Mitä Kelan kuntoutus tarjoaa masennuspotilaille? Minna Rantanen Etuuskäsittelijä Kela, Läntinen vakuutuspiiri 11.11.2016
Kuntoutustilastot Kelan kuntoutus 2015 (2/2) 2015 2014 Muutos-% v:sta 2014 Ammatillinen kuntoutus milj. 33,5 30,8 8,9 Kuntoutujat 18 140 15 180 19,5 Vaikeav. lääk. kunt. milj. 182,2 155,9 16,9 Kuntoutujat 25 270 24 070 5,0 Kuntoutuspsykoterapia milj. Kuntoutujat 39,8 27 290 37,7 25 020 5,5 9,1 Harkinnanvarainen kunt. milj. 87,3 89,2-2,1 Kuntoutujat 44 810 44 860-0,1 2
3 Kuntoutustilastot
4 Kuntoutustilastot
5 Kuntoutustilastot
Kelan kuntoutuspsykoterapia
Kuntoutuspsykoterapia KKRL 11 a ja b Laki tuli voimaan 1.1.2011 Kelan kuntoutuspsykoterapia täydentää julkisen terveydenhuollon palvelua hoitavalla taholla mietittävä tarkoituksenmukaisin hoito- ja kuntoutusmuoto kuntoutujan kokonaishoitovastuu säilyy häntä hoitavalla taholla ja aina viime kädessä julkisella terveydenhuollolla
Kohderyhmä ne mielenterveyden häiriöstä kärsivät henkilöt, jotka 16 67 -vuotiaat lääketieteellisen arvion perusteella tarvitsevat kuntoutuspsykoterapiaa opiskelun tai työelämään siirtymisen tukemiseksi tai työelämässä pysyäkseen tarvitsevat kuntoutuspsykoterapiaa työkyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi sekä välttääkseen sairauslomia tai niiden pitkittymistä ja jotka todennäköisesti saavuttavat kuntoutuspsykoterapian tavoitteen
Kotiäidit ja isät ja muut työelämään hakeutuvat Työelämässä olevilla tarkoitetaan myös henkilöitä, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä ja aktiivisesti työelämään hakeutumassa > työttömät työnhakijat Tähän ryhmään katsotaan kuuluviksi kotiäidit ja isät, joilla on työelämätavoite kuntoutustuella olevat sellaiset työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt, jotka aiemmin myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä huolimatta aktiivisesti pyrkivät työelämään ja joilla on realistinen ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma
Myöntöedellytykset kuntoutuja on 16-67 -vuotias kuntoutujalla on diagnosoitu mielenterveyden häiriö, joka uhkaa työ- tai opiskelukykyä diagnoosin tekemisen jälkeen on toteutettu asianmukainen hyvän hoitokäytännön mukainen hoito vähintään kolme kuukautta, jotta on riittävästi aikaa arvioida toteutetun hoidon vaikuttavuutta hoidosta vastaavassa yksikössä on tehty arvio kuntoutuksen tarpeesta ja soveltuvuudesta ja lisäksi selvitetty, että muut hoitoja kuntoutusmuodot eivät ole riittäviä kuntoutuspsykoterapian tavoite saavutettavissa Kelan korvaaman, enintään 3 vuoden mittaisen terapian avulla kuntoutussuunnitelma/lääkärinlausunto, joka sisältää psykiatrin arvion
Alkuvaiheen hoito psykiatrisen diagnoosin tekemisen jälkeen asianmukainen kolmen kuukauden hoito henkilön tilanteen kannalta tarpeellinen lääketieteellinen, psykiatrinen ja psykoterapeuttinen hoito psykiatrin arvio kuntoutuspsykoterapian tarpeesta hoitosuhteen tulee jatkua myös kuntoutuspsykoterapian toteuttamisen aikana kokonaisvastuu asiakkaan tilanteesta säilyy aina hoitavalla taholla ja hoitavalla lääkärillä
Jatkoterapiat - Kyse on jatkoterapiasta kun terapia jatkuu asianmukaisesti päätökseen saadun 1. tai 2. terapiavuoden jälkeen Jatkopäätös 2. ja 3. vuosi Uusi hakemus jatkoterapiasta tulee tehdä pääsääntöisesti viimeistään vuoden kuluessa edellisen terapiajakson päättymisestä. Kuntoutuksena tuettava psykoterapia koostuu yhdestä terapiakokonaisuudesta, minkä vuoksi samaan kokonaisuuteen sisältyvä terapian tauko ei pääsääntöisesti voi olla vuotta pidempi. Erityisistä syistä voidaan kuntoutuspsykoterapia myöntää vuotta pidemmänkin tauon jälkeen. Näissä poikkeustilanteissa asiantuntijalääkäri arvioi asiakkaan psykiatrisen tilanteen perusteella, voidaanko jatkoterapian katsoa kuuluvan samaan psykoterapiakokonaisuuteen. 12
