1 OSALLINEN, SYRJÄSSÄ, ONNELLINEN, MARGINAALISSA? TUTKIMUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISOPISKELIJOIDEN ARJEN KOKEMUKSISTA SUOMESSA JA SAKSASSA (OSIO: TUETTU OPPISOPIMUSKOULUTUS MOLEMMISSA MAISSA) KM, ekonomi, tohtorikoulutettava/oulun yliopisto Marja Irjala 22.9.2016 Kyvyt käyttöön seminaari: Työhönvalmennus framilla
2 Pro graduni Tuettu oppisopimuskoulutus jälkeen olen jatkanut aiheesta väitöskirjatutkimusta 2015- Väitöskirja oppisopimuskoulutuksen suorittaneiden vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten arjen kokemuksista Suomessa ja Saksassa Pro gradu 2014: Marja Irjala Tampereen yliopisto: Tuettu oppisopimuskoulutus erityisryhmille mahdollisuus työelämän yhdenvertaisuuteen
3 Väitöskirjan tutkimusaineisto Laadullinen tutkimus, aineistona haastattelut Haastateltu 15 + 15 työikäistä vammaista Suomessa ja Saksassa ajalla lokakuu 2015- toukokuu 2016 (eri vammaisryhmiin kuuluvia) Suurin osa mukana työelämässä Avotyössä 4 + 2, työsuhteessa 10 + 13 Työttömänä työnhakijana haastatteluhetkellä yksi suomalainen Oppisopimuskoulutus kesken 3 + 3:lla haastatteluhetkellä (osa juuri valmistumassa)
4 Oppisopimuskoulutus Suomessa Osa ammatillisen koulutuksen järjestelmää, mahdollisuus myös vammaisille ym. Suomessa osuus v 2014 vain n. 9 % koko ammatill. koulutuksesta Kesto yleensä 3 vuotta, opiskelu n. 4 pv työpaikalla ja 1 pv/vkossa teoriaa Työsopimus työnantajan kanssa (minimipalkka tms.), johon työnantaja saa koulutustukea ym. Työpaikalle nimetään työpaikkakouluttaja/-ohjaaja Koulutuksesta vastaavat oppisopimustoimistot (verkoston organisointi)
5 Tuettu oppisopimuskoulutus Suomessa nimike vakiintunut käyttöön lähinnä eri kehittämishankkeiden yhteydessä ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa Virallisesti Oppimisen ja opiskelun tuki oppisopimuskoulutuksessa /yleinen ja erityinen tuki (OKM)/Additional Learning Support for Apprenticeship; Assistierte Ausbildung Tavanomaiseen oppisopimuskoulutukseen lisätty henkilö- ja ryhmäkohtaisia ohjaus- ja tukitoimia ennen opiskelua, sen aikana ja jälkeen (ryhmäkohtainen työhönvalmentaja)
Tuetun oppisopimuskoulutuksen kohderyhmät Suomessa Kyvyt käyttöön -seminaari 21.-22.9.2016 6 Maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, erilaiset oppijat /erityisopiskelijat, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat lievästi kehitysvammaiset, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret Hankkeita toteutettu lähinnä Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Satakunnassa ja muutamissa ammatillisissa erityisoppilaitoksissa Lievästi kehitysvammaisten oppisopimuskoulutuksia toteutettu/meneillään lähinnä Oulun seudulla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläisissä kunnissa (Ammattiopisto Luovi), noin 30 suorittanutta tiedossa
Tuettu oppisopimuskoulutus Suomessa - edesauttavat tekijät 7 Työpaikkojen saatavuus, työvoiman tarve, yhteiskuntavastuun periaatteiden yleistyminen sekä asenteiden muutokset Opiskelijan motivaatio, henkilökohtaiset ominaisuudet ja soveltuvuus ko. työhön Ennakkovalmennuksen resurssointi; riittävä valmentaminen ja ennakkoharjoittelu Ryhmäkohtainen lisäresurssi (työhönvalmentaja) välttämätön; tukee myös työnantajaa Vertaistuki (kehitysvammaisilla omat 6-8 henk. opiskeluryhmät) Vammaisen hyväksyvä ilmapiiri työpaikalla Saumaton yhteistyö työpaikkakouluttajan/-ohjaajan ja työhönvalmentajan kesken
8 Mitkä ovat esteitä? Työnantajan kustannuksista jatkuvaa keskustelua Suomessa Ennakkoluulot ja asenteet Byrokratia ja tukijärjestelmä monimutkainen, myös yrityksen (erityisesti pienyritysten) näkökulmasta; sekä koulutuksen aikana että sen jälkeen Kannustinloukut; muutos tarvitaan, jotta työkyvyttömyyseläkkeellä olevan kannattaa käydä osaaikatyössä (tulorajaa n. 750 /kk joustavoitettava) Eläkkeen lepäämään jättäminen laki esim. koulutuksen ajaksi; määräaikaisuus ja monimutkaisuus Työhönvalmentajan=lisäresurssoinnin rahoitus
