Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut ja ylläpitävät elinvoimaa ja kestävää kehitystä koko maassa. Kunnissa asukkaat voivat osallistua paikallisesti omien asioidensa hoitoon. Suomalaiset vanhenevat, ikärakenne muuttuu ratkaisevasti ja palveluja tarvitaan yhä enemmän. Kuntien henkilöstöstä suuri osa jää eläkkeelle ja monella alalla taitavista tekijöistä tulee pula. Kuntatalous kiristyy. Kuntien ongelmat ovat vaikeita ja entistä monimutkaisempia eikä hallinnon perinteinen sektoriajattelu enää riitä ongelmien ratkomiseen. Uusi tilanne haastaa kunnat uudistamaan toimintatapojaan ja rakenteitaan sekä avautumaan kumppanuuteen muiden toimijoiden kanssa. UUSI KUNTA 2017 on palveluja ja ihmisten arkea Tulevaisuudessa kunnat muuttuvat yhä vauhdikkaammin, ja kuntien erilaisuus korostuu. Kuntalaisten osallistuminen ja toimiva johtaminen takaavat kunnille eväät tulevaisuuden tekemiseen. Tuottavuuden parantaminen ja tuloksen teko ovat tulevaisuutta. Haastetta on myös hyvien palvelukäytäntöjen sekä toimivien palveluprosessien ja -innovaatioiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä. UUSI KUNTA 2017 on näkemys kuntien tulevaisuudesta ja tekoja sen toteuttamiseksi. Vision ensimmäinen osa nojaa elinvoimaiseen ja toimintakykyiseen kuntaan ja toinen osa kuntien palvelujen turvaamiseen koko maassa. Tehdään yhdessä hyvä kunta kuntalaisille tulevaisuus on mahdollisuus.
Elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat Uudessa, elinvoimaisessa kunnassa on resursseja ja osaamista toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen. Toimintakykyinen kunta kykenee joustamaan ja reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. Uusi kunta on valmis ja avoin yhteistyöhön kaikkien kumppaneiden kanssa. Laatuajattelu, toiminnan tuottavuus ja tuloksellisuus sekä prosessien kehittäminen ovat tärkeä osa toimintakykyistä kuntaa. Elävä itsehallinto Uudessa kunnassa itsehallinnolle haetaan uusia, nykyistä monimuotoisempia ja vaikuttavampia toimintatapoja. Kuntalais- ja asiakaslähtöisyys ovat palvelujen kehittämisen keskiössä. Elävässä itsehallinnossa kuntalaista kuunnellaan. Itsehallinto ei nojaa pelkästään muodolliseen päätöksentekoon, vaan vuorovaikutukseen. Uutta kuntaa osataan myös johtaa ja hallita kokonaisuutena.
Kuntalaisten vahva osallisuus Kunta saa oikeutuksen toiminnalleen, kun kuntalaiset tuntevat kuuluvansa yhteisöön ja osallistuvansa yhteisiin asioihin. Käyttäjiä ja asiakkaita kuunnellaan, kun uusi kunta uudistaa palvelujaan. Alueellisen demokratian vahvistaminen on tärkeää etenkin uusissa, yhdistyneissä kunnissa, joissa etäisyydet pitenevät ja väestö asuu pitkien välimatkojen päässä toisistaan. Näissä kunnissa kehitetään kyliä ja kaupunginosia yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Aito mahdollisuus päättää tehtävistä Kunnat kamppailevat lukuisten tehtävien ja taloudellisten resurssien välisessä epätasapainossa. Uudella kunnalla on aidosti mahdollisuus ja vastuu päättää tehtävistään. Lakisääteisiin tehtäviin liittyvä suorittaminen vähenee.
Tehtävät ja tulot tasapainossa Kuntatalouden tervehdyttäminen on perusehto kuntapalvelujen turvaamiseksi. Uuden kunnan toiminta pystytään rahoittamaan kestävästi. Kuntalaisten tarvitsemat palvelut tuotetaan tehokkaasti ja joustavasti. Tehtävät ja tulot on saatettu tasapainoon. Paikallis- ja aluetaloutta vahvistetaan aktiivisen elinkeinopolitiikan avulla. Uusi kunta on myös haluttu työnantaja. Palvelua yli sektorirajojen Uusi kunta pyrkii palveluja koskevissa päätöksissä ja muissa järjestelyissä sellaisiin ratkaisuihin, jotka parhaiten edistävät koko kuntayhteisön elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia. Erillisten toimintasektorien painoarvo vähenee, samalla kun kuntalaisen ja asiakkaan näkökulma korostuu.
Kestävä kehitys ja laadukas elinympäristö Uusi kunta tähtää ympäristön ja ihmisen hyvinvointiin. Ympäristön kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjuminen otetaan kaikessa toiminnassa huomioon. Kuntalainen itse osallistuu oman ympäristönsä hoitoon ja kehittämiseen. Hyvinvointi ja turvatut palvelut koko maassa Kuntien palvelut on turvattava koko maassa, myös harvan asutuksen alueilla. Kunnilla on tärkeä tehtävä laadukkaan elinympäristön rakentajina. Tämä korostuu aivan erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla.
Erilaisille kunnille erilaisia käytäntöjä Kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia ja ne eriytyvät yhä edelleen muun muassa muuttoliikkeen seurauksena. Uudistuksia tehtäessä uusissa kunnissa otetaan entistä paremmin huomioon kuntien erilaiset toimintaympäristöt ja niiden vaatimat ratkaisut. Innovaatioita kehittävä ja hyödyntävä kunta Tulevaisuuden kunnissa pelkästään vahvojen peruskuntien malli ei riitä. Erityisesti harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien seuduilla joudutaan kehittämään uusia, yhteistoimintaan liittyviä rakenteita. Toiminnan turvaamiseksi kuntiin tarvitaan monia hyviä innovaatioita. Uusissa kunnissa innovatiivisia ratkaisuja tehdään kuntalais- ja asiakaslähtöisesti sekä julkisen että yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä.
Lisätietoja antavat: Ari Kolehmainen, projektijohtaja, Kuntaliitto Puhelin: 050 5723 006 ari.kolehmainen@kuntaliitto.fi Kari Prättälä, lakiasiain johtaja, Kuntaliitto Puhelin: (09) 771 2456, 0500 606 873 kari.prattala@kuntaliitto.fi Kaija Majoinen, kehitysjohtaja, Kuntaliitto Puhelin: (09) 771 2512, 0500 811 239 kaija.majoinen@kuntaliitto.fi 9/2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puh. (09) 7711, faksi (09) 771 2191 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net