Venäjän pitkän aikavälin kehitys Pekka Sutela
Mutta ensiksi: taloustilanne juuri nyt ( Vuosimuutos; e: Alfabank ennuste) 2016:1-10 2016:10 2016:11e BKT -0,7-0,4-0,4 Vähittäiskauppa -5,3-4,4-4,0 Reaalipalkat 0,5 2,0 2,0 Nimellispalkat 7,9 8,2 8,0 Työttömyys, taso 5,2 5,4 5,3 Luotonanto 0,6 (vuoden alusta) 0.2 Rakentaminen -5,0-0,8-2,0 Teollisuustuotanto 0,3-0,2-0,4 Federaatiobudjetin menojen kasvu, 12 edellistä kuukautta 0,3-2,8
Eräiden maiden osakemarkkinamuutos (%, 31.12.2015-12.12.2016, USD) Venäjä +30,8 USA +6,7 Euroalue (FTSE) -4,4 Kiina -15,2 Intia +3,8 Brasilia +78,5
Ulkomaiset investoinnit Venäjälle: vähäiset mutta nousussa
Äskeisiä uutisia IKEA 1,6 miljardia USD Leroy Merlin 2 miljardia EUR Pfizer uusi lääketehdas Mars laajennuksia
Tuonti näyttää kääntyneen kasvuun 2016:1-6 2016:8 2016:9 2016:10 2016:11-9,2 13,0 7,9
Pidempi menneisyys (muutos, %/BKT) 2007 2009 2013 2015 BKT 8,5-7,8 1,3-3,7 Teoll.tuotanto 6,8-10,7 0,3-3,4 Kiinteät inv. 23,8-13,5 0,8-8,4 Väh. kauppa 16,1-5,1 3,9-10,0 Vaihtotase, mrd USD 72,2 50,4 34,8 67,2
Pidempi menneisyys, federaation julkistalous (%/BKT) 2007 2009 2013 2015 Menot 18,0 24,8 20,1 17,9 Ylijäämä 5,4-5,4-0,5-2,6 Ulkomainen velka Valuuttavara nto, mrd USD 2,9 2,6 2,8 2,3 474,6 439,0 509,6 368,4
Venäjän sija Maailmanpankin Doing Business tutkimuksissa (kaikkiaan 185 maata - Viro, Suomi ja Latvia ovat 11-13) 2017 2016 Yrityksen aloittaminen 26 27 Rakennusluvan saanti 115 117 Sähkön saanti 30 26 Omaisuuden rekisteröinti 9 8 Luoton saanti 44 42 Vähemmistösijoittajien suojelu 53 51 Verojen maksaminen 45 40 Rajojen ylittävä kauppa 140 138 Sopimusten voimaansaattaminen Vararikkojen voimaansaattaminen 12 8 51 49
Rupla on vakautunut; vähittäiskauppa edelleen edellisvuotta alempana, mutta toipumassa
Maailman taloushistorian kaksi suurta ongelmaa (1) Miksi nykyaikainen taloushistoria alkoi läntisessä Euroopassa? Miksi ei Kiinassa? Kiina oli 1700-luvulla sekä vauraampi että teknisesti edistyneempi kuin Eurooppa Mahdollisia selityksiä Kiinan sulkeutuminen 1500-luvulta lähtien Konfutselaisen ajattelun taakka Eurooppa yhdisti kulttuurisen yhtenäisyyden ja poliittisen/sotilaallisen kilpailun Avautuminen, varsinkin siirtomaat Työvoima, markkinat, raaka-aineet
Olemmeko palaamassa normaalin talouskasvun aikaan? Nykyaikainen talouskasvu alkoi 1700-luvun loppupuolella Vuosina 0-1700 ei kasvua, ilmaston aiheuttamia vaihteluita Normaali kapitalistinen kasvu 1-2 %/BKT/henkilö Y = (pääoma, työvoima, kokonaistuottavuus) Nopean kasvun aika Yhdysvalloissa 1940-1970 Neuvostoliitossa 1930-luvulla ja 1950-1960 Investointiaste 10% -> 30% Rakennemuutos: tiloilta tehtaisiin
Miksi kasvu on hidastunut? Pääoma Korkealla tulotasolla kulutus syrjäyttää säästämistä ja investointeja Toisaalta investointien mittaaminen hankalaa palveluyhteiskunnassa! Työvoima Vauvat ovat inferiosia hyödykkeitä : perheet pienenevät Toisaalta eläkeikä, maahanmuutto!
