LUMIJOEN KOULU 2860 SIT SISÄILMATUTKIMUS

2860 SIT SISÄILMATUTKIMUS

SISÄLTÖ: LUMIJOEN KOULU 1. TILAAJA JA KÄYTTÄJIEN EDUSTAJAT... 3 2. TUTKIMUSKOHDE... 3 3. TUTKIMUKSEN TEKIJÄT... 3 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSTEN RAJAUKSET... 3 5. TUTKIMUSVÄLINEET JA -MENETELMÄT... 4 5.1 LABORATORIOTUTKIMUSMENETELMÄT... 4 5.1.1 Mikrobi-ilmanäytteet... 4 5.1.2 Kuitunäytteet... 5 5.1.3 Pintanäytteet... 5 5.1.4 Materiaalinäytteet... 6 5.2 SISÄILMAN LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS... 6 5.3 KENTTÄTUTKIMUSVÄLINEET... 7 6. TUTKIMUSTULOKSET... 8 6.1 SISÄILMANÄYTTEET... 11 6.2 RAKENTEIDEN ILMAVUOTOKOHDAT... 12 6.3 KUITUNÄYTTEET... 12 6.4 PINTAPYYHINTÄNÄYTTEET... 13 6.5 RAKENTEIDEN MATERIAALINÄYTTEET... 13 6.6 MUUT HAVAINNOT JA TUTKIMUKSET... 15 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 16 8. LIITTEET JA ALLEKIRJOITUS... 17 Sivu 2 / 26

1. TILAAJA JA KÄYTTÄJIEN EDUSTAJAT Rakennusmestari Ari Korkala p. 040 5640 099 Lumijoen kunta Kunnankuja 1 91980 Lumijoki p. 08 5587 1806 2. TUTKIMUSKOHDE Lumijoen koulu Poutalantie 1 91980 Lumijoki 3. TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Instaro Oy Paljetie 10 90140 Oulu Vaihde: 010 839 3800 Samu Korhonen p. 010 235 7309 samu.korhonen@instaro.fi 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSTEN RAJAUKSET LUMIJOEN KOULU Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Lumijoen koulun sisäilman laatua. Tutkittavia luokkia olivat opetustilat 1112, 1117, 1122, 1123, AP/IP tila sekä pikku koulun luokka erillisessä rakennuksessa. Jokaisesta tilasta otettiin sisäilmanäytteet, pintapyyhintänäytteet sekä kuitunäytteet. Lisäksi luokista 1117 ja AP/IP otettiin yhteensä kolme materiaalinäytettä. Luokasta 1117 tarkasteltiin muovimaton alapuolen kosteutta pintakosteuskartoituksen ja rakennekosteusmittausten avulla. Tutkimukset on suoritettu Maaliskuun 2016 aikana, jolloin ulkoilman lämpötila on ollut alle 0 astetta ja maa lumen peitossa. Sivu 3 / 26

