Metsähallitus Metsätalous Oy Metsänkäsittelyn hyväksyttävyys Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT 29.9.2016
Metsähallituksen maat ja vedet Metsämaan omistus Suomessa Metsämaata talouskäytössä 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,2 milj. ha Yleiset vesialueet 3,4 milj. ha Yhteensä 12,6 milj. ha Valtio (Metsähallitus) Yhtiöt Muut Yksityiset metsänomistajat
Metsähallitus-konserni
Metsähallitus Metsätalous Oy Hoitaa valtion monikäyttömetsiä ja myy puuta. Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet (noin 55 milj. euroa vuosituloksesta) biologista ja kulttuurista monimuotoisuutta edellytyksiä virkistyskäytölle ja työllisyydelle. Tuottaa valtaosan Metsähallituksen tuloksesta.
Metsätalous Oy - resurssit (htv) Toimihenkilöt 290 Metsurit 370 Yrittäjät+työvoima Puunkorjuuketjuissa >700 Puutavaran kuljetuksessa >350 Metsänhoidossa ja tienrakennuksessa >320
Puun myynti Myyntimäärä noin 6 milj. m 3 / vuosi ja noin 600 Gwh/vuosi. Kuitupuun osuus myynnistä on noin 65 %. Asiakkaina pääasiassa suomalaiset metsäteollisuus-yritykset, itsenäiset sahat ja kotimaiset energiayhtiöt. Viennin osuus vaihtelee 3-8 prosentin välillä.
Metsätalouden vuosi 2015 Metsätaloustoimien piirissä 38 % valtion maaalueista. Metsätalouden liikevaihto vuonna 2015 oli 319,6 milj. euroa. Tulot teollisuudelle toimitetusta puusta. Menoista valtaosa korjuu- ja kuljetuspalvelujen ostokuluja, metsänhoitotöiden urakointeja sekä palkkoja. Kustannuskehitys 2015 hallittua ja kustannukset alenivat. Liikevoitto vuonna 2015 oli 113,1 milj. euroa. Vuosittainen kasvu on noin 11 milj. m 3 ja hakkuut noin 6 milj. m 3
Metsien hoito ja käyttö Metsähallitus käsittelee vuosittain hakkuin noin kaksi prosenttia metsätalouskäytössä olevan maan pinta-alasta. Valtion metsistä 22 prosenttia uudistetaan luontaisesti. Vuosittainen istutusalue on noin 14 000 hehtaaria ja taimikonhoitotöitä tehdään noin 27 000 hehtaarilla. Valtion maille istutetaan joka vuosi yli 20 miljoonaa puun tainta.
Metsähallitus hoitaa talousmetsiä monikäyttömetsinä Virkistyskäyttö otetaan korostetusti huomioon puuntuotannon rinnalla Monikäyttömetsissä myös käyttöä, joka ei mahdollista suojelualueilla ei ole toteutettavissa Valtion maiden metsästyslupien myynti kohdistuu talouskäytön piirissä oleviin monikäyttömetsiin
Kaiken perustana suunnittelu Metsätalouden ympäristöopas Metsänhoito-ohjeet Luonnonvarasuunnitelmat Asiakkaiden tarpeet Metsähallituksen paikkatietojärjestelmän tiedot Alueellisissa luonnonvarasuunnitelmassa (LVS) määritellään toiminnan päälinjaukset ja maankäyttöratkaisut Luonnonvarasuunnitelmiin kuuluu alueekologinen tarkastelu, jossa arvioidaan ekologisen verkoston edustavuus ja luontoarvojen säilymisen kannalta tehtävät toiminnan rajoitukset
Metsänhoito ja ympäristöasiat Metsätalous Oy:ssä Neljä peruskiveä: Lainsäädäntö ISO 14001 sertifioitu ympäristöjärjestelmä PEFC-metsäsertifiointi Ainutlaatuisen kattavat ja monipuoliset paikkatiedot
Jatkuva parantaminen Omat metsänhoito-ohjeet ja oma kehittyvä ympäristöopas. Sisäiset työohjeet: Ympäristö- ja laatukäsikirja Urakoitsijoiden palvelukuvaukset Merkittävä henkilöstön osaamiseen panostaminen. Sisäiset tarkastukset ja auditoinnit. Ulkoiset auditoinnit (Inspecta) Jatkuva parantaminen
Monimuotoisuus Miksi? Metsälaki & Luonnonsuojelulaki Metsähallituslaki: YYV Metsäsertifiointi Metsien tuotantokyvyn ylläpito Ekosysteemipalvelujen perusta Ympäristö- ja laatujärjestelmä Mitä käytännössä? Säästökohteet ja säästöpuut lahopuu Puulajirakenne - lehtipuu Elinympäristöt & lajit Ekologinen verkosto muine erityiskohteineen