Kokonaistuottavuuden arvoitus (Robert J. Gordon: The Rise and Fall of American Growth, Princeton UP 2015) Kokonaistuo ttavuuden vuosikasvu, % 1890-1920 1920-1970 1970-1994 1994-2004 2004-2014 0,46 1,89 0,57 1,03 0,40
Miksi? Valtavat vaihtelut kokonaistuottavuuden kasvussa! Taustalla muutokset rakennemuutoksen, koulutuksen, terveyden sekä innovaatioiden leviämisessä talouteen USA:n talous hyötyi toisesta maailmansodasta! Tyypillisiä innovaatioita 1870-1914: Sähkömoottori, polttomoottori, lannoitteet, peruslääkkeet, viemärit, lentokone 1920-1970: liukuhihna, korporaatio 1970-1994: paluu normaaliin 1994-2004: kännykkä ( sähkömoottorin johdannainen ) 2004-2014: onko mitään? Voiko ainutlaatuinen innovaatiokimppu toistua? Laveasti vai kapeasti?
Miksi innovaatiot olisivat hidastuneet? Kuitenkin tutkijoita ja kehittelijöitä on paljon enemmän kuin koskaan ja niin käytetään rahaakin Mahdollinen selitys (Fredrik Erixon Björn Weigel: The Innovation Illusion (Yale UP, 2016) Useimmat suuryritykset ovat vanhoja Niille on ominaista jäykkä byrokraattisuus joka tavoittelee lyhyen aikavälin voitto ja kaihtaa riskiä Valtiot ovat luoneet monimutkaisen ja epävarman ympäristön
Nykyaikainen kasvuteoria Jaetaan maat rikkaisiin, vauraisiin ja köyhiin Köyhien maiden on suhteellisen helppo vaurastua Kiinniottokasvu jäljittelemällä Perusinstituutioiden kohentaminen Kasvudiagnoosi: mikä estää kasvua missäkin maassa Vauraiden maiden rikastuminen on vaikeaa Kun kiinniotto ei riitä, perusinstituutiot ovat olemassa ja olisi siirryttävä kohti innovaatioita Kielteiset esimerkit runsaita, myönteiset Suomi ja Korea Rikkaiden maiden tulisi kasvaa innovaatioiden varassa Ja ne ovat useimmiten vaikeita, hitaita, kalliita ja taipuvia epäonnistumiseen Kuten kaikki tiedämme
Venäjä Kaikkien ennusteiden mukaan rikkaat maat tulevat seuraavien 20 vuoden aikana kasvamaan noin 1-2% vuodessa Sama on ennuste myös Venäjälle, vaikka tulotaso on 1/2 1/3 rikkaiden maiden tasosta Miksi? Tämä ei ole poikkeus, vaan tyypillistä tällä tulotasolla: keskitulotason loukku (Middle income trap Barry Eichengreen ja muut)
Työvoima Työikäinen väestö supistuu Taustalla 1941-1946 hyvin pienet ikäluokat ja niiden heijastumat sukupolvittain Hyvin vähäinen syntyvyys 1990-luvulla, myös muista syistä Väestö jokseenkin vakaa jo 10 vuotta ja nyt hieman nousussa. Elinikäodote nousee, huoltosuhde heikkenee Syntyvyys kasvaa nyt, mutta vaatimattomasti ja työvoiman saatavuus kohentuu viipeellä Tällä on sekä politiikasta johtuvia että siitä suoraan riippumattomia syitä
Mitä voi tehdä (1)? Maahanmuutto Tilastot epämääräisiä Mutta kuinka paljon muuttopotentiaalia jäljellä entisen eteläisen Neuvostoliiton alueella (ja kaakkoisessa Ukrainassa!) Työvoiman laatu (koulutus, kielitaito ) Poliittiset ja sosiaaliset ongelmat Lisäongelma Korkeasti koulutetun työvoiman poismuutto Tilastot epämääräisiä Aivovuoto: Piilaakso Poliittiset reaktiot
