2.10.2013 KIERINGIN KYLÄSEURA RY. KIERINGIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MAASEUTUKYLÄSTÄ MATKAILUALUEEKSI 2013-2017 Kieringin kyläseura ry. Teija Holopainen
Sisällysluettelo Kierinki esittely... 2 Maisemakuva... 2 Luonnonpiirteet... 3 Kulttuuripiirteet... 3 Kehittyminen matkailualueeksi... 4 Kieringin kylä yhteisönä... 4 Kehittämissuunnitelman runko... 5 Lähtötilanteen kartoitus... 6 Toteutetut kehittämistoimenpiteet 2011-2013... 6 Kieringin kauppa ja kahvila... 6 Matkailupalvelureittien selvitystyö... 7 Perinnekohteet... 8 Vanhat rakennukset, niiden entisöinti ja säilyttäminen... 9 Ympäristön hoitaminen... 10 Viljelyalan lisääminen vanhoihin kesantopeltoihin... 11 Julkiset rakennukset ja niiden käyttö matkailupalveluissa... 12 Ravintolapalvelut... 12 Matkailun majoitustoiminnan aloittaminen... 13 Tiedottaminen ja dokumentointi matkailutuotteen luomisessa... 14 Nettiyhteydet... 14 Nettisivut ja valokuvadokumentointi... 14 TV-dokumentointi... 14 Tiedottaminen... 14 Tapahtumat ja niiden merkitys... 14 Vuoden 2011 tapahtumat... 15 Kieringin kulttuurikesän tapahtumat... 15 Vuoden 2012 tapahtumia... 16 Maa- ja metsätalouden jatkojalostus ja maatalouden sivutuotteet matkailussa... 16 Kieringin eläimet... 17 Osallistuminen projekteihin... 18 Kehittäminen edelleen ja tavoiteseuranta... 20 Lähteet... 21 2
Kierinki Lapin maakuntakaavassa Kierinki esitellään seuraavasti: Valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva Kieringin kylä on myös valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Kierinki on Aapa-Lapin seudun vanha maatalouskylä, joka sijaitsee Sodankylän lounaisosassa. Kylä on maisemallisesti yhtenäinen ja sopusointuinen, loivalla kumpareella sijaitseva kokonaisuus. Kieringin rakennusten tyyli poikkeaa Lapin tyypillisestä rakentamisesta: Kieringin tilojen päärakennukset ovat koristeellisia, suuria ja väriltään vaaleita. Ympäristökeskuksen valtakunnallisessa inventaariossa Kierinki esitellään näin: Sijainti: Sodankylä; Lapin lääni Maisemamaakunta: Peräpohjola - Lappi, Aapa-Lapin seutu Pinta-ala: 800 hehtaaria Kierinki on Aapa-Lapin seudun vanha maatalouskylä. Kylä on maisemallisesti yhtenäinen ja sopusointuinen kokonaisuus. Maisemakuva Kieringin kylän talot ja pellot sijaitsevat kumpareella, jonka laella on peltoa. Kumpareen reunoja kiertää tie, jonka ulkopuolella on vielä peltoja. Metsänreuna ympäröi viljelyaukeaa. Riipijoki virtaa maisema-alueen luoteissivulla. Yhtenäisen rakennustavan ja rakennusten sijoittelun ansiosta kyläkuva on avara ja tasapainoinen. Maisemallisesti arvokkaimman miljöön muodostavat tien varrella kumpareen länsisivulla sijaitsevat rakennukset. Näkyviä yksityiskohtia maisemassa ovat muun muassa mittasuhteiltaan muista rakennuksista poikkeava koulu sekä jokirannassa sijaitseva kuusiryhmä. Radiomaston sijainti teiden risteyksessä on maisemallisesti huono. Maisema-aluetta kehystävät idässä metsäiset vaarat. Lännessä ja luoteessa luonnonmaiseman keskeisen elementin muodostaa joki tulvaniittyineen. Luonnonpiirteet Alueen luonnossa on sekä Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun että Aapa-Lapin seudun piirteitä. Maisema-alueen itä- ja kaakkoispuolella kohoavat, metsän peittämät graniittivaarat. Maisemaa leimaa suuntautuminen luoteesta kaakkoon, mikä ilmenee soiden, järvien ja kumpareiden pitkänomaisissa muodoissa. Maaperä on pääasiassa moreenia. Myös Kieringin kylä peltoineen sijaitsee kivikkoisella moreenikummulla. Kyläkummun pohjois- ja länsisivuilla levittäytyy Riipijoen halkoma alava suomaasto. Joen rannassa on laajalti tulvaniittyjä. Osa kylän pelloista on raivattu soille. Kulttuuripiirteet Kyläkuvaa leimaavat kunnostetut tai uudet päärakennukset, jotka on sijoitettu pääty tietä vasten. Kylän keskuksessa kummun länsirinteellä posti, kauppa sekä asuin- ja talousrakennukset 3
muodostavat tiiviin ja komean kokonaisuuden. Muutamat yksittäiset uudisrakennukset poikkeavat perinteisestä tyylistä. Kylän lounaisosassa on uusi rivitaloryhmä. Huonokuntoinen seurojentalo sijaitsee kylän rajalla. Kieringin kylä poikkeaa tavanomaisista Lapin kylistä rakennustyyliltään. Tilojen päärakennukset ovat kookkaita ja kauniisti koristeltuja. Rakennukset ovat vuorattuja ja useimmiten vaaleiksi maalattuja. Ikkunat ovat moniruutuisia, tosin monissa taloissa ne on muutettu yksi- tai kaksijakoisiksi. Kumpula ja Niemelä ovat rakennustaiteellisesti arvokkaimmat talot. Ne sijaitsevat muusta kylästä erillään joen luoteisrannalla muodostaen pihapiireineen kauniin kokonaisuuden. Niemelän runsaasti koristeltu asuinrakennus on rakennettu vuonna 1890. Pihapiiriin kuuluvat puovin, makasiinin ja liiterin käsittävä talousrakennus, navetta sekä kuivaushuone. Kumpulan suuri ja valkoiseksi maalattu asuinrakennus on rakennettu 1930- luvulla. Riipijoen rannassa sijainneet venehuoneet ja tolla on hävitetty. Jokivarren niityillä ja pelloilla on latoja. Maatalous on kylän pääelinkeino, ja poronhoito on merkittävä sivuansioiden lähde. Keskellä kylää on poroerotuspaikka. Edellä mainittu lainaus on vanhentunutta tietoa, mutta pitää pääosin paikkansa. Kieringin rakennuskantaa ei ole inventoitu, vaikkakin se on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi (1990)ja valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Kehittyminen matkailualueeksi Tämän kehittämissuunnitelman tarkoituksena on esittää toimenpiteet Kieringin kehittymisen tueksi, lähtökohtana on matkailuelinkeinon pohjalta rakennettavat kehitystoimenpiteet joissa huomioidaan kylän arvokas kulttuurimaisema. Projektiryhmä yhdessä Kieringin Kyläseuran kanssa, valitsi kylän matkailustrategiaksi perinteeseen nojaavan matkailutuotteen. Perinnekylä Kierinki tuote lanseerattiin v. 2012 www.kierinki.fi sivustolla ja kesällä 2012 Kieringin kulttuurikesän tapahtumissa. Lisäksi kylän kehittymisen tueksi etsittiin mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntyyn myös muille elinkeinosektoreille. Ympäristön kunnossa pysymisessä merkittävin elinkeino on maa- ja porotalous ja siihen olennaisena osana liittyvä maanviljely ja laidunnus. Maa- ja porotalouden kotieläimiä voidaan käyttää lisäksi matkailua palvelevina ohjelmina jolloin ne tuovat lisätulomahdollisuuksia tiloille. Metsätalouden merkitys on suuri kyseisellä alueella. Matkailun ohjelmapalveluihin on täysin hyödyntämätön mahdollisuus Kieringin alueen hyvin hoidetut talousmetsät, ympäröivä vaaramaisema ja Natura-ohjelmalla suojellut upeat suoalueet. Kieringin kylä yhteisönä on harvinainen. Ehkä pitkä etäisyys hallintokeskuksiin on luonut kylään yhteishengen, jossa uskotaan enemmän naapuriapuun kuin yhteiskunnan tukeen. Tommy Hellsten on teoksessaan Tietäjän kylä kuvannut saariston kylän yhteisöllisyyttä, mutta kuvaus sopii myös Kierinkiin. Toisaalta sisälläni oli valtava inhimillisen läheisyyden kaipuu. Jo pitkään olin uneksinut sellaisesta pienyhteisöstä, jossa ihmiset oikeasti välittäisivät toisistaan. Olin ruvennut yhä enemmän ajattelemaan, että ihmisten tulisi itse päättää tärkeistä elämäänsä liittyvistä asioista. Heidän tulisi itse ottaa vastuu elämästään ja tukeutua tässä lähellään oleviin ihmisiin. Suuri kollektiivi, yhteiskunta, ei pysty koskaan korvaamaan sitä, mitä ihmiset tarvitsevat toinen toisiltaan. Rakkautta ei voi instituonalisoida, olen saarnannut ja jatkanut sanomalla, että tarvitsemme riittävän pienen lähiyhteisön. Tarvitsemme 4
