Rikoksen uusijat asianajajan kanta-asiakkaat 24 MIKKO ALKIO SORVASI YHTEISKUNTASOPIMUSTA 30

Osuvasti oikeuselämästä // numero 4-2015 // kahdeskymmenes vuosikerta JARI LINDSTRÖM KÄRÄJÄOIKEUKSILLA ON IMAGOARVOA 18 Rikoksen uusijat asianajajan kanta-asiakkaat 24 MIKKO ALKIO SORVASI YHTEISKUNTASOPIMUSTA 30 KOLUMNI: OIKEUSVALTIOSTA POLIISIVALTIOKSI 23 LUOTETTAVIA TALLENTEITA SOTARIKOKSISTA 9

1.1.2015 lähtien Helsingin seudun kauppakamari järjestää juridiikan koulutuksia nimellä Kauppakamari Juridiikka OIKEUDENKÄYNTITAIDOT -brunssisarja 22.9. 29.10.2015, Helsinki 1. jakso: Oikeussalikäyttäytyminen 29.9.2015, klo 8.45 13.00 2. jakso: Riita-asian kirjallinen ja suullinen valmistelu 8.10.2015, klo 8.45 14.00 3. jakso: Riita-asian pääkäsittely 29.10.2015, klo 8.45 13.00 Brunssisarja koostuu kolmesta aamupäivän mittaisesta koulutusjaksosta. Sarjan asiantuntijat ovat kokeneita ja erinomaisia alansa ammattilaisia. Ilmoittaudu koko sarjaan tai poimi itsellesi sopiva koulutuskokonaisuus brunssisarjan jaksoista. Tervetuloa kuulemaan ja oppimaan prosessioikeuden kokeneilta asiantuntijoilta! Asiantuntijat: Marcus Blomfelt, asianajaja, VT, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Petteri Palomäki, osastonjohtaja, käräjätuomari, Pirkanmaan käräjäoikeus Anna-Mari Porkkala-Hietala, markkinaoikeustuomari, Markkinaoikeus Kimmo Simola, käräjätuomari, osastopäällikkö, Varsinais-Suomen käräjäoikeus Petteri Sotamaa, asianajaja, VT, Asianajotoimisto Uoti, Sotamaa & Co. Oy Petri Taivalkoski, asianajaja, osakas, Roschier Asianajotoimisto Oy Jäsenetuhinta 990 + alv 24 % (norm. 1330 + alv) Yksittäisen tilaisuuden hinta alk. 375 + alv. Lakimiesliiton jäsenet saavat koulutukset edulliseen jäsenetuhintaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.kauppakamarikauppa.fi www.kauppakamarikauppa.fi Puh. 09 2286 0360 asiakaspalvelu@kauppakamarinkoulutus.fi

24.9. URAKKASOPIMUKSET Antti Laaksonen, asianajaja, Asianajotoimisto Project Law Oy Karri Kivioja, asiamies, OTK, Talonrakennusteollisuus ry Ville Laine, asiamies, OTL, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Tilaisuudessa saat käytännön neuvoja siihen, miten urakkasopimuksen laatimisvaiheessa voidaan pyrkiä eliminoimaan tyypillisimmät tulkintaepäselvyyksiä aiheuttavat riskit, sekä kuinka rakentamisvaiheen aikaisilla toimenpiteillä voidaan pyrkiä välttämään riitaprosessin syntymistä tai varautumaan asiasta prosessaamiseen. Aihetta tarkastellaan sekä tilaajan että urakoitsijan näkökulmasta kiinnittäen huomiota myös asianajollisiin seikkoihin asian mahdollisesti riitautuessa. Jäsenetuhinta 450 + alv 24 % (norm. 630 + alv) YRITYKSEN TILINPÄÄTÖSTIETOJEN TULKINTAAN 6.10. TILINPÄÄTÖKSEN TULKINTA JA YMMÄRTÄMINEN EI-RAHOITUSAMMATTILAISILLE I Kehitä kykyäsi lukea ja tulkita tilinpäätösinformaatiota. 3.11. YRITYKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ANALYSOINTI EI-RAHOITUSAMMATTILAISILLE II Kehitä kykyäsi analysoida yrityksen toimintaa hyödyntäen tilinpäätösinformaatiota. Asiantuntija: Harri Seppänen, KTT, Aalto-yliopisto Jäsenetuhinta / päivä 540 + alv 24 % (norm. 680 + alv) Pysy parhaiden joukossa ja ilmoittaudu mukaan viime vuoden *parhaimmaksi valitun juridiikan kouluttajan tilaisuuksiin. *Taloustutkimuksen Yrityskuvat 2014 -tutkimus Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Hyvä perinnönjako prosessina Perinnönjakopäivä 20.10. Helsinki Asianajaja PONTUS BAARMAN, Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy Asianajaja MAJ JOHANSSON, Asianajotoimisto Maj Johansson Asianajaja HANNA RÄIHÄ-MÄNTYHARJU, Asianajotoimisto Tempo Oy Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 (norm. 730 ) Hintaan sisältyy kirja Aarnio Kangas: Suomen Jäämistöoikeus II Testamenttioikeus (arvo 169 ) Millainen on hyvä perinnönjako prosessina? Mitä pesänselvittäjän tai -jakajan pitää ottaa huomioon kun kuolinpesässä on vajaavaltainen osakas? Miten uusi EU:n perintöasetus vaikuttaa pesänjakajan toimintaan? Perinnönjakopäivässä kuullaan myös ajankohtaiskatsaukset liittyen uusiin perimysoikeudellisiin ennakkoratkaisuihin, perintöverotukseen sekä valvontalautakunnan ratkaisuihin liittyen pesänjakajaan kohdistuviin kanteluasioihin. Puheenjohtajana toimii professori Tuulikki Mikkola Lapin yliopistosta ja perintöverotuksesta puhuu professori Jaakko Ossa Turun yliopistosta. Insolvenssitilanteiden haasteet Insolvenssipäivä 2015 22.10. Helsinki Konkurssiasiamies HELENA LAINE, Konkurssiasiamiehen toimisto Asianajaja PEKKA JAATINEN, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Asianajaja VILLE KOTKA, Asianajotoimisto Kotka & Co Mikä on johdon ja tilintarkastajan vastuu ja asema insolvenssitilanteessa, maksukyvyttömyyden ja ylivelkaisuuden arviointia eri lakien näkökulmasta case-esimerkkien avulla, viimeaikaista relevanttia oikeuskäytäntöä insolvenssiasioista, ajankohtaista EU:n maksukyvyttömyysasetuksesta sekä Konkurssiasiamiehen toimiston käytännön tilanteissa esiin tulleita asioita. Asiantuntijoina myös: Asianajaja Claudio Busi, Asianajotoimisto Ruoholahti Oy (pj.) Esittelijäneuvos Kaarlo Hakamies, korkein oikeus Professori Tuomas Hupli, Turun yliopisto OTM, KTM Tytti Saarinen, RSM Auditsum Oy Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 (norm. 730 )

