Postpositioiden käytöstä ja vähän (sisä)paikallissijojenkin Krista Ojutkangas Turun yliopisto krioju@utu.fi
Miten kuvaisit näitä spatiaalisia suhteita suomeksi (millä paikallissijalla tai postpositiolla)? Entä muut tuntemasi kielet mitä sijaa tai adpositiota niissä käytettäisiin? Omena ja kulho, kahva ja kattila, laastari ja jalka, sormus ja sormi, kärpänen ja ovi, taulu ja seinä, kuppi ja pöytä Kuvan lähde: Bowerman 1996.
Miten kuvaisit näitä spatiaalisia suhteita suomeksi (millä paikallissijalla tai postpositiolla)? Entä muut tuntemasi kielet mitä sijaa tai adpositiota niissä käytettäisiin? Omena ja kulho, kahva ja kattila, laastari ja jalka, sormus ja sormi, kärpänen ja ovi, taulu ja seinä, kuppi ja pöytä
Käsitteistys (1) = kieltä käyttävän ihmisen tulkinta kielellisellä ilmauksella kuvattavasta tilanteesta vaikuttaa siihen, millaisen ilmauksen kielenkäyttäjä valitsee tilannetta kuvaamaan toimii välittäjänä fyysisen todellisuuden ja sen kielellisen kuvauksen välillä esimerkiksi tilasuhteen kielellinen ilmaisu on aina kielenkäyttäjän käsitteistyksen, ei suhteen objektiivinen kuvaus
Käsitteistys (2) = myös kielisysteemiin vakiintunut tapa tulkita tietyntyyppinen tilanne vaihtelee kielittäin, esim. erilaiset spatiaaliset suhteet ja niitä kielentävien elementtien työnjako omistus ja sitä ilmaisevat rakenteet eri kielissä: omistus sijaintina (Liisalla on kirja) vs. omistus tarttumisena (Lisa has a book; kantagerm. *hafjan tarttua > engl. have)
Kun suomessa kerran on sisäpaikallissijat, mihin tarvitaan sisäkantaisia grammeja? grammi = postpositio, prepositio, adverbi Tutkimuskysymykset: Millainen suomen sisäpaikallissijojen ja sisäkantaisten muotojen työnjako on? Millaisten (eli millaisina käsitteistettyjen) tilasuhteiden kuvauksessa sisä-sanan muodot esiintyvät? Miten ne eroavat sisäpaikallissijojen käytöstä?
Aineistopohjainen tutkimus Aineistona Lauseopin arkiston murrehaastattelut 370 sisä-kantaisen grammin esiintymää 542 sisäpaikallissijaista esiintymää
Kiintopiste ja muuttuja Kiintopiste = sijainnin suhteutuskohta Pulla suun sisässä Muuttuja = olio, jonka sijainnista puhutaan
Säiliön(ä) käsitteistäminen Tilan hahmottamisessa säiliö on ihmiselle keskeinen käsite. Ihminen itse on säiliö, joka voi sisältää erilaisia asioita Ihmisen keho on esine, joka puolestaan voi sijaita toisissa säiliöissä. Säiliön ei tarvitse olla olemassa luonnostaan, vaan säiliö voi olla myös ihmisen käsitteistyksen tulos.