juurtumista, kuulumista ja jatkuvuutta, emme suuria kollektiiveja, joihin hukumme nimettöminä ja kasvottomina. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on muuttunut syväksi pahoinvointiyhteiskunnaksi ja syynä on rakkauden, yhteisöllisyyden ja inhimillisyyden puute. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, koska vasta yhteydessä toisiin kasvamme todelliseen ihmisyyteemme. Tarvitsemme siis rakkautta. Vain rakkaus luo meidät sellaisiksi, mitä me syvimmältämme olemme. Tämä oli minussa oleva kaipaus eikä vain kaipaus, vaan myös ammatillinen vakaumus. Olemme tässä kulttuurissa jo pitkään ja järjestelmällisesti romuttaneet ihmisen ympäriltä hänen lähiyhteisöjään. On muodostunut yksin oleva ihminen, jolta puuttuu kyky syvälliseen vuorovaikutukseen. Tämä on syy siihen, että meiltä puuttuu myös käsitys omasta arvostamme. Olemme menettäneet identiteettimme, koska emme ole enää minkään elävän yhteisön jäseniä. Ja koska se puuttuu, sitä on haettava. Kaikki hakevat omaa identiteettiään ja yrittävät tuoda itseään esille sillä markkinatorilla, jossa ratkaisevinta on se, minkä vaikutuksen teemme toisiin. Se on tullut tärkeämmäksi kuin toisten aito ja syvällinen kohtaaminen. KEHITTÄMISSUUNNITELMAN RUNKO: Lähtötilanteen kartoitus: Lähtötilanne helmikuu 2011 Lähtötilanne kartoitettiin tutustumalla Kieringin kyläsuunnitelmaan 2008 2012, Kieringin Kyläseura ry, Minna Karkkola ja Aili Kauppi, päivitetty 1.4.2008. Lisäksi tutustuttiin Ympäristökeskuksen, Sodankylän kunnan ja Lapin maakuntakaavan kuvauksiin Kieringin kylästä. Historiatietojen osalta merkittävin lähdeaineisto on ollut Kaarina Kumpulan kokoama Kieringin kylähistoria. Lähtötilanteen arviointiin käytettiin myös Kieringin kylässä järjestettyjä tilaisuuksia 5.2.2011 tiedotustilaisuus, 11.6.2011 Kieringin Sarvipääjuhla ja kaupan avajaiset, 23.7.2011 Sata seivästä ympäristötaidetapahtuma, 29.9.2011 Palvelutarvekartoitus Kylässä hyvä kotona paras hankkeen kanssa. Kansanlaulutilaisuus 5.10.2011Kieringin Rukoushuoneella, 13.11.2011 Isäinpäiväjuhla ja perinneruokailu ja Hirvipeijaiset 3.12.2011. Kehittämishankkeen aikana pidettyjä talkootilaisuuksia, joissa keskusteltiin 5
kyläläisten kanssa kehittämisestä, ympäristönhoidosta ja visioista. Hankkeen muut tilaisuudet ja kokoukset olivat myös tärkeä osa lähtötilanteen arvioinnin kannalta. Kieringin kylän alueella toimivat yhteisöt: Kieringin Vesi huolto Oy, Kieringin Kyläseura ry., Kieringin jakokunta, Kieringin kalastuskunta ry., Kieringin Rukoushuoneyhdistys ry. ja Unarinperän Metsästysseura ry. ovat kylässä toimijoina antaneet runsaasti tietoa Kehittämissuunnitelman tueksi. Sodankylän vanhustenkotiyhdistys ry:n projekti Kylässä hyvä- kotona paras hankkeen tavoitteet vanhustenhoidon parantamiseksi kylissä tukevat Kehittämisprojektin tavoitteita. Maisemat Ruotuun hankkeen kautta on kylän perinnemaiseman säilyttämiseksi tehty maisemanhoidon suunnitelma, jota on alettu toteuttamaan jo syksyllä 2011. Koulutushanke Sateenkaari-hanke,Green Care hanke sekä Elämää Sompion kyliin -hanke ja Itä Lapin vesistömatkailunkehittämishanke ja muut Sodankylän kunnan alueella toimivat hankkeet ovat olleet merkittävässä roolissa kehitettäessä alueelle lähes vierasta elinkeinotoimintaa. Matkailu kehittyäkseen tarvitsee tietyt vähimmäispalvelut: vähittäiskaupan, majoitusta, ravintolapalveluita sekä sisältötuotantoa. Matkailua tukevia palveluita ovat kuljetuspalvelut, paikalliseen kulttuuriin liittyvät käsityö-, taide- ja muut kulttuuripalvelut sekä paikalliseen tuotantoon pohjautuvat elintarvike- ja muu tuotanto. Lähtötilanne oli siis maaseutukylä, jossa aiemmin ei matkailullista elinkeinotoimintaa Kauppa lopettu 2006, baari suljettu 2005, posti lakkautettu 1990 luvulla, koulu lakkautettu 1990 luvulla, koulu tuhoutunut tulipalossa 2007 Asukasluku jatkuvasti aleneva Toimivia yhdistyksiä joissa aktiivista toimintaa jatkuvasti Rivitaloyhtiö, Vesiyhtiö, taksipalvelut, toimivia maatiloja, metsätaloutta, poronhoitoa Huonot nettiyhteydet, puhelinverkko, jossa toimii vain Soneran liittymät Kylä on toteuttanut 2001 2003 Maalaismarkkinat projektin, jonka tulokset olivat hyvin lupaavia. TOTEUTETUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2011-2013: Toimenpiteet aloitettiin vuoden 2011 kuluessa ja niitä on jatkettu 2012, kehittämisprojektin päättyessä 2013 pääosa kartoitetuista kehittämistoimenpiteistä on tehty. Suurempia investointeja vaativia kehittämistöitä käynnistetään sitä mukaa kun rahoitukset niille saadaan. Kieringin kauppa ja kahvila: aloitti toimintansa 2011 kesäkuussa. Saadun kokemuksen perusteella Kieringin kauppa ja kahvilan asiakkaat tulevat usein perheinä, kaveriporukoina tai muina ryhminä, jolloin asiakaskäynneiksi kirjautuu ostotapahtumien määrä. Yhteen ostotapahtumaan voi kirjautua esimerkiksi 4- henkisen perheen käynti. Asiakkaiden iloksi on aidattu kahvilan maisemaikkunoiden taakse Ylämaan nautoja. Niiden juottopaikka sijaitsee lähellä kahvilan terassia ja ikkunoita, joten niitä voi katsella kahvilassa asioidessa. Huhtikuussa 2012 kaupan palvelu laajeni, kun kahvilan palveluihin saatiin keskiolut oikeudet. Pölkkybaari aloitti toimintansa pääsiäisenä 2012. Edelleen kahvilan toimintaa laajennettiin kesäkuussa 2012 jolloin terassi avattiin juhannukseksi 2012. Terassin laajennus valmistui kolme viikkoa myöhemmin Teatterifestivaalien avajaisiin. Samalla vihittiin käyttöön Kierinki areena. Kauppa & kahvilan palvelua on kehitetty koko ajan asiakaspalautteen antamaan suuntaan. 2012 kahvilan tarjontaan saatiin keskiolut oikeuksien lisäksi ruokailumahdollisuus ja kokeiltiin Hyvinvointi TV-palvelua yhteistyössä Kylässä hyvä kotona paras hankkeen kanssa. Kesän 2012 odotettu ilo on ollut 6
