Iisalmen reitin vesivisio Pohjois-Savon kalastusaluepäivä,

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Iisalmen reitin vesivisio

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Vesiensuojelun kustannukset investoinneiksi

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Vesivarojen arvo Suomessa

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Iisalmen reitin vesivisio

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

- Potentiaalia innovaatioiksi

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

1 Järjestä ekosysteemipalvelut oikein!

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa

Merialuesuunnittelun edistäminen

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

Globaalit vesihaasteet ja Suomi. Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Transkriptio:

Iisalmen reitin vesivisio Pohjois-Savon kalastusaluepäivä, 27.10.2016 Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry.

Tarve ja tausta, vision tai mikä olkoonkaan Vesi elämisen perustana Globaali vesipula (sekä elintarvikepula sisältäen kalavarat) Suomessa pohjavettä laskennallisesti riittävästi, pintavesien valunnasta käytetään noin 5% Vesi ja sen käyttäminen meille itsestäänselvyys ja vesiensuojelu kustannus MUTTA, MIKSI VISIO Tuontituotteiden piiloveden määrä on lähes sama kuin itse kuluttamamme Varauduttava ilmastonmuutokseen, kehitettävä vesien tuottamia ekosysteemipalveluja Rajoituksista ja korjaustoimista kohti ekosysteemipalveluiden kehittämistä Vesiensuojelu- ja hoitokustannukset investoinneiksi tuotantohyödykkeeseen Vesien tuottama lisäarvo ja hyöty sisältäen luontoarvot huomioitava kustannusvaikutuksissa, kokonaishyöty Kustannusvaikuttavuutta parannettava, jotta vesien tilan ylläpitäminen ja parantaminen olisi taloudellisesti perusteltua ja käytännössä mahdollista Tarvitaan vesien aiempaa monitahoisempaa tarkastelemista Taloudellinen kasvu ja ekologinen kestävyys yhdistettävissä niukkaresurssisia toimintoja sekä kierto- ja biotaloutta edistämällä (mahdollistavat, investointeja) Vesien tuottavuuden lisääminen taloudellisesti ja ekologisesti

Veden kierto 1. Sadanta 660 mm 2. Haihdunta 340 mm 3. Valunta 320 mm

Vesien hyödyntäminen, ekosysteemipalvelut Eri tahot hyödyntävät vettä eri tavoin Vesiekosysteemien ihmiselle tarjoamat palvelut = ekosysteemipalvelut Hanke pyrkii selvittämään, miten ekosysteemipalvelujen käytön kestävyyttä voisi parantaa Ylläpitävät palvelut: Veden ja ravinteiden kierto, luonnon monimuotoisuus, yhteyttäminen Tuotantopalvelut: Vesi Kalat Ravut Vesivoima Liikenneväylä Vesilinnut Hyötykasvit Säätelypalvelut: Ravinteiden käsittely ja varastointi Hiilen sidonta Veden sääntely Kulttuuripalvelut: Terveys Virkistys Tiede Opetus Maisema Kulkuväylä

Vuorovaikutukset alueellisuus - kokonaisuus Metsätalous Kalatalous Virkistys Matkailu Maatalous Yhdyskunnat Opetus, tutkimus, kulttuuri Elinkeinosektorit ovat keskenään vuorovaikutuksessa vesistöjen ja pohjaveden hyödyntämisen kautta Vesien tuottavuutta ja käytettävyyttä olisi mahdollista lisätä sekä taloudellisesti että ekologisesti Teollisuus Vesien hoitaminen ja hyvä tila on hyödyksi kaikille vesien käyttäjille

Kohdealue Iisalmen reitillä noin 50 % järvistä ja 70 % joista on hyvää huonommassa tilassa Vesien käyttäjien tulee huolehtia, ettei vesien tila heikkene Vesien tilan paraneminen vaatii tehostettuja toimenpiteitä, mutta ne tuottavat lisäarvoa

Kohdealue Pohjavedet ovat pääsääntöisesti hyvässä tilassa Peltosalmi-Ohenmäki (kloridin raja-arvo ylittyy) Haminamäki-Humppi (kloridi, torjuntaaineiden kokonaispitoisuus, atratsiini, desetyyliatratsiini ja desetyylidesisopropyyli-atratsiini ylittävät raja-arvot Hongikko (MTBE ja kloridi ylittävät rajaarvot Suojelusuunnitelmat kaikilla I- ja II-luokan alueilla, toimenpiteiden seuranta käynnistynyt Keskitetty raakaveden hankinta, Ylä-Savon Vesi Oy

