ELOKUVAKAUPUNKI - HANKE Elokuva osaksi alueen kehitystä ja identiteettiä

Samankaltaiset tiedostot
Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Haemme saakka kestävää jatkoaikaa ja euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

PORVOON KAUPUNKI. Hanke Selostus hankkeen sisällöstä Kesto Kustannukset menolajeittain. Rahoitus (brutto): kaikki rahoittajat

Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys

Rautjärven sotahistoria- hanke

Kansallinen Erasmus seminaari Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Hankesuunnitelma Tove Teuvalla 1953

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Hankesuunnitelma (Hyrrä-palvelun mukainen hankesuunnitelma, jonka hakija kirjaa hyrrään)

Tiedotus & markkinointi,

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia. StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr.

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry /tl

Mitä EIP-hankkeessa voidaan rahoittaa hyväksyttävät kustannukset ja hakemuksen teko Hyrrä-järjestelmässä

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Routes across the borders in Latvia and Finland. Matkailureitistöjen kehittämishanke

Aikuisten harrasteliikkuminen yhdistyksissä

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

Pikkupässi-pyöräilyreitin hankesuunnitelma

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/ Hankenumero 44320

Aloituskoulutus Leena Karjalainen

KEHITTÄMIS- HANKKEET

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Valittavat kustannusmallit

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut

Näy netissä! Hio LinkedIn profiilisi kuntoon ja paranna näkyvyyttäsi

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari

Tietomallien käyttöönotto Liikennevirastossa LiViBIM Timo Tirkkonen

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Puulan seutuopiston henkilöstön syyslukukauden aloitustilaisuus. Toivakka

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

valmistellaan tavoitellaan yritysten, korkeakoulujen ja (kehittäjä)organisaatioiden yhteistä ja avointa TKI-alustaa/osaamiskeskittymää ja

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

MAL-verkosto, katsaus

OHJAUSRYHMÄN 10. KOKOUS MOREENIASSA Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 (7) /tl. Talousarvio Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava Varsinainen toiminta. Ay avustus

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Tarja Nordman HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

AURINKOAITA

Transkriptio:

ELOKUVAKAUPUNKI - HANKE Elokuva osaksi alueen kehitystä ja identiteettiä Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena on kehittää Aisaparin alueen elokuvatoimintaa. Hankkeen pohjana on vuonna 2009 valmistunut Kauhavan elokuvakaupungin esiselvityshankkeen loppuraportti. Siinä määriteltiin kolme painopistettä / tavoitetta, jotka parhaiten edistäisivät alueen kehitystä merkittäväksi elokuvakeskittymäksi. Nämä painopisteet ovat elokuvatuotannon tuotantopalvelut, mediakasvatus ja elokuvatapahtuma. Elokuvakaupunki-hankkeen tehtävä on käynnistää toimenpiteet painopisteissä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa, että niiden toiminta jatkuu ja kehittyy hankkeen loputtua. Hankkeeseen palkataan kokoaikainen projektipäällikkö. Tämän lisäksi hankkeelle palkataan asiantuntija-apua, jonka tehtävänä on avustaa projektipäällikköä hankesuunnitelmassa mainituissa toimenpiteissä. Projektipäällikkö vastaa Kauhavan sekä Kauhavan ulkopuolisten toimenpiteiden toteutuksesta sekä hankkeen raportoinnista. Projektipäällikkö työskentelee hankkeessa 100 % hankkeen toiminta-ajasta. Asiantuntija-apua hankkeelle palkataan kattamaan 1-6 kuukautta hankkeen toiminta-ajasta. Hankkeen toteutusaika 1.10.2013-31.12.2014 Kustannusarvio: 95 000 euroa Taustaa Vuonna 2009 valmistui Kauhavan elokuvakaupunki esiselvityshankkeen loppuraportti. Selvityksen lopputulos on harvinaisen selkeä: Alueella tuotetaan elokuvia sekä muuta fiktiivistä tuotantoa ilman järjestäytynyttä toimintaryhmää tai organisaatiota, joka pystyisi tarjoamaan laajamittaisemmin apua alueen kuvausmahdollisuuksien suhteen sekä tietoa alueella toimivista ammattiosaajista. Tällaista tahoa ei löydy edes koko maakunnasta. Lähin sellainen sijaitsee Vaasassa, joka keskittyy luontoelokuviin (Elokuvakeskus Botnia). Kulttuuriaurinko-hankkeen aikana aiheesta pidettiin useita palavereita (vuosina 2011 2012) ja selvitettiin, kuinka toiminnan kehittäminen kannattaisi käynnistää ja mitkä olisivat tehokkaimmat käytännön toimet. Myös Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan taidetoimikunta pitävät strategisesti tärkeänä elokuvaan liittyvän toiminnan kehittämistä. Tavoitteet Hankkeen tavoitteet määräytyvät esiselvityshankkeen painopisteiden mukaisesti. Näitä kaikkia painopisteitä yhdistää yksi yhteinen tekijä, joka on alueellinen elokuvaorganisaatio. Tämä organisaatio voi olla toimintaryhmä, yhdistys tai se voi toimia jonkun muun organisaation yhteydessä omana kokonaisuutenaan. Esiselvityshankkeessa tällaista organisaatiota kutsuttiin elokuvakonttoriksi. Elokuvakaupunki-hankkeen tavoite on toteuttaa esiselvityshankkeessa määritettyjen painopisteiden mukaiset toimet ja käynnistää alueellinen organisaatio, joka jatkaa toimenpiteitä elokuvakaupunki-hankkeen päätyttyä. Alla listattuna sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteita: 1

