Miten tästä eteenpäin Muutosagentti Tuija Koivisto Keski-Suomi
I&O Keski-Suomen muutosagentti Tuija Koivisto YTM / sosiaalityöntekijä, 1986 Sosiaalityöntekijä Keuruun- Multian terveyskeskus 1986-1999 Projektityöntekijä / asunto- ja hallintosihteeri, Keuruun vanhaintukisäätiö 1999-2001 Vanhustyön johtaja, Keuruun kaupunki 2001- Hanketyöntekijä, vanhuspalveluiden prosessi, Keski-Suomen SOTE 2020-hanke 2014-2016 Keski-Suomen I&O muutosagentti 2016-2018
I&O muutosagentin tehtävät 1. alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen 2. muutoksen johtaminen 3. innostaa ja motivoida kaikkia maakunnan toimijoita muutokseen 4. ohjata tietoon perustuvaa muutosta hallitsemalla alueellinen tietoperusta ja ymmärtämällä alueen historiallinen kehitys 5. tukea I&O kärkihankkeen kokeiluja alueilla, joissa niitä on Muutosagentin työn tuloksena on kirjallinen ja alueen toimijoiden hyväksymä toimintasuunnitelma iäkkäiden elämisen ja palveluiden yhdistämisestä maakunnassa sisältäen toimintasuunnitelman toteutumisen seurannan (vrt. VanPal 980/2012, 5 ). - Keski-Suomen I&O muutosagentin työnantajana toimii Jyväskylän perusturvan toimiala - Muutosagentin palkkaus ja toimintakulut maksaa 100% STM / I&O kärkihanke
TÄHÄN MENNESSÄ TAPAHTUNUT
Aikaisemmat ikäihmisten palvelukokonaisuuden kehittämishankkeet Keski-Suomessa Jyväskylän verkostokaupungin ja Keurusseudun kuntien vanhuspalvelujen kehittämishanke 2005-2007 Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki Vanhus-KASTE -hanke 2008-2010 Itä- ja Keski-Suomessa Aktiivinen ikääntyminen Itä- ja Keski-Suomessa Vanhus-KASTE -hanke 2010-2013 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla hanke 2013-2014
Keski-Suomen SOTE 2020-hanke / vanhuspalvelujen prosessi Ikäihmisten palvelujen nykytilan kartoitus hankekunnissa => Vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen => Laajan tilastoaineiston kokoaminen Väestöennusteet ja niiden tuomat haasteet => Skenaariot Ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma ehdotuksen työstäminen yhteistyössä => laaja kuntien, kuntayhtymien, vanhusneuvostojen ja asiantuntijoiden yhteistyö
Vanhuspalvelulain indikaattorien kehitys hankekunnat Palvelurakennesuositus Kotona 75 vuotiaista asuu 91-92% Säännöllisen kohon piirissä 75 vuotiaista asiakkaana 13-14% Omaihoidon tuen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Tehostetun palveluasumisen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Laitoshoidossa 75 vuotiaista 2-3% Sotkanet hankekunnat 2013 Sotkanet hankekunnat 2014 89,30 % 89,70 % 11,70 % 11,70 % 4,70 % 4,60 % 7,40 % 7,60 % 3,30 % 2,70 % 18.10.2016
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Koko maa Kainuun sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 88,4 88,4 91,1 91,1 91 90,8 90,8 90,7 90,6 90,3 90,3 90,1 90,1 90,1 89,7 89,5 89,4 89,4 89,3 89 92,6 86 87 88 89 90 91 92 93 18.10.2016 T.Koivisto
KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET 2016 1. Wiitaunioni yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari: Viitasaaren ja Pihtiputaan muodostama Wiitaunioni on kummankin kunnan hallinnon ja palvelutuotannon yhteistoimintaa. Kinnula on liittynyt Wiitaunioniin erillissopimuksella. Perusturvalautakunta on Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteislautakunta. Lautakunta toimii Viitasaaren kaupungin organisaatiossa ja yhteistoiminnan hallinnosta vastaa Viitasaaren kaupunki. Jokaisessa kunnassa on oma kotihoito ja terveyskeskus, joilla oma budjetti. 2. Perusturvaliikelaitos Saarikka: Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven kunnat sekä Saarijärven kaupunki järjestävät yhdessä alueensa asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Järjestämisestä vastaa kuntien yhteisesti omistama SoTe kuntayhtymä. Palvelut tuottaa koko alueen väestölle kuntayhtymän omistama Perusturvaliikelaitos Saarikka. 3. Äänekosken kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyden huollon palvelut asukkailleen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto on yhdistetty. 4. JYTE Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) tuottaa Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten perusterveydenhuollon palvelut. Isäntäkuntana on Jyväskylä, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut hallinnollisesti yhdistetty. Muut alueen kunnat vastaavat sosiaalipalvelujensa kuten kotihoidon järjestämisestä itse. Muurame irtautuu 1.1.2017. 5. Keski-Suomen Seututerveyskeskus: K-S shp:n liikelaitos tuottaa Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan, Konneveden, Toivakan, Joutsan, Luhangan perusterveydenhuollon palvelut. Alueen kunnat vastaavat sosiaalipalvelujensa kuten kotihoidon järjestämisestä itse. 7. Jämsä ja Kuhmoinen muodostavat yhteistoiminta-alueen, jossa Jämsä isäntäkuntana vastaa myös Kuhmoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Jämsän Terveys Oy Jämsän kaupungin ja Pihlajalinna Oy:n yhteisyritys, joka tuottaa suuren osan Jämsän kaupungin sosiaalija terveyspalveluista. Jämsä ja Kuhmoinen ovat Pirkanmaan shp:n jäsenkuntia. 8. Keski-Suomen shp :n jäsenkuntia ovat muut K-S:n jäsenkunnat paitsi Jämsä ja Kuhmoinen
Keski-Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet ikäihmisten palvelutarpeeseen vastaamisessa Keski-Suomessa on kattava sote-ammattien koulutustarjonta niin tutkintokoulutuksen kuin ammatillisen täydennyskoulutuksen osalta Keski-Suomessa toteutuu paljon oppilaitosten, järjestöjen, GeroCenterin, yrityselämän ja kuntien omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa; erityisesti liikuntatieteellisen tiedekunnan vaikutus; CampusFI Vanhuspalvelut hyvin resursoitu ja rakenteet pääasiallisesti kunnossa Paljon hyviä käytäntöjä (SOTE 2020 hankkeessa kuvattuna noin 40) Palveluseteli useissa kunnissa käytössä; myös yksityisen palvelutuotannon osuus kasvanut tasaisesti Perhehoidossa yhteinen pilotti meneillään Jaso - Varttuneiden asumisoikeusyhdistys ja Saarijärven Omatoimi => yhteisöllisen asumisen mallit Vakiintuneet käytännöt asukkaiden osallisuuteen kuten asiakasraadit ja vanhusneuvostot Vakiintuneet sote-toimijoiden yhteistyö foorumit Vapaaehtoistoiminnan monet muodot Tuija Koivisto 18.10.2016
Keski-Suomen haasteet ja uhat ikäihmisten palvelutarpeeseen vastaamisessa Vanhuspalveluita linjaavia organisaatioita tällä hetkellä lähes 30 Palvelurakenne painottunut ympärivuorokautiseen hoitoon (yli 10% 75 vuotta täyttäneiden määrästä), mikä sitoo voimavaroja ja on toteutunut ennaltaehkäisevän työn, kotikuntoutuksen, kotihoidon tehostamisen ja omaishoidon määrän kustannuksella Nopeasti kasvava ikäihmisten määrä: 75 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu; siitä 85 vuotta täyttäneiden määrä kolminkertaistuu; ja heistä 