Tips on Contract Drafting Techniques Contract-Drafting in English a Personalised Course 22.10. Solicitor DAVID FLETCHER Vice President PRIHA POHJANPALO, MetsoPower Ovatko englanninkieliset sopimuksesi kunnossa? Saat seminaarista käytännön vinkit englanninkielisten sopimusten laatimiseen sekä suomalaisen että brittijuristin näkökulmista. Jos haluat tietää, miltä sopimuksenne näyttävät brittijuristin silmin, voit tuoda omat sopimusmallinne kommentoitavaksi. The course will be given by David Fletcher, an English solicitor who is a frequent lecturer in Scandinavia and Vice President Priha Pohjanpalo, MetsoPower. Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 (norm. 730 ) Mihin suuntaan markkinat kehittyvät? Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä 2015 29.10. Helsinki Asianajaja PETRI AVIKAINEN, Asianajotoimisto White & Case Oy Lainsäädäntöneuvos ILKKA HARJU, valtiovarainministeriö Johtava asiantuntija VILLE KAJALA, Finanssivalvonta Arvopaperimarkkinoiden ajankohtaispäivä kokoaa jälleen alan parhaat asiantuntijat yhteen keskustelemaan toimialaa puhuttavista teemoista. Markkinatilannekatsauksen lisäksi seminaarissa käydään kattavasti läpi ajankohtaisia teemoja. Seminaarin puheenjohtajana: Asianajaja Petri Haussila, Asianajotoimisto White & Case Oy Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 596,25 (norm. 795 ) Seminaarin hintaan sisältyy uutuusteos Yhtiölainsäädäntö ja arvopaperimarkkinasääntely (arvo 105 ). Hintoihin lisätään alv 24 %.. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi

6 pääkirjoitus ADVOKAATTI / 4-2015 KIINALAINEN JUTTU Mitä ajattelemme sellaisen valtion oikeudenhoidosta, jossa kansainvälisen median mukaan iso joukko asianajajia on hiljattain pidätetty? Raporttien mukaan kollegoitamme on myös kadonnut ja heidän asianajotoimilupiaan on peruttu. Ihmisoikeusjärjestöt kertovat, että kaikkien vapautensa menettäneiden olinpaikkoja ei tiedetä ja heihin kohdistuvat rikosnimikkeet ovat epäselviä. Samat lähteet kertovat, että viranomaisten haltuun joutuneiden asianajajien kohtelu on epäinhimillistä. Valtion toiminta on näiden tietojen pohjalta syytä tuomita. Olisi myös yksinkertaista sanoa, että kaikki yhteistyö on katkaistava ennen uutisoitujen ongelmien poistamista. Samaan aikaan samaisen valtion viranomaiset kertovat kuitenkin halusta kehittää maansa järjestelmää ja ovat kiinnostuneita kuulemaan esimerkiksi suomalaisesta oikeusapujärjestelmästä. Samalla he raportoivat edistysaskeleista, joita heidän maansa oikeudenhoidossa on otettu kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Pohdittavana on varsinainen kiinalainen juttu. ASIANAJAJALIITON EDUSTAJAT osallistuivat elokuussa Helsingissä oikeusministeriön kutsusta seminaariin, jossa asianajajat ja Suomen oikeushallinnon virkamiehet kertoivat kiinalaista virkamieskuntaa edustaneille vieraille suomalaisesta asianajo- ja oikeusapujärjestelmästä. Samaan aikaan Suomessa vieraili myös Kiinan oikeusministeri Wu Aiying. Juuri tapaamisen alla kansainvälinen media ja esimerkiksi Amnesty International uutisoivat ihmisoikeusasianajajiin kohdistuneista pidätyksistä Kiinassa. On selvää, että Kiinan oikeusjärjestelmässä on runsaasti vakavia epäkohtia. Kansainvälisten tarkkailijoiden esittämät arviot Kiinan viimeaikaisista tapahtumista ovat erittäin huolestuttavia. Edellä mainitussa seminaarissa nostimme erityisesti esille asianajajien aseman Kiinassa todeten, että oikeusjärjestelmän muu kehittäminen on turhaa, jos epäillyn oikeus riippumattomaan asianajajaan ei toteudu. Otimme myös Kiinan oikeusministerin vierailun yhteydessä asiaan julkisesti kantaa, tuomiten kansainvälisten lähteiden esittämät ihmisoikeusloukkaukset. ASIANAJAJIEN VELVOLLISUUS on reagoida erityisesti silloin, kun oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikotaan. Tunnuslauseemme mukaisesti asianajaja turvaa oikeusvaltion. Tätä työtä ei tehdä vain Suomessa, vaan oikeusvaltion perusteita on puolustettava myös kansainvälisesti. Kiina on maantieteellisesti kaukana, mutta samalla se on kasvava vaikuttaja kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa. Näissäkin asioissa ympäröivä maailma käy yhä pienemmäksi. Kun reagoimme ulkomaisiin tapahtumiin, haluamme vaikuttaa myös siihen, millaisiksi toimintaolosuhteet ympärillämme pitkällä aikavälillä kehittyvät. Risto Sipilä SUOMEN ASIANAJAJALIITON PUHEENJOHTAJA Katso Risto Sipilän haastattelu: youtube.com/asianajajat LEHDESTÄ PUTKI POIKKI! Vankilakierre pitäisi katkaista mahdollisimman nopeasti. Ensimmäistä kertaa vankilaan joutuneista noin puolet palaa kaltereiden taakse seuraavan viiden vuoden kuluessa. Jos vankeustuomioita on takana jo yli kuusi, kolahtaa sellin ovi jatkossakin 80-prosenttisella todennäköisyydellä. Vankiloiden ja asianajajien kanta-asiakkaista kerrotaan tämän lehden Laajakulma-artikkelissa. Erikoistutkija Sasu Tyni uskoo vankien kuntoutusohjelmiin, vaikka niiden tehoa on vaikea todistaa tilastollisesti. Tynin mukaan muutamankin vangin katkaistulla rikoskierteellä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. JANNE LAUKKANEN PÄÄTOIMITTAJA ADVOKAATTI Suomen Asianajajaliiton jäsen- ja ammattilehti, 20. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Janne Laukkanen, p. 040 588 1925, janne.laukkanen@asianajajaliitto.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Kainulainen, p. 040 721 7289, johanna.kainulainen@asianajajaliitto.fi TOIMITUS Asianajajaliitto ja Fondamenta Media Oy ULKOASU Marko von Konow TAITTO Uusimaa Studio PALAUTE advokaatti@asianajajaliitto.fi ILMOITUKSET OS-Media Oy, p. (09) 3250 500, f. (09) 870 1968 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. (09) 6866 120, minna.wilenius@asianajajaliitto.fi KUSTANTAJA Suomen Asianajajaliitto PAINO Kirjapaino Uusimaa PAINOS 2 800 kpl ISSN 1239-1085 / Aikakauslehtien liiton jäsen / Advokaatti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. / Seuraava lehti ilmestyy 16.10.2015.