Keskeytyneet terapiat > jatko - terapia on selkeästi jäänyt kesken ja se myös terapeutin palautteesta ilmenee - näissä tilanteissa uusi kokonaisuus on mahdollista myöntää ennen kuin 5 vuotta keskeytyneen terapian päättymisestä on kulunut. - päätöstä tehtäessä on kuitenkin huomioitava aiemmin maksetut kerrat ja korvattu aika, koska laki määrittelee enimmäiskorvauskerrat ja enimmäiskorvausajan. Jos terapia 1. terapiavuonna keskeytyy ja tämä myös selvästi terapeutin palautteesta ilmenee, voidaan asiakkaalle myöntää uusi terapiakokonaisuus, myöntöedellytysten täyttyessä, ennen kuin 5 vuotta keskeytyneen terapian päättymisestä on kulunut. Keskeytyneen terapian jälkeen myönnettävän uuden terapiakokonaisuuden 1. vuoden päätöksessä on huomioitava aiemmin maksetut kerrat ja korvattu aika. 13
Sovitut keskeytykset terapia voidaan sovitusti keskeyttää esimerkiksi kuntoutujan pakollisen ulkomailla tai muulla kuin asuin-/opiskelupaikkakunnalla toteutuvan opiskelutai työharjoittelun, terapeutin sairauden tai muun perustellun syyn vuoksi keskeytyksestä pitää ilmoittaa ja sopia voimassaoleva kuntoutuspäätös lakkautetaan ja keskeytyksen jälkeen, kuntoutuspsykoterapian jälleen jatkuessa, kuntoutuspäätös tarkistetaan ja kuntoutusaikaa jatketaan keskeytystä vastaavalla ajalla keskeytys ei pääsääntöisesti saa olla vuotta pidempi Tavanomaiset loma-ajat eivät ole perusteltuja keskeytyksen syitä eikä tarkoituksenmukaista ole muutoinkaan terapiaa keskeyttää alle kahden kuukauden mittaisiksi ajoiksi. Loma-aikojen ja alle kahden kuukauden mittaisten taukojen kohdalla terapiakäyntejä voi tiivistää joko ennen tai jälkeen tauon. 14
Perheterapia Yleisesti perheterapia määritellään seuraavasti: Terapia toteutuu terapeutin tai useiden terapeuttien muodostaman työryhmän ja perheen välisen vuorovaikutuksen kautta siten, että terapeutti tapaa terapiaistunnoissa yhtä aikaa useampaa perheenjäsentä, toisinaan myös perhettä laajempaa vuorovaikutusverkostoa. Kelan etuusohjeen mukaan perheterapiaan osallistuu kuntoutujan lisäksi muita perheenjäseniä kuten esim. puoliso, kuntoutujan vanhemmat ja tarvittaessa sisaruksia. Käytännössä perheterapiaan voi sisältyä ainoastaan yksittäisiä yksilökäyntejä. Yleisimmin perheterapia toteutuu kerran viikossa tai harvemmin (1 3 kertaa kuukaudessa), jolloin terapiakertoja on yleensä 10 40 kertaa vuodessa. Kelan kuntoutuspsykoterapiana ei voida korvata sellaista perheterapiaa, joka toteutuu käytännössä yksilöterapiana ja jota antaa perheterapeutti, jolla ei ole yksilöpsykoterapiakoulutusta eikä vahvistusta ko. terapiamuodosta Kelan kuntoutuspsykoterapian palveluntuottajarekisterissä. Yksilön, parin ja perheen kanssa toteutettavalle kuntoutuspsykoterapialle on määritelty kullekin oma korvaustasonsa, huomioiden se, että pari- ja perheterapiassa on terapiaistunnoissa läsnä useampia henkilöitä, joiden kanssa asioita työstetään. 15
Paripsykoterapia Terapia toteutuu ja terapiassa työskennellään parin kanssa Paripsykoterapiaan osallistuu kuntoutujan lisäksi hänen puolisonsa (myös avopuoliso) joko kaikilla käyntikerroilla tai osalle niistä. Terapiassa voi olla kertaviikkoisesti toteutuvaa ja myös harvemmin toteutuvaa osuutta. Käyntikerran kesto voi olla kuten perheterapiassa tilanteesta riippuen 60 tai 90 minuuttia. Jos terapiaan ei osallistu puoliso lainkaan, tai osallistuu ainoastaan muutamalla kerralla, ei kyse ole paripsykoterapiasta 16