jäätelötötteröt sekä muiden jäätelöannosten myynti kahvilasta GB-Glass jäätelöyhtiön tuotteista. Toukokuussa 2013 kahvilan valikoimaan saatiin odotettu Valion irtojäätelön myynti. Bensiinin- ja dieselin jakelupiste avattiin 15.2.2013. Jakelupisteen avaaminen edesauttaa moottorikelkkailun kehittymistä alueella, samoin se lisää mahdollisuuksia kehittää kesämatkailutuotteita kuten moottoripyörämatkailua, matkailuautoilua ja automatkailua. Lisäksi 24 h polttoainejakelupiste on helpotus paikallisten ihmisten arkeen. Matkailupalvelureittien selvitystyö: Moottorikelkkaurien opasteet: Bensiinijakelupisteen avaamisen myötä kevättalvella 2013 moottorikelkkailu on lisääntynyt huomattavasti sekä paikallisten että matkailijoiden toimesta. Projektin käytössä ollut uusin moottorikelkkakartta vaatii päivitystä välittömästi: Unarin suunnasta Kierinkiin tuleva ura on pikaisesti linjattava uudelleen, samoin Kieringistä Kelontekemään ja edelleen Kittilään tai Leville suuntaava ura. Paikallisten talkoolaisten kanssa osa uramerkeistä siirrettiin vastaamaan käytössä olevaa moottorikelkkauraa huhtikuussa 2013, mutta linjaukset on tehtävä tulevan kesän/syksyn aikana uudelleen ja asianmukaisesti. Kaupalla olevan tankkauspisteellä olisi hyvä olla paikallisten käyttämien moottorikelkkaurien kartta/karttoja, jotta eksymisiltä vältyttäisiin. Myös maastossa olevia tienviittoja kaivattiin ja niihin merkittyjä kilometrimääriä. Puhelimissa toimivaan navigointijärjestelmään kylän omat urat eivät kirjaudu, joten välttämätöntä on että kunnan/kuntien viranomaiset tekevät uralinjaukset. Moottorikelkkareitit: Aloite moottorikelkkaurien uudelleen linjauksesta tehdään 2013. Tekeillä on kylien välinen yhteistyö Kelontekemä, Kinisjärvi, Molkojärvi, Maunujärvi, Lehmilehto, Palokuusikko, Kierinki, Unari, Kukasjärvi, Uimaniemi, Sassali, Murtomaa. Yhteistyöhankkeessa olisivat mukana alueen kaikki kylät, reitistö kulkisi vanhoja sähkölinjoja tai alkuperäisiä kulkureittejä mukaillen. Patikointireitit ja maastopyöräily voidaan tehdä samaan reitistöön moottorikelkkaurien kanssa ja yhdistämällä eri kylien tarjoamat palvelut saadaan sekä paikallisia asukkaita, että matkailijoita palveleva reittiverkosto. Ikiaikaiset kulkuyhteydet kylien välillä ovat vielä maastossa polkuverkostoina, niiden kartoitus, merkitä ja käyttöönotto olisi kiehtova mahdollisuus. Mönkijä raparalli: Kaupallisen mönkijä-reitin alustava suunnitelma yksityisille maille tehtiin 2011. Reitin käyttö tehtäisiin aina oppaan johdolla. Mönkijäreitti: Mönkijäreitit voidaan toteuttaa yksityisen/-ten maanomistajien maille maanomistajan luvalla. Kyläkävelyreitti: Kieringin kylän harjulle suunniteltu perinnekohteisiin tutustuttava kävelyreitti Kieringissä. Pituus n. 1,2 km sisältää käyntikohteita, tilojen esittelyä, maisemallisia yksityiskohtia, kylän historiaa, vanhojen työkoneiden ja historiallisten rakennusten esittelyä. Automatkailijan Perinnekylien tie reitistö on automatkailua palveleva reitti keski-lapin alueen kyliin joiden erityispiirteenä on vanha peräpohjalainen rakennuskanta, Lapin asuttamisen historia ja 7
alkuperäisyys. Perinnekylien tie voi kattaa laajemmankin alueen. Pojat kanootilla Riipijoella Kanootti- ja venereitit: Riipijoen vesistön matkailukäyttöä on pohdittu 1990 luvulla Riipijoki-projektin yhteydessä. Joelle on kyseisen projektin tuloksena rakennettu rantautumispaikkoja, yöpymistiloja ja vesistö on kartoitettu. Kesällä 2012 tehtiin matkailutuote kokeilu Kierinki Unari venereitillä. Kyseinen reitti todettiin potentiaaliseksi, tuotteistettavaksi matkailupalveluksi. Kanoottireittinä kyseistä reittiä on arvioitu voitavan käyttää yhdensuuntaisena reittinä. Kanoottireitit Raatelampi Kierinki ja Kierinki Kukasjärvi voidaan myös helposti tuotteistaa matkailureitiksi. tuotekokeilu reiteille tehdään Itä-Lapin vesistömatkailuhankkeen koulutustilaisuuksissa kesällä 2013. Koiravaljakko-ohjelmapalvelut: Kehittämisprojektin tavoitteiden kartoituksessa 2011 keväällä päätettiin, että koiravaljakko-ohjelmapalvelun kehittämistä ei oteta kehittämissuunnitelmaan. Unarin-Luusuassa on mahdollista saada koiravaljakko-ohjelmia talvisin ja katsottiin, että jokaiseen kylään ei ole tarpeellista tehdä kilpailevaa toimintaa. Myös alueen runsas porokanta ja ylämaan naudat, jotka laiduntavat keskellä kylää ympärivuotisesti, vaikuttivat päätökseen jättää koiraohjelmat pois suunnitelmasta. Lintubongaus: Kehittämisprojektin aikana selvitettiin Soasjärven kuivatusjärven vedennostamis-projektin esiselvitystyöhön (1990-luvun puoliväli). Yhteenvetona voi todeta että esiselvitystyö asiasta on tehty, mutta toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Nykyisellään Soasjärvi on liian kuiva lintujen pesimäalueeksi. Kesän 2011 aikana lintubongari Jukka Parkkonen tutustui alueeseen pyynnöstä ja totesi alueen varsin köyhäksi. Tilanne voi muuttua, mikäli järvi entisöitäisiin. Tämänhetkisessä tilassa järven virkistys- ja kalastuskäyttö on varsin olematonta, kuivatuksen perusteena ollut käyttö niittymaana on loppunut. Toimenpiteiksi kehittämisprojektin ohjausryhmä esittää Soasjärven entisöinnin käynnistettäväksi. Järven maanomistussuhteet eivät ole ongelma veden nostatuksessa, koska Jakokunta omistaa alueet joihin veden nosto kohdistuu. Kylässä on Soasjärven entisöinnin suhteen hyvin myönteinen suhtautuminen, koska se palvelisi kalastajia, metsästäjiä ja parantaisi alueen virkistyskäyttöä monella tavoin. Natura-alueet: Soidensuojelu ohjelman mukaiset alueet on hyödyntämätön matkailun mahdollisuus. Sodankylän kunnan alueella on käynnissä itä-lapin vesistömatkailu- hanke, jossa alueen vesireitit tulevat kartoitukseen. Samalla toivotaan aloitettavan Natura suoalueiden käyttöä koskeva matkailupalveluhanke. 8
Raatelammen tammen silta idea on Natura-alueille suuntautuvien matkailureittien edellytys. Malli siltarakentamiseen on olemassa Patvinsuon kansallispuistosta Lieksasta (Polkusilta, Metsähallitus, Pasi Ikonen). Perinnekohteet: Kylän arvokas perinnemaisema on säästynyt sotien tuhoilta. Ympäristökeskuksen inventoinnissa on Kierinki arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemalliseksi perintökohteeksi. Status voidaan menettää, mikäli seuraavassa inventoinnissa todetaan perinteisen maaseudun kulttuurimaiseman muuttuneen oleellisesti joko pensikoitumisen seurauksena, vanhojen pihapiirien tuhoutumisena tai korjausrakentamisen vuoksi tuhoutuneiden rakennusten seurauksena. Kieringin kylässä arvostetaan kaunista perinnerakentamista, ainutlaatuisen kylämiljöön säilyttäminen toivottaisiin olevan myös kunnan rakennusvalvonnan asia. Kehittämisprojektin aikana etsittiin aktiivisesti osaajia perinnerakennusten entisöintiin. Käynnissä kylässä on 2011 keväästä alkaen Hietalan tilan (perustettu 1857) rakennusten pelastaminen. Yhteistyökumppaniksi haettiin keväällä 2011 Museovirastoa, jonka kautta saatiin ohjeita perinnerakentamiseen. Keväällä 2011 haettiin myös tukea Ely-keskuksesta perinnerakennusten entisöintiin. Työt kohteiden kunnostamiseksi jouduttiin aloittamaan poikkeuksellisesti ennen tukipäätöksen voimaantuloa, koska rakennukset olivat tuhoutumassa vuotavien kattojen ja sortuneiden kivijalkojen vuoksi. Vanhat rakennukset ja niiden entisöinti ja säilyttäminen Hietalan perinnepihapiirin rakennusten katot kunnostettiin kesän 2011 aikana. Vanhat ulkomaalit poistettiin mekaanisesti päärakennuksesta, ulkovuoripaneelit olivat osin sinistyneet