sisältö 7 18 Palveluiden saatavuuden ja työllisyyskysymysten lisäksi tuomioistuimilla on paikkakunnille myös imagoarvoa. 18 HENKILÖ KUVASSA Oikeusministerin näytön paikka Jari Lindströmin valinta oikeus- ja työministeriksi yllätti monet. Duunariministeri ei ärsyynny kritiikistä vaan toivoo, että osaisi tehdä vaikeista lainsäädännön kysymyksistä kansalaisille helpommin pureskeltavia. 24 LAAJAKULMA Rikoksen uusijat Pieni osa ihmisistä tekee valtaosan rikoksista. Myös suuri osa rikosasianajajien asiakkaista on uusijoita eli vanhoja tuttuja. Siinä on asianajajan kannalta hyvät ja huonot puolensa. AJASSA 9 Luotettavia tallenteita rikoksista 10 Synteettinen DNA 11 Sallittua ja kiellettyä 12 Silminnäkijä 13 Lainattua 15 Hengähdystauko 16 Lausunnoista 23 TULOKULMA Uhkakuvana poliisivaltio Elina Grundström uumoilee, että Suomi muuttuu oikeusvaltiosta poliisivaltioksi, jos tuomioita aletaan jaella halki, poikki, pinoon -periaatteella. 30 MINUN VALINTANI Yhteiskuntavaikuttaja Mikko Alkio sorvasi keväällä Suomeen yhteiskuntasopimusta maan kärkivaikuttajien kanssa. 32 OM LIVET Turist eller resenär? 33 PISTOKOE Perunkirjoituksista ja perinnönjaosta Sanna Koulu opastaa asianajajia perintöoikeuden käytännön kurssilla. 38 TAKAIKKUNA Hallintoneuvos Oululainen Mikko Pikkujämsä on ensimmäinen asianajajataustainen korkeimman hallinto-oikeuden jäsen. 33 KOULUTUSTA 36 URAUUTISET 24 Menikö rikoksen tekijän tunnistaminen oikein vai metsään? Rikoksen uusija on asianajajan vakioasiakas. xxx JUHA xxx MYLLYMÄKI KUVASI KANTEEN JARI LINDSTRÖMIN.

Rikos ja rangaistus Sakari Melander EU-rikosoikeus Ainoa suomalainen teos EU-rikosoikeuden keskeisistä toimintatavoista ja vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöömme ja lain soveltamiseen. Uudistetussa painoksessa on otettu huomioon uudet rikosoikeudelliset direktiivit, niiden kansallinen voimaansaattaminen sekä EU-rikosoikeuden kannalta merkityksellinen EU-tuomioistuimen ja KKO:n oikeuskäytäntö. 2015, 2., uud. p., 587 sivua, sh. 120 UUTUUS! TULOSSA SYKSYLLÄ Antti Jokela: Pääkäsittely, todistelu ja tuomio Oikeudenkäynti III, 120 Risto Koulu, Heidi Lindfors: Insolvenssioikeus, 205 Pekka Timonen: KKO:n ratkaisut kommentein I 2015, 119 Tilaa nyt: talentumshop.fi

ADVOKAATTI / 4-2015 9 AJASSA Ajankohtaisia asioita & ilmiöitä LUOTETTAVIA TALLENTEITA IHMISOIKEUSRIKOKSISTA IBAn eyewitness-projektissa on kehitetty matkapuhelinsovellus, joka auttaa selvittämään erityisesti ihmisoikeusloukkauksia ja -rikoksia. Sovelluksen tarkoituksena on tuoda oikeuden eteen erityisesti sotarikoksista, kansanmurhista ja kidutuksesta epäiltyjä, mutta sitä voi hyödyntää muidenkin rikosten todentamisessa. Ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat ja tavalliset kansalaiset saattavat ottaa kuvia ja videoita, joissa näkyy väkivaltaisia ihmisoikeusloukkauksia. Nämä materiaalit voivat auttaa julmuuksiin syyllistyneiden saamisessa vastuuseen, mutta vain jos voidaan varmistaa, että materiaali on aitoa, eikä sitä ole muutettu. Materiaaleista pitää ilmetä oleelliset tunnistetiedot, kuten päivämäärä, kellonaika ja maantieteelliset koordinaatit. Täytyy myös olla tiedossa, kenellä on ollut pääsy kuvamateriaaliin sen talteenoton jälkeen. Kansainvälinen asianajajaliitto IBA halusi kehittää sovelluksen, joka ratkaisee nämä haasteet. Lisäksi kuvaajien tulisi voida turvallisuutensa vuoksi pysyä nimettöminä. IBA selvitti laajasti kuvallisten todisteiden hyväksyttävyyttä eri lainkäyttöalueilla, myös kansainvälisissä, alueellisissa ja kansallisissa tuomioistuimissa. EyeWitness to Atrocities -sovellus syntyi näiden havaintojen pohjalta. Testasimme ja kehitimme sovellusta pitkään. Viimeisimpänä olivat kuuden kuukauden kenttäkokeet Syyriassa, Keniassa ja Libyassa. Näin syntyi sovellus, jonka avulla kuka tahansa voi tallentaa kuvaamiaan julmuuksia todennettavasti ja anonyymisti, kertoo projektinjohtaja Wendy Betts. Sovellus on kiinnostanut maailmanlaajuisesti muun muassa monia kansainvälisiä järjestöjä sekä kansallisia ihmisoikeusjärjestöjä. Aluksi tarkoituksena oli saattaa oikeuden eteen ennen kaikkea sotarikoksiin, kidutukseen tai kansanmurhaan syyllistyneet. Sovellusta voidaan kuitenkin käyttää osoittamaan muitakin väärinkäytöksiä, kuten turvallisuusjoukkojen mielenosoittajiin kohdistuvaa väkivaltaa, Betts jatkaa. Vaikka sovellus on kehitetty konfliktialueille, sitä voidaan hyödyntää myös Suomessa tai muilla vakailla alueilla. Esimerkiksi käy sellaisten rikosten osoittaminen, jotka jäisivät kuvaajan henkilöllisyyden paljastumisen pelossa muutoin kuvaamatta, kuten rikollisjärjestöjen toiminta tai valtaapitävien tekemät vakavat rikokset. eyewitnessproject.org TEKSTI SARI ALHAVA // KUVA JUHA MYLLYMÄKI Sovelluksen avulla voi tallentaa julmuuksia todennettavasti ja anonyymisti.