Terapian korvaaminen laitoshoidon aikana - kuntoutuspsykoterapiaa ei korvata ympärivuorokautisen osastohoidon aikana. - avomuotoisen hoidon, kuten esimerkiksi päiväosastohoidon aikana, terapia voidaan korvata, jos sen jatkaminen arvioidaan tarkoituksenmukaiseksi. Arvio tehdään yhdessä hoitavan tahon kanssa. - osasto- tai avomuotoisen laitoshoidon alkamisesta on aina ilmoitettava Kelaan. 17
Terapia videon välityksellä Voidaan korvata tilanteissa, joissa kasvokkainen terapia ei ole mahdollista (esim. muutot muille paikkakunnille) Terapia on alkanut henkilökohtaisin tapaamisin Terapiasuhde on vakiintunut Tapaamiset ajoittain henkilökohtaisesti ovat suositeltavia, eivät kuitenkaan pakollisia. Terapia olisi kuitenkin hyvä päättää henkilökohtaisin tapaamisin. Asiasta pitää sopia Kelan kanssa Päätöksiä ei tarvitse tarkistaa, koska korvaus on samansuuruinen eivätkä kerrat muutu miksikään Kela ei korvaa mahdollisen suojatun yhteyden aiheuttamia kustannuksia 18
Kuntoutuspsykoterapian korvaustason muutos voimaan1.1.2016 Korvauksen määrä on sama sekä nuorilla että aikuisilla Vain yksi korvaustaso, johon terapeutin koulutuksen taso ei vaikuta Korvaukset 1.1.2016 alkaen - yksilöterapia (myös musiikki- ja kuvataideterapia) 57,60 - ryhmäterapia (myös musiikki- ja kuvataideterapia) 42,05 - perhe- tai pariterapia 1 tunti 63,91 1,5 tuntia 95,87 - ohjauskäynnit 42,05 tai 57,60 - lausuntopalkkiot psykiatrian erikoislääkäri 34,84 muu terapeutti 22,71 19
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttui Uusi laki tuli voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Olennaiset muutokset: hakijan ei enää tarvitse saada vammais- tai hoitotukea varhaistuminen nimen muutos viitekehyksenä ICF (WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus) mm. toimintakyvyn kokonaisvaltainen huomioiminen ja terminologia vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten 21 kuntoutusta ei järjestetä ainoastaan hoidollisin tavoittein korostetaan yhteistyötä, ohjauksellisuutta ja aktiivista työotetta Terapiakeskeisyydestä kuntoutumista tukevan arjen rakentamiseen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen asiakas Vaativan kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä joka on alle 65-vuotias joka ei ole julkisessa laitoshoidossa jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista 22
Mitä tarkoitetaan sairaudella tai vammalla ja siihen liittyvällä suoritus- ja osallistumisrajoitteella? Asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma diagnoosit eivät määritä oikeutta kuntoutukseen kaikki sairaudet tai vammat sekä lääketieteellinen terveydentila otetaan huomioon kokonaisuudessaan (vrt. ICF) Sairauteen tai vammaan liittyvää suoritus- ja osallistumisrajoitetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena arvioidaan yksilöllisesti ja laaja-alaisesti Rajoite esim. liikkumisessa, kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, mielentoiminnoissa, käyttäytymisessä, aistitoiminnoissa, oppimisessa, tiedon soveltamisessa tai itsestä huolehtimisessa 23
Milloin rajoite on niin suuri, että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa? Rajoitteen ei tarvitse ilmetä kaikissa arjen toimintaympäristöissä Esim. rajoite voi aiheuttaa huomattavia vaikeuksia koulussa, mutta turvallisessa kotiympäristössä vaikeuden voivat olla vähäisempiä tai toisinpäin Huomioidaan elämäntilanteeseen liittyvät vaatimukset suoriutumiselle ja osallistumiselle Esim. työssäkäyvällä tai eläkkeellä olevalla vaatimukset voivat olla erilaisia 24