Sisä-grammien keskeiset tehtävät A. Sisäpuolen korosteisuus ja tilasuhteen erityisyys B. Sijainnin kuvauksen tarkkuus C. Kontrasti kahden tai useamman paikan välillä D. Säiliön rakentaminen ja grammin ns. viittaava käyttö
A) Sisäpuolen korosteisuus ja tilasuhteen erityisyys (1) (1) Ei se "lope 'pitkää saa 'siel/ "vee 'sisäs olla ku 'tuota/ sem 'pittää päästä "hengittämmää 'hylkeen. (LA Seiskari) vrt. vedessä 'pää veden pinnalla' (2) 'Mua sisästä ku semmosta 'pehmeetä 'kivvee/ 'löys/ joka ei olt 'kovvoo ni/ 'siitä sitte 'tul pesä tehtii./ (LA Rautalampi) vrt. maasta 'maan pinnalta
A) Sisäpuolen korosteisuus ja tilasuhteen erityisyys (2) (3) 'Sittä/ 'niin sanottu "Kääntälän "Jooseppi oli 'hakenus 'setävainnaan "turkin/ 'tuvasta "peitokseen ja se oli 'lattijale 'sittä ruvennum "maata/ sen 'turkin sissääj ja./ (LA Haapajärvi) vrt. siinä turkissa 'turkki yllä, turkkiin pukeutuneena' Sisä-grammi: kuvattu tilasuhde jotenkin poikkeuksellinen Sisäpaikallissija: kuvattu tilasuhde tavanomainen Vrt. tupakka suussa tai suun sisällä, kukka maljakossa tai maljakon sisällä
B) Sijainnin kuvauksen tarkkuus (1) Aineiston tyypillisiä kiintopisteitä: Sisä-grammit: esineet, esim. työkalut, (vuode)vaatteet, ruokalajit, kasvinosat, kulkuvälineet Sisäpaikallissijat: paikat, esim. rakennukset, maastonosat, vesi, maa, lumi Ihmiset harvoin konkreettisen paikan kiintopisteitä
B) Sijainnin kuvauksen tarkkuus (2) Itsenäisten grammien merkitys ylipäänsä tarkempi kuin sisäpaikallissijamuotojen Grammeilla mahdollista suhteuttaa muuttujan sijainti yksiselitteisesti kiintopisteen johonkin puoleen tai ulottuvuuteen Sisä- tai ulkopuolella, etu- tai takapuolella, ylä- tai alapuolella, sivulla jne. Sisäpaikallissijat vastaavat tavanomaisten tilasuhteiden kuvauksista Tuttuja ei tarvitse olla niin tarkkoja
C) Kontrasti Sisä-grammien käyttöympäristöissä tavallista ilmaista kontrastia kahden paikan välillä. (4) No sit 'hää sano- et hei "issäin ko 'katso "maal häne 'issäin oli ja siel "kärräämäs ni sano- et/ ko 'jäi "paati/ "lainee 'sissää- et/ "nyt se 'justii män- et 'hää pani "silmäänki kii- et "nyt ne 'tytöt "männiit 'justii mut/ 'taas myö/ 'noussii sen "lainee pääl./ (LA Koivisto) (5) Ehä nehän ol "vuue 'vanhoi "toisela niit ei 'laskettu 'ulko"ilmaakaa/ 'sisässä "piettii 'vaa/ et- ei 'sinne "lasta 'ulos saa "talvela "kylmälä viiä saaha ne "kesälä mut- ei "talvela./ (LA Nuijamaa)
D) Säiliön rakentaminen (1) Sisä-grammien käyttöyhteyksissä tavallista, että kiintopiste-säiliötä kuvataan tai se rakennetaan ennen kuin siitä puhutaan grammin avulla: (7) "Ol oikkem "pitk semmonen ko/ tual 'misä et 'sitä tosa "käsivarrem pääl täyry 'pittäk kon 'tansaskin ko se 'tual sit./ Se ol nim "pitk et se oikke "maas sit "laahas ko 'seisos ja "kävel ni/ se ot "maahan 'kiines täyty tosa "käsivarrem pääl vallam 'pittäs sillo ol/ "pitk 'suur 'huntu sit 'jo et./ 'Siäl si... sit va ol siäl- oltti nin ko 'sisäl. (LA Karjala Tl) (8) "Omatekonel 'lyhty joisaki paekoisa 'oli/ että 'oli/ "tehty/ ja/ ne lasi "veittet kyllä 'oli että kun niit- oli 'laseja 'leikottu niin ne "lasiveitit 'oli ja ne leikkautti "lasista 'nelijä "kappaletta ja/ 'tolopat 'laettivat sitte ja se.../ sitte sielä "kynttilä sielä sisällä 'sitte "palo nin 'sillä saatiij 'johonki/ "liikkua./ (LA Yli-Ii)
D) Säiliön rakentaminen (2) Vrt. sisäpaikallissija hunnussa, lyhdyssä Veisivät huomion toisaalle, kiintopisteen sisäosan muodostamasta säiliöstä itse kiintopisteeseen. Sisä-grammi itse sisältää tiedon kiintopisteen säiliömäisyydestä. Kertoo kiintopisteestä poikkeuksellisen paljon Ns. viittaava käyttö
Raija Bartens 1978: 52: "Sisäpaikallisuuden korostaminen postpositiorakenteella vastakohtana muulle paikallisuudelle on yleisesti kaasuskielelle luonteenomaista. Kaasuskieli turvautuu postpositiorakenteeseen siinä missä esim. prepositiokieli selviytyy aksentilla. Näinhän on itämerensuomessakin, esim. suomessa ja eestissä, postpositionkäytöllä korostetaan sisäpaikallisuutta."