10 ajassa ADVOKAATTI / 4-2015 KKO:N PRESIDENTIKSI PÄTEVÄ JOHTAJATYYPPI KORKEIMMAN OIKEUDEN presidentti Pauliine Koskelo aloittaa ensi vuoden alussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina ja jättää samalla tehtävänsä KKO:ssa. Tämän syksyn aikana hänelle etsitään jatkaja. Laissa ei juuri kerrota, millaisia kelpoisuusvaatimuksia korkeimman oikeuden presidentin pitäisi täyttää. Asianajajaliiton entinen puheenjohtaja Mika Ilveskero sanoo, että nyt on avoinna johtajan paikka asiantuntijaorganisaatiossa: on oltava riittävän pätevä tuomari ja lisäksi osattava johtaa sekä ihmisiä että asioita. Tuomioistuimissa ihmisten johtaminen on erityisen haastava tehtävä, koska tuomari on omissa ratkaisuissaan riippumaton asiantuntija. Koko tuomioistuinlaitoksessa johtaminen oman esimerkin ja persoonan kautta siis arvojohtaminen korostuu, sillä tuomarin työn sisältöön ei saa puuttua. Synteettinen DNA tekee esineestä tunnistettavan DNA-tutkimus on usein osa teknistä rikostutkintaa. Tulevaisuudessa ihmisen DNA:n lisäksi rikostutkinnan osana saatetaan tutkia myös synteettistä DNA:ta. Englantilaisen yrityksen kehittämää, synteettistä DNA:ta sisältävää omaisuuden merkintäainetta on nyt saatavilla Suomesta, ja se on hintansa puolesta jokaisen kuluttajan ulottuvilla. Maahantuojan mukaan aine on käytössä jo 40 maassa, ja sitä on maailmalla hyödynnetty rikostutkinnassa. Merkintäaineen sisältämä synteettinen DNA-solukko on ainutkertainen: koodi vaihtuu jokaisessa tuotantoerässä, joka on pienimmillään yksittäisen kuluttajapakkauksen kokoinen. Ideana on, että yksilöllisellä DNA:lla merkityt tuotteet rekisteröidään valmistajan tietokantaan, jolloin viranomaiset voivat selvittää merkityn esineen omistajan rekisterin avulla. Synteettistä DNA:ta sisältävällä merkintäaineella voidaan merkitä mitä tahansa esineitä. Maahantuoja lupaa merkinnän pysyvän vuosia vaativissakin oloissa. Aine sopii hyvin esimerkiksi veneiden, perämoottorien tai polkupyörien merkitsemiseen, kertoo Tapio Lautsi ainetta maahantuovasta SecVeto Oy:stä. Merkintä ei näy paljain silmin. DNA-solukon lisäksi aine sisältää mikropisteitä, joista numerokoodi saadaan selville helpomminkin kuin DNAanalyysillä. UV-valo paljastaa, että esine on merkitty. Omaisuuden tunnistamisen lisäksi synteettistä DNA:ta voitaisiin käyttää myös esimerkiksi liittämään rikoksentekijä rikospaikkaan. Murtohälytysjärjestelmiin voidaan liittää suutin, joka suihkuttaa merkintäainetta luvattomaan vierailijaan. DNA poistuu iholta vasta ihon uusiuduttua. Toistaiseksi poliisi ei Suomessa ole tutkinnassaan ottanut huomioon synteettisen DNA:n käyttöä. Pilottikokeilusta on kuitenkin keskusteltu Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa. TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN Synteettistä DNA:ta voidaan käyttää liittämään rikoksentekijä rikospaikkaan. HELSINGIN YLIOPISTON valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on samoilla linjoilla Ilveskeron kanssa ja korostaa tuomioistuimen jäsenten itsenäisyyttä korkeimman oikeuden perustehtävässä eli oikeusjuttujen ratkaisemisessa. Usein ajatellaan lähinnä tuomioistuinten ulkoista riippumattomuutta suhteessa lainsäätäjään ja toimeenpanovaltaan, mutta on tärkeää korostaa myös tuomioistuinten ja yksittäisten tuomarien riippumattomuutta tuomioistuinlaitosten sisällä. Tästä syystä KKO:n presidentti on presidentti vain tuomioistuimen sisäisissä, hallinnollisissa asioissa ja edustaa tuomioistuinta ulospäin. Mutta lainkäytössä hän on vain yksi tuomari muiden tuomarien joukossa. Mika Ilveskero toivoisi uudelta KKO:n presidentiltä, kuten muiltakin yhteiskunnallisilta vaikuttajilta, halua olla esillä. Olen miettinyt, miksi vain kourallinen asianajajista osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tai pörssiyritysten johtajista? Sisältövaikuttaminen on Suomessa merkittävissäkin asemissa vähäistä. KKO:n presidentillä on oltava valmiudet olla esillä ja keskustella sisällöistä julkisesti. KKO:N PRESIDENTIN VIRKAAN ei haeta, vaan siihen ilmoittaudutaan. KKO ei tee virallista esitystä valittavasta henkilöstä, mutta oikeusministeri kuulee sen edustajia. Oikeusministeri esittelee asian KKO:n edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta valtioneuvoston yleisistunnossa, josta se etenee tasavallan presidentin esittelyyn. KKO:n presidentin nimittää tasavallan presidentti. Presidentiksi on järjestään valittu KKO:n entinen jäsen. Mika Ilveskeron mielestä on järkevää, että KKO vaikuttaa vahvasti presidenttinsä valintaan. Näin johtaja nauttii työyhteisön luottamusta ja saadaan aikaan toimiva tiimi. Tämä tapa tukee vahvasti tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta ja pystytään säilyttämään tuomioistuinlaitoksen vahva itsenäisyys. Tuomas Ojasen mielestä korkeimpiin tuomioistuimiin ei enää tarvitsisi valita varsinaista presidenttiä. Meille voisi sopia malli, jossa KKO valitsee keskuudestaan nokkamiehen- tai naisen muutaman vuoden rajoitetuiksi toimikausiksi hoitamaan tuomioistuimen sisäisiä hallinnollisia asioita ja edustamaan tuomioistuinta ulospäin. TEKSTI SUSANNA CYGNEL

ADVOKAATTI / 4-2015 ajassa 11 SALLITTUA JA KIELLETTYÄ PALSTALLA KERROTAAN VALVONTALAUTAKUNNAN RATKAISUISTA // TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN Pesänjakajan on kutsuttava koolle aloituskokous. Miksi eläkeläinenkin voi joutua valvontaan? Viereisellä palstalla käsitellään asianajajan perinnönjakoprosessissa tekemiä virheitä ja ylilaskutusta. Tapaus on muutoin varsin tavanomainen, paitsi siltä osin, että kyseinen asianajaja oli hoitanut perinnönjakoa eläkkeellä ollessaan. Kun asianajaja jää eläkkeelle, hänelle voidaan hakemuksesta myöntää oikeus käyttää nimikettä asianajaja eläkkeellä, eikä hän enää maksa täysimääräisiä jäsenmaksuja. Hän voi kuitenkin joutua valvontaan siitä huolimatta. Tämä johtuu siitä, että hän on edelleen liiton jäsen asianajaja eläkkeellä -statuksella. Tällaiset asianajajat eivät enää saa hoitaa asianajotoimeksiantoja, valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen kertoo. Eläkkeellä olevaan asianajajaan kohdistuvat kantelut voidaan tutkia valvonta-asioina. Eläköityneen asianajajan laskutuksesta ei kuitenkaan ole olemassa selviä säännöksiä. Valvontalautakunta käsitteli asiaa ja totesi, että asia voitiin ottaa tutkittavaksi palkkionkin osalta. Palkkioriidan tutkimatta jättäminen olisi kohtuutonta asiakkaan kannalta, Kauppinen sanoo. Asianajaja eläkkeellä -statuksen hakeminen ei ole ollut kovin suosittua: nimike on käytössä 36 henkilöllä. Määrä voi kuitenkin tulevaisuudessa kasvaa kiihtyvän eläköitymisen myötä. Varoitus useista virheistä perinnönjaossa Asianajaja oli toiminut kantelijoiden sisaren ja tämän puolison kuolinpesien pesänselvittäjänä- ja jakajana. Kuolinpesien varallisuuteen kuului neljällä pankkitilillä olleet rahavarat ja kantelijan sisaren nimissä ollut paritalohuoneisto. Kantelijat moittivat asianajajaa lukuisista virheistä. Heidän mukaansa asianajaja ei ollut järjestänyt yhtään pesänselvitys- tai perinnönjakokokousta eikä ollut pyynnöistä huolimatta hankkinut arviota kantelijoiden sisaren puolison juuri ennen kuolemaansa alihintaan myymästä kiinteistöstä. Lisäksi asianajaja oli nostanut kuolinpesästä palkkionaan vajaat 5 000 euroa toimittamatta nostosta kirjallista selvitystä osakkaille. Kantelijat myös pitivät asianajajan lähes 29 000 euron palkkiota kohtuuttomana. Hyvän asianajajatavan mukaan pesänjakajan on kutsuttava koolle niin sanottu aloituskokous ja jättäessään aloituskokouksen pitämättä asianajaja oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. Hänen olisi myös pitänyt hankkia arvio aiemmin kuolleen puolison asunnon arvosta. Valvontalautakunnan mukaan asianajajalla oli ollut oikeus veloittaa vajaan 5 000 euron palkkio kuolinpesän varoista, mutta hän oli toiminut asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen ja hyvän asianajajatavan vastaisesti, kun ei ollut toimittanut kirjallista selvitystä varojen nostosta. Lisäksi valvontalautakunta suositti 28 900 euron laskun alentamista 6 200 eurolla. VAROITUS Avusti veljeksiä samassa murhajutussa Asianajaja avusti kantelijaa käräjäoikeudessa murhaa koskevassa asiassa. Lisäksi hän avusti kantelijan lisäksi tämän veljeä samassa asiassa hovioikeudessa. Asiassa oli kaikkiaan 14 vastaajaa. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä toimi hovioikeudessa myös kantelijan veljen avustajana, vaikka kantelija oli erikseen kieltänyt tämän. Asianajajan mukaan kantelija ei ollut kieltänyt veljen avustamista ennen hovioikeusmenettelyä. Valvontalautakunta totesi, että kantelija ja tämän veli olivat olleet syytteessä samoista vakavista rikoksista, toinen tekijänä ja toinen avunantajana. Valvontalautakunta katsoikin, että kyseisessä tilanteessa eturistiriidan mahdollisuus oli ollut ilmeinen ja asianajaja oli ollut esteellinen. VAROITUS Arvosteli tuomioistuinta epäasiallisesti Käräjäoikeus oli tuominnut asian ajajan päämiehen rangaistukseen muun muassa useista pahoinpitelyistä, petoksista ja uhkauksista. Asian ajaja valitti tuomiosta hovioikeuteen. Kantelija toimi jutun käräjätuomarina. Asianajaja oli epäillyt valituksessaan hovioikeudelle, että rikos asioiden yhdistämistavan ja käsittelyajankohdan valinnalla olisi pyritty tietoisesti varmistamaan ettei päämies pääsisi ehdonalaiseen vapauteen suorittamasta aiempaa vankeusrangaistustaan. Valvontalautakunta totesi, että asianajaja oli näin menetellessään arvostellut tuomioistuimen työtä epäasiallisesti. HUOMAUTUS