1. Alueen oma elokuvaorganisaatio (elokuvayhdistys, elokuvakonttori, elokuvakeskus) 2. Elokuva-aiheisten työpajojen käynnistäminen (kohteena yksityiset henkilöt) 3. Alueen oman elokuvatuotannon lisääntyminen alueella 4. Alueen ulkopuolisten tuottajien tuotantojen lisääntyminen alueella 5. Oman vuosittaisen elokuvatapahtuman järjestäminen alueella Toimenpiteet Elokuvakaupunki-hankkeen toimenpiteet jaetaan kolmeen osaan esiselvityshankkeen painopisteiden mukaisesti. 1. painopiste Ensimmäinen painopiste on alueella olevien elokuvatuotannon tuotantopalvelujen kerääminen tietokantaan (näyttelijät, kuvauspaikat, maskeeraajat, kampaajat yms.). Elokuvatuotannon tuotantopalvelut ovat niitä palveluja, joita elokuvaa tekevä taho tarvitsee suunnittelu- ja kuvausvaiheessa ja se voi olla myös ratkaiseva tekijä valittaessa aluetta elokuvan kuvauksille. Tuotantopalveluja tarjoava taho on yleensä pienyrittäjä, harrastaja tai ammattilainen, joka hallitsee jonkun elokuvatuotannossa tarvittavan osaalueen ja tarjoaa sitä palveluna. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kokit / pitopalvelut, harrastajanäyttelijät, muusikot tai muut äänialan ammattilaiset, tilapalveluja tarjoavat yrittäjät, autoharrastajat tai mitkä muut tahansa toimijat, jotka voivat olla avuksi elokuvan tuotannossa. Elokuvakaupunki-hankkeen yksi toimenpiteistä on tehdä selvitys alueella sijaitsevista toimijoista ja kerätä ne yhteen tietokantaan. Tähän tietokantaan kerätään myös alueella sijaitsevat kuvauspaikat. Tietokanta tarjoaa tuotantoyhtiöille helpon tavan tutustua alueeseen ja sitä kautta helpottaa päätöstä sijoittaa oma tuotanto alueelle. Selkeä alueen ja palveluntarjoajien tietokanta jättää alueelle myös enemmän rahaa, koska elokuvatuottajien on helpompi hyödyntää alueen laajaa palveluntarjontaa. Tietokanta toimii myös hyvänä matkailun markkinointityökaluna, joten tämän tiimoilta tehdään yhteistyötä tammikuussa 2013 alkaneen Kauhavan matkailun kehittämishankkeen kanssa. Tietokanta toimisi myös perustyökaluna tulevalle elokuvaorganisaatiolle / elokuvakonttorille. 2. painopiste Toinen painopiste, oma elokuvatapahtuma toteutetaan täysin alueen omin voimin. Elokuvakaupunki-hankkeen käynnistämän elokuvatapahtuman moottorina toimivat paikalliset, nuorten tekemät lyhytelokuvat. Tapahtuman järjestäminen jakautuu neljään osaan: 1. Tapahtumasta tiedottaminen sekä lyhytelokuvien tekemisestä kiinnostuneiden nuorten rekrytointi 2. Työpajojen järjestäminen, joiden tehtävänä on antaa perustieto lyhytelokuvien tekemisestä 3. Lyhytelokuvien tekeminen toukokuussa 2014 4. Elokuvatapahtuman järjestäminen, jossa katsotaan paikallisesti tuotetut elokuvat Elokuvakaupunki-hankkeen tehtävät painottuvat osiin yksi ja kaksi, eli hanke tiedottaa elokuvatapahtumasta ja järjestää halukkaille nuorille työpajoja. Tämän jälkeen nuoret tekevät lyhytelokuvat itse. Viimeinen osio, eli elokuvatapahtuman / -katselmuksen järjestäminen, toteutetaan yhteistyössä Kauhavan kulttuuritoimen ja kulttuuritoimijoiden 2