Tiivistetysti Sisä-grammeja tarvitaan ilmaisemaan, että muuttuja sijaitsee nimenomaan kiintopisteen sisäosassa. Sisäpaikallissijat eivät aina tätä tee, koska niiden keskeinen tehtävä on kuvata tavanomaista suhdetta muuttujan ja kiintopisteen välillä. Tämä suhde ei välttämättä ole sisältyvyys vaan usein myös väljemmin kiinteä yhteys. Sisä-grammit voivat viitata suoraan kiintopisteen varaamaan tilaan. Ne voivat ottaa osan myös kiintopisteen tehtävistä. Luontevaa, että säiliön tapaiselle käsitteellisesti keskeiselle seikalle on kielessä useampia ilmaisutapoja, joilla on työnjako.
Viittauskehykset (frames of reference) (1) Koskevat ennen kaikkea edessä takana- ja alla päällä-akseleita. Olennaista, mistä näkökulmasta kuvaus tehdään: Polkupyörä on puun edessä: sijainti määrittyy tilanteen tarkastelijan mukaan (polkupyörä sijaitsee tarkastelijan ja puun välissä) (1) Pallo on polkupyörän edessä: sijainti määrittyy (tilanteen tarkastelijan tai) polkupyörän mukaan (pallo on polkupyörän kulkusuuntaan nähden eturenkaan edessä) (2) Lamppu on pöydän päällä: sijainti määrittyy maan vetovoimaa seuraavan akselin mukaan (lamppu on ylempänä kuin pöytä) (3)
Viittauskehykset (2) 1. Relatiivinen viittauskehys suomessa: edessä takana (Polkupyörä on puun edessä) 2. Luontainen viittauskehys suomessa: edessä takana, alla päällä (Pallo on polkupyörän edessä, Pallo on polkupyörän päällä) 3. Absoluuttinen viittauskehys suomessa: alla päällä (Lamppu on pöydän päällä)
Kuka on Jaanan edessä? J = Jaana P = puhuja 3 K = kuulija 1 J 2 4 Lähde: Talmy 2000: 226 P K
Kielen viittauskehysten vaikutus kielen puhujien ajatteluun: tutkimusasetelma Lähde: Levinson 2003: 156.
Pyydä naapuriasi laittamaan possut pöydälle 2 samaan järjestykseen kuin missä ne ovat pöydällä 1. Lähde: Levinson 2003: 156.
Lähde: Levinson 2003: 156.
Guugu jimithirrin kielen puhujien arvio kodin sijainnista (Levinson 2003: 233).
Englantia puhuvien miesten arvio kodin sijainnista (Levinson 2003: 240 < Baker 1989).
Kirjallisuutta Bartens, Raija 1978: Synteettiset ja analyyttiset rakenteet lapin paikanilmauksissa. Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksia 166. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura. Bowerman, Melissa 1996: The origins of children s spatial semantic categories: cognitive versus linguistic determinants. John J. Gumperz ja Stephen C. Levinson (toim.), Rethinking linguistic relativity s. 145 176. Cambridge: Cambridge University Press. Levinson, Stephen C. 2003: Space in language and cognition: Explorations in cognitive diversity. Cambridge: Cambridge University Press. Ojutkangas, Krista 2005: Viittauskehykset ja tarkastelunäkökulma miten sijaintia perusakseleilla kuvataan? Virittäjä s. 525 551. 2008: Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja? Virittäjä s. 382 400. 2012: Ikkuna ulos. Suomen ulko-grammit ja huomion ikkunoiminen. Virittäjä s. 169 197. Ojutkangas, Krista & Huumo, Tuomas 2010: Mikä erottaa muodot sisällä ja sisässä? Synonyymisten muotojen analyysi. Sananjalka 52 s. 19 43. Talmy, Leonard 2000: Toward a cognitive semantics. Cambridge: MIT Press.