5. TUTKIMUSVÄLINEET JA -MENETELMÄT LUMIJOEN KOULU 5.1 Laboratoriotutkimusmenetelmät Sisäilman laatua tutkittiin ottamalla ilma- ja pyyhintänäytteitä kohteesta. Mikrobitulosten ja kuitunäytteiden tulkinnassa on käytetty Työterveyslaitoksen ohjeen raja-arvoja. Rakenteita tutkittiin ottamalla materiaalinäytteitä mikrobianalysointia varten. Mikrobinäytteet analysoitiin Oulun seudun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa suoraviljelymenetelmällä. Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon, vaikka mikrobeja on vähän eikä indikaattoreita esiinny, tulokset eivät sulje pois rakennuksen mikrobivaurion mahdollisuutta. Laboratorioanalyysit on esitetty tämän raportin liitteissä. 5.1.1 Mikrobi-ilmanäytteet Impaktorimenetelmällä suoritetussa ilmanäytteenotossa saadaan selville vain tutkimushetken sisäilman laatu. Rakennuksen sisäilman mikrobien määrään ja lajistoon vaikuttavat mm. sisäilman painesuhteet ja mikrobien kasvuolosuhteiden vaihtelut. Kasvuolosuhteiden vaihtuessa mikrobien tuottamien itiöiden määrä vaihtelee. Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut kantaa Asumisterveysohjeessa 2003:1 sisäilman ongelmiin seuraavasti: Asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat yleensä voimakkaasti, eikä tarkkojen ohjearvojen antaminen ole mahdollista. Vaihtelusta johtuen näytteitä tulisi ottaa useita, vähintään 2 3 näytettä. Rakennuksessa voi olla home- tai lahovaurio, vaikka mikrobipitoisuudet ovat pieniä. Yksinomaan ilmanäytteen sieniitiöpitoisuuksien perusteella ei tällöin voida tehdä johtopäätöstä mikrobikasvuston mahdollisesta esiintymisestä asunnossa, vaan lisäksi on tarkasteltava näytteen sienisuvustoa. Työterveyslaitoksen viitteellisen ohjeen mukaan raja-arvoina toimistorakennuksen sisäilman sieni-itiöpitoisuudelle on yli 50 cfu/m3 (pesäkkeitä muodostavia yksilöitä / kuutio) ja aktinobakteeripitoisuudelle (aktinomykeetti, sädesieni) on yli 5 cfu/m3 (pmy/m3). Rakennuksen ilmanvaihto on puutteellinen, kun bakteeripitoisuus ylittää 600 cfu/m³. Raja-arvot alittavissa sisäilmanäytteissä tulee ottaa huomioon poikkeava mikrobilajisto tulosta tulkittaessa. Työterveyslaitoksen ohjeen raja-arvot toimistorakennuksille ovat tarkemmat kuin Asumisterveysohjeen 2003 raja-arvot. Asumisterveysohjeen 2003:1 esittämät ohje-arvot taajamassa sijaitsevan rakennuksen sisäilmaan ovat sieni-itiöpitoisuuksille 100 cfu/m³ (pesäkkeitä muodostavia yksilöitä / kuutio) ja aktinobakteeripitoisuudelle (aktinomykeetti, sädesieni) on 10 cfu/m³. Rakennuksen ilmanvaihto on puutteellista, kun bakteeripitoisuus ylittää 4 500 cfu/m³. Sivu 4 / 26

Tässä tutkimuksessa on käytetty tarkempia toimistorakennuksille tarkoitettuja Työterveyslaitoksen raja-arvoja. Raja-arvot alittavissa ilmanäytteissä tulee ottaa huomioon poikkeava mikrobilajisto tulosta tulkittaessa. Yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobin esiintyminen ilmanäytteessä on normaalia. 5.1.2 Kuitunäytteet Pinnoille laskeutuneiden teollisten mineraalikuitujen määrää ja laatua tutkitaan geeliteippi- tai pyyhintänäytteillä pinnoilta. Tuloilman kuitupitoisuus voidaan mitata tuloilmalaitteesta polypropyleenikankaan avulla. Geeliteippinäytteet otetaan paikoista, jotka kuuluvat säännöllisen siivouksen piiriin. Näytteet pyritään keräämään kahden viikon laskeumaajalta, jolloin näytteenottokohta on huolellisesti pyyhittävä tai pinnalle asetettava esim. puhdas petrimalja kaksi viikkoa ennen näytteenottoa. Geeliteipiltä lasketaan stereomikroskoopilla yli 20 μm pituiset teolliset mineraalikuidut ja tulos ilmoitetaan yksikössä kpl/cm². Ohjearvo kahden viikon laskeumanäytteen kuitupitoisuudelle on < 0,2 kpl/cm², jonka ylittyminen viittaa poikkeavaan kuitulähteeseen. Harvoin siivottujen pintojen tulisi olla alle 3 kpl/cm², jotta vältyttäisiin kuitujen aiheuttamilta ärsytysoireilta. Jos pintojen kuitupitoisuudet ovat yli 10 kpl/cm², tulee pinnat puhdistaa ja tarvittaessa siivoustiheyttä ja menetelmiä muuttaa. Myös ilmanvaihtokanavista voidaan ottaa kuitunäytteitä teippimenetelmällä. Suositusarvoja kanavista otettujen teollisten mineraalikuitujen lukumäärälle pinta-alaa kohden ei kuitenkaan ole. Kuitujen löytyminen tuloilmakanavasta viittaa niiden irtoamiseen tuloilmakoneiden äänieristysmateriaaleista. Tuloilman kuitupitoisuudelle käytetään Tekesin FINE-teknologiaohjelman ILMI-tutkimusprojektin suosittelemaa raja-arvoa 1 kuitu kuutiometrissä ilmaa. Puhtausluokitelluille ilmanvaihtotuotteille annettujen puhtausvaatimusten mukaan käytössä olevasta äänenvaimentimesta irtoavien kuitujen kokonaispitoisuus tulee olla alle 0,01 kpl/cm². Ilmanvaihtojärjestelmien kuitupitoisuudet ovat pääsääntöisesti pieniä (alle 1 kpl/m³). Huonepintojen kuitupitoisuudet voivat kuitenkin ylittää suositusrajan 0,2 kpl/cm². 5.1.3 Pintanäytteet Pintanäyte otettiin kostutetulla pumpulipuikolla, joka kostutettiin steriilissä vedessä. Pintanäytteen alue on 100cm 2 ja keräysaika 2 viikkoa. Näyte siveltiin elatusalustalle. Työterveyslaitoksen ohjeen mukaan kahden viikon aikana laskeutuneen pölyn mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa talviaikana mikrobilähteeseen sisätiloissa, mikäli laskeutuneessa pölyssä on runsaasti (yli 50 cfu/malja) Sivu 5 / 26