kanssa. Elokuvatapahtuma on ilmainen ja kestoltaan noin 1-3 tuntia. Syy, miksi lyhytelokuvat kuvataan toukokuussa 2014, on se, että ne voivat samalla osallistua myös Uneton48-elokuvatapahtumaan. Uneton48-tapahtuma on kansainvälinen kilpailu, johon voi osallistua kuka tahansa lyhytelokuvan tekijä. Sääntönä on, että lyhytelokuva suunnitellaan, kuvataan ja leikataan valmiiksi 48 tunnissa. Näin ollen Aisaparin alueella tuotetut elokuvat saavat näkyvyyttä niin Kauhavalla järjestetyssä paikallisessa elokuvatapahtumassa kuin kansainvälisesti Uneton48-verkkosivujen kautta. Mikäli jokin Aisaparin alueella tuotetuista elokuvista onnistuu hyvin, voi se päästä kilpailemaan tapahtuman voitosta Uudellamaalla järjestettävässä loppukatselmuksessa. Tarkemmat säännöt tapahtumasta löytyvät osoitteesta www.uneton48.com. Uneton48-konseptiin kuuluu kaksi järjestettyä tapaamista yleensä Uudenmaan alueella (paikka vaihtuu vuosittain), toinen on ns. aiheen julkistamistilaisuus ja toinen itse katselmus eli päätapahtuma. Näihin ei ole pakollista osallistua fyysisesti, ohjeistus julkaistaan heidän nettisivuillaan ja valmiit elokuvat voi lähettää myös digitaalisesti kilpailuun. Mutta mikäli Aisaparin alueen nuorilta löytyy kiinnostusta osallistua joko toiseen tai molempiin tapahtumiin, järjestää hanke siinä tapauksessa tarvittavan määrän opintomatkoja. Nämä toimenpiteet kehittävät alueen harrastajapohjaa, auttavat edistyneitä elokuvan tekijöitä kehittymään ja sitoutumaan alueeseen sekä luovat alueen ihmisille helpon tavan lähestyä elokuvaa. Oman elokuvatapahtuman vuosittainen järjestäminen ja kehittäminen olisi myös osa hankkeen jälkeen perustettavan elokuvaorganisaation / elokuvakonttorin toimintaa. 3. painopiste Kolmas painopiste on työpajojen järjestäminen, joiden tehtävänä on lisätä nuorten kiinnostusta elokuvaa kohtaan ja aktivoida nuoria tuottamaan omia lyhytelokuvia. Tämän painopisteen tärkeä ominaisuus on saada nuoret löytämään muita elokuvista kiinnostuneita ja auttaa heitä verkostoitumaan. Nuoret ovat erittäin tärkeässä asemassa, kun lähdetään kehittämään alueellista elokuvatoimintaa. Edellä mainitut toimenpiteet tähtäävät hankkeen lopullisen päämäärän toteuttamiseen, eli alueen oman elokuvaorganisaation / elokuvakonttorin perustamiseen. Sen tehtävä on jatkossa huolehtia alueen elokuvatoiminnan kehityksestä sekä toimia aktiivisena tiedottajana ja linkkinä elokuvia tuottaville tahoille. Maakunnassamme ei ole valtion / elokuvasäätiön tukea nauttivaa elokuvakeskusta, joten nämä toimenpiteet ovat suuri konkreettinen askel kohti tällaisen toiminnan käynnistämistä. Kun elokuvakeskustoiminnan käynnistäminen tulee maakunnassamme ajankohtaiseksi, on ehdottoman tärkeää, että elokuvakeskus sijoitettaisiin Kauhavan / Aisaparin alueelle. Juuri tähän suureen päämäärään elokuvakaupunki-hanke tähtää. Aikataulu 2013 Syksy Aloitetaan kuvauspaikkatietojen ja henkilöresurssien kerääminen Aloitetaan toimet työpajojen käynnistämiseksi 3