12 ajassa ADVOKAATTI / 4-2015 NORJAN ASIANAJAJAT L A K KOILI VAT SILMINNÄKIJÄ Vuorovaikutusta median kanssa Asianajajien pitää tehdä yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa päästäkseen vaikuttamaan lehtikirjoitusten paikkansapitävyyteen, sanoo paljon mediassa esiintyvä rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Hän on myös valvontalautakunnan tuore jäsen. Mitkä jutut kiinnostavat tiedotusvälineitä? Rikosjutut kiinnostavat yhä enemmän, mutta vain suurimmat riitaasiat ylittävät uutiskynnyksen. Yleisöä kiinnostavat myös rikoksista saadut rangaistukset, joiden riittävyys aiheuttaa keskustelua. Tunnettujen henkilöiden syytteet pääsevät otsikoihin vähäisemmistäkin rikoksista, kuten ylinopeudesta. Miten yhteistyönne median kanssa syntyi? Kun olin syyttäjänä, tiedotusvälineiden edustajat kysyivät minulta kulloisestakin jutusta. Mitä useammin suostuu yhteistyöhön, sitä enemmän kommentteja kysytään. Nykyinen työnantajani Itä-Suomen yliopisto on ilmoittanut, että meidän velvollisuutemme on olla tiedotusvälineiden tavoitettavissa. Kommentointi on siis osa työtäni. Miksi asianajajien pitäisi olla tiedotusvälineiden käytettävissä? Tiedonvälityksellä on tärkeä paikka yhteiskunnassa. Mediat välittävät tietoa joka tapauksessa, ja kommentoimalla voi yrittää vaikuttaa siihen, että julkaistu tieto on oikea. Minkä opin haluatte antaa nuorille oikeustieteen opiskelijoille? Korostan kielitaidon ja hyvän yleissivistyksen merkitystä. Lukekaa paljon muutakin kuin juridiikkaa. Uskaltakaa kyseenalaistaa tarvittaessa korkeimman oikeuden ratkaisujakin. TEKSTI SARI ALHAVA // KUVA JUHA MYLLYMÄKI NORJALAISET ASIANAJAJAT järjestivät elokuun viimeisellä viikolla mielenilmauksen, jonka aikana he kieltäytyivät osallistumasta vangitsemisoikeudenkäynteihin Oslon ja Bergenin käräjäoikeuksissa. Samalla asianajajat antoivat maksutonta oikeusapua kaikille halukkaille käräjäoikeuksien edessä. Mielenilmauksella haluttiin kiinnittää huomiota julkisesta oikeusavusta korvattavien tuntimäärien rajoituksiin ja alhaisiin taksoihin. Norjassa on samantyyppinen järjestelmä kuin Suomessa, jossa julkiseen oikeusapuun oikeutettu asiakas voi valita avustajakseen yksityisen asian ajajan, jonka palkkio maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoista. Oikeusministeriö on yksipuolisesti määrittänyt asianajajille korvattavat maksimituntimäärät eri juttutyypeistä. Vaikka jutun asianmukainen hoitaminen vaatisi asianajajalta enemmän aikaa, sitä ei korvata. Lisäksi julkisen oikeusavun palkkiot ovat jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä ansiokehityksestä, Norjan Asianajajaliiton pääsihteeri Merete Smith kertoo. Smithin mukaan Norjan Asianajajaliiton tavoitteena on saada aikaan toimiva neuvottelujärjestelmä palk kioista oikeusministeriön kanssa ministeriön sanelupolitiikan sijaan. Moni oikeusapujuttuja hoitava asianajaja ei hoida muita juttuja, eli he joutuvat nykyisellään tyytymään yksipuolisiin palkkioehtoihin. Oslon ja Bergenin käräjäoikeudet olivat ennen Advokaatin painoon menoa ilmoittaneet, että vangitsemisoikeudenkäyntejä ei peruttaisi asianajajien lakosta huolimatta. Vangitsemisoikeudenkäyntien pitäminen ilman avustajia loukkaa syytettyjen oikeusturvaa, Smith sanoo. TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN TUTKINTAVANKIEN OLOT TARK ASTELUSSA EUROOPPALAINEN KOMITEA kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT) on antanut selonteon viime vuoden lopun tarkastuskäynnistään Suomeen. Komitean valtuuskunta tarkasti poliisilaitoksia, päihtyneiden selviämisasemia, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköitä ja vankiloita, eikä väitteitä vapautensa menettäneiden epäasiallisesta kohtelusta ilmennyt. CPT:n mukaan komitean useita ja toistuvia suosituksia ei ole kuitenkaan edistetty riittävästi: tutkintavankeja esimerkiksi säilytetään edelleen poliisin tiloissa, joissakin vankiloissa käytetään paljuja wc:n sijasta ja suljetuilla osastoilla vankien oloissa on parannettavaa. 3 097 LAIN LUKU PÄIVITTÄINEN KESKIVANKI- LUKU VUONNA 2014.