elinkykyisiä sieni-itiöitä tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa. Yksittäisen kosteusvauriomikrobin esiintyminen on kuitenkin normaalia. Asumiseen liittyvät toiminnot kuten siivous, ruuanlaitto ja polttopuiden käsittely voivat lisätä mikrobien määrää laskeutuneessa pölyssä ja vaikuttaa mikrobilajistoon. Toimistorakennuksissa sisäilman mikrobipitoisuudet ovat pienempiä kuin asuinrakennuksissa. Tulos viittaa talviaikana mikrobilähteeseen, mikäli laskeutuneessa pölyssä on kohtalaisesti tai runsaasti sieni-itiöitä (yli 20 cfu/malja) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen pieninä pitoisuuksina on kuitenkin normaalia. 5.1.4 Materiaalinäytteet Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion validoinnin mukaan rakennusmateriaalinäytteessä, jossa sieni-itiöpitoisuus suoravilejylymenetelmällä on suurempi kuin 20 pmy/malja (pesäkettä muodostava yksilö / malja), voidaan katsoa, että materiaalinäyte viittaa vaurioon. Suoraviljelymenetelmässä tulos 20 pmy/malja vastaa laimennossarjamenetelmän 10 000 kpl/g. Jos sieni-itiöiden pitoisuus alittaa 20 pmy/malja, johtopäätöksiä ei voida tehdä materiaalin kasvustosta, vaan tulee ottaa huomioon myös mikrobilajisto tai vertailunäytetulos. Mikäli sieni-itiöpitoisuus on yli 100-kertainen vertailunäytteeseen viittaa näyte vaurioon. Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion validoinnin mukaan näytteen bakteeripitoisuuden ylittyessä suoraviljelymenetelmällä 35 pmy/malja viittaa se bakteerikasvustoon materiaalissa. Aktinomykeettikasvustoon (sädesieni) viittaava pitoisuus laimennossarjamenetelmällä on yli 500 kpl/g tai yli 10 kertainen vertailunäytteeseen verrattuna. Jos rakennusmateriaali on kosketuksissa ulkoilmaan tai maaperään (esim. alapohja ja lämmöneristeet) ei voida soveltaa suoraa Asumisterveysohjeen tulkintaperiaatteita, paitsi jos rakenteista pääsee sisäilmaan mikrobikasvuston itiöitä. Yksittäisten kosteusvaurioon viittaavan mikrobin esiintyminen näytteessä on normaalia. 5.2 Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Huonelämpötila ei saisi lämmityskaudella kohota yli 26 asteeseen, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpiämisestä. Lämmityskaudella huonelämpötilan tulisi olla 21-22 astetta. Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päiväkodeissa, oppilaitoksissa tai vastaavissa tiloissa huonelämpötila välttävä taso on 20 astetta. Ohjekortiston RT 07-10564 Rakennuksen sisäilmaston mukaan alhaiset alle 30 % sisäilman suhteellisen kosteuden arvot ovat aistittavissa iholla, limakalvoilla ja hengityselimissä. Talvella sisäilman suhteellinen kosteus saattaa edistää limakalvojen kuivumista ja ärsytysoireita. Sivu 6 / 26