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen sisältö Aktiivista ja toiminnallista korostetaan kuntoutujan omaa aktiivisuutta, ohjataan kuntoutumista tukevaan arkeen toimijoita sitouttamalla Perustuu yhteistyöhön yhteistyötä tehdään kuntoutujan ja tämän läheisten ja muiden tärkeiden toimijoiden kanssa mm. päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa, työpaikalla ja henkilökohtaisen avustajan kanssa yhteistyö mahdollistaa kuntoutumista edistävät toimintatavat kaikki hyötyvät! Ohjauksellinen ote Toteutuu terapioina ja moniammatillisina kuntoutuspalveluina 25
Mitä kuntoutuspalveluja on Kelan järjestämässä vaativassa kuntoutuksessa? Terapiat: Yksilö-, ryhmä-, ja monimuotoryhmäterapia, päiväkuntoutus Kuntoutuslaitoksessa toteutuva avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus: Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (katso kela.fi>yhteistyökumppanit>kelan kuntoutuspalvelut>kuntoutuskurssihaku) Moniammatillinen yksilökuntoutus Aikuisille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen palvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja Yleispalvelulinja Lapselle ja nuorille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen ja yleispalvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja (katso kela.fi>yhteistyökumppanit>kelan kuntoutuspalvelut>standardit) 26
Miten terapioita on mahdollista toteuttaa Kelan järjestämissä terapioissa? Ohjauksellinen terapia yhteistyö ja vuorovaikutus läheisten ja lähiverkoston kanssa keskeistä kuntoutumista tukevat toimintatavat arjen toimintaan käyntikertojen määrä voi olla vähäinen voi toteutua harvakseltaan tai aluksi tiiviisti ja sitten harventuen tai esim. kahtena jaksona tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan Jaksotus ja vuorottelu toisen terapian kanssa terapia voi toteutua vuoden aikana jaksoina terapia voi toteutua jaksoina pitkällä aikavälillä sen sijaan, että terapiat jatkuvat vuodesta toiseen huomioidaan mm. jaksaminen, motivaatio, samanaikaisesti ei liian monia eri tavoitteita tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan Tiivistäminen 27 tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - hyvän kuntoutuskäytännön mukainen kuntoutussuunnitelma Tehdään julkisen terveydenhuollon yksikössä, joka vastaa henkilön kuntoutustarpeen arviosta, kuntoutuksen suunnittelusta ja seurannasta ja tarpeen mukaisen hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana erityishuoltopiireissä laaditut kuntoutussuunnitelmat hyväksytään muiden tahojen kuntoutussuunnitelmiin tarvitaan kunnan hyväksyntä, jotta kunta voi varautua kuntoutuksen järjestämiseen, jos se ei ole Kelan vastuulla Laatii lääkäri tai moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkäri yhteistyössä kuntoutujan ja tämän läheisen kanssa Perustuu kokonaisvaltaiseen kuntoutustarpeen arvioon Tehdään 1-3 vuoden ajalle 28
Kelan ammatillinen kuntoutus
Kelan ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmä Työikäiset nuoret Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai keskeyttävät koulunsa Syrjäytymisvaarassa olevat vajaakuntoiset nuoret Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa ja yhteys työelämään on katkennut Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla syrjäytymisvaarassa Kuntoutustarpeen selvittäminen tk- eläkehakemuksen yhteydessä Ennen kuin Kansaneläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaiseen kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjattava hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.