9 Tapausesimerkkejä Suomesta Päiväkodissa työsuhteessa Päiväkodissa avotyössä Kouluttautumassa sosiaali- ja terveysalalle Maatilalla avustavissa tehtävissä
10 Oppisopimuskoulutus vammaisille Saksassa Saksassa ammatillinen koulutus suoritetaan yleensä oppisopimuskoulutuksena; koskee myös vammaisia ja osatyökykyisiä (nyt myös laki 2015 Assistierte Ausbildung, jolla pyritään edistämään vaikeimmin työllistyvien työllistymistä) Yritykset ottaneet vastuun työvoiman uusintamisesta ja turvaamisesta ( Kamarit merkittävässä roolissa); yritykset eivät saa tukea yhteiskunnalta Pohjana koulutussopimus, joka kuitenkin sitovuudeltaan ja kustannuksiltaan suunnilleen sama yritykselle kuin meillä Suomessa työsopimuksessa Yleensä vammainen suorittaa normaalin oppisopimuskoulutuksen ja saa siihen tukipalveluja
Assistierte Ausbildung (AsA), SGB III 130, Saksassa lakisääteiseksi 1.5.2015 Kyvyt käyttöön -seminaari 21.-22.9.2016 11 Saksa oppisopimuskoulutuksen edelläkävijä (80-90 % ammatillisesta koulutuksesta) YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ratifioitu v 2009 - integraatio/inkluusiokeskustelu maassa Vahvistettu menetelmä tarkoitettu mm. oppimisvaikeuksia omaaville, alle 25 v, ilman ammatillista koulutusta olevat, eivät yksilökohtaisista syistä selviä koulutuksesta ilman tukea Edellyttää että koulutukseen kykenevä ja ko. ammattiin soveltuva
12 Assistierte Ausbildung: periaatteet Erilaisia edellytyksiä omaavilla nuorilla mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille Painottunut syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, painopiste siirtymässä vammaisiin (BIBB elok. 2016) Menetelmässä tuetaan sekä nuorta mutta myös yritystä Dritte Partner eli työhönvalmentaja mukana koko ajan Yksilöllistäminen/henkilökohtaistaminen Normaaliuden periaate (koulutusvastuu yrityksellä, koulutussopimus, koulutuskorvaus)
13 Positiivisia seikkoja Suomeen verrattuna Kiintiölaki Ja sanktiot (koskee sekä yksityisiä että julkisia yhtiöitä ja yhteisöjä) Vahvat perinteet YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ratifioitu jo 2009 Vahvaa painostusta inkluusiota ajavilta tahoilta Nopeammat lainsäädännölliset muutokset Negatiivista: Werkstätte, työkeskukset avotyön periaatteilla, vielä yleistä (tekijöinä paljon työkykyisiä tai osatyökykyisiä, lisäksi vaikeavammaisia) Hyötyjinä vahva suurteollisuus (monipuolisia alihankintatöitä)
14 Positiivisia tapausesimerkkejä Saksasta Tapausesimerkki: Autotehtaan työntekijä Tapausesimerkki: Vakuutusyhtiön virkailija Tapausesimerkki: Lentokonetehtaan elektroniikka-asentaja Käsityöammatit Maahanmuuttajataustaiset vammaiset
Mitä siis tutkimukseni mukaan Suomessa tarvitaan? Pois näennäiskehittämisestä Lainsäädäntö tukemaan positiivista kehitystä (kiintiölaki voimaan) Asenteet muuttuvat vain pakotteiden kautta ( näe minun vammojeni taakse ) Oppisopimuskoulutus nähtävä kohtaantokoulutuksena Avotyö määritettävä lainsäädännössä määräaikaiseksi harjoitteluksi tms. Inkluusiosta ollaan kaukana; erilliset oppimisjärjestelyt hyväksyttävä Osa-aikatyön ja työkyvyttömyyseläkkeen yhdistämistä laajennettava Osa-aikatyö kunniaan! Kyvyt käyttöön -seminaari 21.-22.9.2016 15
16 Mitä siis tutkimukseni jatk. Vaihtoehdoksi tarvitaan ainakin toistaiseksi koulutussopimuksen malli (vrt. Saksa) Oppisopimuskoulutuksen byrokratiaa yksinkertaistettava Olemme kaikki erilaisia ajatusmallia tuotava esille Kaikki lainsäädännölliset ja muut perustelut YHDENVERTAISUUDELLE työelämässä olemassa Tarvitaan päätöksiä ja tekoja
17 Tuetusta oppisopimuskoulutuksesta tuote Kehitettävä oma koulutuslinja Tuetulle oppisopimuskoulutukselle (esim. ammatillisiin erityisoppilaitoksiin) Lainsäädäntömuutokset (vrt. Saksa 1.5.2015) Koskisi erityisesti eri vammaisryhmiä Perusteena vammaisten oikeudet työhön, osallisuus ja yhdenvertaisuus Tavoitteena vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen, jossa kaikki osapuolet voittavat taloudellisesti Kiintiölaki edistämään myönteistä kehitystä
18 KIITOS! Marja Irjala mirjala@student.oulu.fi marja.irjala@gmail.com Puh. 044 574 0050