Hanke pähkinänkuoressa Iisalmen reitin vesivisio 1.3.2016-28.2.2017 kustannusarvio 60000 euroa rahoittajana maaseuturahasto Tarkastellaan eri sektoreiden vesien käyttötavat, vesistövaikutukset, vesien tuottama lisäarvo, elinkeinon yleistavoitteet sekä esitetään kehitystoimenpiteet vihreän kasvun lisäämiseksi Arvioidaan edellytykset Iisalmen reitin vesien aiempaa monipuolisemmalle ja laajemmalle hyödyntämiselle huolehtien vesi- ja kalavarojen riittävyydestä ja kestävyydestä sekä ekosysteemipalveluiden toimintaedellytyksistä Maatalous Metsätalous Teollisuus Kalatalous Matkailu Virkistyskäyttö Yhdyskunnat Opetus, tutkimus, palvelut

Tavoite ja tulokset Luodaan visio perustuen vesien hyvään tilaan sekä laaditaan vuorovaikutteinen ja monitavoitteinen toteutusmalli kestävästä vesien käytöstä ja hoidosta Pitkän aikavälin tavoite ja miten siihen päästään Toteutusmallin soveltaminen laajemmin Maatalous Metsätalous Teollisuus Kalatalous Matkailu Virkistyskäyttö Yhdyskunnat Opetus, tutkimus, kulttuuri

Kalatalous -työryhmän toimintatapa TYÖRYHMÄ PROJEKTIRYHMÄ 1. Nykyinen käyttö 2. Lisäarvoa vesistöistä 3. Toimenpide-ehdotukset 4. Toimenpide-esitykset Työryhmien toimenpide-esitysten kokoaminen Vesivisioksi

Kala- ja raputalouden sekä vesiviljelyn käyttämiä ekosysteemipalveluita Suoran hyödyntämisen lisäksi kalatalous hyödyntää ekosysteemipalveluja vuorovaikutusten kautta Ylläpitävät palvelut: Veden ja ravinteiden kierto, luonnon monimuotoisuus, yhteyttäminen Tuotantopalvelut: Vesi Kalat Ravut Vesivoima Liikenneväylä Vesilinnut Hyötykasvit Säätelypalvelut: Ravinteiden käsittely ja varastointi Hiilen sidonta Veden sääntely Kulttuuripalvelut: Terveys Virkistys Tiede Opetus Maisema Kulkuväylä

Kalatalous, hyödyntämistä rajoittavat tekijät ja kehittämistarpeet Talousveden laatu ja määrä Pintaveden laatu, määrä, korkeus Vesireittien kulkumahdollisuus, pohjan liettyminen ja mataluus Kalojen makuhaitat, pyydysten limoittuminen (paikallista) Kalojen määrä, keskikoko, poikastuotanto! Kalakannan rakenne (ei rajoita, mutta luo kehittämismahdollisuuksia) Muut vesistöön liittyvät syyt (muut vesien käyttömuodot) Luvat, alueet, säätelytoimenpiteet (Toimi- ja tuotantotilat; suuremmat määrät elintarvikekäyttöön) Sivusaaliit / vähempiarvoiset kalat ja niiden hyödyntäminen Saaliin kysyntä, markkinat, hinta, jatkojalostus, verkostoituminen etenkin jatkojalostajien kanssa Muut syyt (toiminnan kehittämisen kustannukset, investointimahdollisuus) Tukijärjestelmät Toiminnan jatkuvuus, nuoret Ilmastonmuutos, jääpeitteisen ajan lyheneminen Tummennetut työryhmän tapaamisessa todettuja

Kalatalous, lisäarvoa vesistöistä LISÄARVOA EUROINA: Kalavarojen hyödyntäminen monipuolisemmin, vähempiarvoisen kalan ja sivusaaliin hyödyntäminen Kalakannan hoito osana vesienhoitoa ja kunnostuksia (hoitokalastus) OSANA MYÖS: luonnon monimuotoisuus, kestävä kalastus, luontaisesti lisääntyvät kalakannat MITEN: Suora tuki ei tuo lisäarvoa, mutta oikein suunnattuna ja alueellisena yhteistyönä kehittämistoimenpiteillä vaikuttamisen mahdollisuus Elintarvikekäytön lisääminen?? Kestävällä vesien käytöllä ja vesien tilan parantamisella lisäarvoa?? Tuotteiden laadulla ja imagolla lisäarvoa??