joten ne harjattiin teräsharjoilla ja pinnat hiottiin puupinnoille käsin. Alusmaalauksessa huomioitiin homeenesto ja pintalaudoitus maalattiin kesän 2011 kahteen kertaan. Navetan lantala ei ollut enää pelastettavissa: lantalan kivijalka oli sortunut, rakennus oli notkahtanut ja rikkonut kattorakenteet. Lantala purettiin, mutta navetta ja sen yhteydessä oleva lato pystyttiin vielä säästämään. Purkuvaiheessa kävi ilmi, että lantala oli rakennettu navetan yhteyteen myöhemmin eikä kuulunut alkuperäiseen rakennukseen. Hietalan navetan entisöinnissä käytettiin Kieringin Maamiesseuran perinteistä tiilentekolaittetta, jonka käytön opetti rakennusmiehille Juhani Kangas. Vuoden 2011 aikana aloitettu Hietalan perinnepihapiirin kunnostustyö jatkui vuoden 2012 aikana, jolloin se saatiin asiakaskäyttöön. Rakennushistoriallinen selvitystyö on valmistunut helmikuussa 2012. Pihapiirin asemapiirrokset on laadittu ja hyväksytty Sodankylän kunnan rakennusvalvonnassa 2012. Hietalaan kuuluneet rakennukset: toinen päärakennus, vanha vaateaitta, pikkupuoli, liiteri, Sepän paja, riihi ja elohuone tullaan rakentamaan alkuperäisille paikoilleen. Pihapiirin entisöinti jatkuu edelleen 2013. Aineistoa on koottu ja dokumentoitu koko restauroinnin ajalta. Vanhan rakennuksen kunnostamisen asiantuntija-avun löytyminen on ollut ensiarvoisen tärkeää. Hietalan vanha päärakennus, samoin kaikki ulkorakennukset olivat tuhoutumassa muun muassa vuotavien kattojen seurauksena. Korjaukset vanhojen rakennusten osalta on tehty aikaisemman rakennustavan mukaisesti, käyttäen samoja materiaaleja ja työvälineitä. 9
Vanha vaateaitta (1850 luvulta) valittiin Kyläkävelyreitin perinnekohteeksi 2012, sen korjaukseen myönnettiin rahoitus Virikkeitä kyliin koordinaatiohankkeen kautta, rakennuksen purkuvaiheen jälkeen hirsien todettiin kuitenkin tuhoutuneen ja korjaushankkeesta luovuttiin. Kustulan tilan ränsistyneet rakennukset kylän eteläpäässä on korjattu 2012 kesällä. Tila oli asumaton ja käyttämättömänä talousrakennukset olivat jääneet hoitamatta. Omistajanvaihdoksen jälkeen talousrakennusten katot korjattiin, rakennukset maalattiin ja kunnostettiin. Kieringin Kulttuurikesän 2012 kohteena nuoret kuvantekijät maalasivat päärakennuksen kattoon julkisen graffitin. Kieringin kylän vanhaa rakennuskantaa ei ole inventoitu. Inventoinnin puuttuessa vanhojen rakennusten omistajat eivät tiedä rakennustensa kulttuurihistoriallista arvoa, tai arvoa kansallisena rakennusperintönä. Alueen rakennusten inventointi sekä vanhojen rakennusten kunnostukseen ja säilyttämiseen liittyvät koulutukset ja tiedotustilaisuudet olisi pikaisesti saatava kylälle. Joidenkin vanhojen pihapiirien kunnostamista suunnitellaan 2013. Matkailun mahdollisuuksien lisääntyessä toivotaan vanhoista rakennuksista saatavan matkailua palvelevia kohteita. Kehittämishankkeen aikana on saatu arvokasta tietoa vanhojen rakennusten entisöinnistä. Olisi erittäin toivottavaa, että olisi olemassa enemmän koulutettuja perinnerakentajia. Korjausrakentamisella on pystytty tuhoamaan paljon lappilaista säästynyttä vanhaa rakennuskantaa. Ympäristön hoitaminen: Raivaussahan käyttökoulutus 2012 Ympäristön kunnostamisprojekti aloitettiin kesällä 2011 keskellä Kieringin kylää. Maatalouden avulla saatiin kylän keskialueen pensikoituneet pellot sekä hyötykäyttöön, että myös kaunis jokimaisema esille. Peltojen kunnostukset 2011 aikana toteutettiin yksityisellä rahoituksella yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Maisemat ruotuun hankkeen kanssa toteutettiin Kyläkävely syyskuussa 2011. Helmikuussa 2012 valmistui maisemanhoidon suunnitelma, laatinut Heli Pääkkö Maisemat ruotuun hanke. Suunnitelmaa oli alettu toteuttamaan jo syksyllä 2011 ja toimia suunnitelman täyttämiseksi jatkettiin vuosina 2012 ja 2013. 10
Myös Kehittämisprojektin kuluessa tehtiin mittavasti talkootöitä kylän ranta-alueen, kylän entisen myllynalueen ja postiauton kääntöpaikan raivauksissa. Touko- kesäkuussa 2012 järjesti Metsäsäätiö Kierinkiin Metsä- ja maisemapäivän yhteydessä Raivaussahan käyttökoulutuksen naisille. Raivauksia tehtiin Kyläseuran osoittamalla harjoittelualueella. Raivattavana oli kylän keskialueella oleva Mokon pihapiiri. Se toteutettiin Naisten raivaussahan käyttökoulutuksen yhteydessä käytännön työkohteena. Kyläseura järjesti tilaisuuden Kyläseuran talolla. Lapsille järjestettiin oma ohjelma sivutuotteena mm. esiteltiin Tuottava Tuohi peli ja 4H-kerhon rastipolku. Koulutustilaisuus oli suunnattu naisille, mutta tapahtumiin ja raivauksiin osallistui myös kiitettävän paljon miehiä, nuoria ja lapsia. Maisemalaidunnukset: Kesällä 2012 toteutettiin maisemalaidunnusta kylän Niemelän puoleisella rannalla hevosilla, laiduntamassa oli kaikkiaan neljä hevosta. Kieringin alueella on 2000 luvun alkuvuosista saakka tehty perinnebiotooppi alueen laidunnusta Riipijoen ranta-alueilla. Edelleen haetaan perinnebiotooppialueiksi kyseisiä alueita ja myös muita alueita kylän alkuperäisille jokivarsiviljelyksille. Lampaiden käyttö Myllynrannan alueen maisemanhoito laidunnukseen on ollut keskusteluissa lampaiden omistajien kanssa. Tulevina vuosina yhteisten alueiden ympäristönhoito on mahdollista sitouttaa Pro Agrian Maisemat Ruotuun hankkeen esittämällä tavalla, joko laiduntaen alueella eläimiä, jolloin tuet hakee maatalousyrittäjä tai Kyläseuran hakemalla tuella jolloin Kyläseura sitoutuu raivaustalkoisiin tai laiduntamaan eläimiä. Tukea toiminnalle saa 400 /ha. Viljelyalan lisääminen vanhoihin kesantopeltoihin: Maatalouden ympäristötukien käyttö ei ollut 2011 eikä 2012 mahdollista niiden peltojen kunnostukseen, jotka todella olivat ympäristön hoitoa vailla. Maatalouden ympäristötukea maksetaan vain peltolohkoille, jotka ovat olleet säännöllisesti toteutetun maanviljelyksen piirissä katkeamattomasti. Nämä peltoalueet ovat Kieringissä hyvin hoidettuja. Ongelman muodostivat 1970 ja 1980 luvuilta saakka viljelemättä olleet pellot, jotka ovat maisemallisesti tärkeässä sijainnissa kylän keskialueella. Suuri osa kesantopelloista on hoidettu kesän 2011 aikana, joko aitaamalla eläimiä laiduntamaan tai raivaamalla villiintyneet pajukot ja edelleen muokkaamalla vanhat pellot uudelleen maatalousmaaksi. Kaikkiaan 11 eri maanomistajan kanssa toteutettu ympäristönhoito on osoitus kyläläisten yksituumaisuudesta ja yhteistyökyvystä. Muutama peltolohko kylän keskialueella on edelleen huonossa kunnossa, niiden kunnostamiseksi aloitetaan neuvottelut keväällä 2013. Etsitään aktiivisesti tukea ympäristön kunnostamiseen julkiselta taholta, koska maaseudun tukimuotoihin kyseiset peltoalueet eivät sovellu. Näin ollen viljelijä ei saa korvausta tekemästään työstä ympäristönhoidossa. Kyläkuva on kohentunut 2011-2012 aikana merkittävästi tehtyjen toimenpiteiden vuoksi. Myös julkisten tahojen ympäristönhoito -ohjelmista on löydettävissä rahoitusta alueiden hoitoon. Julkiset rakennukset ja niiden käyttö matkailupalveluissa: Kieringin kyläseuran talo: Kyläseuran talon kunnostamiseksi on tehty investointisuunnitelma. Arkkitehtikuvat aloitettavan korjaushankkeen hakemiseksi valmistuivat 2013 keväällä. Kieringin kyläseuran talo on rakennettu 1948, talo on peruskorjattu 1986-1987, jolloin rakennukseen saatiin sähkölämmitys, vesijohdot, ikkunat uusittiin ja sisätilat remontoitiin. Tilojen kunnostamiseen saatiin 11