Asumisterveysohjeen mukaan huonetilan suhteellinen kosteus tulisi olla 20 60 %, mutta sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista. Kuitenkin rakennuksen sisäilman kostuttamista tulisi välttää. Jos sisäilmaa kuitenkin kostutetaan, tulee sisäilman suhteellista kosteutta seurata erillisellä mittarilla. Liian kostea sisäilma lisää riskiä kosteuden tiivistymisestä rakenteisiin. 5.3 Kenttätutkimusvälineet Huonetilan lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitattiin Vaisala SHM40 mittalaitteella, joka oli varustettu Vaisala HM42 Probe sauvalla. Kalibrointi mittapäähän oli suoritettu 8.1.2016. Rakenteiden tiiveyksiä tutkittiin Dräger-merkkisavun avulla. Pintakosteusmittaukset tehtiin GANN BL E-pintakosteusosoittimella ja muovimaton alapuolen viiltomittaukset Vaisala SHM40 mittalaitteella, joka oli varustettu Vaisala HM42 Probe sauvalla. Sivu 7 / 26

6. TUTKIMUSTULOKSET Pohjakuvissa on esitetty näytteenottokohdat. Kuvassaa esitetty lyhenne IN tarkoittaa mikrobi-ilmanäytettä, PN tarkoittaa pintapyyhintänäytettä, KN tarkoittaa kuitukeräysnäytettä ja MN tarkoittaa materiaalinäytettä. PN2 JA KN2 IN2 IN1 PN1 JA KN1 Pohjakuva 1. Tekstiilityöluokat 1122 ja 1123 Sivu 8 / 26

IN3 PN3 JA KN3 MN3 IN4 PN4 JA KN4 Pohjakuva 2. Opetustilat 1112 ja 1117 Sivu 9 / 26

PN5 JA KN5 MN1 JA MN2 IN5 Pohjakuva 3. AP/IP tila. Sivu 10 / 26

IN6 PN6 JA KN6 Pohjakuva 4. Pikkukoulu. 6.1 Sisäilmanäytteet Mikrobipitoisuuksien ja lajiston tutkimiseksi otettiin yhteensä 6 sisäilmanäytettä. Luokkien sijainnit ja näytteenottokohdat on esitetty pohjakuvassa 1-4. Sisäilmanäyte 1, Tekstiilityötila 1122 7.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sisäilmanäyte 2, Tekstiilityötila 1123 7.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sivu 11 / 26

Sisäilmanäyte 3, Opetustila 1117 10.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sisäilmanäyte 4, Opetustila 1112 7.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sisäilmanäyte 5, Opetustila AP/IP 10.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sisäilmanäyte 6, Opetustila Pikku Koulu 7.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Yhteenveto, yksikään sisäilmanäyte ei ylittänyt työterveyslaitoksen ohjearvoja. Sisäilmanäytteiden oton yhteydessä tehtiin huonetiloihin sisäilman olosuhdemittaus. Huonetilojen lämpötila vaihteli välillä 19,4 21,7 astetta ja suhteellinen kosteus 20,8 25,9 %. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus tiloissa oli normaali. 6.2 Rakenteiden ilmavuotokohdat Rakenteiden tiiveyksiä tutkittiin merkkisavun avulla. Tutkituissa tiloissa ei havaittu ilmavuotoja rakenteissa. 6.3 Kuitunäytteet Ilman kuitupitoisuuksien tutkimiseksi otettiin yhteensä 6 kuitunäytettä 2 viikon laskeuman jälkeen. Luokkien sijainnit ja näytteenottokohdat on esitetty pohjakuvassa 1-4. Kuitunäyte 1, Tekstiilityötila 1122 21.3.2016. Työterveyslaitoksen kuitupitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Kuitunäyte 2, Tekstiilityötila 1123 21.3.2016. Työterveyslaitoksen kuitupitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Kuitunäyte 3, Opetustila 1117 21.3.2016. Työterveyslaitoksen kuitupitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Kuitunäyte 4, Opetustila 1112 21.3.2016. Työterveyslaitoksen kuitupitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Kuitunäyte 5, Opetustila AP/IP 21.3.2016. Työterveyslaitoksen kuitupitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Sivu 12 / 26