Mitä voi tehdä (2)? Eläkeikä Muodollisesti 60/miehet ja 55 vuotta/naiset, mutta keskimäärin eläkkeelle pari vuotta aikaisemmin Eläkeiän saavuttavien jäljellä oleva elinikäodote läntisen Euroopan tasolla Ennenaikaiset kuolemat työiässä! Noin ¼ eläkeläisistä jatkaa työntekoa Mutta eläkeläiset suurin äänestäjäryhmä Etuoikeutettu ryhmä ainakin lapsiperheisiin verrattuna
Pääoma Pääomatilastot hyvin epävarmat 1970- ja 1980-luvuilla tilastoidut investoinnit saattoivat suurelta osin kulua piiloinflaatioon Kasvoiko pääomakanta siis noin vuoden 1975 jälkeen? Vaikutukset nykyiseen ikään, sijaintiin ja tarkoitukseen Suuri vaikutus 2000-2012 kasvun kasvun selittämiseen Investointiaste ei riittävä Virallinen tavoite noin 29%/BKT, saavutettu taso max 21% Syyt ja seuraukset tunnetut Huom: Valtion valvoman talouden osuus BKT:sta ehkä jopa 75%, pankeista runsaat 60% Huomaa myös: Valtion osuus Valko-Venäjän pankkisektorista on supistunut samaa vauhtia kuin kasvanut Venäjällä
Kokonaistuottavuus Ainakin vuodesta 2006 lähtien poliittinen johto on tiennyt, ettei vanha kasvumalli voi jatkua Vanha kasvumalli: Siirtyminen kapitalismiin ja kulutuksen vetämään kasvuun Avautuminen Hiilivetyjen tuotannon kasvu Ja hinnan kymmenkertaistumisen tuulentuoma Öljyn hinta nytkin historiallisesti erittäin korkea, suunta pikemmin alaspäin, kysynnän öljypiikki Investointien kasvu huom. epävarmuudet tilastoissa Perusinstituutiot Rahatalous Vakauttaminen Jne.
Venäjä 2020 talousohjelmat Putinin johtokausilla Marraskuu 2008, hukkui finanssikriisiin Toukokuu 2012, taustalla poliittiset mielenosoitukset, viimeistään 2014 lähtien Venäjän ja lännen vastakkainasettelu Joka tulee jatkumaan! Keskitulotason ongelmat ovat oikeasti vaikeita Venäjän poliittinen johto on kyvytön vaikeisiin päätöksiin Ja varsinkin niiden toteuttamiseen
Yhteisymmärrys 2000-luvun kasvupotentiaali 5%, satunnaiset tekijät (kuten öjyn hinta) nostivat toteutuneen kasvun 7 prosenttiin 2013-2030 kasvupotentiaali 1-2% Venäjän ministeriöt, keskuspankki ja tutkimuslaitokset Lännessä Valuuttarasto, Maailmanpankki, tutkijat, Suomen Pankki Tuulentuomaa ei ole näköpiirissä Öljyn hinta pikemmin laskussa kuin nousussa Länsisuhteet eivät ole kirkastumassa Ja Kiinan kanssa on syytä olla varovainen Turvallisuusriskit Keski-aasiassa
Tämä ei ole romahdus tai katastrofi Samaa kasvuvauhtia muun taloudellisen ympäristömme kanssa Väestön 2000-2008 syntyneiden odotusten toteutumatta jääminen voi tuottaa ongelmia Joita on toistaiseksi hoidettu syyttämällä Länttä Kiistat 2017-2019 budjettikehyksestä opettavaisia Eläkeläiset vs sotilasmenot Lapsiperheet vs julkisen sektorin työntekijät Progressiivinen tulovero vai ei Millainen energiasektorin verotus (vienti vai tuotanto)