valtionapua 20.000 mk. Rakennus toimii urheilutilana (lentopallo, sähly, liikuntakerhot) sekä kokous- ja juhlatilana, sekä tanssipaikkana. Kieringin Rukoushuone: Rukoushuoneen kehittäminen matkailukohteena (rippikoululeirit, hengelliset leirit, ikonimaalauskurssit, hääjuhlat jne.) vaatii rakennuksen kunnostamista ja ajanmukaistamista. Rakennuksessa ei ole vesi- ja viemäröintiä, sähkölämmitys on, samoin sähkölämmityksen tukena puulämmitys salissa. Rukoushuone on yksityisen yhdistyksen omistuksessa, valmistunut 1976. Rakennukseen on tehty pintaremontointia 2001 ja rakennuksen vesikatto on uusittu 2006. Rakennukseen kuuluu ulkorakennus jossa on puuliiteri ja ulkovessat, pihapiiriin kuuluu myös lippusalko. Rukoushuone sijaitsee keskeisellä paikalla kylätien varrella keskellä kylää. Rakennuksen länsipuolelle avautuu kaunis näkymä kyläjärvelle, joen ja rukoushuoneen välisellä alueella on myös jääkautisia rakkakenttiä. Kieringin kauppa ja kahvila: Kaupan ja kahvilan edelleen kehittäminen jatkuu palveluiden kehittämisenä. Tulevia kehityshankkeita on apteekki- tai lääkepalveluiden saaminen kaupan palveluihin, Veikkauksen saaminen kaupalle, postipalveluiden saaminen kaupan palveluihin sekä Alkon tilauspalvelu. Jänesnivan laavu ja uimaranta, muut tulipaikat: Jänesnivan laavu tulipaikkoineen on Sodankylän kunta kunnostanut v. 2010 keväällä. Riipijokivarren rantautumispaikoilla voi leiriytyä ja tehdä tulet. Joenvarteen on tehty Riipijoki-projektin toimesta 1990 luvulla rantautumis- ja leiriytymispaikkoja, jotka yhä ovat olemassa ja käytössä. Ravintolapalvelut: Kieringin kauppa & kahvilan palveluihin saatiin R-menun ruoka-annokset kesällä 2012. Kahvila pystyy palvelemaan satunnaisia kävijöitä myös nopeilla ruoka-annoksilla. Keskiolut-oikeudet kahvilassa on ollut 2012 alkaen. Hietalan perinnetalon ravintolakäyttö: Hietalan perinnepihapiirin rakennukset otettiin käyttöön kesällä 2012. Navetta ja lato kesä-heinäkuun vaihteessa Kangas suvun sukujuhlan iltatilaisuuksissa, päärakennus valmistui taidenäyttelytilaksi Teatterifestivaaleille heinäkuun puolivälissä, navetta ja lato olivat Teatterifestivaalien esiintymispaikkana ja iltaravintolana. Maalaismarkkinoiden 2012 aikana päärakennus toimi Maalaismarkkinoiden Pirttiravintolana, navetta ja lato iltaravintolana ja myös rock-konsertin pitopaikkana ja teatteriesityksen näyttämönä. Pihapiirissä ja aitassa oli markkinoiden myyntitiloja. Ravintolaoikeudet saatiin kesällä 2012. Ravintola palvelee tilausravintolana ja tapahtumien aikaan ruokaravintolana. Navetta ja lato toimivat ohjelmapalvelu kohteena ja myös siellä on ravintolaoikeudet. Asiakaspaikkoja on päärakennuksessa 60 asiakkaalle ja navetassa 25 30:lle hengelle, ladossa noin 60 :lle hengelle. Matkailun majoitustoiminnan aloittaminen: Vuoden 2012 aikana Kieringin kylään valmistui 6 kpl hyvin varusteltua lomahuoneistoa Kieringin Lomakylä Oy:lle. Huoneistot ovat Asunto Oy Kierkinkoton rivitalohuoneistoissa (valmistunut 1986). Huoneistot ovat rekisteröityinä majoituskohteina, varaukset ja avainpalvelun hoitaa Kieringin kauppa & kahvila. Caravan- ja camping alue tarvittavine palveluineen valmistui kesän 2013 alussa Kieringin Lomakylän yhteyteen. Telttakylä, jossa 10 kalustettua telttaa valmistui kesällä 2013. Teltoissa (9m²) on puulattia, 12
telttavuoteet patjoineen, makuupussit ja tyynyt sekä pöytä, tuoleja, ja terassikalusteet, kylmän ilman sattuessa telttoihin on mahdollista saada sähkötoiminen lämmitin. Caravan alueen palveluihin kuuluu sähköpistorasiat caravan autoille, suihku- ja wc tilat, inva-wc sekä pihakeittiö grillaukseen. Tiedottaminen ja dokumentointi matkailutuotteen luomisessa: Olohuone Kieringin Lomakylä Oy huoneistot 2013 Nettiyhteydet: Kieringin hitaat tai kokonaan toimimattomat nettiyhteydet saatiin vuonna 2011 kuntoon. Alueella toimii nyt 3 G-verkko. Sodankylän kunnan alueelle kaavaillaan Laajakaista-verkkoa., joka tulisi ulottumaan kaikkiin sivukyliin. Sähköinen asiointi kehittyy koko ajan eikä kaikkia digitaalisen asioinnin mahdollisuuksia vielä tunneta. Yhä suurempi osa maksutapahtumista tehdään verkossa, kaupan ja bensiininjakelupisteen toimiminen on sidoksissa verkon toimintaan. On erittäin tärkeää osallistua nyt tulevaisuuden tietovirtojen tekemiseen ja rakentaa yhteydet siten, että ne toimivat uudella teknologialla myös 10 20 vuoden kuluttua. Nettisivut ja valokuvadokumentointi: Kehittämisprojektin aikana valokuvattiin Kieringin kylästä noin 2000 valokuvaa, myös vanhoja kuvia etsittiin ja niiden etsintä jatkuu edelleen. Nettisivuja varten valokuvattua materiaalia voi käyttää myös muihin tarkoituksiin kylän kehittämisessä ja historian kokoamisessa. Nettisivujen tekeminen katsottiin tärkeäksi kanavaksi kylän tiedottamiseen sekä kyläläisille, että julkisesti. Omat nettisivut, joiden sisällöstä voi kylä itse päättää, katsottiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Kehittämisprojektin aikana nettisivujen rakenne ja tekijä valittiin. Päätettiin sivuston sisältö, koottiin siihen asiantuntijoiden kanssa tiedot, valittiin ja muokattiin valokuvat sekä tehtiin grafiikka. Koottiin sisältö ja avattiin sivut julkisiksi kevättalvella 2012. Sisällön päivityksestä sovittiin. Englanninkieliset sivutekstit käännettiin 2013 ja englanninkieliset sivut avattiin julkisiksi kesäkuussa 2013. Tietoa päivitetään koko ajan sivustolle jotta sivustot palvelevat kylän toimintaa parhaiten. Nettisivut on Kyläseuran omistuksessa ja Kylässeura päättää sen sisällöstä. Kaikki kylän julkiset tapahtumat tulevat esille nettisivuille. Pyritään tiedottamaan kaikista tapahtumista myös muissa Lapin läänin julkisissa medioissa. Linkki sivujen esikatseluun: http://www.kierinki.fi/etusivu 13
