Verotilaisuudet 2016 Johtaja Timo Sipilä
ääomatulon verotus Hallitusohjelman mukaan pääomatulon verotus pysyy ennallaan. Pääomatulon veroprosentti on 30 ja 30 000 euron vuotuisen verotettavan pääomatulon ylittävältä osalta 33. Syyskuussa hallitus on kuitenkin päättänyt nostaa 30 000 euron vuotuisen verotettavan pääomatulon ylittävältä osalta 34.
hteisövero Hallitusohjelman mukaan yhteisöveron taso, siis osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosentti, pidetään kilpailukykyisenä.
lolähteen tappion vähentäminen osakeyhtiössä Tappioiden vähentämisoikeutta laajennetaan hallitusohjelman mukaan siten, että tulolähteen tappiot voi osakeyhtiössä vähentää muiden tulolähteiden tulosta.
rittäjävähennys Pitkään vaadittu yrittäjävähennys toteutuu hallitusohjelman mukaan laajasti kaikki täjäryhmät huomioon ottaen. Mukana ovat liikkeen- ja ammatinharjoittajat, maa-, metsä- ja otalouden harjoittajat, verotusyhtymät ja henkilöyhtiöt. Maataloudessa viiden prosentin yrittäjävähennys tehtäisiin jaettavasta yritystulosta ennen jakamista pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin. Yrittäjävähennyksen verovaikutus olisi eri atalouden harjoittajilla hyvin erilainen riippuen siitä, miten maatalouden puhdas tulo jakaantuu oma- ja ansiotulo-osuuksiin ja millä ansiotulon marginaaliverotasolla kukin viljelijä kaikki iotulot huomioon ottaen on.
kupolvenvaihdoksen perintö- ja lahjaverotus/metsävähennys Sukupolvenvaihdosten perintöverotus esiintyy ohjelmassa kahteen kertaan räkkäisissä kohdissa. Ensimmäisen mukaan edistetään sukupolvenvaihdoksia rintöveroa keventäen ja arvioidaan muut kehittämistarpeet. Tähän on vuositasolla rattu 40 miljoonaa euroa. Toisessa sukupolvenvaihdos-kohdassa helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tai parannetaan metsävähennystä. Tähän ohjataan 20 miljoonaa euroa vuositasolla.
inteistön varainsiirtovero pois osakeyhtiöittämisestä Varainsiirtovero poistetaan tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- ja metsätalouden harjoittaja siirtää kiinteää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa.
ovutustappio vähennyskelpoiseksi pääomatulosta Omaisuuden luovutuksessa syntynyt tappio, joka nykylain mukaan saadaan vähentää luovutusvoitosta viiden seuraavan verovuoden aikana sitä mukaa kuin voittoa kertyy, muuttuu vähennyskelpoiseksi myös muista pääomatuloista kuin luovutusvoitoista tietyin rajoituksin.
ienten osinkotulojen verovapaus Hallitusohjelman mukaisiin selvitettäviin asioihin kuuluu pienten osinkotulojen verovapaus 500 euroon asti.
erotuottojen lisääminen Verotuksen painopistettä siirretään em. otsikon alla työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaverotukseen.
suntovelan koron vähennysoikeus Asuntovelan koron vähennyskelpoista osuutta alennetaan nopeutetusti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosittain niin, että se on 55 % vuonna 2016, 45 % vuonna 2017, 35 % vuonna 2018 ja 25 % vuonna 2019.
iinteistöveron ala- ja ylärajat nteistöveron prosentuaalisia ala- ja ylärajoja korotetaan maltillisesti. Alarajan rotus koskee käytännössä Espoon ja Kauniaisten kaltaisia kuntia, mutta ylärajan rotus sen sijaan ilahduttaa näitä kuntia köyhempiä kuntia, joista monet tarttuvat rotusmahdollisuuteen hanakasti.
nergiaverotus Lämmityksen ja työkoneiden käyttämien polttoaineiden valmisteveron idioksidiveroa korotetaan.
iinteistöverolain muutos paa-ajan asuntojen veroprosentin enimmäismäärää korotetaan vuoden 2016 sta siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä vakituisten uinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi. Ennen ero oli intään 0,6 prosenttiyksikköä. ma voimaantulo koskee voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen pusijoituslaitokseen kuuluville rakennuksille ja rakennelmille määrättävää teistöveroa, jonka veroprosentin enimmäismäärä nousisi 2,85 prosentista 3,10 senttiin. Tuulivoimaa muutos ei koske vähintään 10 megawatin tehorajan vuoksi. ei rakennuksiin ja rakennelmiin kohdistuvana verona koske myöskään rinkosähköpaneeleja, jotka luokitellaan laitteisiin.