Luontokohteilla ei metsätaloutta Esimerkkejä Karu, vähäpuustoinen suo Puronvarsimetsä
Luontokohteilla ei metsätaloutta Esimerkkejä Rehevä suo Runsaslahopuustoinen metsä
Lajien suojelu Uhanalaisten lajien esiintymien lähistöllä toimiminen suunnitellaan yhteistyössä lajiasiantuntijoiden kanssa Petolintujen pesäpuut säästetään ja niiden ympärille jätetään suojavyöhykkeitä Suurten petolintujen (kotka, merikotka ja sääksi) pesimäalueille lajikohtaiset ohjeet
Säästöpuut Ekologisin ja maisemallisin perustein ensisijaisesti ryhmiin keskittämällä 10-20 kpl/ha minimiläpimitat täyttäviä järeitä puita
Erityishakkuita erityisalueilla Väljennyshakkuu Säästöpuuhakkuu
Erityishakkuita ovat myös pienaukkohakkuut *) *) Otettu käyttöön uusien metsänhoito-ohjeiden ja ympäristötavoitteiden myötä Pienaukkokasvatus (< 0,3 ha) Pienaukkouudistaminen (> 0,3 ha) Riistanhoidollinen harvennus ( donitsihakkuu )
Lehtipuuosuus Yleistavoitteena vähintään 10 % lehtipuuosuus havupuumetsikössä karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta. Rehevimmillä mailla lehtipuuosuus korkeampi. Raitoja ja muita lehtipuita sekä katajaa säästetään kaikissa käsittelyvaiheissa. Puiden erikoismuodot tulee aina säästää. Ennakkoraivauksessa tai taimikonhoidossa säästetyt riistatiheiköt jätetään käsittelemättä.
Riistaympäristöjen hoito Yleisenä ohjenuorana hallittu hoitamattomuus : riistatiheikköjä, säästöpuuryhmiä valittaessa pidetään mielessä riistan vaatimukset Taimikonhoito Harvennushakkuut Päätehakkuut Metson soidinalueiden käsittelylle on erilliset ohjeet
Vesiensuojelu Maanmuokkauksessa valitaan kohteelle tarkoituksenmukainen työmenetelmä Karkeaa työjälkeä vältettävä Vesiensuojelu huomioidaan kaikissa toimenpiteissä. Tärkeintä metsänuudistamisen maanmuokkausvaiheessa sekä kunnostusojituksessa Laskeutusaltaat Maata rikotaan mahdollisimman vähän Suojavyöhykkeet Ojien kaivukatkot
Virkistysarvot ja maisema Maisematekijät huomioidaan erityisesti kohteilla, joissa muita käyttöpaineita Matkailukohteet Virkistyskäyttökohteet
Kulttuuriperintökohteet Taustalla laaja kulttuuriperintöinventointiprojekti 2010-2015 Pääsääntöisesti puusto poistetaan kohteiden päältä. Hakkuutähdettä ei jätetä eikä koneella saa ajaa niiden ylitse Tervahauta merkitty pitkillä kannoilla
Poronhoito ja saamelaiskulttuuri Säännöllistä yhteistyötä paliskuntien, Saamelaiskäräjien ja Kolttaneuvoston kanssa
Ympäristö- ja laatuseurannat sekä auditoinnit Seurannoilla varmistetaan, että työt on toteutettu sovittujen ohjeiden mukaisesti ja tehokkaasti Ympäristönhoidon jälkiseurantoja tehdään puunkorjuussa ja vesiensuojelussa Työnaikaiset laatuseurannat työlajeittain Seurantatekniikat kehityksessä Auditoinneilla ylläpidetään ympäristöasioiden osaamista ja hallinnan riittävää tasoa
Haasteita hyväksyttävyydessä Ihmisten luontokäsitys muuttuu Biotalouden ja biodiversiteetin keinotekoinen ristiriita Kritiikki kohdistuu vanhojen metsien hakkuisiin Tutkimusmetsät viime aikoina esillä Hakkuiden jälkeinen metsänhoito harvoin tapetilla Maanmuokkaus Säästöpuiden vähyys Liito-orava kestoaihe vuodesta toiseen
Kannamme vastuun Yhteistyössä ja osallistaen Pitkäaikaiset maankäyttöratkaisut ja toiminnan mitoitus luonnonvarasuunnittelussa sidosryhmien tuella Päivittäinen työ ympäristöä kuunnellen Metsien hyvä kasvu ja kestävä käyttö takaavat raaka-ainetta puuta jalostavalle teollisuudelle Aktiivinen ja vastuunsa kantava työnantaja - Toimeentuloa myös kasvukeskuksien ulkopuolelle.
www.facebook.com/metsahallitus www.twitter.com/metsahallitus www.metsa.fi