Facebook osana tiedotusta: Kierinki facebook ryhmä on perustettu 2010. Kehittämisprojektin edistyessä ryhmä on laajentunut ja osoittautunut nopeaksi tavaksi tiedottaa tapahtumista reaaliaikaisesti. Koko ryhmän kautta tavoitetaan hyvin nopeasti useita tuhansia kylän asioista kiinnostuneita. Unarinperän metsästysseura ry. teki nettisivut vuoden 2010 aikana. Linkki seuran sivuille on Kierinki facebook ryhmän kautta ja Kieringin kyläseuran sivustolta sinne pääsee myös. Osoite sivustolle on http://unarinperanmetsastysseura.lappi.fi/fi Osalla kylän yrittäjistä on myös yrityksellään nettisivut ja niiden linkitys on tehty www.kierinki.fi sivustolle/palvelut. TV-dokumentointi: Kieringin kehityksen dokumentoinnissa on ollut vuoden 2011 alusta alkaen toimittajaryhmä Esko Ranta, Tauno Romppainen ja Rainer Hiuspää. Ryhmä on taltioinut kehitystä TV kuvauksin ja haastatteluin. Dokumentoinnista saatiin puolen tunnin mittainen kooste15.2.2013, jolloin esiteltiin Riekonkiepistä Kierinkiin TV dokumentti. Kieringin kyläseurantalolla järjestetyssä tilaisuudessa oli läsnä noin 70 henkeä. Tilaisuuden uutisoi Yle Lapin Radio suorassa lähetyksessä Kieringin kyläseuran talolta. Myöhemmin keväällä 2013 lopullisen leikkauksen jälkeen dokumentti nimettiin uudelleen. Kierinki Ihmisen kokoinen kylä, valittiin TV-dokumenttikilpailuun Venäjän Murmanskin elokuvajuhlille syksyllä 2013. Tiedottaminen: Kehittämisestä tiedottaminen päätettiin toteuttaa mahdollisimman avoimesti. Paikallisen tiedottamisen välineeksi valittiin ilmoitustaulut ja Kieringin kaupan kautta tiedottaminen. Myöhemmin hankkeen edetessä mukaan tuli Kierinki-facebook ryhmä ja www.kierinki.fi sivusto. Lehdistötiedotusta päätettiin toteuttaa, kun on saavutettu jokin tavoite tai on kyse merkittävästä lappilaisesta tapahtumasta tai valtakunnallisesti merkittävästä uutisaiheesta. Tapahtumat ja niiden merkitys: Kieringin tapahtumat rakentavat yhteistyötä kyläläisten kesken, lisäävät yhteisöllisyyttä sekä tuovat alueelle uusia kiinnostuneita kävijöitä. Vuoden 2011 tapahtumat: Vuoden 2011 aikana kylässä järjestettiin useita kylätapahtumia, eri toimijoiden järjestämänä. Tapahtumien merkitys yhteisöllisyyden luomisessa on merkittävä. Tapahtumien sosiaalinen vaikutus on suuri, eikä pidä aliarvioida tapahtumien merkitystä ympäristön hoidossa: juhlia varten yleensä paikat siivotaan ja kunnostetaan, siistityt paikat ovat myös kyläläisten ilo. Kyläsuunnitelmassa 2008 2012 on tapahtumat kohdassa mainittu yksi tapahtuma ja kaksi retkeä. Parannusta ja kehitystä on siis tapahtunut olennaisesti. Vuoden 2011 aikana Kieringin kylässä suunnitellusti järjestettyjä tapahtumia olivat: Tiedotustilaisuus 5.2., ulkoilupäivä Kylän rannan laavulla (pääsiäismaanantai), virkistyspäivä Levillä bussikuljetus, Kauppa & kahvilan avajaiset 11.6., Sarvipääjuhla ja tanssit 10. 12.6., yksityiset syntymäpäiväjuhlat, Sata seivästä - ympäristötaidetapahtuma ja siihen liittyvät heinäntekotanssit 23.7., yksityiset syntymäpäiväjuhlat, Kyläkävely ympäristötapahtuma 1.9., Vesimökin alueen raivaus- ja siivoustapahtuma 2.-4.9., Kylän rannan raivaustalkoot 9. 10.9. ja 16. 17.9., Palvelutarvekartoitus- ja tiedotustilaisuus 28.9., Kansanlaulutilaisuus 5.10. Rukoushuoneella, Isäinpäiväjuhla ja perinneruokailu 13.11., Opintomatka Kierikkiin, Taivalkoskelle ja Kuhmoon bussikuljetus 18. 20.11., Hirvipeijaiset ja karaoketanssit 3.12.2011, Kauneimmat Joululaulut 4.12.2011 Rukoushuoneella. 14
Runsas tapahtumien määrä osoittaa kyläläisten aktiivisuutta. Tapahtumien monipuolisuus ja runsas osanottajien määrä kertoo yhteisöllisyydestä ja sosiaalisuudesta. Tapahtumat eri toimijoiden toimesta toteutettuina eivät muodostu rasitteeksi yksille järjestäjille. Tapahtumissa oli hyvä ilmapiiri, niistä tullut palaute oli positiivista joten se ruokkii edelleen iloa tapahtumien järjestäjille ja osanottajille. Kyläläisillä on runsaasti kokemusta onnistuneista yleisötapahtumista. Kylässä on heitäkin jotka ovat osallistuneet Lapin Läänin ensimmäisen maatalousnäyttelyn järjestämiseen Kieringissä 19. 20.9.1936. Kieringin Teatterifestivaalit ja maalaismarkkinat 2000 luvun alkuvuosina olivat kylältä valtavan yhteistyön voimannäyttö. Asiakaspalautteiden mukaan tapahtumia toivotaan hartaasti takaisin. Myös kyläläisiltä koottu palaute Maalaismarkkinat-projektin loppuraportissa on ollut tapahtuman järjestämistä puoltavaa. Kyläsuunnitelmassa 2008 2012 ei ole mainintaa em. laajasta kylästä kootusta palautekyselystä. Raportti on löydettävissä Ely-keskuksen arkistosta 2001 2003 toteutettujen projektien loppuraporteissa. Tapahtumien merkitys matkailutuotteena on huomattava. Teatterifestivaalit kiinnostaa tapahtumana ja sen arvioitu kävijämäärä/tapahtuma on ollut 1000 2000 kävijän luokkaa. Maalaismarkkinoiden vuoden 2003 kävijämäärä oli 5500 asiakasta kolmen päivän aikana. Suhteutettuna 120 asukkaan kylään se on uskomattoman paljon. Asiakkaat ovat olleet pääosin päivämatkailijoita, rekisteröityä majoitustilaa ei Kieringin kylässä ole ollut. Kieringin kulttuurikesän tapahtumat: Kehittämisprojektin aikana tehtiin suunnitelma talousarvioineen ja koottiin työryhmää tapahtumien toteuttamiseksi. Syksyllä 2011 haettiin rahoitusta Suomen kulttuurirahastolta ja Lapin Taidetoimikunnalta. Sodankylän kunnan rahoitusosuus jäi hakematta. Tapahtumien toteutus käynnistyi eri tahoilla, työryhmiä laajennettiin tapahtumien järjestelyjen edetessä. Vaikka rahoitusta Kulttuurikesän 2012 tapahtumiin julkisilta tahoilta ei saatu, tapahtumat toteutettiin talkoovoimin ja yksityisellä rahoituksella. Kieringin koulu on tuhoutunut tulipalossa 2006 joulukuussa, joten niiden tilojen käyttö ei tapahtumien järjestelyissä ole mahdollista. Tapahtumat toteutetaan olemassa olevissa tiloissa, yksityisiltä vuokrattuina tiloina tai Kyläseuran ja Rukoushuoneen tiloissa sekä Jakokunnan maa-alueella. Tapahtumien tarkoituksena on maksimoida julkisuus, toimia perinnekylä Kieringin matkailutuotteen lanseeraajana. Onnistuessaan kylä tulee profiloitumaan kulttuurillisesti arvokkaana matkailukohteena, aluksi Lapin kesämatkailun kaivattuna lisäpalveluna. Tapahtumat lisäävät kylän kävijämäärää tuhansilla kävijöillä. Ensimmäisen vuoden jälkeen pystytään kehittämään tapahtumaa asiakaspalautteiden antamaan suuntaan. Investointien määrä pystytään mitoittamaan toteutuneiden asiakasmäärien mukaisesti ja arvioimaan sekä kesä- että talvimajoituksen tarpeen toteutuneen kiinnostuksen perusteella. Tapahtumat toteutuessaan lisää kysyntää jatkossa ja saamme uusia toimijoita kulttuurikesän tarjontaan. Uskomme perinnekohteiden arvostuksen nousuun ja sitä myötä perinteiden säilymiseen. Vuoden 2012 tapahtumia: 8.12.2012 Unarinperän Metsästysseuran 40 v peijaisjuhla, Kieringin Kyläseurantalo. Tansssit. 7.12.2012 Puurojuhla Hietalassa. Mukana myös Lintu-Antti tarinoimassa ja esittämässä linnunvuolua. 11.11.2012 Isäinpäivä juhla, Kieringin kyläseuran talolla, tarjolla kampsuja, nakkikeittoa ja kakkukahvia. 8.10.2012 Vanhusten viikon yhteislaulutilaisuus, Kyläseurantalolla 22.9.2012 Vuoden kierinkiläisen julkistaminen ja levytanssit, järj. Kyläseura+ Milja Nikka 15