Ammatillinen kuntoutus - Kuntoutujat ja diagnoosit Työkokeilussa, työhönvalmennuksessa ja MT-työhönvalmennuksessa v. 2015 yht. 2427 kuntoutujaa MT- työhönvalmennukseen osallistui eniten kuntoutujia (960 kpl) MT-työhönvalmennusta myönnettiin eniten 24-35-vuotiaille, muissa ikäryhmät jakaantuivat tasaisemmin Päädiagnooseina mielenterveyden häiriöt (mm. masennus), myös työkokeilussa ja työhönvalmennuksessa MT-työhönvalmennusta on myönnetty myös työeläkelaitoksen asiakkaille 31
TEAK Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 1.1.2017 alkaen
TEAK-kuntoutuksen edellytykset Hakija täyttää Kelan ammatillisen kuntoutuksen kriteerit ja kuntoutus on tarkoituksenmukaista Hakija on motivoitunut työelämään, voi sitoutua kuntoutukseen ja työpaikalla tapahtuvaan työskentelyyn Kuntoutujalla on hoitosuhde kuntoutuksen aikana hoitavan lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa Kuntoutusta voi edeltää esimerkiksi: ammatillinen kuntoutusselvitys ammatillinen kuntoutuskurssi muun tahon järjestämä kuntoutusjakso Kuntoutusta haetaan ammatillisen kuntoutuksen hakemuksella (KU101) + B-lääkärinlausunto, jossa on perusteet ja tavoitteet kuntoutukselle 33
Kuntoutujalla on.. työkokeilun jälkeen työhönvalmennuksen jälkeen työkokeilun ja työhönvalmennuksen jälkeen kohdentunut urasuunnitelma ja konkreettinen työtavoite ammatillista työkokemusta ja taitoa työskennellä ammattitaitovaatimusten mukaisesti ulkopuolisella työpaikalla kohdentunut urasuunnitelma ja konkreettinen työtavoite kokemusta ammatillisen työn kokeilemisesta osaamista työnhausta, työhaastattelussa toimimisesta sekä työyhteisötaidoista ammatillista työkokemusta ja taitoa työskennellä ammattitaitovaatimusten mukaisesti ulkopuolisella työpaikalla osaamista työnhausta, työhaastattelussa toimimisesta ja työyhteisötaidoista työpaikka osaamista työnhausta, työhaastattelussa toimimisesta sekä työyhteisötaidoista Mahdollisuus jatkaa esim. työhönvalmennuksella / opiskelulla työpaikka 34
KIILA-kuntoutus 1.5.2016 alkaen Kenelle Henkilöille joiden kuormittuneisuus, jaksamisvaikeudet ja sairauksien oireet aiheuttavat kuntoutuksen tarvetta joiden työkykyä heikentää sairaus ja sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Lisäksi edellytetään, että kuntoutustarve ja -mahdollisuudet on riittävästi selvitetty työpaikalla tai työterveyshuollossa, jos työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä. Työkyvyn olennaista heikentymistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, jossa sairaus on osa kokonaisuutta. Yhteistyökuntoutus Kuntoutusprosessiin osallistuu kuntoutujan lisäksi Työpaikka (HR ja työsuojelu mm.) Esimies (työyhteisö) Työterveyshuolto/terveydenhuolto Palveluntuottaja 35
Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit 1/2 Sisältö Aikuisten ammatillinen kuntoutuskurssi on avomuotoista kuntoutusta Kurssilla on esivalintamenettely; palveluntuottaja haastattelee hakijan ja tekee esivalinnan hakijan kurssille soveltuvuudesta, jonka jälkeen Kelassa tehdään kurssia koskeva kuntoutuspäätös Kurssille osallistuu 10 kuntoutujaa Kenelle 18-25-vuotiaille nuorille aikuisille (nuorten ryhmä) 26-60-vuotiaille aikuisille (aikuisten ryhmä) 18-60-vuotiaille aikuisille (nuorten ja aikuisten yhdistetty ryhmä) Kuntoutujat ovat eri sairauksia sairastavia vajaakuntoisia henkilöitä, jotka ovat palaamassa työhön tai ovat kuntoutustuella tai jotka ovat poissa työelämästä tai jotka ovat syrjäytyneet tai joilla on uhka syrjäytyä.
Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit 2/2 Tavoitteena on auttaa työelämään pääsyä joko suoraan työharjoittelun kautta tai etsimällä kuntoutujalle sopiva koulutus- tai ammattiala työharjoittelussa ja laatimalla jatkosuunnitelma työhön palaamiseksi esimerkiksi koulutuksen kautta, tässä tärkeää on palveluntuottajan antama tuki omien voimavarojen, osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen elämänhallinnan, työelämätaitojen ja aktiivisuuden lisääminen toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalla. Toteutus Kurssi toteutetaan 12 kuukauden aikana Kurssin kesto on yhteensä 110 vrk, joka sisältää ryhmämuotoista kuntoutusta 35 vrk, työharjoittelua 70 vrk, kuntoutujan yksilöllisiä käyntejä palveluntuottajan luokse 3 kertaa ja ryhmän tapaamisia 2 kertaa
Keskeiset muutokset MT -kurssipalveluissa Työuupumuskurssit yhdistetty mielenterveyskursseihin Mielenterveyskurssien määrärahaa supistettu ja palvelulinjoja kevennetty Kehitetty täysin avomuotoisia palveluja Avo- ja laitosmuotoinen palvelu säilytetty kevennettyjen palvelujen rinnalla maantieteellisistä syistä Aikuisten perhekurssit jääneet pois 5 kurssityyppiä sopimuskaudella 2017 2020: Oras, aikuisten kokonaan avomuotoinen kuntoutuskurssi Silmu, aikuisten kuntoutuskurssi, osittainen perhekurssi Verso, aikuisten kuntoutuskurssi, pitkään sairastaneet Nuppu, nuorten kokonaan avomuotoinen kuntoutuskurssi Itu, nuorten kuntoutuskurssi 38
Mistä saa tietoa Kelan kuntoutuksesta? Kelan kuntoutuksen verkkosivuilta saa tietoa. www.kela.fi> Yhteistyökumppanit Valtakunnallinen viranomaislinja puh. 020 692 235> vastataan yleisesti etuuteen liittyviin kysymyksiin klo 9-16.00 Kelan vakuutuspiirien puhelinpalvelu yhteistyökumppaneille www.kela.fi> Henkilöasiakkaat Kelan valtakunnallisessa puhelinpalvelussa palveluneuvojat vastaavat asiakaspuheluihin ark. 8-18. Voi myös jättää soittopyynnön tai varata puhelin- tai toimistoajan Palvelunumerot etuuksittain > Valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunumero 020 692 205 Ajanvaraus verkossa Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun 39
Mistä saa tietoa Kelan kuntoutuksesta? Yhteistyökumppani www.kela.fi> Yhteistyökumppanit Valtakunnallinen viranomaislinja puh. 020 692 235> vastataan yleisesti etuuteen liittyviin kysymyksiin Kuntoutuja www.kela.fi> Henkilöasiakkaat Valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunro 020 692 205 Kelan toimistot Ajanvaraus Kelan toimistoon tai puhelinaika - > Automaattinen puhelinpalvelu 020 634 0210 41
42 Mikä kunto? -nuorten kampanja Viestintäkampanjan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti 16 25- vuotiaat, ja se kestää vuoden 2016 loppuun.
Nuoren kuntoutusraha Tarkoituksena nuoren ammatillisen kuntoutuksen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen sekä ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle Myöntöedellytyksenä ikä 16 19 vuotta nuoren työkyky tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet tarve tukitoimiin opiskelussa ja muussa kuntoutuksessa kuntoutus perustuu kotikunnassa nuorelle laadittuun henkilökohtaiseen opiskeluja kuntoutumissuunnitelmaan (katso: KU 110) Maksetaan ajalta, jolloin nuori opiskelee tai osallistuu muuhun toimintaan, joka edistää nuoren kuntoutusrahan tarkoitusta 43
44 KIITOS!