Vanhusasiaa! Seminaari Jyväskylän yliopisto 4.2.2010 VANHUSTEN ARKI - selvitäänkö ilman etiikkaa? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@jyu.fi
Iltasanomat 8.1.2007
MITÄ ON ETIIKKA? Kuinka meidän pitäisi elää ja toimia? Kuinka muita ihmisiä tulisi kohdella? Mitä, millaisia asioita tulisi sisällyttää eettisen pohdinnan piiriin? Mikä tekee toiminnastamme oikeaa tai väärää? Kenen näkökulmasta asioita tulisi tarkastella? Minkä periaatteen mukaan meidän pitäisi valita, mitä tekoja me teemme? Mitä eettisiä sääntöjä meidän tulisi noudattaa?
AGEISMI, IKÄSYRJINTÄ voidaan nähdä systemaattisena luokittelu- ja syrjintäprosessina, joka kohdistuu ihmisiin sen takia, että he ovat vanhoja, ja joka toimii samalla tavalla kuin rasismi ihonvärin ja seksismi sukupuolen suhteen. (Robert Butler, 1968) Negatiivinen, positiivinen,.. Institutionaalinen, yksilötasoinen,.. Toiminnallinen, symbolinen,
SUOMEN PERUSTUSLAKI 2 luku Perusoikeudet 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
LAINSÄÄDÄNTÖ Yhdenvertaisuuslaki: Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. (1:6)
KAKSI NÄKÖKULMAA Avishai Margalit Hyvätapainen, säädyllinen yhteiskunta (Decent society): yhteiskunta, jonka instituutiot eivät nöyryytä jäseniään ja jossa kansalaisia ei jaeta ensimmäiseen ja toiseen luokkaan heidän taustansa tai kulttuurinsa perusteella ja jossa ei ketään suljeta pois yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä. Siviloitunut, sivistynyt yhteiskunta (Civilized society): yhteiskunta, jonka jäsenet eivät nöyryytä tai kohtele kaltoin tai huonosti toisiaan.
YHTEISKUNNAN Sivistyneisyys Säädyllisyys Korkea Matala Korkea Tilanne A Tilanne B Matala Tilanne C Tilanne D (Mukaillen Ripstein 1997)
IKÄETIIKKA (Harry S. Moody) Bioetiikka, terveydenhuolto, dementia, vanhojen kuolema, kysymys eutanasiasta Long good-bye : pitkäaikaishoidon etiikka, autonomia Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, jakokysymykset, tasa-arvoisuus
VANHUUS JA HOIDON ETIIKKA Vanhusten kohtelu yksilönä, hoito yhteistyössä Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Vanhuksen oikeus osallistua päätöksentekoon Vanhuksen oikeus turvalliseen lääkehoitoon Psyykenlääkkeiden harkittu käyttö Ikä ei saa olla este hoidon saamiselle Oikeus suojaan hyväksikäyttöä ja itse aiheutettua vahinkoa vastaan Omaishoitajan aseman turvaaminen Oikeus hyvään oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Ks. http://www.etene.org/dokumentit/etene_vanhuusraportti_fin%20verkko.pdf
EETTISIÄ PERIAATTEITA? - kysymyksenä geronteknologia Informoitu, tietoinen suostumus? Mahdollisuus vaikuttaa päällä oloon, mahdollisuus kieltäytyä? Yksityisyys, koskemattomuus? Teknologiasopimus, teknologiasuunnitelma osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa Hoivayritysten valvonta
EETTISIÄ PERIAATTEITA Elämän kunnioittaminen Hyödyn tuottaminen, haitan välttäminen Luottamuksellisuus, yksityisyys Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus Autonomia, itsemääräämisoikeus Elämänhallinnan ja toimijuuden kunnioittaminen ja tukeminen Arvokkuuden ylläpitäminen Etiikka ei ole ensisijaisesti kokoelma sääntöjä, vaan arkipäiväinen, jatkuva ja tilanteinen prosessi!
KIRJALLISUUTTA Jyrkämä, Jyrki ja Nikander, Pirjo (2007) Ikäsyrjintä, ageismi. Outi Lepola ja Susan Villa (toim.) Syrjintä Suomessa 2006. Ihmisoikeusliitto, Helsinki. Margalit, Avishai (1996) The Decent Society. Harvard University Press, Cambridge. Moody, Harry R (1992) Ethics in an Aging Society. The John Hopkins University Press, Baltimore. Nikander, Pirjo ja Zechner, Minna (2006) Ikäetiikka elämänkulun ääripäät, haavoittuvuus ja eettiset kysymykset. Yhteiskuntapolitiikka 5/2006. Pruchno, Rachel A and Smyer, Michael A, eds (2007) Challenges of an Aging Society. Ethical Dilemmas, Political Issues. The John Hopkins University Press, Baltimore. Ripstein, Arthur (1997) Responses to Humiliation The Decent Society. Social Research, Spring. Sennett, Richard (2004) Kunnioitus epätasa-arvon maailmassa. Vastapaino, Tampere.