ADVOKAATTI / 4-2015 ajassa 13 LAINATTUA LAISTA JA SEN VIERESTÄ KIRJOITETTUA // KOONNEET JOHANNA KAINULAINEN JA HEIDI ENNE USA:n seksuaalirikollisten asuinpaikkalait syynissä Kaliforniassa hyväksyttiin 2006 laki, jossa kiellettiin seksuaalirikoksista tuomittuja asumasta reilua 600 metriä lähempänä koulua tai puistoa. Vuonna 2011 tutkija Julie Wartell San Diegon piirikunnan syyttäjänvirastosta analysoi, kuinka paljon mahdollista asutusta rajoituksen jälkeen jää jäljelle. Selvisi, että vain 0,7 prosenttia kaikista Kalifornian asunnoista on soveliaita. Käytännössä asuinpaikkarajoitukset ovat pakottaneet entisiä seksuaalirikollisia asunnottomiksi. Suuri yleisö vaatii tiukempia lakeja seksuaalirikollisille, mutta tutkimukset eivät tue sitä, että rajoitukset toimisivat, asianajaja Miriam Aukerman sanoo. Kalifornian korkein oikeus kumosi lain tämän vuoden maaliskuussa. Oikeuden mukaan laki loukkasi tuomittujen perustuslaillisia oikeuksia, eikä kuitenkaan auttanut pitämään lapsia turvassa. ABA Journal July 2015 Barack Obama becomes first president to visit US prison. The Telegraph 16.7. Vuosien käsittelyviive Ilm. KäO:lta: arvioitu käsittely syksy 2017. Toisessa asiassa kirjelmät 2013 - ei tietoa käsittelystä. Saako näin olla? #ruuhka #määrärahat Asianajaja Anna-Karin Mickwitz @akmickwitz Twitterissä 18.6. Aipat, Ritut ja Vitjat käyttöön Kiire ja resurssiongelmat tekevät hallaa oikeudenmukaisuudelle, uskolle yhteiskuntaan ja rikosvastuun toteutumiselle. Niin isoa ongelmaa ei hetkessä ratkaista. Jos ongelman yrittäisi ratkaista paloissa, voisi aloittaa konkreettisesta tekniikasta: valtionhallinnon tekniset järjestelmät pitää tuoda tälle vuosisadalle. Poliisin tietojärjestelmät ovat kuin 1980-luvun atk:ta. Oikeudenhoito sekoilee omiensa kanssa. Toimittaja Asta Tenhunen Savon Sanomissa 3.8. YouTube tavoittaa saarnaa paremmin Oikea viestintätapa on nykymaailmassa hyvin tärkeää. Uskonnolliset ääriryhmät ovat pystyneet käyttämään sosiaalista mediaa vahvasti. Ne ovat pystyneet houkuttelemaan ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet yhdessäkään moskeijassa. Suomen Islamilaisen Yhdyskunnan imaami Anas Hajjar Haaste-lehdessä 2/2015 Identiteettivarkaudet kasvavat nopeimmin Sähköisten palvelujen ja tietoverkkojen käytön lisääntyessä myös rikollinen toiminta ja henkilötietovarkauksien määrä on rajussa nousussa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 100 000 suomalaista eli kolme prosenttia väestöstä on joutunut joskus identiteettivarkauden uhriksi. Luottolista-lehti 14/2015 KLIKATUIMMAT LIITON NETTIUUTISET EU:n tuomioistuin linjasi essentiaalipatentin haltijan kilpailuoikeudellista asemaa Essentiaalipatentin haltija sitoutuu yleensä lisensoimaan patenttinsa oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jos näistä ehdoista ei päästä yhteisymmärrykseen, patentin haltija voi nostaa patentin käyttöä koskevan kieltokanteen. EU:n tuomioistuin vahvisti, että essentiaalipatenttia koskevan kieltokanteen nostaminen voi eräissä tilanteissa olla kilpailuoikeuden vastaista ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. (30.7.) Perheväkivalta johti aselupien peruuttamiseen A oli tuomittu käräjäoikeuden lainvoimaisella tuomiolla pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 40 päiväsakon rangaistukseen. Poliisilaitos oli tuomion perusteella peruuttanut A:lle myönnetyt ampuma-aseiden hallussapito- ja rinnakkaisluvat. Korkein hallinto-oikeus totesi, että yksittäinen pahoinpitelyrikos muodosti riittävän perusteen ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamiselle. (22.7.) Asianajajaliiton nettisivuilla ja Twitterissä seurataan päivittäin oikeudellista uutisvirtaa. Lue lisää: asianajajaliitto.fi/oikeudellisia_uutisia ja twitter.com/asianajajat.

REALISOI KONKURSSIPESÄT Suomen suurimmassa realisointipalvelussa Huutokaupat.comissa Huutokaupat.comissa toteutuvat ylivoimaisesti parhaiten konkurssiasiamiehen toimiston suositukset realisoinnista.* Huutokaupat.comissa myyvät mm. ulosottovirastot, poliisi, puolustusvoimat, metsähallitus sekä useat kaupungit ja kunnat. * Neuvottelukunnan suositukset 11/2004 REALISOINTI Kysy lisää asiakaspalvelu@huutokaupat.com tai soita 010 396 2003 Huutokaupat.com on Suomen tehokkain kauppapaikka. Sivustolla käydään kuukausittain 2,4 miljoona kertaa ja järjestämme vuosittain yli 100 000 verkkohuutokauppaa. Keskimääräinen myyntiaikamme on alle seitsemän päivää. Valtakunnallisesti kattavan näkyvyyden lisäksi tarjoamme automatisoidun palvelun aina kohteen maksamiseen saakka. Meillä myyminen on helppoa ja nopeaa!

