisia. 14 Lähteet Adato Energia Oy Best Foot Forward Regiona Stepwise -askentaohjema Chambers, N.; Simmons, C. & Wackernage, M. 2000. Sharing Nature s Interest: Ecoogica Footprints as an Indicator of Sustainabiity. Earthscan, London. Energiateoisuus ry European Communities. 2003. Energy Consumption in the Service Sector: Survey of EU Member States. Office for Officia Pubication of the European Communities, Luxembourg FAO. 2003. Food Baance Sheets 2003. Food and Agricutura Organisation of the United Nation, Itay http://faostat.fao.org/faostat/form?coection=fbs&domain=fbs&servet=1&hasbuk =&version=ext&anguage=en Fortum Oy Goba Footprint Network, 2004. Nationa Footprint Accounts. Spreadsheets purchased under icence agreement. Goba Footprint Network, Caifornia Hakanen Maija, Biokapasiteetin askeminen, 2005, jukaisematon Lewan. L. & Simmons, C. 2001. The Use of Ecoogica Footprint and Biocapacity Anaysis as Sustainabiity Indicators for sub-nationa Geographica Areas: A Recommended Way Forward. Ambiente Itaia, Itay Loh, J. & Wackernage, M. 2006. Living Panet Report 2006. WWF, Switzerand Noss, R. & Cooperrider, A. 1994. Saving Nature s Legacy: Protecting and Restoring Biodiversity. Isand Press, Washington DC. Kaarinan kunta Kansainen kestävän kehityksen strategia, Kohti kestäviä vaintoja. Kansaisesti ja gobaaisti kestävä Suomi, Vationeuvoston kansian jukaisusarja 5/2006, http://www.ymparisto.fi/downoad.asp?contentid=53983&an=fi Tampereen kaupungin ekooginen jaanjäki http://www.ekokumppanit.fi/ekooginenjaanjaki Tiastokeskus, Kansantaouden tiinpito, kuutus toimiaauokittain Tiastokeskus, Rakennukset 31.12.2003 VTT, Liikenteen päästöjen inventointi. http://ipasto.vtt.fi Wackernage, M.; Linares, A.; Deuming, D.; Schuz, N.; Sanchez, M. & Fafan, I. 2000. In J.Loh (Ed.), Living Panet Report 2000. WWF, Switzerand Wackernage, M.; Linares, A.; Deuming, D.; Schuz, N.; Sanchez, M. & Fafan, I. 2003. In J.Loh (Ed.), Living Panet Report 2000. WWF, Switzerand Wackernage, M. & Rees, W. 1996. Our Ecoogica Footprint: Reducing human impact on the Earth. New Society, Canada WCED. 1987. Brundtand Report: Our common future. Word Commission on Environment and Deveopment, Bern. 19