95 vuotta täyttäneiden määrä nelinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä Keskimäärin puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin Olemassa olevan ikääntyneen rakennuskannan (esim hissittömät kerrostalot) tuomat haasteet kotona asumisen tukemiseen ja osassa aluetta uudisrakentamisen tarvittavan tonttimaan rajallisuus Muistisairauksien hoitoketjun sattumanvarainen toteutuminen ja kattavan muistikoordinaattori toiminnan puuttuminen Kotihoidossa varatun resurssin ja toteuman välillä yli 20%:n hukka ja muut vanhuspalvelulain seuranta-aineisto 2014 esille tuomat kehittämistarpeet Tuija Koivisto 18.10.2016
Väestöennusteen tuomat haasteet Keski-Suomessa Vuonna 2025 on 75 vuotta täyttäneitä noin 10.000 nykyistä enemmän ja vuonna 2035 noin 20.000 nykyistä enemmän Jos palvelurakenne säilytetään nykyisellään eli runsaat 10% 75 vuotta täyttäneistä on ympärivuorokautisessa hoidossa tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 1000 uutta ympärivuorokautisen hoidon paikkaa lisää, mikä tarkoittaa: Investointina vähintään 100.000 M, vuosille 2015-2025 Noin 600 hoitajaa lisää ympärivuorokautiseen hoitoon vuoteen 2025 mennessä Noin 50M / vuosi käyttötalouteen nykyistä (noin 108M /v) enemmän rahaa Vanhuspalveluiden osalta Keski-Suomessa on merkittävää tehdä strateginen valinta sen suhteen kuinka iso osa ikäihmisistä asuu kotona, palvelurakennesuosituksen mukaan 91-92% (EKSOTE 93%; Göteborg 94%) 75 vuotta täyttäneistä 18.10.2016 T.Koivisto
Keski-Suomen SOTE 2020-hanke Hankkeessa laadittu yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa Keski-Suomen ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma vuonna 2020 ehdotus: Sovittu tavoiteltava palvelurakenne eli vuonna 2020 asuu 75 vuotiaista kotona 92%; ja 93% vuonna 2025 eli nykyistä ympärivuorokautisen hoidon paikkamäärää ei lisätä Ehdotuksessa on määritelty ikäihmisten palvelujen palvelukokonaisuus; määrälliset ja laadulliset tavoitteet Keski-Suomessa ikäihmisten palvelujen painopiste siirretään ennaltaehkäisevään työhön, kuntoutukseen, voimavaralähtöiseen palvelutarpeen arviointiin, asumisen monimuotoistamiseen, kotihoidon kehittämiseen ja peruspalveluiden vahvistamiseen http://www.jyvaskyla.fi/sote2020/vanhuspalvelut
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN
Vastuun kolmijako hyvä ikääntyminen Kansalaisen vastuu Kunnan hyvinvointivastuu Soten julkinen palvelulupaus 18.10.2016 T.Koivisto
Vain osa ikäihmisistä tarvitsee säännöllisten palveluita / jonoa palveluihin tulee hillitä ensisijaisesti ennaltaehkäisevällä työllä, kuntoutuksella ja asumisen vaihtoehtoja kehittämällä Säännöllinen koho 7 % 5 % Ympärivuorokautinen hoito Hyvinvointia edistävät ja ennalta ehkäisevät palvelut kuntoutus Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja 88 % 65 vuotta täyttäneet, ei säännöllisiä palveluita 65- vuotta täyttäneitä Keski-Suomessa on 60.250
Ikäihmiset (n. 90%), jotka eivät säännöllisten palveluiden piirissä Kuntien hyvinvoinnin edistäminen SOTEn ennaltaehkäisevä neuvonta ja ohjaus Akuuttien sairauksien hoito Pitkäaikaissairauksien hyvä hoitotasapaino Monialainen kuntoutus Palveluneuvonta / palveluissa ohjaaminen
Ikäihmiset, joilla huoli tai vaikeus arjessa pärjäämisessä Asiakkaan voimavaroista lähtevä palvelu- ja hoidon - tarpeen arviointi Asiakassuunnitelma -tarve -tavoitteet -palvelukokonaisuus, joka edesauttaa arjessa pärjäämistä - vastuut Palveluiden toteuttaminen - Asiakkaan valinnan vapaus Keskitetty palveluohjaus/ yhteinen asiakasohjaus