ADVOKAATTI / 4-2015 ajassa 15 VÄ K I VALL ASTA VAIN VIIDENNES POLIISIN TIETOON SUOMALAISET eivät kovin helposti ilmoita väkivallasta poliisille, vaan kynnys ilmoituksen tekemiseen on korkea. Tämä selviää kansallisesta rikosuhritutkimuksesta vuodelta 2014. Vammaankin johtaneesta väkivallasta vain 20 prosenttia ilmoitettiin poliisille. Rikosuhritutkimus on nimetön haastattelututkimus, jonka tarkoitus on täydentää viranomaistietoa. Tuoreimpaan, järjestyksessä kolmanteen tutkimukseen vastasi 6 792 Suomessa vakituisesti asuvaa 17 74-vuotiasta henkilöä. Vastaajista kuusi prosenttia oli vuoden aikana joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Tutkimuksen valossa väkivallan määrä on laskenut noin prosenttiyksikön viime vuosina. Nuoret kokivat väkivaltaa selvästi enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät. Naisten ja miesten kokemukset vakavammasta väkivallasta olivat yhtä yleisiä, mutta olosuhteet olivat erilaisia. Naiset joutuvat tutkimuksen mukaan väkivallan kohteeksi työtehtävissään tai kotona ja miehet julkisilla paikoilla sekä ravintoloissa. Naiset myös ilmoittavat fyysisestä väkivallasta hieman useammin kuin miehet. Eero-Pekka Uotila rentoutuu veneessä. OIK AISU VA ATIMUK SEN K ÄYTTÖ LAAJENEE HALLINTOASIOIDEN muutoksenhaussa oikaisuvaatimus ja valituslupamenettely laajenevat vuoden 2016 alussa useisiin uusiin asiaryhmiin. Oikaisuvaatimus viranomaiselle on nykyisinkin käytössä useissa asiaryhmissä. Jatkossa se on muutoksenhaun ensi vaiheena myös esimerkiksi kaavamaisissa ilmoitusja rekisteröintiasioissa, erilaisissa maksuja ja korvauksia koskevissa asioissa sekä eräissä lupa-asioissa. Oikaisuvaatimuksen käytön lisäämisellä tavoitellaan mahdollisuutta hoitaa muutoksenhaku ilman raskaampaa oikeudenkäyntimenettelyä. EU:N PERINTÖASETUSTA SOVELLETAAN KANSAINVÄLISTEN perintöasioiden EU-asetusta ryhdyttiin soveltamaan 17. elokuuta alkaen. Asetusta sovelletaan 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolleiden henkilöiden perimykseen. Asetus yhtenäistää ja yksinkertaistaa sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on liittymiä useampaan jäsenmaahan. Asetuksella ei ole vaikutusta kansallisten perintöasioiden hoitoon, eikä verotukseen. EU:n perintöasetus sisältää säännökset siitä, minkä maan lakia kansainväliseen perintöasiaan sovelletaan ja minkä jäsenmaan tuomioistuin on toimivaltainen perintöasiassa. LAIN LUKU 20% VAMMAAN JOHTANEESTA VÄKIVALLASTA POLIISIN TIETOON HENGÄHDYSTAUKO Purjehtija on perillä heti Työasiat kaikkoavat mielestä samalla hetkellä, kun köydet irtoavat. Asianajaja Eero-Pekka Uotila on purjehtinut lapsesta asti. Perheessä oli vene, ja oma harrastus alkoi optimistijollalla mökkirannassa. Juhannuksen tienoilla hän pääsi useampien vuokraveneiden kanssa vietettyjen lomien jälkeen taas oman veneen ruoriin. Ostimme veneen Hollannista, ja haimme sen vanhemman poikani kanssa Kielistä Saksasta. Matkaan meni lähes yhdeksän päivää. Yleensä purjehdimme koko perheen kanssa, ja silloin päivämatkat jäävät muutamaan tuntiin, mutta nyt tulimme Visbystä Utöhön 28 tuntia putkeen. Vesillä vietetään yleensä pari viikkoa kesässä. Siinä ajassa ehtii esimerkiksi Ahvenanmaalle ja takaisin. Oman veneen etuna on se, että lyhyemmille ilta- ja viikonloppureissuille pääsee silloin, kun huvittaa. Muutenhan veneen omistamisessa ei ole järkeä, ainakaan taloudellisesti. Ainakin pitää tykätä myös huoltotoimenpiteistä, Uotila hymähtää. Purjehdus on suosittu harrastus asianajajien keskuudessa. Asianajajaliiton hallituksessakin vaikuttava Uotila tietää miksi: Matkapurjehdus on aivotyöläiselle sopiva lomanviettotapa, sillä se on juuri sopivasti toiminnallista. Työhuolet korvautuvat muilla asioilla, kun pitää purjehtia ja navigoida, suunnitella reittejä ja miettiä, miten moneksi päiväksi ruoka riittää. Purjehtiessa on perillä sillä hetkellä, kun köydet ovat irti, eivätkä työasiat käy edes mielessä. Seilatessa on myös lähellä luontoa. Purjehtiessa on aikaa katsella jatkuvasti vaihtuvia maisemia. Koska eteneminen on äänetöntä, usein pääsee hyvinkin lähelle lintuja ja hylkeitä. On myös hienoa rantautua luonnonsatamiin, eli paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVA 123RF.COM

16 ajassa ADVOKAATTI / 4-2015 LAUSUNNOISTA PALSTALLA KERROTAAN LIITON OIKEUSPOLIITTISESTA TYÖSTÄ // TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN MATKUSTAMINEN TERRORISMIRIKOKSEN TEKEMISTÄ VARTEN TULOSSA R ANGAISTAVAKSI Matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä ja siihen kouluttautumista varten on tulossa rangaistavaksi. YK:n turvallisuusneuvoston viime syksynä hyväksymä päätöslauselma ja Euroopan neuvoston terrorismiyleissopimuksen lisäpöytäkirja velvoittavat rangaistavuuden säätämiseen. Asianajajaliiton mielestä kynnyksen uusien lainkohtien soveltamiselle pitää pysyä riittävän korkealla. Oikeusministeriön arviomuistion mukaan rangaistavaa olisi se, että Suomen kansalainen matkustaa Suomesta tai mistä tahansa maasta sellaiseen val tioon, jonka kansalainen hän ei ole tai jossa hän ei pysyvästi asu, tehdäkseen siellä terrorismirikoksen. Myös yritys olisi rangaistava. Kriminalisointi mahdollistaisi matkustamiseen puuttumisen jo ennen henkilön maasta poistumista. Asianajajaliiton mielestä säännöksiä tulee soveltaa vain tapauksiin, joissa on näyttöä siitä, että henkilö on matkustanut tai matkustamassa nimenomaan terrorismirikoksen tekemistä varten eli käytännössä säännösten soveltaminen tulisi kysymykseen varsin harvoin. Rikosoikeuden asiantuntijaryhmän valmistelemassa lausunnossa korostetaan, että lainkohdat eivät esimerkiksi saisi vaarantaa Suomen kansalaisuuden saaneiden henkilöiden mahdollisuuksia vierailla entisessä kotimaassaan tapaamassa sukulaisiaan sillä perusteella, että ovat lähettäneet sukulaisilleen aiemmin rahaa ja valtio on sellainen, jossa tiedetään olevan aktiivisia terroristijärjestöjä. ASIANAJAJALIITON ANTAMIA LAUSUNTOJA 17.8. HE laiksi oikeustulkkirekisteristä 14.8. Terrorismirikosten uusien kansainvälisten kriminalisointivelvoitteiden vaikutukset rikoslainsäädäntöön 14.8. Ympäristönsuojelulain muuttamista koskeva HE-luonnos 12.8. HE laiksi väliaikaisesta menettelystä verotuksen oikaisemiseksi ja rikosprosessin estämiseksi oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella 12.8. Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskeva HE-luonnos 6.7. Hankintalain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietintö Lue lisää: asianajajaliitto.fi/lausunnot

SE ON LAKI. JO 60 VUOTTA. 2015 lakikirjat ilmestyvät pian. Tilaa omasi: talentumshop.fi Osallistu juhlavuoden kuvauskilpailuun! Bongaa ja kuvaa lakikirjat. Jaa kuvasi Instagramissa tunnisteilla #suomenlaki #seonkaikkialla. Paras bongaus voittaa matkalahjakortin. Lue lisää www2.talentum.fi/seonkaikkialla

ADVOKAATTI / 4-2015 henkilö kuvassa 19 DUUNARI- MINISTERI Juristit eivät innostuneet Jari Lindströmin nimityksestä oikeusministeriksi. Tehtävän alkua siivittivät kohut vanhoista lausunnoista. Mutta mitä yhteistyökyvystään kiitosta saanut ministeri itse ajattelee uudesta pestistään? TEKSTI JANNE LAUKKANEN // KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