Kalatalous, vuorovaikutukset Muut vesien käyttäjät vaikuttavat kalatalouteen Teollisuus Maatalous Yhdyskunnat Opetus, tutkimus yms. Tuottaa tietoa Metsätalous Vedenkorkeuden vaikutus lisääntymiseen Vesihuolto, tiet ja muu infra Matkailu Luontoarvot Monipuolinen ja hyvinvoiva kalasto Säätelytoimenpiteet Rehevöityminen, imago +/- Vaikuttaa kalakantoihin (+/-) Käyttäjien väliset ristiriidat Virkistyskäyttö Kalatalous

Kalatalous, vuorovaikutukset Kalatalous vaikuttaa myös muihin vesien käyttäjiin Kalatalous Maatalous Metsätalous Kalamassan käyttö ravintona, maanparannusaineena tai energiana, palveluiden hankinta Kalatalouden vaatimukset Muuttaa järven ravintoverkkoa (+/-) Vaikuttaa kalakantoihin (+/-) Kompensaatiot, lupamaksut Luontoarvot Teollisuus Voi häiritä ranta-asukkaita Lähiruoka Vesien muut käyttäjät (+/-) Matkailu Yhdyskunnat Virkistyskäyttö

Teollisuus, vuorovaikutukset Teollisuuden vesien käyttö vaikuttaa myös muihin vesien käyttäjiin Teollisuus Maatalous Metsätalous Lisää paikallista kysyntää Sivuvirtojen hyödyntäminen Hydrologiset muutokset Rehevöityminen -> lajiston muuttuminen Maisema Kompensaatiotoimenpiteet Kalatalous Lisää tarvetta tiestölle, vedenpuhdistukselle ym. infralle Matkailu Luontoarvot Yhdyskunnat Virkistyskäyttö

Teollisuus, vuorovaikutukset Ja muut vesien käyttäjät vaikuttavat teollisuuteen Yhdyskunnat Matkailu Pinta- ja pohjavesien laatu Virkistyskäyttö Kalatalous Maatalous Talousveden hankinta ja käsittely Jäteveden puhdistus Vaatimukset jätevesien puhdistukselle Luontoarvot Metsätalous Pinta- ja pohjavesien laatu Raaka-aineita tuotteisiin Vaikuttavat yrityksen imagoon, + / - Tarjoavat teollisuudelle palveluita Teollisuus

Kalatalous, kehittämistoimenpiteet Kalavarojen hyödyntäminen monipuolisemmin, vähempiarvoisen kalan ja sivusaaliin hyödyntäminen Teollisuus, jatkojalostus tuotekehitystä vesistä huolehtiminen lisää positiivista imagoa Kalatalous Kalavarojen hyödyntäminen lisää kalatalouden merkitystä ja mahdollistaa myös luontaisten kalakantojen vahvistamisen ja luontoarvot Yhdyskunnat lähiruoka, laitoskeittiöt, poliittiset linjaukset Metsätalous Vesien tilan paranemisesta lisäarvoa Matkailu lähiruoka, vesien tilan paranemisesta lisäarvoa Maatalous alueellinen omavaraisuus, kotimaisuus, vesien tilan paranemisesta lisäarvoa Opetus, tutkimus kalan terveellisyys, ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset, luontoarvot Virkistyskäyttö Kalakannan rakenne, vesien tilan paraneminen Kalakannan hoito osana vesienhoitoa ja kunnostuksia (hoitokalastus)

Kalatalous, kehittämistoimenpiteet 1. Kalavarojen hyödyntämisen toimintaketjun luominen, kumppanuudet Kalastusalueet, luvat Investoinnit Jatkojalostus, tuotekehitys Markkinat Alueellinen omavaraisuus (brandityöryhmä) Kalatalouden vahvistaminen osana elintarviketuotantoa Toimijat? Kehittämistuki

Strategiat ja ohjelmat tukena Maabrändiraportti 2010, vuoteen 2030 Vihreällä vedellä tuotettu ruoka (sadevesi, maaperän vesi) Hanavesi pullotetun tilalle?? Omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistaminen parantavat pitkäjänteistä tuotannon kehittämistä Lähiruoasta luomuruokaan?, ekologisesti ja kestävästi tuotettu Vesijalanjälki kaikkiin tuotteisiin

Pidetään Suomen vesitase vahvana www.skvsy.fi Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry

Kiitos! Iisalmen reitin vesivisio hanke http://vesiensuojelu.fi/skvsy/palvelut/kehittamistoiminta/ Magdaleena Rouhiainen Projektisuunnittelija, p. 050 344 0446 magdaleena.rouhiainen@vesiensuojelu.fi Jukka Koski-Vähälä Projektipäällikkö, p. 0500 848 171 jukka.koski-vahala@vesiensuojelu.fi