31.8. - 2.9.2012 Kieringin Maalaismarkkinat. Perinteinen markkinatapahtuma Kieringin kyläkohteissa. Ohjelmassa perinnetyönäytöksiä, paikallista ruokaa, maaseudun tuotteita ja käsitöitä Lapin alueelta. 30.8.2012 Talkoot Jänesivan rannalla, järj. Kyläseura. 25.8.2012 Raivaustalkoot kyläseuran piha alueella. 18-19.8.2012 Kylätalon piha-alueen raivaustalkoot, järj. kyläseura 4.8.2012 Ruisleiväntekokurssi kylätalolla, ohj. Anneli Salmela Maa-ja kotitalousnaiset. 21.7.Sata seivästä ympäristö- ja yhteisötaidetapahtuma Kieringin pellolla. 17.7.2012 Jänesnivan laavulla, vieras Roi Amk. 13-15.7 Teatterifestivaalit Kieringissä 6. 7.7.2012 Kangas suku sukukokous Rukoushuone ja Hietala 29.6. 1.7 Nikulan sukutapaaminen 22.6.2012 Juhannusjuhla, Jänesnivan rannassa, järj. Kyläseura 9.6.2012 Naisten raivaussahakoulutus osa 2, Käytännön raivauskohteina raivattiin Jänesnivan ranta ja Mokon pihapiiri kylätien varrella. 31.5.2012 Rukoushuoneella Veteraanikuoron vierailu. 12.5.2012 Metsä- ja maisemapäivä koko perheelle Kieringissä 10.00-15.00 Kieringin Kyläseurantalo. Samassa yhteydessä pidettiin Naisten raivaussaha käyttökoulutus 1 Järj. Lapin metsäkoulutus- ja neuvontahanke, Suomen Metsäkeskus, Maisemat Ruotuun hanke, Lapin Ely-keskus, Lapin 4 H piiri ja Sodankylän 4 H yhdistys. 9.4.2012 Pääsiäistapahtuma, Jänesnivan laavulla 7.4.2012 Koko perheen pääsiäistapahtuma Kieringissä: Kelkkasafari Unarille talvinuotanvetoon, Hauenpyyntiä Kylmäslammilla, Lentomäen maailmanmestaruuskilpailut, Pölkkybaari, Saunamaraton. 25.1.2012 Kylässä hyvä kotona paras- hanke kylätalolla Maa- ja metsätalouden jatkojalostus ja maatalouden sivutuotteet matkailussa: Poron- ja naudanlihan tuotantoa sekä toimivia maitotiloja kylässä jo on. Maataloustuotteiden suoramyyntiä ja jatkojalostusta kehitetään edelleen. Metsätalouden jatkojalostus matkailussa: Kieringissä toimii yksityinen saha joka tuottaa myös hirsirakentamista. Matkailurakentamisessa paikallisen yrityksen palvelut on kustannuksia säästävä tekijä, kuljetuskustannusten jäädessä minimiin. Lisäarvoa tuo myös paikallinen rakennustaito ja käsityö. Matkailun ohjelmapalveluna tutustuminen hirsirakentamiseen voi tuoda yrittäjälle lisätuloa. Matkailijalle paikallisen yrityksen toimintaan tutustuminen on aina kiinnostava elämys. Kieringin klapi: Polttopuuntekijöiden tuotanto- ja markkinointiyhteistyö. Aloitettu 2011 ja jatkuu edelleen. Klapituotannosta ja sen markkinointiyhteistyöstä on saatu asiantuntija-apua Joensuun yliopiston professorilta Lauri Sikaselta, jonka ohjeistuksen mukaan tuotantoa ja markkinointia on toteutettu. Yksityiset tuottajat ovat investoineet tuotantovälineisiin. Yhteismarkkinoinnin kautta tuotanto- ja myyntierät on saatu kasvamaan, kuljetuskustannukset suurille erille ovat pienentyneet ja kannattavuus on parantunut. Lisäksi on saatu arvokasta kokemusta ulkomaankaupasta. Puukäsityötuotteet ja puun työstäminen taideteollisiksi tuotteiksi: Paikallinen käsityötaito on yksi kiinnostava matkailun osa-alue. Hietalan puurojuhlassa 2012 joulukuussa esiintynyt Antti Turkia, alias Lintu- 16
Antti on yksi edelläkävijä käsityö-matkailutuotteen kehittämisessä. Hänen kanssaan on ideoitu paikallisten ihmisten käsitöiden näyttelyä Hietalan pihapiiriin. Puukäsikäsityö kerhon perustaminen Kierinkiin Revontuli-opiston kanssa yhteistyössä on vireillä ja toteutuu syyskaudella 2013. Pienelintarviketalo: Idea maataloustuottajien suoramyynnin järjestämisestä. Ideaa pohdittiin 2011 lihantuottajien palaverissa Kieringissä ja todettiin se toteuttamiskelpoiseksi lisäpalveluksi Kieringin palvelukonseptiin, asia ei ole edennyt kehittämishankkeen kuluessa. Kieringin eläimet: Ohrarieskan leivontaa Hietalassa 2012 Eläimet ovat osana maaseudun ympäristönhoitoa ja matkailupalvelun tukena. Kieringissä aloitettiin 2011 Ylämaan nautojen laiduntaminen kylän keskialueella tarkoituksena herättää ihmisten kiinnostus. Toimintaa kehitetään edelleen eläinmatkailutuotteeksi. Hevosmatkailutuotteen kehittäminen Kierinkiin, kokeiluluonteisesti tehtiin Eräratsastus ohjelmapalvelu Kieringissä lokakuussa 2011. Sen tuloksena kehitetään Hevosmatkailutuotetta edelleen 2013. Kesän 2012 aikana tehtiin alkuraivauksia kylän vanhan koulun alueella, tavoitteena saada entisestä koulun jalkapallokentästä esteratsastus harjoitusrata alueen hevosharrastajille. Poromatkailutuotteen kehittäminen: Alueella on porotilallisia, joiden kanssa alustavia visiointeja matkailutuotteen kehittämiseksi on tehty kehittämisprojektin kuluessa. Lampaat, kanat, muut pieneläimet: Kehitetään edelleen mahdollisuutta tutustua kylässä kaikkiin maaseudun tuotantoeläimiin. Kotieläinpiha toiminta voisi olla mahdollista, sen tuotteistaminen ja toimintamalli on vielä kuitenkin kesken projektin päättyessä 2013. Osallistuminen projekteihin 2011-2013: Kieringin kylän kehittämisen tukena on ollut lukuisa määrä hankkeita tai projekteja, erillisillä rahoituksilla. Hankkeita ei alun alkaen ole räätälöity koskemaan Kierinkiä, mutta Kehittämishankkeen alussa 2011 havaittiin merkityksellinen seikka: maaseudunkehittämisrahat ohjautuvat yhä merkittävämmin eri 17
hankkeiden kautta, myös kunnat ovat sitoutuneet tähän. Osallistuminen hankkeisiin on ollut tietoinen valinta sekä Kyläseuralta että yrityksiltä. Mukana oltaessa on voitu vaikuttaa päätöksentekoon ja ohjata hankkeen toimintaa kylän kehitystä palvelevaksi. Vanhustenhoidon palvelut: Vuosien 2011-13 aikana vanhustenhoidon palveluita on kehittänyt yhteistyössä kierinkiläisten kanssa Sodankylän vanhustenhuolto ry:n Kylässä hyvä kotona paras hanke. Hankkeen hyvinvointi TV-palvelu on otettu innostuneesti vastaan. Kuntoileva porinapiiri ei Kieringissä ole (vielä) saavuttanut suosiota, mutta kokeilua jatketaan yhä. Tietokone kylän ikäihmisten palvelemiseksi tuli käyttöön 2013, esimerkiksi pankkiasioiden hoitamiseen, lomakepalveluun, veroilmoituksen jättämiseen jne. Kylän kehittymisen myötä kylään syntyy palvelua tarjoavia yrityksiä jotka palvelevat myös paikallista väestöä. Palveluiden parantumisen myötä alueen turvallisuus paranee myös ikääntyvän väestön näkökulmasta. Green Care -hanke: vuoden 2012 aikana osallistuttiin Green Care hankkeen kanssa alueen kehittämiseen Green Care tuotteistuksen pohjalta. Hankkeen kautta kesällä 2012 Kieringin Lomakylän palveluksessa oli työharjoittelija kehittämässä tuotetta Green Care ajatuksen mukaiseksi. Myöhemmin suunniteltiin oppilastyönä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa Kierinki matkailutuotteita, joiden perusidea on hankkeen vaatimusten mukainen. Sateenkaari hankkeen koulutustilaisuudet 2012: osallistuttiin Tarinatyöpajaan syksyllä 2012. Kieringin alueen historia on koottu 1990 luvun lopulla, kokoamisen on tehnyt Kaarina Kumpula. Kyläkirja on julkaistu 2000 nimellä Kertomuksia Kieringistä. Edelleen on kiinnostusta kylän tarinoista ja historiasta, joten syntyi suunnitelma haastattelu- ja tarinatyöpajoihin pohjautuvasta historian kokoamisesta. Työpajojen lisäksi tarvitaan tutkimusaineistoa esimerkiksi käynnit kansanrunousarkistossa, maakunta-arkistossa jne. Toteutukseen on mahdollista saada projektirahoitussta. Virikkeitä kyliin koordinaatiohanke 2012. Osallistuttiin hakemalla rahoitusta Kyläkävelyreitin