Toteutetaan yksi opintomatkoja Aloitetaan hankkeen toiminnan markkinointi Aisaparin alueella 2014 Kevät Jatketaan kuvauspaikkatietojen ja henkilöresurssien keräämistä Aloitetaan alueen elokuvatoiminnan markkinointi kansallisesti (tarpeen mukaan myös kansainvälisesti) Järjestetään työpajoja sekä mahdollisesti elokuva-aiheisia luentoja Toteutetaan yksi tai useampia opintomatkoja Aloitetaan Uneton48-tapahtuman kampanjointi ja rekrytoidaan osallistujat sekä järjestetään toiminnan koordinointi Syksy Luodaan lopullinen rekisteri kuvauspaikoista ja henkilöresursseista Jatketaan alueen kansallista ja tarpeen mukaan kansainvälistä markkinointia Järjestetään työpajoja ja mahdollisesti elokuva-aiheisia luentoja Toteutetaan yksi tai useampia opintomatkoja Ryhdytään käynnistämään elokuvaorganisaatiota / elokuvakonttoria, jonka toiminta jatkuisi hankkeen toiminnan päätyttyä Yhteenveto hankkeen tavoitteista, toimintamuodoista ja mittareista TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT Alueen kartoitus Elokuva-aiheiset työpajat Alueen elokuvatoiminnan mahdollisuuksien markkinointi Alueen oman elokuvaharrastustoiminnan käynnistäminen Alueen oman ammattimaisen elokuvatuotannon käynnistys Kerätään tietoa kuvauspaikoista, esineistä sekä alueen toimijoista Käynnistetään nuorille suunnattuja työpajoja Yhteydenotot alueen ulkopuolisiin elokuvatuottajiin, tuotantoyhtiöihin sekä muihin toimijoihin, osallistuminen elokuvafestivaaleille Uneton48-toiminnan ja työpajojen käynnistäminen Tuotannon suunnittelussa ja tuotannon resursoinnissa auttaminen Tietoyksiköiden määrä Toteutuneet työpajat Suunnitteille tulevat, käynnistyvät tai käynnistyneet tuotannot / -osatuotannot (esim. äänituotanto, käsikirjoitus) Suunnitteille tulevat, käynnistyvät tai käynnistyneet tuotannot / -osatuotannot (esim. äänituotanto, käsikirjoitus) Suunnitteille tulevat, käynnistyvät tai käynnistyneet tuotannot / -osatuotannot (esim. äänituotanto, käsikirjoitus) 4

Kustannusarvio Palkat 61 000 euroa Projektipäällikkö 51 000 Asiantuntija-avun palkat 2 000 Järvilakeuden kansalaisopiston henkilökunnan hankkeeseen käyttämä työpanos 8 000 Ostopalvelut Seminaarit ja työpajat Markkinointi ja viestintä 7 500 euroa 6 500 euroa 1 000 euroa Matkakulut 24 000 euroa Kotimaa 6 000 euroa ulkomaat 18 000 euroa Vuokrat 1 000 euroa Toimistokulut 500 euroa Muut kulut 1 000 euroa YHTEENSÄ 95 000 euroa Kuluerien selvityksiä Palkat Projektipäällikön palkat, joiden pohjana käytetään työpäiväkirjoja. Projektipäällikön nettopalkka kuukautta kohti on noin 2 000 euroa Asiantuntijaavun palkat Muut kulut Ostopalvelut Matkat Hankkeeseen palkattujen asiantuntijoiden / avustajien palkat. Häntä / heitä käytetään hankkeessa avustamaan hankesuunnitelman mukaisten toimintojen toteutuksessa Muut hankkeen kulut, joita ei voida sisällyttää muihin kustannuskohtiin, esim. tarjoilukustannukset, jotka liittyvät välittömästi ja oleellisesti hankkeen toteuttamiseen, elokuvatapahtuman järjestämisestä syntyviä mahdollisia kuluja sekä muut hankkeen toteutuksessa syntyvät kulut. Muihin kuluihin ei sisällytetä hankintoja. Seminaarien luennoitsijoiden ja työpajojen vetäjien palkkiot sekä hankkeen markkinoinnista ja viestinnästä syntyvät kulut, kuten esim. lehtimainonta ja osallistumismaksut messuille Hankkeessa tehdään useita tutustumis-, opinto- ja hankesuunnittelumatkoja kotimaahan ja ulkomaille. Kohteista keskustellaan hankkeen toiminnassa mukanaolevien tahojen kanssa ja päätös kohteista tehdään sen mukaan, mikä palvelee parhaiten hankkeen toimia. Vaihtoehtoina kotimaan opintomatkojen kohteiksi 5