Anu Pihlin alkuperäiskuvaa muokannut Tuija Koivisto Keskitetty asiakasohjaus Palveluneuvonta 80-90% Palveluissa ohjautuminen / palvelujen vertailu 10%-20% Asiakasohjaus Hyvinvointipisteet / ContactCenter/ sähköiset kanavat / palveluntuottajien rekisteri PALVELU- NEUVONTA Ei tarvita lähetettä Palvelutarpeen arvointi: voimavarat, arviot kotona/ lähellä asiakasta Yhtenäiset mittarit ja kriteerit Asiakasvastaavat / vastuutyöntekijä Suunnitelma Suunnitelman tarkastaminen Asiakasohjaus Kohtaaminen ja havainnointi Päätökset Keskitetty, Yleinen Lähipalvelut, henkilökohtainen
Yli 75 - Minä itse Omaiset Kunta Sote Sote Sote Ikäihmisten palvelukokonaisuus ja integraatio 2020 VOIMAVARALÄHTÖINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI; PALVELUKRITEERIT ; ASIAKASOHJAUS ASUU KOTONA 92% Matalan kynnyksen kohtaamispaikat muorisotalot / hyvinvointituvat Esteetön ympäristö ja asuminen Yhteisölliset asumisratkaisut Lähipalvelut joukkoliikenne, päivittäistavarakaupat vapaa-aika, osallistuminen, järjestöt vapaaehtoistyö Neuvonta, ohjaus, valistus, ehkäisevä työ, HEHKOT * ravitsemus * lääkehoito Riskiryhmien tunnistaminen * päihteet * kaatumistapaturmien ehkäisy Johtaminen ja laadunhallinta Omaehtoinen varautuminen ikääntymisen tuomiin muutoksiin; sosiaalisten suhteiden vaaliminen OMAIS- HOIDON TUKI 6-7% Tarvitaan kansallinen ohjeistus Omaishoitajien tuki SÄÄNNNÖL- LINEN KOTIHOITO 13-14% Tehostettu / ymp. vrk koho Kotikuntoutus Kotisairaala Kotiutukset 7 pnä/ vko Teknologian hyödyntäminen Toiminnanohjaus Voimavaralähtöiset PAHOSUt Akuuttien ja pitkäaikaissairauksien hyvä hoito, toimintakyvyn ylläpitäminen YMPÄRI- VUOROKAUTI NEN HOIVA 8% Kiinteistöt Hankinnat Uudet palvelumuodot ja työtavat, kuntouttavan hoitotyön sisältö Toimintaohjeet, sääntökirjat, sopimukset, palvelusetelit Muistisairaiden ja heidän läheistensä erityinen neuvonta, ohjaus, tuki, kuntoutus, hoito
Mitä muutosagenttina konkreettisesti tulen tekemään Kutsun koolle laajan ikäihmisten palvelukokonaisuutta edustavista toimijoista koostuvan työryhmän, siinä yhteisesti sovimme kuinka Keski-Suomessa etenemme Kierrän maakuntaa, erityisesti toivon pääseväni vuorovaikutukseen järjestöjen, vanhusneuvostojen, poliittisten päättäjien sekä vanhuspalvelujen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa Teen tiivistä yhteistyötä Keski-Suomen sote-valmistelun etenkin palvelutuotantotyöryhmän kanssa Autan Kukoistava kotihoito hankkeen käynnistämisessä; ohjausryhmän ja projektinryhmän jäsenenä osaltani vastaan hankkeen tavoitteisiin pääsemisestä Edesautan I&O kärkihankkeen toimenpidekokonaisuuksien keskitetty alueellinen asiakas- / palveluohjausmallin sekä omais- ja perhehoidon tavoitteiden etenemistä Keski-Suomessa Vastaan Keski-Suomen osalta Iäkkäiden elämisen ja palvelujen yhdistäminen ja toteuttamisen seurannan toimintasuunnitelman laatimisesta ja hyväksyttämisestä
Tässä tahdon onnistua! Muutosagentin työn vaikuttavuutta arvioidaan väestön ja iäkkäiden luottamuksena ikäihmisten asumisen ja elämisen mahdollisuuksiin maakunnassa Mutta vain yhdessä tekemällä se on mahdollista Luotan teihin!
Kiitos Tuija Koivisto I&O muutosagentti Keski-Suomi gsm 050 4623 950 tuija.koivisto@jkl.fi