perinnekohteena olevaa Hietalan vanhaa aittaa korjauskohteeksi ja edelleen käsitöiden myyntinäyttelytilaksi. Rahoitus hyväksyttiin koordinaatiohankkeen kautta, mutta rakennus todettiin niin vaurioituneeksi, ettei sitä pystytty korjaamaan. Vanhan aitan hirret on numeroitu, rakennus on purettu ja hirret säilytetty Kierinkiin pressujen alle. Elämää Sompion kyliin: Kyläopasteet: Elämää Sompion kyliin hankkeen kanssa yhteistyössä tehdään kyläopasteet molempiin päihin kylää. Opasteissa on julkiset kohteet ja palvelut, kävelyreitit jne. Yhteistyössä hankkeen kanssa toteutettiin 2013 kyläesite. Kieringin kyläseuran logon suunnitteli 2013 Merja Äikäs. Kieringin maalaismarkkinoille 2013 painatettiin T- paitoja, joissa logo oli rintamuksessa. Myöhemmin logo tulee kyläesitteeseen ja opasteisiin ja sitä tullaan käyttämään kaikessa kyläseuran tiedotteissa. Loma-asuntojen kartoitus: Loma- ja vapaa-ajan asuntojen kartoitus on käynnissä ja valmistuu vuoden 2013 kuluessa. Hanketta työstää Elämää Sompion kyliin hanke. Maisemat Ruotuun hanke: Maisemanhoidon suunnitelma valmistui 2012. Sitä ennen kartoitettiin maisemallisesti kiinnostavat ja ympäristönhoitoa vailla olevat kohteet Kyläkävelyllä 2011 syksyllä. Ympäristönhoitoa jatkettiin Maisemanhoito- ja metsäpäivillä Kieringissä toukokuussa 2012, naisten raivaussahan käyttökoulutuksessa touko- ja kesäkuussa 2012. 18
Rakennusperinnön hoitoon paneuduttiin 6.6. 7.6.2013 Kieringissä Maisemat Ruotuun hankkeen järjestämässä neuvonta- ja tiedotustilaisuudessa. Koulutustilaisuudet: Hygieniapassi-koulutus 2011, alkoholipassikoulutus 2012, Sateenkaarihankkeen koulutustilaisuudet2012, Ruisleivän leivontakurssi 2012(Lapin maa- ja kotitalousnaiset), Oiva elintarvikehygienia koulutus Luostolla 2013 ja Kieringissä Lomakylän työntekijöille2013. Itä-Lapin vesistömatkailuhankkeen koulutustilaisuudet 2013. (Puutteellinen aineisto, tarkasta ja lisää) Järjestysmies koulutusta on yritetty saada 2011 alkaen kylän toimijoille. Asia saadaan kuntoon heti, kun kouluttaja löytyy. Esittelytilaisuudet: Kierinki kehittämishanketta on esitelty 2011 alkaen Nellimin tie tulevaisuuteen hankkeelle 2012, Kemijärven kylien kehittämisillassa 2013, Pelkosenniemen kylien kehittämishankkeelle 2013, Sodankylän kunnanvaltuustolle 2013, Lapin Toimintaryhmien ohjausryhmän kokoukselle 2013. KEHITTÄMINEN EDELLEEN JA TAVOITESEURANTA 2013-2017 Vuokra-asuntojen saaminen kylään: Vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut. Samalla kun kartoitetaan muuta majoitustarjontaa, kartoitetaan myös myytävät kiinteistöt ja vuokrattavat kiinteistöt. Kasvaneen kysynnän vuoksi vuokra-asuntotuotannon rakentaminen kylään tulee ajankohtaiseksi 2015 2018. Omakotitalo tonttien kaavoitus: Kierinki turvallisena, kauniina asuinalueena lisää kiinnostusta myös omakotitalo rakentajien keskuudessa. Tontteja omakotirakentajille tarvittaisiin. Biovoimala: Eläinten lannan hyödyntäminen lämmön/sähköntuotantoon on mahdollista ja tulevaisuuden haaste (artikkeli Suomen kuvalehti 20 17.5.2013: Lanta lämmittää, Elina Ruhanen, Markus Pentikäinen). Artikkelin mukaan biokaasulla voitaisiin tuottaa osa Suomen biopolttoainetavoitteista, 10 % vuoteen 2020 mennessä. Biokaasua voi käyttää myös liikennekaasuna, eikä lannan käsittely vähennä sen ravinnepitoisuuksia maanparannusaineena, vaan päinvastoin. Tuulivoima: Suomen kylätoimikunta suosittaa niihin kyliin, joihin rakennetaan tuulivoimaa, niin sanottua kylänkehittämisraha-sopimusta (bygdepengar). Sopimusmalli on muokattu Ruotsin Jämtlannin vastaavasta. Sopimuksella tuulivoimayhtiö maksaa 25 vuoden ajan sovitun murto-osan vuosiliikevaihdosta kyläyhdistykselle. Kyläyhdistys käyttää rahaa kyläsuunnitelman mukaisiin kaikkia kyläläisiä ja kesäasukkaita hyödyttäviin kohteisiin. Sopimuksella korvataan niitä haittoja, joita tuulimyllyjen lähellä asuville ihmisille väistämättä koituu. Maanomistajille maksettu maanvuokra on eri asia kuin tässä kerrottu kehittämisraha. Harrastustoiminnan lisääminen: kehitteillä 2013 ovat puutyökerho, ulkolentopallokenttä, jalkapallokenttä, esteratsastuskenttä, Kieringin Kuoron perustaminen, englanninkielen kurssit, tietokone- ja nettikurssit, pienlentokenttä yksityiskäyttöön, RC lennokkiharrastuksen kehittäminen edelleen yritystoiminnaksi. Julkinen liikenne: julkisen liikenteen linja-autovuorot Kieringin nettisivuille ja bussipysäkeille aikataulut. Kyläseuran aloitteet kunnalle: Kieringin vanhan rakennuskannan ja historiallisten paikkojen inventointi. Yleis- tai kyläkaavan saaminen kylän alueelle, jolloin saataisiin ratkaistavaksi myös seuraavat ongelmat: Aloitetaan jätevesiongelman ratkaiseminen yhteistyössä kunnan kanssa. Laajakaistayhteyden saaminen 19
kylään. Moottorikelkkaurien uudelleen lilnjaukset ja edelleen kehittäminen yhteistyössä naapurikuntien kylien kanssa, sekä kylän palvelutarjonnan päivittäminen yleisiin moottorikelkka karttoihin. Vuokraasuntojen saaminen kylään. Omakotitonttien kaavoitus. Loma-asutus alueen kaavoitus. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen kylätien varteen. Tien korjaus Karjalahti Kierinki välillä. Tievalaistus Kieringin pohjoispuolentielle. Vapaapalokunnan perustaminen Sodankylän Järvikylien kyliin sekä pelastuskoulutukset väestölle. Vuoden 2013 toteutettavia kehityshankkeita: Opasteet pääteiltä Kierinkiin. Aloitetaan Kieringin Kyläseurantalon remontointi. Rukoushuoneen kunnostamiseksi suunnitellusti haetaan myös rahoitusta. Aloitetaan Rukoushuoneen remontin rahoituksen haku. Hietalan perinnepihapiirin entisöiminen edistyy: hirsisen vanhan pikkupuolen siirto, kunnostus ja entisöinti. Matkailun majoituskapasiteettia saadaan lisää. Uusia majoituskohteita valmistuu, myös kesämökkien vuokravälitys lisääntyy. Aloitetaan taidekurssit osana Lomakylän palvelutarjontaa. Teatterifestivaalit ja Maalaismarkkinat lisäävät suosiotaan ja kävijämäärät kasvavat. Kyläkävelyreitin toteuttaminen Kieringin kylän harjulle. Perinnekylien tie matkailutuotteen kehittäminen aloitetaan Aloitetaan yhteisten latuverkkojen, patikkareittien ja moottorikelkkaurien suunnittelu ja toteutus naapurikylien kanssa. Lisäideoita kyläsuunnitelmaan. Tanssilava ja matonpesulaituri Kylän rantaan, kylälehti, Kylän rannan hetteelle polku ja pieni silta ylittämään puro, Kyläopasteet molempiin päihin kylää, Kylän historiallisten paikkojen merkitseminen patikointikarttoihin (esim. Raatelammin tammi, Kieringin Mylly, Mokon pihapiiri, Kieringin koulu, Janne Marttiinin paja, Reetin, Marttiinin ja Simpan kaupat, Ruumisrovan vanhat haudat, Jääkautiset kivirakat) Kylän tarinoiden kokoaminen ja julkaisu sekä pieni Kierinki-historia. KYLÄSUUNNITELMAN VUOSITTAINEN PÄIVITYS JA TAVOITESEURANTA. Kehittämissuunnitelma julkaistaan Kieringin nettisivuilla julkisena asiakirjana. Palautelomakkeen kautta voi kommentoida ja antaa omia kehittämisideoita. 20