Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen
Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa 2) työssä ja opiskelussa 3) harrastuksissa 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä» Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä.» Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla.» Vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteuttamistapa Vaikeavammainen ihminen itse päättää siitä, mitä, missä, milloin ja miten hän saa henkilökohtaista apua ja sekä siitä, kuka häntä avusta» Vaikeavammainen on henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. 2
Henkilökohtaisen avun määrä Päivittäisiä toimia, työtä ja opiskeluja varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muuten vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen välttämätöntä avuntarvetta. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa lähtökohtana pidetään sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Avun määrää määriteltäessä on ensin arvioitava yksilöllisesti, miten paljon apua vaikeavammainen henkilö välttämättä tarvitsee. Kun on määritelty välttämätön apu, voidaan siirtyä arvioimaan sitä, minkälainen tuntimäärä tuon välttämättömän avun tarpeen kattaa. Välttämättömiä tuntimääriä arvioitaessa keskeisessä asemassa on palvelusuunnitelma. 3
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat 8 d» Otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.» 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut Ns. työnantajamalli 4
järjestämistavat» 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitettu palveluseteli» 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa» Pääsääntöisesti avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö» Kunta päättää järjestämistavan. Se voi olla eri tapojen yhdistelmä. 5
Korvaus henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin Vammainen henkilö palkkaa itse avustajan ja toimii työnantajana Kunta voi toimia ns. maksuapulaisena eli huolehtii palkanmaksusta annettujen tuntien perusteella. Vammainen henkilö tekee avustajansa kanssa työsopimuksen.» Hetaliitto ja Jhl ovat sopineet valtakunnallisen työehtosopimuksen ajalle 1.5.2012-31.5.2014» Poikkeustapauksissa vammaisen henkilön huoltaja tai laillinen edunvalvoja voi toimia työnantajana esim. lapsi.» Työsuhdetta määrittää yleinen työlainsäädäntö Työsopimuslaki, työaikalaki, työterveyslaki, työturvallisuuslaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki ja laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustasta 6
Korvaus Vammainen henkilö määrittelee työtehtävät, työn suorituspaikan, työajan, palkan Vakuutukset» Pakollisia: työeläkevakuutus, sairasvakuutus, tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutus» Työnantajana vammaisen henkilön on otettava tapaturmavakuutus, jos työsuhde kestää yli 30 päivää» Työttömyysvakuutus» Vapaaehtoiset vakuutukset esim. ryhmähenkivakuutus Vammainen henkilö on työnantajana vastuussa avustajansa virheistä tai laiminlyönneistä. 7
Korvaus Työterveyshuolto» Lakisääteinen työterveyshuolto pitkäaikaisesti palkatulle avustajalle» Kela maksaa 50 % Työaikakorvaukset» Jos päätöksessä mainitaan: sunnuntai-, lauantai-, iltaja yötyö Lomat» Loman määräytymisperusteet vuosilomalaissa» Sairauslomat» Äitiys- isyys- ja vanhempainvapaat 8
Palveluseteli Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569 Tarkoitus» Lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaalija terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä Palveluseteli» Sitoumus korvata palvelut ennalta sovittuun hintaan Tulosidonnainen palveluseteli» Arvo määräytyy asiakkaan tulojen mukaan tai arvo perustuu tulojen huomioimiseen Omavastuuosuus» Asiakkaan maksama osuus 9
Peruslähtökohtia Kunta päättää» Käyttääkö palveluseteliä järjestämistapana vai ei» Missä palveluissa» Missä laajuudessa» Tuottajat ovat yksityisiä palvelun tuottajia Kunta määrittelee» Palvelun tuottajien hyväksymiskriteerit Lakisääteisiä: merkitty ennakkoperintärekisteriin täyttää yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa ja yksityisessä terveydenhuollosta annetussa laissa asetetut vaatimukset palvelujen on vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään kunnalliselta toiminnalta, oltava potilasvahinkolain mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus Lakisääteisten lisäksi kunta asettaa omia hyväksymisedellytyksiä Voivat liittyä asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin tai palvelujen laatuun ja määrään 10
peruslähtökohtia Kunta määrittää» Palvelusetelin arvon, oltava asiakkaan kannalta kohtuullinen Kunta hyväksyy» Yksityiset palvelun tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen voi käyttää palveluseteliä» Palvelusetelin arvo määritetään asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti ja sellaiseksi, että asiakkaalle ei jää maksettavaksi omavastuuta (vpl) Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelun tuottajista Palvelujen tulee olla vähintään vastaavien kunnallisten palvelujen tasoa» Esim. Helsingissä palvelun tuottajaksi hakeminen on mahdollista ympäri vuoden 11
Asiakkaan asema Kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma Kunnan on selvitettävä asiakkaalle» Asiakkaan asema palveluseteliä käytettäessä» Palvelusetelin arvo» Palvelun tuottajien hinnat Asiakas» Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä» Annettava palvelusetelin myöntämistä varten tarvittavat tiedot» Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta vaatia palvelusetelipalveluja 12
Palvelusetelin arvo Asiakkaan kannalta kohtuullinen Kaikille käyttäjille samansuuruinen tai Tulosidonnainen eli arvo riippuu asiakkaan tuloista (poikkeuksena asiakasmaksulain maksuttomat palvelut) Palveluseteli on tuloverotuksessa veroton etuus Ei ole verotuksessa kotitalousvähennykseen oikeuttava meno 13
Henkilökohtaisen avun hankkiminen Henkilökohtainen apu ostopalveluina» Pääsääntönä kilpailutusvelvollisuus» Suorahankinta käy vain erityisiin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin» Tehtävä kirjallinen sopimus palvelun tuottajan kanssa Suorahankintasopimus Hankintasopimus Puitesopimus» Tiedettävä, mitä ostetaan: Asiakkaiden tarpeet, palvelun sisältö ja laajuus Henkilöstö Tilat Laatutaso Aikataulu 14
Hankkiminen Ostopalvelut soveltuvat» pitkäaikaiseen avustamiseen» Tilapäiseen ja pienituntimääräiseen avustamiseen 15
Kunnat palvelun toteuttajana Kunnat voivat tuottaa» palvelun itse» Yhdessä muiden kuntien/kuntayhtymien kanssa» Kunta toimii avustajan työantajana, jolloin noudatetaan kunnallista työehtosopimusta» Miten vammaisen henkilön työnjohto-oikeus toteutuu 16