Kuitunäyte 6, Opetustila Pikku Koulu 21.3.2016. Työterveyslaitoksen kuitupitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Yhteenveto, yksikään kuitunäyte ei ylittänyt työterveyslaitoksen ohjearvoja. 6.4 Pintapyyhintänäytteet Mikrobipitoisuuksien ja lajiston tutkimiseksi otettiin yhteensä 6 pintapyyhintänäytettä. Luokkien sijainnit ja näytteenottokohdat on esitetty pohjakuvassa 1-4. Sisäilmanäyte 1, Tekstiilityötila 1122 7.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sisäilmanäyte 2, Tekstiilityötila 1123 7.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sisäilmanäyte 3, Opetustila 1117 10.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sisäilmanäyte 4, Opetustila 1112 7.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sisäilmanäyte 5, Opetustila AP/IP 10.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Sisäilmanäyte 6, Opetustila Pikku Koulu 7.3.2016. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan sisäilmassa. Näytteen tulos on tavanomainen. Yhteenveto, yksikään pintanäyte ei ylittänyt työterveyslaitoksen ohjearvoja. 6.5 Rakenteiden materiaalinäytteet Materiaalien mikrobien ja lajiston tutkimiseksi otettiin yhteensä 3 materiaalinäytettä. Luokkien sijainnit ja näytteenottokohdat on esitetty pohjakuvassa 1-4. Kuvissa 5-8 on esitetty kuvat näytteenottokohdista. Sivu 13 / 26

Opetustilassa 1117 havaittiin katon villalevyssä kosteuden aiheuttamaa jälkeä. Kuva 5. Luokan 1117 katossa havaittua kosteuden aiheuttamaa jälkeä. Jäljen havaittiin johtuvan tasoitteesta, jota oli valunut välipohjassa olleesta reiästä. Kuvat 6 ja 7. 1117 yläpuoleisen välipohjan reiästä oli valunut tasoitetta kattolevyihin. Kastuneesta kattolevystä otettiin materiaalinäyte (MN1). Välipohjan betonirakenteessa havaittiin puurimoja kaikissa tarkastetuissa tiloissa (tekstiilityöluokka 1122, opetustilat 1117 ja AP/IP). Opetustilan 1117 ja AP/IP välipohjan puurimoista otettiin materiaalinäytteet (MN2 = 1117 ja MN3 = AP/IP. Sivu 14 / 26

Kuva 8. AP/IP:n tilan katossa havaittuja puurimoja. Rimat olivat vastaavia muissakin tarkastetuissa tiloissa. Materiaalinäyte 1, Opetustila 1117 10.3.2016, kattolevy. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan rakenteessa. Näytteen tulos on tavanomainen. Materiaalinäyte 2, Opetustila 1117 10.3.2016, puurima. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan rakenteessa. Näytteen tulos on tavanomainen. Materiaalinäyte 3, Opetustila AP/IP 10.3.2016, puurima. Työterveyslaitoksen kokonaisitiöpitoisuuksien ohjearvot eivät ylittyneet. Mikrobien kokonaismäärä ja lajisto eivät viittaa mikrobiongelmaan rakenteessa. Näytteen tulos on tavanomainen. Yhteenveto, yksikään materiaalinäyte ei ylittänyt työterveyslaitoksen ohjearvoja. 6.6 Muut havainnot ja tutkimukset Opetustilan 1117 lattia kartoitettiin pintakosteusosoittimella ja kahden korkeimman ja yhden matalimman lukeman kohdalle tehtiin viiltomittaus. Suhteellinen kosteus oli muovimaton alla 25,5-28,5 % ja lämpötila 19,2-21,5 astetta. Kosteuspitoisuus oli normaalilla tasolla. Ennen mittausta mittapään annettiin tasaantua 20 minuuttia. Viillon ja sauvan liitos tiivistettiin huolellisesti sinitarralla. Sivu 15 / 26

Kuva 9. Kuva viiltomittauksen mittausjärjestelyistä. 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Sisäilmanäytteiden, kuitunäytteiden, pintanäytteiden ja materiaalinäytteiden tulokset olivat tavanomaiset. Käyttäjien oireilun vuoksi rakennukseen suositellaan kuitenkin tehtävän jatkotutkimuksia, jotka pohjautuvat riskirakenneselvitykseen ja tiloihin tehtävän homekoiratutkimuksen antamiin tietoihin. Riskirakenneselvitysten tulee perustua kohteen suunnitelma-asiakirjoihin sekä kohteessa tehtyihin havaintoihin. Sivu 16 / 26

8. LIITTEET JA ALLEKIRJOITUS Liitteen nro Liitteen tiedot sivujen lkm 1 Testausseloste 2016-585 2 2 Testausseloste 2016-605 2 3 Testausseloste 2016-724 2 4 Analyysivastaus 329761 2 5 11463 MVL 1 Instaro Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE 2013) mukaan. Oulussa Instaro Oy Laatinut: Samu Korhonen, RI puh. 010 235 7309 Hyväksynyt: Jari Valtanen, RI puh. 010 839 3805 Sivu 17 / 26

LIITE 1 Sivu 18 / 26