Jo vuoden 2016 kiinteistöverotusta koskee myös rakentamattoman ennuspaikan veroprosentin enimmäismäärän korotus 3,00 prosentista 0 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin mm. siten, ettei emakaava-alueella saa olla rakennuskieltoa myöskään yleiskaavan tai yhteisen iskaavan laatimista/muuttamista varten. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksesta lähtien korotetaan yleisen teistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ihteluvälin ylä- ja alarajaa. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee mmasta 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin. Vakituisten uinrakennusten veroprosentin vaihteluväli nousee aiemmasta 0,37 0,80 sentista 0,39 0,90 prosenttiin.
Yleinen kiinteistöveroprosentti koskee mm. maatalouden tuotantorakennuksia ja ikkea kiinteistöverotuksen piirissä olevaa maapohjaa. Maatalousmaa ja metsä at kiinteistöveron ulkopuolella.
altion tuloveroasteikko 2016 ttava ansiotulo, Vero alarajan kohdalla, euroa 25 000 8 6,5 40 800 547,50 17,5 72 300 3 312,50 21,5 10 085,00 31,75 Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
Asteikon tulorajoja on korotettu 1,2 %:lla. Tämä vastaa ansiotason nousua ja laatiota sekä myös hallitusohjelmaa. Hallitusohjelmassa sovittiin, että solidaarisuusvero jatkuu vaalikauden loppuun ti. Tällä tarkoitettiin nykyistä, 90 000 euroa ylittävää ansiotulon osaa koskevaa hden prosenttiyksikön ylimääräistä veroa. Syyskuun 2015 budjettiriihessä hallitus kuitenkin päätti kiristää asteikkoa ntamalla asteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä alarajaa 90 000 eurosta 72 0 euroon. Tämä merkitsee sitä, että kahden prosenttiyksikön ylimääräinen ns. lidaarisuusvero koskeekin ansiotuloa jo 72 300 euroa ylittävän vuositulon osalta. mä alaraja koskisi verovuosia 2016 ja 2017. Rajan ylittää noin 130 000 ansiotulon saajaa. Vuosina 2018 ja 2019 raja olisi een 90 000 euroa.
ötulovähennys Työtulovähennystä korotetaan hallitusohjelman mukaisesti painottaen pieni- ja skituloisia. Vuositason vaikutus on 490 miljoonaa euroa. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousisi 1 025 eurosta 1 260 euroon. hennyksen kertymäprosentti, joka koskee 2 500 euroa ylittävää ansiotulon osaa, usisi 8,6 %:sta 11,8 %:iin ja vähennyksen poistumisprosentti, joka koskee 33 000 roa ylittävää tulon osaa, nousisi 1,2 %:sta 1,46 %:iin. Työtulovähennys alenee tulon noustessa, mutta poistuu kokonaan noin 120 000 ron vuositulon kohdalla. Työtulovähennys koskee myös mm. maatalouden siotuloa.
unnallisverotuksen perusvähennys Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 970 rosta 3 020 euroon.
nergiaverotuksen muutos Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen, maakaasun ja nestekaasun idioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin kyisestä 44 eurosta 54 euroon, mikä merkitsee keskimäärin 14 prosentin rotusta kokonaisverotasoihin 1.1.2016 lähtien. Kevyen polttoöljyn hinta nousisi noin 3,3 senttiä litralta (ilman arvonlisäveroa in 2,6 senttiä litralta). Vastaavat luvut ovat raskaalla polttoöljyllä noin 4,0 senttiä alta ja ilman arvonlisäveroa noin 3,2 senttiä litralta.
leisradioverolain muutos Henkilön yleisradioveron pienin maksuunpantava määrä korotettaan vuodesta 16 lähtien 51 eurosta 70 euroon, mikä vapauttaisi verosta noin 300 000 nituloisinta yleisradioveroa maksavaa. Näistä noin 120 000 on eläkeläisiä. Veron opuolelle jäisivät mm. pelkkää takuueläkettä tai kansaneläkettä saavat. Tuloraja, josta lähtien henkilön yleisradioveroa on maksettava, nousee lkansaajilla nykyisestä noin 8 120 eurosta 10 914 euroon ja eläkeläisillä sekä ustulon saajilla 7 500 eurosta 10 294 euroon. Yleisradio Oy:n saama budjettisiirto on tästä huolimatta v. 2016 sama kuin onna 2015 eli 508 miljoonaa euroa.
Kiitos!