20 henkilö kuvassa ADVOKAATTI / 4-2015 ON TÄRKEÄ SELVITTÄÄ ESIMERKIKSI KYSELYIN, KOHTAAVATKO RIKOKSISTA SAADUT RANGAISTUKSET KANSALAISTEN OIKEUSTAJUN KANSSA. Valokuvaaja pyytää Jari Lindströmiä katsomaan kameraan. Kuvia otetaan oikeusministeriön väliaikaisissa tiloissa Helsingin Kasarmikadulla. Remontti jyllää ministeriön omissa tiloissa korttelin päässä. Myös Lindström on joutunut remonttihommiin: jokaisen ministerin on korjattava omaa hallinnonalaansa aikaisempaa kustannustehokkaampaan kuntoon. Ministeri ei laita duunari-vertausta muutoinkaan pahakseen, sillä hänen arkensa on muuttunut nopeasti muutamassa vuodessa. Tarina alkaa jo olla mediasta tuttu, mutta sen voi tiivistää seuraavasti: Voikkaalla paperimiehen hommia tehnyt Lindström jäi työttömäksi vuonna 2006 ja entinen luottamusmies kiinnostui samassa rytäkässä perussuomalaisten toiminnasta. Eduskuntaan hänet valittiin toisella yrittämällä vuonna 2011. Loppukauden Lindström toimi eduskuntaryhmän puheenjohtajana, ja viime keväänä hänen äänimääränsä kasvoi entisestään. Hallitusneuvotteluiden päättyessä hän sai kannettavakseen kahden ministerin salkut. LINDSTRÖMIN NIMITTÄMINEN vaalien jälkeen uudeksi oikeus- ja työministeriksi ei ilahduttanut lakimiespiireissä. Juristit ovat perinteisesti halunneet oikeusministeriksi kaltaisensa. Suolaa haavoihin heitti vielä se, että oikeusministerin salkun lisäksi Lindström hoitaa työministerin tehtävää. Osa juristeista kokee oikeushallinnon jääneen ministeriruletissa jakojäännökseksi. Lindström ei ärry valintansa aiheuttamasta kritiikistä, eikä myönnä oikeusministeriön jääneen salkkujaon pahnanpohjimmaiseksi. Oikeusministeriöllä on budjettiosuuttaan enemmän vaikutusvaltaa. Muista ministeriöistä käännytään jatkuvasti tämän talon puoleen ja asiantuntemusta hyödynnetään laajalti. Oikeusministerin salkku tuli kuitenkin Lindströmille itselleenkin yllätyksenä. Selväksi käy myös, että siihen oli tartuttava, jotta perussuomalaiset saivat heille mieluisan työministerin pestin. Lindström kertoo saaneensa kesän aikana myös myönteistä palautetta siitä, että oikeusasioista vastaa nyt maallikko. Toisaalta hän toteaa selkääntaputusten tulleen muilta kuin juristeilta. Lindström itse toivoo, että osaisi tehdä vaikeista lainsäädäntökysymyksistä kansalaisille nykyistä helpommin lähestyttäviä. Äänenpanoista kuitenkin kuulee, ettei ministeri ole vaalikentillä, vaan sanat asetellaan uuden roolin mukaisesti. Asioita ollaan selvittämässä ja niitä täytyy katsoa rauhassa. Kommenteista ei revitä otsikoita, vaan Lindström on korostetun maltillinen. Esimerkiksi kesän alussa julkisuutta herättänyt tavoite rangaistusasteikon muokkaamisesta saa nyt tuekseen vain ministerin rauhallista pohdintaa. Lindströmin mukaan on tärkeää selvittää, kohtaavatko rikoksista saadut rangaistukset nykyisellään kansalaisten oikeustajun kanssa. Asiasta käynnistyy selvitys, jonka tuloksia voi odotella aikaisintaan vuoden kuluttua. Taustalla on Lindströmin olettama, että tuomioistuimet langettavat seuraamuksia rangaistuasteikon alapäästä, rangaistukset väkivaltarikoksista ovat lievempiä kuin talousrikoksista ja yhteensä tämä kaikki sotii kansalaisten oikeustajua vastaan. Kansalaisten näkemysten selvittäminen on tietenkin vaikeaa, hän myöntää. Selvittämisen tavat ovatkin vielä hakusessa. Käytännössä tällaista kartoitusta voitaisiin tehdä Lindströmin mukaan esimerkiksi kyselyin. SOVITTELUA ministeri haluaisi olla edistämässä niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin. Tämän hän uskoo tuovan säästöjä kaikille osapuolille ja myös valtiolle. Asianajajaliiton aloitetta sovittelijoiden piirin laajentamisesta Lindström pitää hallitusohjelman hengen mukaisena. Liitto on esittänyt, että tuomioistuimen määrääminä sovittelijoina voisivat toimia myös sovittelijakoulutuksen saaneet asianajajat tai esimerkiksi puhtaasti rakennusteknisissä kysymyksissä tekniikan asiantuntijat. Ministeri pitää mahdollisena myös selvityttää Asianajajaliiton ehdotuksia siitä, että sovintoratkaisuun aidosti pyrkineille, mutta silti käräjille päätyneille, annettaisiin häviötilanteessa helpotuksia oikeudenkäyntikuluvastuuseen. Lisäksi sovitteluyritys takaisi jutulle myös nopeamman käsittelyaikataulun. Toisin sanoen sovitteluyrityksestä saisi myös prosessuaalista etua. Hallitusneuvotteluissa mietittiin Lindströmin mukaan oikeushallinnonkin asioissa ensisijaisesti sellaisia uudistuksia, jotka toisivat ripeästi säästöjä tai uusia tuloja. Esimerkiksi useiden oikeushallinnon toimijoiden toivoma tuomioistuinvirasto ei näy hallitusohjelmassa. Lindströmin mukaan hanketta ei kuitenkaan ole lopullisesti kuopattu. UUSIA AVAUKSIA, niitä odotetaan aina tuoreelta ministeriltä. Lindström arvostelee erityisesti järjestelmää, jolla työkyvyttömyyttä nykyisin arvioidaan. Tämän asian uudistaminen on pitkäaikainen intohimoni. Ministerin mukaan on kestämätöntä, että kansalaiset kokevat vakuutusyhtiöiden asian tuntijalääkäreiden syrjäyttävän hoitavien lääkäreiden arviot. Vaikka henkilöä hoitanut lääkäri olisi todennut esimerkiksi selvän työkyvyttömyyden, vakuutusyhtiötä edustava asiantuntijalääkäri voi olla eri mieltä. Vakuutusyhtiön näkemys voittaa. Hoitavien lääkäreiden painoarvoa potilaan lopullisen työkyvyn vahvistamisessa tulisi lisätä, ministeri sanoo. Valmista keinovalikoimaa järjestelmän uudistamiseksi Lindströmillä ei vielä ole. Kuulen mielelläni asianajajien näkemyksiä näissäkin asioissa. TUOMIOISTUINTEN KARSIMISESTA ministerillä on kokemusta omasta vaalipiiristään. Kouvolan tappiot tuomioistuinverkostoa viimeksi uudistettaessa harmittavat selvästi edelleen. Paikkakunnalta ovat kadonneet niin hallinto-oikeuden kuin hovioikeudenkin pääpaikat. Hävisimme sen pelin 10 0, Lindström huokaisee. Nyt Lindström joutuu arvioimaan tuomioistuinten karsimistarvetta toiselta puolen pöytää. Kouvolan kokemuksista oppineena ministeri osaa jo odottaa runsaasti alueellisia yhteydenottoja, kun 27 käräjäoikeudesta on tarkoitus karsia kymmenkunta. Lindström ymmärtää tuskan, jota leikkausuhan alla olevilla paikkakunnilla tunnetaan. Palveluiden saatavuuden ja työllisyyskysymysten lisäksi tuomioistuimilla on paikkakunnille myös imagoarvoa, hän toteaa. Ministeri jakaa asianajajien kanssa huolen muidenkin oikeuspalveluiden katoamisesta tuomioistuinten mukana. Asianajotoimistot uhkaavat kadota tuomioistuimen menettäneiltä paikkakunnilta. Taustansa