Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1
Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen, T. (eds.) 2012: Workshop on Baltic Sea Trout. Helsinki, Finland, 11-13 October 2011. DTU Aqua Report No 248-2012. 2
Meritaimenkantojen tila on Suomessa kehnoin koko Itämerellä! Suomen meritaimenjoet, joissa on todettu luonnonlisääntymistä. Itämereen laskevia 20 kpl, joista Suomenlahteen 11 kpl
ELY-keskus taimenkantojen elvyttäjänä MMM:n tulosohjaus 2012 Uudenmaan ELY-keskus toteuttaa erikoistumistehtävänään Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelmaa yhdessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa
ELY-keskus taimenkantojen elvyttäjänä HEALFISH-hanke Uudenmaan ELY-keskus toimii pääpartnerina Central Baltic IV A ohjelman rahoittamassa suomalais-virolaisessa HEALFISH-hankkeessa (2010-13), joka pyrkii Suomenlahden vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen.
Suomessa: Uskelanjoki(0), Ingarskilanjoki(3), Vantaanjoki(7), Koskenkylänjoki(12 Vaalimaanjoki(18) Virossa: Pirita(50), Võsu(44), Mustoja(42), Altoja(43), Toolse(39) ja Vihterpalu(54)
Kalojen esteiden poistoja Uudellamaalla Isoja virtavesikunnostuksia on toteuttanut pääasiassa ELY keskus valtion budjettivaroilla Pienempiä kohteita on kunnostanut menestyksekkäästi erityisesti Virtavesien hoitoyhdistys talkootyönä sekä ELYkeskuksen, kuntien ja yksityisten rahoittamana Kalateitä on Uudellamaalla nykyisin jo noin 70 kpl Suurin osa em. kalateistä on luonnonmukaisia (padot pohjapadoiksi ja tekokoskiksi, patojen ohitusuomat) Parhaita ratkaisuja ovat patojen purkamiset, joita on toteutettu vain muutama
Vantaanjoen virtavesikunnostukset -ELY-keskukset -Kunnat -Yhdistykset
Esteiden poistossa on vielä runsaasti tehtävää! MMM:n kansallinen kalatiestrategia pyrkii vahvistamaan maamme uhanalaiset kalakannat elinvoimaisiksi ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta ELY-keskusten kalataloushallinto listannut maamme valtakunnalliset kärkikohteet, joihin tarvitaan kalatie 55 patoa 20 joella tai vesistöreitillä Uudellamaalla Mustionjoen 4 patoa, Siuntionjoen 2 patoa ja Kiskonjoen 1 pato
Vesien kunnostustyöryhmä (YM) Valtionhallinnon rooli kunnostushankkeiden tekemisessä vähenee, perusosaaminen säilyy ELY-keskuksissa Kunnostushankkeiden rahoituspohja ja kumppanuus laajenevat: kunnat, maakunnat, yritykset, yhteisöt, vesien omistajat, rantaasukkaat ym. Valtion tuen kokonaisosuuden ei tule ylittää 50 %:ia ilman erityisiä perusteita Erityinen peruste: hankkeen merkitys koko vesistön kannalta on vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteet huomioon ottaen merkittävä, esim. uhanalaisten kalakantojen lisääntymisedellytysten parantaminen tai luonnon monimuotoisuutta edistävä hanke. Kunnostushankkeissa sovelletaan enemmän aiheuttaja maksaa periaatetta Kunnostushankkeiden vaikuttavuutta seurataan
Uudellamaalla kalateiden rakentaminen hankalaa Kymijokea lukuun ottamatta Suomenlahden joet ovat pieniä Kalatiestrategia: Elinvoimaiset vaelluskalakannat esiintyvät myös hankkeissa, joissa on pienvesivoimala! Aiheuttaja maksaa-periaate toimii Uudellamaalla huonosti Vanhoissa patoluvissa ei usein lainkaan kalatievelvoitetta Uusissa pienvesivoimahankkeissa on usein kyse käytöstä poistetun tai käytössä olevan voimalaitoksen saneeraamisesta. Kalojen kulun varmistamiseksi on olennaista, joutuuko voimalan saneeraaja hakemaan uuden luvan vai katsotaanko esimerkiksi vanha vesilaitoslupa (ei kalatievelvoitetta!) edelleen riittäväksi. Kalatien rakentaminen voi johtaa laitoksen toiminnan kannattavuuden merkittävään vähenemiseen tai jopa laitoksen koko toiminnan kannattavuuden katoamiseen. Ratkaisun uuden luvan tarpeesta tekee ELY-keskus ja viime kädessä aluehallintovirasto.
Tulevia toimenpiteitä esteiden poistamiseksi Valtakunnallisen kalatiestrategian toteuttaminen Maamme ELY-keskukset laativat v. 2012 alueelliset kalatiestrategiat ja virtavesien kunnostussuunnitelmat Vanhojen, huonosti toimivien kalateiden muutokset, korjaamiset Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen JOKITALKKARI-hanke (vuodet 2012-16) Kalateiden pitämistä toimintakuntoisina Kalateiden toimintavarmuutta kehitetään Kalojen käyttäytymistä kalateissä tutkitaan Uusien kalateiden rakentamista valmistellaan
Tulevia toimenpiteitä esteiden poistamiseksi Kuormittajien, vesirakentajien ym. luvanhaltijoiden istutus ja maksuvelvoitteiden muutokset kalojen elinympäristökunnostuksiksi Kalatievelvoitteiden hakemiset vanhoihin vesivoimalupiin Kunnostukset yksityisin varoin Merisrtategiadirektiivin toteuttaminen EU:n meri- ja kalatalousrahaston tuella (vuodesta 2014 lähtien) MMV 2012: varoja suunnataan rakennettujen jokien vaellusreittien avaamiseen sekä lohi- ja meritaimentaimenkantojen kotiuttamiseen luonnontuotantoon soveltuviin jokiin