ovat Villilän elokuvastudiot Nakkilassa, Sodankylän elokuvafestivaalit, Tampere filmifestivaalit sekä kotimaassa toimivat elokuvakeskukset ja keskittymät. Myös Uneton48-tapahtuma järjestetään vuonna 2014 ja voi toimia oivallisena opintomatkan kohteena. Ulkomaan tutustumis-, opinto- ja hankesuunnittelumatkoista tehdään myöhemmin tarkemmat matkasuunnitelmat. Opintomatkojen osallistujat maksavat vähintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista, projektipäällikön hyväksytyistä kustannuksista hanke maksaa 100 %. Ulkomaan opintomatkat ovat elokuva-alalla todella tärkeässä asemassa, koska kotimaiset tuotanto- ja työskentelytavat ovat valitettavan paljon jäljessä kansainvälisellä mittarilla mitattuna. Jopa Pohjoismaissa rahoitus ja tuottaminen kulkevat monta rinnan mittaa edellä. Hankkeen kannalta potentiaalisia vaihtoehtoja opintomatkan kohteiksi ovat esimerkiksi Ystad Ruotsissa, Belfast Pohjois-Irlannissa ja Berliini Saksassa. Ystadiin on kehittynyt yksi Pohjoismaiden merkittävin elokuvan keskittymä, jossa kuvataan mm. Wallanderit. Titanicin upottua Belfastin telakkateollisuus näivettyi, mutta raunioille rakennettiin elokuvan keskittymä, jonka työllistävä vaikutus Belfastin alueella on suuri. Siellä kuvataan parhaillaan tämän hetken maailman arvostetuinta tv-sarjaa nimeltään Game of Thrones HBO:n toimesta. Berliinin Tempelhofin tarina on Kauhavalaisille tuttu: Lentokenttä suljetaan ja sille täytyisi kehittää uusi rooli. Tempelhofin kentästä on luotu suuri erilaisten toimintojen keskittymä, joista elokuva on yksi. Tämän lisäksi kenttäalue on valjastettu monipuolisesti kansalaisten harrastus- ja vapaa-aikakäyttöön. Rahoitus Leader+ 90 % 85 500 euroa Yksityinen 10 % 9 500 euroa YHTEENSÄ 95 000 euroa Yksityinen rahoitus Ensimmäisenä toimintavuotena yksityinen raha kerätään pääasiassa hankkeen osallistumismaksuilla sekä opintomatkalla. Vuonna 2014 yksityinen raha kerätään pääasiassa järjestämällä tutustumis- ja opintomatkoja, mutta yksityistä rahaa kerätään myös hankkeen osallistumismaksuista. Ohjausryhmä Hankkeessa on ohjausryhmä, joka koostuu Aisaparin alueen kulttuuritoimijoista. Organisointi ja hallinnointi Hankkeen organisointi ja hallinnointi toteutetaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti Järvilakeuden kansalaisopiston toimesta. Raportointi ja seuranta Hankkeen raportointi ja seuranta toteutetaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti. 6

Tiedottaminen Hanketiedottaminen toteutetaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Tiedotus on tarkoitus toteuttaa lehtien ja verkon välityksellä hankevetäjätahon toimesta. Tiedotustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Leea Keto Rehtori Järvilakeuden kansalaisopisto Anna-Liisa Niemi Hallituksen puheenjohtaja Järvilakeuden kansalaisopisto 7